Tästä on vaiettu:
Pakostakin nousee esille kysymys: olemmeko me Kainin sukua, joka tahrasi kätensä veljesvereen itsenäistyessään? Vastaus kuuluu: emme niin kokonaan kuin on luultu. Julkisuudessa täysin vaiettu tosiasia nimittäin on, että valkoisen armeijan komentoporras oli valtaosaltaan – ehkä peräti 90 prosenttisesti – Suomen ja Ruotsin ruotsalaisista koostuva.
Suomen armeija oli lakkautettu vuonna 1902 ja etupäässä vain maan ruotsinkielinen vallasväki lähetti poikiaan Venäjän armeijan upseerikouluihin, kuten Mannerheiminkin laita oli. Juuri he muodostivat valkoisen armeijan komentajien rungon.
Saksassa maailmansodan aikana koulutuksensa saaneista jääkäreistäkin huomattava osa oli Suomen ruotsinkielisiä. Valkoisten komentajissa oli myös huomattava määrä riikinruotsalaisia upseereja, jotka olivat tulleet Suomeen valkoisten puolelle sotaan. Noin tuhannesta Ruotsista tulleesta vapaaehtoisesta kolmisen sataa joutui päällystö-, alipäällystö- ja esikuntatehtäviin. Lähinnä vain Karjalan rintaman valkoisilla oli asemasotavaiheessa suomenkielisiä johtajia.
Kenttäoikeudet olivat joukko-osastojen komentajien vastuulla toimeenpantuja. Siis vastuu niistä yli 10 000 punaisen teloituksista ei olekaan kuin pienemmältä osin etnisillä suomalaisilla valkoisilla. Päävastuu on niillä etnisesti ei-suomalaisilla komentajilla, joiden herrakansan edut kapinassa olivat olleet suuressa vaarassa.
Teloitusryhmistä suurin osa ruotsinkielisiä?
Erään tutkijan esittämän epävirallisen arvion mukaan punaisia ampuneiden teloitusryhmien jäsenistäkin noin 2/3 oli ruotsinkielisiä. Tieto on toistaiseksi vahvistamaton, joten siihen on suhtauduttava varauksella. Asia selvinnee lähivuosina. – Siis pieni 10 % vähemmistö tai pieni osa heistä otti oikeuden omiin käsiinsä kostaessaan punaisille, joista valtaosa oli suomenkielisiä. Masentavimpia esimerkkejä ovat tapaukset, joissa teloitettavien punaisten etnisyys tarkistettiin: ruotsin kieltä osaavat otettiin sivuun ja pelkkää suomea taitavat ammuttiin.
Osa maamme ruotsinkielisestä vähemmistöstä tahrasi kätensä pahasti suomalaisten vereen keväällä 1918. Tässä olisi nyt sovittelujen ja anteeksipyynnön paikka juuri heille tai nykypolvelle heidän jälkeläisinään, kuten tietysti myös terroriin osaaottaneille etnisesti suomalaisille valkoisille. Silti on muistettava, että punaiset aloittivat paitsi kapinan myös terrorin ja murhat ja että valkoisten kostoterrorissa oli mukana myös paljon suomenkielistä väkeä. Ja että punaisen terrorin kohteena oli ollut melkoiselta osaltaan hallitseva ja omistava ruotsinkielinen yläluokka.
Jota asia kiinnostaa, voi lukea Jaakko Paavolaisen klassiset terroritutkimukset tai Pekka Kalevi Hämäläisen Luokka ja kieli vallankumouksen Suomessa (1978) tai Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle (1993) ja onhan jotain kerrottu F.E. Sillanpään Hurskaassa kurjuudessa ja Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian toisessa osassa unohtamatta Joel Lehtosen, Ilmari Kiannon ynnä muiden teoksia.
Näin se vaan ikävä kyllä on!
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/uhrit1918.htm
Länsi-Uudenmaan ja Forssan verilöylyt 1918
Tauno Tukkinen: Teloittajien edessä. Ihmiskohtaloita Karjalohjalla, Sammatissa, Nummella, Pusulassa, Nurmijärvellä, Vihdissä ja Inkoossa 1918. Omakustanne, 1999.
Tauno Tukkinen: Mäkeen mäkeen vaan. Punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918. TT Karjalohja 2001.
