Ionin malli

Ioni¤

Tällä hetkellä - kuten tiedämme - on olemassa laki, jossa määritellään valtion virkamiesten kielitaitovaatimukset. Vaatimukset vaihtelevat riippuen hallintoalueen kielijakaumasta ja virkamiehen koulutuksesta. Samoin kunnallisissa virkasäännöissä on määräyksiä kielitaidosta. Kun otetaan huomioon ruotsinkielen käyttämisen todellinen - varsin vähäinen tarve - virka- ja tuomioistuintoiminnassa, voitaisiin mielestäni siirtyä järjestelmään, jossa voitaisiin tukeutua olemassa olevaan kielitaitoon. Etenkin yksikielisillä alueilla, jotka muodostavat maamme kuntien ja valtion piirihallintoalueiden valtaosan, ruotsin kielen käyttö on minimaalista. Lisäksi suurimmassa osassa kaksikielisiä alueita ja viranomaisia ruotsin kielen käyttö ei ole merkittävän laajaa. Kielilaki on eräänlainen paperitiikeri, jonka merkitys on jäänyt käytännön tasolla vähäiseksi.

Se seikka, onko maa yksi- vai kaksikielinen, ei ole olennainen kysymys. Olennainen sen sijaan on kysymys siitä, miten ruotsinkieliset palvelut hoidetaan. Jäljempänä ehdottamani järjestelmä ei puutu siihen, että maa edelleenkin perustuslain tasolla on kaksikielinen kahden kansalliskielen järjestelmänä. Myöskään kielilain sisältöä ei tarvitse keskeiseltä sisällöltään muuttaa.

Poistamalla todelliseen palvelujen kysyntään nähden ylimitoitetut julkisen sektorin henkilöstön kielitaitovaatimukset voidaan päästä tilanteeseen, jossa perustuslain suojaiset ja kielilaissa todetut kielelliset oikeudet voidaan toteuttaa. Tarjonta tulee saattaa kysyntää vastaavaksi. Perustuslaki takaisi edelleenkin kummankin kieliryhmän yhdenvertaisuuden eikä esimerkiksi oikeudesta omalla kielellä tapahtuvaan koulutukseen tarvitse silloin luopua.

Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. Virkamiehiin siten kuin lailla valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta sekä myös kunnallisissa johtosäännöissä on säädetty ja viranomaisiin siten kuin kielilaissa on säädetty. Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite vain viranomaiseen niin, että sen velvollisuus on huolehtia siitä, että viranomaisen palveluksessa on sellaisen kielitaidon omaavaa henkilökuntaa, että kielilain vaatimukset tulevat täytetyiksi. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta.

Esimerkiksi kielilakiin lisäpykälä

"23 a §

Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä. Yksikielisen viranomaisen tai tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että se tarvittaessa ja vailla kohtuutonta viivästystä pystyy tarjoamaan tässä laissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteututtamista varten toimituskirjojen ja päätösten käännökset sekä 18 §:ssä säädetyn maksuttoman tulkkauksen"

Samalla voitaisiin kumota virkamiesten kielitaitolaki. Tulevaisuutta varten voitaisiin varautua muuttamaan lakia siten, että ehkäpä venäjän kieli saisi vastaavan aseman kuin suomen ja ruotsin kieli. Voisi olla kolmikielisiä viranomaisia , kaksikielisiä (myös suomi-venäjä) kuin tietenkin pelkästään yksikielisiä viranomaisia. Luonnollisesti tarvitaan ehkä teknisiä täsmennyksiä muun muassa oikeudenkäymiskaareen ja esitutkintalakiin.

Tässä mallissa ei tarvita palvelujen toteuttamiseen pakollista ruotsin kielen opiskelua. Kielilakia ei tarvitse muuttaa.

Tässä mallissa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia kielitaitoresursseja, joiden uskon ehdottomasti riittävän kielilaissa todettujen kielellisten oikeuksien toteuttamiseen ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen. Tarvittaisiinko tuolloin pakollista ruotsinkielen opetusta? Ei todellakaan!

