Kysymys ihmisestä.

Olisi asiat miten tahansa, olisi se aikamoinen sattuma, siis ihmisen näkökulmasta. Todellisuudessa kuitenkin ymmärrettävästi se, mikä tapahtuu, tapahtuu väistämättömästi ilman arvanheittoja ja miten pitkä ketju tahansa käydäänkin läpi, on tapahtuneen todennäköisyys 1: varma, totta.

Todennäköisyys on matemaattinen työkalu, joka auttaa ymmärtämään reaalimaailman ilmiöitä.

"Jos ihminen olisi syntyntyt tänne vain pikäaikaisen sattuman sanelemana. Olisi se aikamoinen sattuma jos täällä olisi nyt lopputuloksena kaksi ryhmää: pienempi ryhmä vastaan suurempaa - käymässä keskenään vuoropuhelua, miksi ja miten me tänne tultiin.

Tyhjä kyselemässä tyhjältä tyhjää ja toinen vastaamassa Suuri suunnitelija meidät tänne loi suuta iankaikkista päämääräänsä varten. Ja keskenämme tällainen köydenveto.!"

Jep - koska epäilijälle ei riitä vain toetamus - "Noh tuolla jossain on suunnittelija ja sinä olet todiste suunnittelijasta" - Vastaavanlainen ei ole muuta kun uusi alku uudelle keskustelulle - Epäilijä kysyy no mitä todisteita tästä suunnittelijasta on? - tässäkohtaan tuleekin sitten pyhää henkeä, Raamattua ja Jumalan sanaa vastaukseksi. - Mutta mitäpä se sitten hyödyttää - ei mitään. Ja taas ollaan lähtöruudussa.

ja työkalulla on sitten yhtä typerää käyttöä....Mielestäni satttumaa ei kannata tutkia... antaa ajan tehdä jatkossakin sitä tyhjää päämäärätöntä

Jos lotossa 7 oikein saanut olisi saanut ne numerot vain sattumalta, niin olisihan se nyt mahdotonta. Olisi kaksi ryhmää, se jonka mielestä lasten syntymäpäivät ja kengännumerot pitää laittaa lottoriviin ja ne, jotka väittäisivät kysymyksessä olevan sokea sattuma.

Eihän yksi viidestätoista miljoonasta voi tapahtua ilman johdatusta! Suuri lottorivien suunnittelija on siis päättänyt, että lottovoittaja saa voiton. Asiasta on turha keskustella.

Naturalistiset ilmiöt ovat seurausta luonnonlaeista ja aikaisemmista tapahtumista. Sattuma taas ei ole riippuvainen aikaisemmista tapahtumista, kuten seuraava lottorivi ei ole riippuvainen edellisestä.

Minä olen usein kysynyt uskoaan tyrkyttävältä hihulta, että no jos sinä kerran tiedät, niin kerropa sitten minulle mikä on tämän valtavan maailmankaikkeuden ja kaiken muunkin tarkoitus ja mikä oikein on se jumalan suuri suunnitelma. Vastaukset ovat olleet paitsi hyvin värikkäitä ja mielikuvituksellisia, myös joka kerta täysin erilaisia. Mikä todistaa sen, ettei vastaajilla oikeasti ole asiasta aavistustakaan eikä yhtään mitään todellista tietoa, vaan he ainoastaan arvailevat, kukin täysin omiaan.

Järkevin vastaus minkä olen saanut, oli että eihän hän voi tietää mikä on jumalan suuri salainen suunnitelma, koska se on salainen. Kun sitten kysyin että miksi se on salainen ja miksi sinä tyrkytät minulle suunnitelmaa, josta sinä et tiedä mitään, niin sekin keskustelu loppui siihen. Kun ihmettelen että miksi sinä arvailet ja tyrkytät minulle täydellistä tietämättömyyttäsi, kun ei minua kiinnosta sinun tietämättömyytesi, vaan ainoastaan tieto. Niin siihen se keskustelu aina loppuu. Vastaukseksi tulee aina vain jotain merkityksetöntä tyyliin tutkimattomia ovat herran tiet. Salaiset suunnitelmat eivät ole omiaan herättämään luottamusta, etenkään jos jokainen jolta niistä kysyy, vastaa aina ihan eri tavalla.

tätä me poditaan?
19.4.2011 15:22

>>>pienempi ryhmä vastaan suurempaa - käymässä keskenään vuoropuhelua