Isyyden ja lapseuden teo-logiikka

TEOLOGIAA ISYYDESTÄ JA LAPSEUDESTA

Raamattu käyttää äärimmäisen arkisia ja fyysisiä ja henkisiä kielikuvia sen
asian korostamiseksi, että ihmisen ja Jumalan suhde tulee olla läheinen,
korkeampi jopa läheisimpiä ja fyysisimpiä ihmissuhteita.

Joh. 20:17
Jeesus sanoi hänelle:
("Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta)
mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö".

Matt. 10:37
Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;

Jossain läheisriippuvuus.tapauksissa (addiktio) Jeesus joutui sanomaan asian tuotakin jyrkemmin ...

Matt. 10:35
Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan
ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;

Luuk. 14:26
"Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.

Raamattu korostaa, että olemme Jumalan sukua, (emme apinoiden). Niinpä
Jeesuksen sukuluettelossa mennään Moosekseen asti ja Aatamiin, että
kenen lapsia ollaan. Uskomattomatkin ovat Jumalan, vaikka ovat poisjuosseita.

Luuk. 3:38 tämä Enoksen, tämä Seetin, tämä Aadamin, tämä Jumalan.