Nykyinen kielilaki asettaa viranomaisvelvoitteen tarjota kansalliskieliset palvelut ja saamelaisalueilla lisäksi saamenkieliset. Kielilain valmistelutöiden yhteydessä (Hallituksen esitys 92/2002) nimenomaisesti korostettiin niitä mahdollisuuksia ja keinoja, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi valtakunnallisena puhelinpalveluna. Mielenkiintoinen näköala on videoneuvottelut ja niihin liittyvä tulkkaus. Edelleenkin tulee muistaa se, että kielilain mukaiset palveluvelvoitteet ovat erilaisia yksikielisissä viranomaisissa, tuomioistuimissa tai kunnissa verrattuina vastaaviin kaksikielisiin

64

449

    Vastaukset

    • Sanoman tiivistämisen taito on hyödyllistä. Suosittelen.

    • Ruotsin uusi kielilaki sellaisenaan tänne, pääkielenä suomi vähemmistökielinä muut..! Kelpaako uusittu lyhyt versio. Ei mitään vanhasta kielilaista tms. Ne on laadittu ruotsinkieltä ylimitoitetusti suojellen. Se ei kuulu suomenkieliselle kansanosalle. Joutais koko kieli museoitavaksi.!

      • Niin, samaa mieltä. Pakkoruotsi pois ja Suomi virallisesti yksikieliseksi maaksi, niinkuin se jo käytännössä on.
        En ymmärrä sitä että kielikysymykseen sotketaan palveluasiat. Sehän on ihan svedujen oma asia kuinka haluavat niiden hoituvan. Viis siitä.


      • Hyvä idea! Huippusuvaitsevaisesta ja liberaalista Ruotsista kun kopioi kielilain sanatarkasti, niin ei luulisi yliherkällä Carl Bildtilläkään olevan mitään valittamista ;)
        Omituista vaan, että jos edes suunnittelee pientäkään muutosta siten, että laki muistuttaisi Ruotsin vastaavaa, alkaa lahden takaa helvetillinen rasistihuuto.


    • Homma pitää muuttaa niin, että pakkoruotsi loppuu ja se mitä siitä seuraa hoidetaan sitten.

      • Ionin¤ sanomisen ydin on ilmeisesti tässä:

        "Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. - - Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite [kielitaitovaatimus] vain viranomaiseen niin, että sen velvollisuus on huolehtia siitä, että viranomaisen palveluksessa on sellaisen kielitaidon omaavaa henkilökuntaa, että kielilain vaatimukset tulevat täytetyiksi. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta."

        Tuon toteuttaminen mahdollistaa pakkoruotsin poistamisen kivuttomasti kaikissa muodoissaan.


      • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

        Ionin¤ sanomisen ydin on ilmeisesti tässä:

        "Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. - - Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite [kielitaitovaatimus] vain viranomaiseen niin, että sen velvollisuus on huolehtia siitä, että viranomaisen palveluksessa on sellaisen kielitaidon omaavaa henkilökuntaa, että kielilain vaatimukset tulevat täytetyiksi. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta."

        Tuon toteuttaminen mahdollistaa pakkoruotsin poistamisen kivuttomasti kaikissa muodoissaan.

        Viimeisin kirjoittaja käsitti jutun, mikä on iloinen poikkeus kommenttien joukossa. Kovasti puhutaan kielilainsäädännön vioista juurikaan tietämättä mitä edes kiroiltu lainsäädäntö sisältää,


      • Ioni¤ kirjoitti:

        Viimeisin kirjoittaja käsitti jutun, mikä on iloinen poikkeus kommenttien joukossa. Kovasti puhutaan kielilainsäädännön vioista juurikaan tietämättä mitä edes kiroiltu lainsäädäntö sisältää,

        Viimeisin kirjoittaja käsitti, että villakoiran ydin on pakkoruotsin poistaminen.UGH!


      • Ankdam kirjoitti:

        Kirjoittaja on poistanut tästä viestin

        Ankdam Ionille¤ näin: "Tuo mitä ehdotat on mielestäni juuri niin kuten nykyään toimitaan. i.e. [se on] joudutaan toimimaan."