1918 muistomerkki Lahdessa
Suomen Mielessä 3/1999 oli Arto Pölläsen artikkeli Itsenäisyyssodan kääntöpuoli, joka käsitteli yleisellä tasolla niin Suomen kuin Ruotsinkin ruotsalaisten osuutta vuonna 1918 suoritetuissa teloituksissa. Pöllänen totesi, että osa ruotsalaisista tahrasi tuolloin kätensä pahasti suomalaisten vereen ja että nyt olisi totuuden sekä anteeksipyynnön vuoro.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1884239
Pakostakin nousee esille kysymys: olemmeko me Kainin sukua, joka tahrasi kätensä veljesvereen itsenäistyessään? Vastaus kuuluu: emme niin kokonaan kuin on luultu. Julkisuudessa täysin vaiettu tosiasia nimittäin on, että valkoisen armeijan komentoporras oli valtaosaltaan – ehkä peräti 90 prosenttisesti – Suomen ja Ruotsin ruotsalaisista koostuva.
Suomen armeija oli lakkautettu vuonna 1902 ja etupäässä vain maan ruotsinkielinen vallasväki lähetti poikiaan Venäjän armeijan upseerikouluihin, kuten Mannerheiminkin laita oli. Juuri he muodostivat valkoisen armeijan komentajien rungon.
Saksassa maailmansodan aikana koulutuksensa saaneista jääkäreistäkin huomattava osa oli Suomen ruotsinkielisiä. Valkoisten komentajissa oli myös huomattava määrä riikinruotsalaisia upseereja, jotka olivat tulleet Suomeen valkoisten puolelle sotaan. Noin tuhannesta Ruotsista tulleesta vapaaehtoisesta kolmisen sataa joutui päällystö-, alipäällystö- ja esikuntatehtäviin. Lähinnä vain Karjalan rintaman valkoisilla oli asemasotavaiheessa suomenkielisiä johtajia.
Kenttäoikeudet olivat joukko-osastojen komentajien vastuulla toimeenpantuja. Siis vastuu niistä yli 10 000 punaisen teloituksista ei olekaan kuin pienemmältä osin etnisillä suomalaisilla valkoisilla. Päävastuu on niillä etnisesti ei-suomalaisilla komentajilla, joiden herrakansan edut kapinassa olivat olleet suuressa vaarassa.
Teloitusryhmistä suurin osa ruotsinkielisiä?
Erään tutkijan esittämän epävirallisen arvion mukaan punaisia ampuneiden teloitusryhmien jäsenistäkin noin 2/3 oli ruotsinkielisiä. Tieto on toistaiseksi vahvistamaton, joten siihen on suhtauduttava varauksella. Asia selvinnee lähivuosina. – Siis pieni 10 % vähemmistö tai pieni osa heistä otti oikeuden omiin käsiinsä kostaessaan punaisille, joista valtaosa oli suomenkielisiä. Masentavimpia esimerkkejä ovat tapaukset, joissa teloitettavien punaisten etnisyys tarkistettiin: ruotsin kieltä osaavat otettiin sivuun ja pelkkää suomea taitavat ammuttiin.
Osa maamme ruotsinkielisestä vähemmistöstä tahrasi kätensä pahasti suomalaisten vereen keväällä 1918. Tässä olisi nyt sovittelujen ja anteeksipyynnön paikka juuri heille tai nykypolvelle heidän jälkeläisinään, kuten tietysti myös terroriin osaaottaneille etnisesti suomalaisille valkoisille. Silti on muistettava, että punaiset aloittivat paitsi kapinan myös terrorin ja murhat ja että valkoisten kostoterrorissa oli mukana myös paljon suomenkielistä väkeä. Ja että punaisen terrorin kohteena oli ollut melkoiselta osaltaan hallitseva ja omistava ruotsinkielinen yläluokka.
Jota asia kiinnostaa, voi lukea Jaakko Paavolaisen klassiset terroritutkimukset tai Pekka Kalevi Hämäläisen Luokka ja kieli vallankumouksen Suomessa (1978) tai Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle (1993) ja onhan jotain kerrottu F.E. Sillanpään Hurskaassa kurjuudessa ja Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian toisessa osassa unohtamatta Joel Lehtosen, Ilmari Kiannon ynnä muiden teoksia.
Näin se vaan ikävä kyllä on!
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/uhrit1918.htm
Länsi-Uudenmaan ja Forssan verilöylyt 1918
Tauno Tukkinen: Teloittajien edessä. Ihmiskohtaloita Karjalohjalla, Sammatissa, Nummella, Pusulassa, Nurmijärvellä, Vihdissä ja Inkoossa 1918. Omakustanne, 1999.
