Mielen eri tasoilla kohtaamme eritasoisia olentoja ja energioita. Aloitan alimmalta tasolta, jota nimitän tässä yhteydessä Manalaksi tai Haadekseksi. Järjestelmä on yksinkertaistettu ymmärrettävyyden lisäämiseksi.
Tasoja on loputtomasti yhä kirkkaampia ja täydellisempiä. Ne ovat samassa paikassa, sillä paikkaa tai aikaa ei oikeasti ole. Paikka ja aika on kehittymistä varten tehtyjä luomuksia. Vähitellen huomaamme olevamme yhä enemmän yhteydessä ja että eroavaisuudet vähenevät keskenämme. Olemme samaa olemusta.
Termit on otetty Salli Laaksosen eräästä kirjasta, selitykset ei kirjoista. On tullut ravattua näillä tasoilla joten niistä voi kertoa.
Kirkkaus
Taivas
Taivas
Kesämaa
Tuonela
Manala
Maa (missä ihmisten fyyiset kehot ovat)
Tasot ovat olemassa mielessämme nyt heti ja siirryttyämme rajan taakse. Kaksinaisuuden kokijoille ne näyttäytyvät siten että "mennään paikasta A paikkaan B". Paikka A ja B ovat samalla olotiloja.
Siirron jälkeen fyysinen keho ei ole esteenä ja näemme itsemme. Sitäkin ennen, jos olemme henkisiä harjoituksia tehneet tai muuten kehittyneitä. Manalassa näemme hirmutekomme tulevan örkkeinä kohti, tumma olotila, kuin synkistä tietokonepeleistä. Tuonelassa näemme vähemmän raskaat tekomme, valjun vaalea olotila, ei kunnollisia värejä missään. Kesämaassa näemme kevyimmät erehdyksemme ja siellä on värejä loistavina. Ihania niittyjä.
Taivaissa alkaa kaksinaisuus sulamaan, ja kirkkaudessa olemme yhtä Jumalan kanssa, joka on Kaikkeus. Olemme hiljaisia olentoja jotka loistavat alemmille tasoille auringon näköisinä.
Näin monitasoinen on ihmisen mieli ja tässä ei ole mainittu niitä tasoja joista ei ole tietoa. "Kuulehan, paljon opittavaa sinulla on", kertoi openi tähän vielä loppuun sisäisesti. Tarkoittaa sitä, ettei voi brassailla millään tietämysellä. Kaikkea muuta. Nöyräksi elämän eteen polvistukaamme.
Tasoja on loputtomasti yhä kirkkaampia ja täydellisempiä. Ne ovat samassa paikassa, sillä paikkaa tai aikaa ei oikeasti ole. Paikka ja aika on kehittymistä varten tehtyjä luomuksia. Vähitellen huomaamme olevamme yhä enemmän yhteydessä ja että eroavaisuudet vähenevät keskenämme. Olemme samaa olemusta.
Termit on otetty Salli Laaksosen eräästä kirjasta, selitykset ei kirjoista. On tullut ravattua näillä tasoilla joten niistä voi kertoa.
Kirkkaus
Taivas
Taivas
Kesämaa
Tuonela
Manala
Maa (missä ihmisten fyyiset kehot ovat)
Tasot ovat olemassa mielessämme nyt heti ja siirryttyämme rajan taakse. Kaksinaisuuden kokijoille ne näyttäytyvät siten että "mennään paikasta A paikkaan B". Paikka A ja B ovat samalla olotiloja.
Siirron jälkeen fyysinen keho ei ole esteenä ja näemme itsemme. Sitäkin ennen, jos olemme henkisiä harjoituksia tehneet tai muuten kehittyneitä. Manalassa näemme hirmutekomme tulevan örkkeinä kohti, tumma olotila, kuin synkistä tietokonepeleistä. Tuonelassa näemme vähemmän raskaat tekomme, valjun vaalea olotila, ei kunnollisia värejä missään. Kesämaassa näemme kevyimmät erehdyksemme ja siellä on värejä loistavina. Ihania niittyjä.
Taivaissa alkaa kaksinaisuus sulamaan, ja kirkkaudessa olemme yhtä Jumalan kanssa, joka on Kaikkeus. Olemme hiljaisia olentoja jotka loistavat alemmille tasoille auringon näköisinä.
Näin monitasoinen on ihmisen mieli ja tässä ei ole mainittu niitä tasoja joista ei ole tietoa. "Kuulehan, paljon opittavaa sinulla on", kertoi openi tähän vielä loppuun sisäisesti. Tarkoittaa sitä, ettei voi brassailla millään tietämysellä. Kaikkea muuta. Nöyräksi elämän eteen polvistukaamme.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No "ihan varmasti" ja "juu" jos niin väitätte.
Terve menoa vaan "tasoillenne".
Teksti on suunnattu kaikille, mutta ehkä Jumala-uskoiset sitä ymmärtävät parhaiten.
Tarpeen vaatiessa on olemassa enkeleitä, valon auttajia ja Jumala joka kuulee rukoukset. Näin voi nousta semmoiseen olotilaan, että on hyvä olla.
Vaikka moni asia on mielikuvitusta, niin se on todellisuutta kyseisellä mielikuvitustasolla olevalle. Kuten se ajatus, että ihminen asuu maapallolla. Monet ihmiset kuvittelevat olevansa maapallolla, tottahan se on mutta samalla mielikuvituksen tuote. Aistit kertovat erillisyydestä ja siihen fyysinen ihminen uskoo. Henki näkee yhteyteen, ikäänkuin taaksepäin.
Fyysiset silmät näkevät etenpäin, henkiset silmät ikäänkuin aksepäin. Täyskäännös katselusuunnassa.
Ne jotka luottavat elämään, he kehittyvät eteenpäin, vaikka eivät mitään Jumala -sanaa käyttäsikään. Siiloin elämä elää heissä, tietoisesti he elämään katsovat, ja he luottavat että elämä kantaa. Tässä mielessä on sama onko ateisti vai uskovainen.
Muistakaa tämä: tarpeen vaatiessa rukous korkeamman puoleen auttaa.