SUOMEN AY-LIIKKEEN KOKEMUKSET LIITTYMISESTÄ TALOUS- JA
RAHALIITTOON
Suomen liittyminen talous- ja rahaliitto EMU:n jäseneksi oli
johdonmukainen seuraus jo toteutuneelle integraatiokehitykselle.
Henkinen kynnys EU- jäsenyysratkaisun jälkeen oli matalampi liittyä
Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen vaikka EMUratkaisuun
liittyi tiedostettuja sekä uhkia että mahdollisuuksia.
Kansalaisten oli varsin vaikea hahmottaa EMU:n merkitystä ja
vaikuttavuutta omaan elämäänsä, vaikka Suomessa ja ay-liikkeen
toimesta erityisesti kävimmekin varsin laajan kenttäkeskustelun sen
vaikutuksista. Tämän asian ratkaisussa tunnettiin kansalaisten
keskuudessa kohtuullista luottamusta edustuksellisen demokratian
harkinta- ja päätöksentekokykyyn.
SAK:n ja laajemminkin ay-liikkeen rooli niin EU- kuin EMUratkaisunkin
tekemisessä oli tärkeä kansalaismielipiteen välittämisessä
ja muodostamisessa.
Suomen ratkaisuun vaikuttivat, ja tavallisen kansalaisenkin ajattelun
taustalla varmasti olivat mm. historialliset kokemuksemme
rahataloudellisesta epävakaudesta, kestämättömän korkeista koroista sekä
toistuvien inflaatio-devalvaatio-kierteiden haitallisista vaikutuksista
talouteen, työllisyyteen ja tulonjakoon.
Jäsenyys niin EU:ssa ja kuin EMU:ssakin nähtiin niin taloudellisena kuin
poliittisenakin ratkaisuna.
Ulkomaan kaupasta riippuvainen maa halus i vaikuttaa sisältä käsin
Suomi halus i olla vaikuttamassa EU:n taloudellisen syventymisen suuriin
ratkaisuihin sisältä käsin tiedostaen sen, että EMU:n vaikutukset ulottuvat
kaikkiin EU-maihin siitä riippumatta onko maa EMU:n jäsenmaa vai ei.
Varmaankin ratkaisussa taustalla painoi se tosiseikka, että Suomi on
ulkomaankaupasta riippuvainen hyvinvointiyhteiskunta. Maamme
viennistä suuntautuu EU-alueelle nykyis in 54 prosenttia ja tästä
euromaihin 33 prosenttia. EMU -jäsenyyden myötä tapahtuva
valuuttariskin poistuminen euromaiden ja Suomen väliltä oli siis
ulkomaankaupan kasvuedellytysten kannalta keskeinen tekijä. Samasta
syystä pidimme tietysti toivottavana myös sitä, että mahdollisimman moni
EU-maa, ennen kaikkea myös Ruotsi, liittyis i EMU:un mahdollis imman
pian.
http://netti.sak.fi/sak/pdf/visbypuh.pdf
RAHALIITTOON
Suomen liittyminen talous- ja rahaliitto EMU:n jäseneksi oli
johdonmukainen seuraus jo toteutuneelle integraatiokehitykselle.
Henkinen kynnys EU- jäsenyysratkaisun jälkeen oli matalampi liittyä
Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen vaikka EMUratkaisuun
liittyi tiedostettuja sekä uhkia että mahdollisuuksia.
Kansalaisten oli varsin vaikea hahmottaa EMU:n merkitystä ja
vaikuttavuutta omaan elämäänsä, vaikka Suomessa ja ay-liikkeen
toimesta erityisesti kävimmekin varsin laajan kenttäkeskustelun sen
vaikutuksista. Tämän asian ratkaisussa tunnettiin kansalaisten
keskuudessa kohtuullista luottamusta edustuksellisen demokratian
harkinta- ja päätöksentekokykyyn.
SAK:n ja laajemminkin ay-liikkeen rooli niin EU- kuin EMUratkaisunkin
tekemisessä oli tärkeä kansalaismielipiteen välittämisessä
ja muodostamisessa.
Suomen ratkaisuun vaikuttivat, ja tavallisen kansalaisenkin ajattelun
taustalla varmasti olivat mm. historialliset kokemuksemme
rahataloudellisesta epävakaudesta, kestämättömän korkeista koroista sekä
toistuvien inflaatio-devalvaatio-kierteiden haitallisista vaikutuksista
talouteen, työllisyyteen ja tulonjakoon.
Jäsenyys niin EU:ssa ja kuin EMU:ssakin nähtiin niin taloudellisena kuin
poliittisenakin ratkaisuna.
Ulkomaan kaupasta riippuvainen maa halus i vaikuttaa sisältä käsin
Suomi halus i olla vaikuttamassa EU:n taloudellisen syventymisen suuriin
ratkaisuihin sisältä käsin tiedostaen sen, että EMU:n vaikutukset ulottuvat
kaikkiin EU-maihin siitä riippumatta onko maa EMU:n jäsenmaa vai ei.
Varmaankin ratkaisussa taustalla painoi se tosiseikka, että Suomi on
ulkomaankaupasta riippuvainen hyvinvointiyhteiskunta. Maamme
viennistä suuntautuu EU-alueelle nykyis in 54 prosenttia ja tästä
euromaihin 33 prosenttia. EMU -jäsenyyden myötä tapahtuva
valuuttariskin poistuminen euromaiden ja Suomen väliltä oli siis
ulkomaankaupan kasvuedellytysten kannalta keskeinen tekijä. Samasta
syystä pidimme tietysti toivottavana myös sitä, että mahdollisimman moni
EU-maa, ennen kaikkea myös Ruotsi, liittyis i EMU:un mahdollis imman
pian.
http://netti.sak.fi/sak/pdf/visbypuh.pdf
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.