Tauno Tukkinen: Mäkeen mäkeen vaan. Punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918. TT Karjalohja 2001.
1918 muistomerkki Lahdessa
Suomen Mielessä 3/1999 oli Arto Pölläsen artikkeli Itsenäisyyssodan kääntöpuoli, joka käsitteli yleisellä tasolla niin Suomen kuin Ruotsinkin ruotsalaisten osuutta vuonna 1918 suoritetuissa teloituksissa. Pöllänen totesi, että osa ruotsalaisista tahrasi tuolloin kätensä pahasti suomalaisten vereen ja että nyt olisi totuuden sekä anteeksipyynnön vuoro.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1884239
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tauno Tukkinen käsittelee kirjoissaan kokeneen kotiseutututkijan varmuudella Forssan seudun sekä läntisen Uudenmaan tapahtumia vuonna 1918 yksityiskohtaisesti ja kiihkottomasti. Seurakuntien rippikirjat, aiemmin ulottumattomissa olleet päiväkirjat ja omaisten muistitieto yhdistettynä tutkimuskirjallisuuden laajaan tuntemukseen luovat hyvän pohjan. Kirjojen kuvitus on runsas ja hakemisto käyttökelpoinen esim. sukututkijoille.
Helsingin hellityt sotavangit
Tammi-helmikuun vaihteessa 1918 punakaartit olivat varmistaneet valtansa Helsingissä ja Etelä-Suomen tärkeimmillä paikkakunnilla. Uudellamaalla jäi punaisten selustaan kuitenkin suojeluskuntia, jotka kapinalliset pyrkivät tekemään vaarattomiksi.
Läntisellä Uudellamaalla pääosin ruotsinkieliset valkoiset ryhmittyivät Siuntioon ja Kirkkonummelle, Suitian ja Sigurdsin kartanoiden ympäristöön. Kahakoinnin jälkeen saarretut 467 suojeluskuntalaista antautuivat helmikuun lopulla Ruotsin suurlähetystön välityksellä. Heidät kuljetettiin sotavankeuteen Helsinkiin Liisankadulle ruotsalaiseen lyseoon, jossa heidän olonsa olivat varsin kohtuulliset. Useat vangit allekirjoittivat lupauksen, että he eivät enää taistele punaisia vastaan. Lupaus unohtui, kun vankeus päättyi huhtikuun puolivälissä saksalaisten vallattua Helsingin.
Teloitukset Länsi-Uudellamaalla
Entiset vangit muodostivat ruotsinkielisen Länsi-Uudenmaan pataljoonan rungon ja sen tukikohta sijaitsi Inkoon Västankvarnissa. Varsinaiseen taistelutoimintaan pataljoona ei näy osallistuneen. Pataljoonaa komensi ruotsalainen Edward Ward ja komppanianpäällikköinä toimivat Ivar Hast ja Ivar Ståhle. Pataljoonasta muodostettiin retkikuntia, jotka tekivät teloituskiertueita eri puolille Uuttamaata. Tähtäimessä olivat punaiset tai punaisiksi epäillyt ja eräät valkoisetkin suomalaiset. Vihdissä pataljoona teloitti yli 60 paikallista, ja kerrotaan paikallisen suojeluskunnan päällikön joutuneen ajamaan verenhimoiset västankvarnilaiset pois pitäjästä. Pataljoona kylvi kuolemaa ainakin Inkoossa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kaikkiaan Länsi-Uudenmaan pataljoona teloitti toukokuussa vähintään 200 miestä ja naista, lähes kaikki suomenkielisiä.
Västankvarnissa istui myös kenttätuomioistuin, jonka johtoon halukkaasti hakeutui lehtimies ja kirjailija Erik Grotenfelt. Aatelismies G. ei ottanut osaa sotatoimiin, mutta teloituksiin sitäkin innokkaammin. Hän osoitti oman todistuksensa mukaan poikkeuksellista armottomuutta, jopa julmuutta toimiessaan punavankien kuulustelijana ja teloitusryhmän päällikkönä. Tunnontuskat lienevät heränneet, sillä seuraavana vuonna Grotenfelt tappoi – itsensä.
Teloitukset Forssan seudulla
Tukkisen uusin kirja Mäkeen mäkeen vaan käsittelee 1918 teloituksia Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. Huhtikuun 1918 lopulla Forssaan saapui Saariston vapaaehtoisjoukko, jota johti ruotsalainen kreivi Carl August Ehrensvärd. Yksikkö muodosti omista lähinnä ruotsalaisista upseereistaan sotatuomioistuimen. Sotatuomioistuin määräsi yli 200 punaista teloitettavaksi, joista 13 oli naisia ja nuorin vain 16-vuotias.
Rippikirjojen tietoja yhdistämällä Tukkinen on selvittänyt teloitettujen todelliseksi määräksi 260, kaikkiaan kuolleita Forssan seudulla oli 590. Kun tähän lisätään Länsi-Uudellamaalla teloitetut yli 200 suomalaista, kaikkiaan ruotsalaiset teloittivat ainakin 460 suomalaista keväällä 1918.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1884239
Oikeat tilastot kertovat totuuden!
http://koti.mbnet.fi/matti61/kapina/
Tukkisen fixaatio asiaan on tunnettu ja tästä syystä hänen numeronsa ovat usein hatusta vedettyjä.
Vanhaa märännyttä juttua, jolla ei ole mitään virkaa enää nykypäivän keskustelussa. Mielestäsi kommareiden olisi pitänyt saada valta silloin? Joo ja suomi olisi jäänyt todelliseen ahdinkoon sen jälkeen, mutta te punikit olettekin täysin sokeita tosiasioille. Kunnia valkoiselle armeijalle, joka piti paskiaiset kurissa ja antoivat meille vapaan maan.
Ja te globaalikapitalistit nuolette yhä saksalaisten saappaat samalla, kun on jenkki ky**ä suussa!
No noin puhuu hurrilahtarien perseen nuolija.
"Mielestäsi kommareiden olisi pitänyt saada valta silloin?"
Sosialisteilla ei ollut mitään mahdollisuuksia säilyttää valtaansa missään osassa Suomea, jonka Saksa oli päättänyt miehittää. Saksa ja Neuvosto-Venäjä sinetöivät yhdessä lopullisesti punaisen Suomen kohtalon sopiessaan Brest-Litovskissa maaliskuussa 1918 siitäkin, että Suomi siirtyy Saksan etupiiriin.
"Kunnia valkoiselle armeijalle, joka piti paskiaiset kurissa ja antoivat meille vapaan maan."
Valkoinen armeija ei tehnyt Suomesta vapaata maata. Svinhufvudin-Paasikiven hallitus luovutti korkeimman vallan Suomessa Saksan keisarikunnalle. Eipä se olisi voinut muuta tehdäkään saksalaisten miehittäessä maan joka tapauksessa suomalaisten tahdosta riippumatta. Vasta Saksan tappio maailmansodassa marraskuussa 1918 "pakotti" Suomen itsenäiseksi, jolle hankki kansainvälisen tunnustuksen Suomen saksalaismiehitystä vastustanut venäjänsuomalainen kenraali Mannerheim.
Ilmaisusi ovat karkeita, mutta puhut täyttä totta.
Puhmattakaan niistä aseettomista ja antautuneista ja sotatoimiin osallistumattomista valkoisen venäjän armeijan sotilaista ja upseereista ja sotilaista. Oma lukunsa ovat vielä kolmansien maiden siviili kansalaiset, joita surmattiin pelkastaan sillä perusteella että osasivat venäjän kieltä. Näistä on jo nyt muutamia varmistettuja tapauksia. Tässä joukossa on italialaisia, saksalaisia, puolalaisia, tataareja ja kreikkalaisia.
Oli se ryssän pelko niin kova ranta hurreissä.
Törkee asiassa on vielä se että paljon on yritetty vierittää mm. suomenkielisen pohjanmaan vapaa ehtoisten niskaan
Se aika oli silloin, kun KOKO Suomen tulevaisuus oli bolshevistien uhkaama. Ruotsinkieliset tekivät silloin mitä piti tehdä.
Mutta sen jälkeen Suomen ruotsalaiset joutuivat niin daavidin tähden hurmioon, että siitä ovat vaarassa kärsiä sukupolvet meidän jälkeemmekin.
Punaiset, teillä on hampaankolossa "hurreja" vastaan sadan vuoden takaa.
Valkoiset, teillä tulee "hurri" hampaankoloon seuraavan sadan vuoden tapahtumien johdosta.
Miettikää sitä!
Ihan mukavasti kannatusta eduskuntavaaleissa:
http://www.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/tulos/ehdokas/02/259/
Pahimpana ongelmana pidän sitä, että suomalaisen ihmisen alistaminen on tälläkin hetkellä esim. EKn kantava voima!
Lahtaritaustaiset psykopaatit ja pikkupirut sanelevat säännöt suomalaisten pään menoksi.
Mitään hyvää he eivät halua suomalaisessa kansalaisessa ja duunarissa nähdä!
Suomalaisia on haukuttu tälläkin palstalla niin ilkeään sävyyn, että oikein vaistoaa suomenmyyjä-kapitalistin liipasinsormen syyhyämisen!
Kahtiajako on heille toivetila, vaikka juhlapuheissaan muuta väittävät!
Ei pidä syyttää entisiä lahtareita nykyisistä murheista. Niistä ajoista koko maailmankuva on muuttunut. Ainoastaan yksi asia on tämän sadan vuoden aikana säilynyt ennallaan, ja se on se, että edelleen ruotsinkieliset ovat tässä maassa omistava luokka.
Muista vanhanajan lahtareista on tullut tälle rälssille samanlainen inhimillinen resurssi, kuin entisajan työläisistä. Nykyään kaikki kulkee vain pankkilainojen kautta. Vertaa Nordea, Sampo, Handelsbanken, Ålandsbanken jne.
Pahalta näyttää, epäsuhta oli valtava
Hetkinen, kuka sivistymätön moukka täällä taas sekoittaa vuoden 1918 sisällissodan ja natsit?
Natsipuolue nousi valtaan vasta 1930- luvulla, vuonna 1918 se oli korkeintaan tippa Adolf Hitlerin alitajunnassa.
Hyvä on näköjään taso sekä Suomi24- keskustelijoissa, että moderaattoreissa, kun tällaiset idariavaukset saavat täällä olla, vaikka niistä on jo ilmoituksia tehtykin.
Tuossa ensimmäisessä viestissähän detaljihan oli nimenomaan se, että suuri osa valkoisten johtajista ja teloitusryhmistä oli ruotsinkielisiä, tästä ei ole puhuttu. Jos tällä ei ole merkitystä ja olemme kahden kielen yhtenäinen kansa, olisi kai silloin ruotsinkielisiä punikkejakin ollut enemmän. Tosiasia on, että kautta suomen historian on jokainen Suomessa alkanut kapina (esim. nuijasota) nujertunut nimenomaan ruotsalaisten/ruotsinkielisten toimesta. Nuijasodassa ruotsinkieliset talonpojat vaihtoivat puolta ruotsalaisten aatelisten puolelle ja häviön jälkeen suurin osa suomenkielisistä kapinoijista teloitettiin (mukaan lukien Jaakko Ilkka), elikkä samaa meininkiä kuin kansalaissodan jälkeen. Miksi näitä tutkittuja tosiasioita ei haluta tunnustaa?
"Tuossa ensimmäisessä viestissähän detaljihan oli nimenomaan se, että suuri osa valkoisten johtajista ja teloitusryhmistä oli ruotsinkielisiä, tästä ei ole puhuttu."
Samasta syystä Lenin bolševikit käyttivät mielellään latvialaisia ja muita Venäjän sortuneen imperiumin vähemmistökansallisuuksia hoitamaan terrorinsa likaisen työn. Eritoten juuri latvialaisista puhuttiin suorastaan bolševikkivallankumouksen keihäänkärkenä.
Lenin hallituksen kokoonpanossa etniset venäläiset olivat vain pieni vähemmistö. Juutalaisilla ja kaukasialaisilla oli suuri osuus.
>>Samasta syystä Lenin bolševikit käyttivät mielellään latvialaisia ja muita Venäjän sortuneen imperiumin vähemmistökansallisuuksia hoitamaan terrorinsa likaisen työn. Eritoten juuri latvialaisista puhuttiin suorastaan bolševikkivallankumouksen keihäänkärkenä.
Kyseessä oli siis Suomen ruotsalaiset yhdessä riikinruotsalaisten kanssa lahtaamassa suomalaisia vuonna 1918.
Tappamalla suomalaiset kommunistit ja kiihottajat jo heti alkuunsa Suomessa, ruotsalaiset sanoivat näin estävänsä vallankumouksen leviämisen ruotsiin.
Ruotsalainen prikadi siis ahkeroi kovasti...
http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota 1918/olofpalme.htm&menuId=vapaussota 1918
http://www.vapaussota.com/taistelut/kalevankangas.html
http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/1918viikko12.htm
2.6.2009 TV2 klo 22:05 tuli uusintana karu ohjelma vuoden 1918 tapahtumia käsitellen. Ruotsalainen prikaati kertoo tarinan Tampereen taisteluihin osallistuneesta, noin 300:n ruotsalaisen vapaaehtoisen lahtarilaumasta, josta valokuvia otti kuulemma tuntemattomaksi jäänyt kuvaaja.
Kuvassa vilahtaa mitä todennäköisimmin tämä sama mies, Conrad Carlsson, joka kirjoitti kirjan Ruotsin Tuntematon sotilas. Kirjassaan hän vakuuttaa kuinka ei ampunut ketään suomalaista, mutta TV dokumentissa kerrotaan ihan jotain muuta. Tampereella tehtiin raaka putsinkin ja siihen ottivat osaa innokkaimmin juuri ruotsalaiset. Hehän menettivät noin 30 toveriaan kaatuneina rynnäköidessään päin punaisten konekiväärejä suoraan aukean yli. Kirjassa on kuva josta hänet tunnistaa.
Carlsson Conrad: Ruotsin tuntematon sotilas, Otava, 1937, 241 s.
Taannoin tuli TV-dokumentti samasta aiheesta eli 2.6.2009 TV2 klo 22:05
Ruotsalainen prikaati, Suomen kohtalon hetkiä. Sisällissodassa 1918 valkoisten puolella taisteli myös ruotsalainen prikaati. Sen sotatie oli lyhyt ja verinen. Tekijät Tapani Itäranta ja Robert Alftan.
Ruotsin Tuntematon Sotilas -kirja kertoo noista Tampereen tapahtumista hyvin sievistellyn version.
Kirja on vuodelta 1937 ja Otava tietenkin kustantajana. Suomen Tuntemattomasta sotilaasta Linnan tekemänä ei tuolloin ollut hajuakaan. Siinäpä on kirjaa kerrakseen ja nyt viimeistään loppuu puheet olemattomista ruotsalaisista sotasankareista.
Tuossa kirjassa, Ruotsin Tuntematon Sotilas, Conrad Carlsson 1937 Otava, kerrotaan näin:
"Tietooni ei ole tullut yhtäkään tapausta, jossa ruotsalaiset olisivat osallistuneet suomalaisten teloituksiin"
Alkuteos on OKÄND SVENSK SOLDAT, Conrad Carlsson
Suomessa toimi vuonna 1918 ruotsalainen "kuolemanprikadi", joka oli vastuussa Tampereen aseman ns. peltihallien luona tapahtuneesta lahtauksesta. Siellä he tappoivat ainakin 1000 suomalaista ja mukana meni paljon venäläisiä sotilaita. Venäläiset tunnistettiin panemalla sanomaan 1 ja jos vastaus oli "juks" niin ammutuksi joutui, poks ja henki pois!
Kyseessä oli eräs pahimmista etnisistä putcheista, mitä Suomessa on koskaan tehty. Ja sen tekivät ruotsalaiset vapaaehtoiset lahtarit!
Ruotsalaiset itse teossa? Kerrankin on valokuvaaja sattunut ikuistamaan saamaamme suorasukaista "naapuriapua"!
Kuvat esittävät teloituksia Inkoossa toukokuussa 1918
http://vesta.narc.fi/kuvat/bg.jpg
http://vesta.narc.fi/kuvat/bg2.jpg
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
Teloitukset Länsi-Uudellamaalla:
"Entiset vangit muodostivat ruotsinkielisen Länsi-Uudenmaan pataljoonan rungon ja sen tukikohta sijaitsi Inkoon Västankvarnissa. Varsinaiseen taistelutoimintaan pataljoona ei näy osallistuneen. Pataljoonaa komensi ruotsalainen Edward Ward ja komppanianpäällikköinä toimivat Ivar Hast ja Ivar Ståhle. Pataljoonasta muodostettiin retkikuntia, jotka tekivät teloituskiertueita eri puolille Uuttamaata. Tähtäimessä olivat punaiset tai punaisiksi epäillyt ja eräät valkoisetkin suomalaiset. Vihdissä pataljoona teloitti yli 60 paikallista, ja kerrotaan paikallisen suojeluskunnan päällikön joutuneen ajamaan verenhimoiset västankvarnilaiset pois pitäjästä. Pataljoona kylvi kuolemaa ainakin Inkoossa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kaikkiaan Länsi-Uudenmaan pataljoona teloitti toukokuussa vähintään 200 miestä ja naista, lähes kaikki suomenkielisiä."
Satakunta ruotsalaistakin sai osansa:
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/ruotsalaiset_0
Kyseenalainen sankareiden lista?
Valkoinen valta Tampereelle ja puhdistukset
http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/1918viikko13.htm