        Siispä laitkin pitää muotoilla käytäntöä ja toimintaa vastaaviksi. Ioni¤ mielestäni ehdottaa niihin juuri sellaisia muutoksia.

        Oikeusministeriö (yllätys, yllätys) ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja lieventää (hyvä, hyvä) kaikilta virkamiehiltä lain vaatimaa kielitaitoa: "Toiminta kahdella kielellä ei tarkoita sitä, että kaikkien työntekijöiden [myös virkamiesten?] tulee hallita molempia kieliä, vaan sitä, että kielitaitoista henkilöstöä [tulkkeja, kääntäjiä?] tulee [viranomaisella] olla niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan." (http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya)

        Ioni¤ näin: "Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. - - Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite [kielitaitovaatimus] vain viranomaiseen niin, että sen velvollisuus on huolehtia siitä, että viranomaisen palveluksessa on sellaisen kielitaidon omaavaa henkilökuntaa, että kielilain vaatimukset tulevat täytetyiksi. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta."

        Kun kielitaitovaatimus asetetaan vain viranomaiselle, ruotsin kieltä osaavien virkamiesten tarve vähenee 5 prosenttiin virkamiehistä. Niinpä pakkoruotsi ja virkamiesruotsi voidaan poistaa. Jäljelle jää kuitenkin se, että korkeimpienkaan virkojen kielitaitovaatimuksena ei voi olla pienen vähemmistön kieli. Maailman ainoan suomenkielisen kansan jäsenellä pitää olla (nyt jo käytännön pakosta) pääsy maansa korkeimpiin virkoihin osatessaan suomea sekä suurta kansainvälistä kieltä tai kieliä.


    • "Niinpä pakkoruotsi ja virkamiesruotsi voidaan poistaa."

      Täsmentäisitkö mitä tarkoitat "virkamiesruotsilla" käsitettä nimittäin yleensä käytetään akateemiseen loppututkintoon kuuluvasta pakollisesta kielikokeesta. "Virkamiesruotsi" on helpohko tentti joka ei vielä takaa minkäänlaista käytännön kielitaitoa vaan on eräänlainen ruotsin kielen osaamisen perustutkinto.

      Valtion ja kuntien virkamiesten virkoihin ja toimiin liittyvät erilaiset kieliTAITOvaatimukset ovatkin sitten aivan eri juttu. Virkamiesten kielitaitovaatimukset ovat jaettu luokkiin joissa nimenomaan korostuu käytännön kielitaito.

      • Korkeimmissa viroissa painotetaan ruotsin taidon tasoa niin paljon, että sinne väkisin muodostuu yliedustus suruista.

        Kätevää, eikö totta?


      • Ankdam: "Täsmentäisitkö mitä tarkoitat "virkamiesruotsilla" - -."

        Tarkoitan molempia: akateemista lähinnä, mutta myös virkamieheltä erikseen vaadittua osoitusta kielitaitonsa tasosta.

        Minä puolestani kysyn, mitä opetusmisteriö viranomaisena tarkoittaa tällä yksittäisen virkamiehen kielitaidon lievennyksellä:

        "Toiminta kahdella kielellä ei tarkoita sitä, että kaikkien työntekijöiden [myös virkamiesten?] tulee hallita molempia kieliä, vaan sitä, että kielitaitoista henkilöstöä [tulkkeja, kääntäjiä?] tulee [viranomaisella] olla niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan."

        Tarkoitetaanko, että virkamiehen ei tarvitse ollakseen virkamies osoittaa alimmankaan tason kielitaitoa niin sanotussa toisessa kotimaisessa eli käytännössä lähinnä ruotsin kielessä, kunhan viranomaisella on tarvittaessa tarjota tavalla tai toisella (käännökset, tulkkaus, "äidinkielinen" virkamies) tarvitun tasoinen kielipalvelu?

        Pohjoismaisen kielisopimuksen mukaan, joka ei kylläkään ole sitova, viranomaisen on kaikissa Pohjoismaissa suoriuduttava joukosta palvelujaan vaikkapa suomeksi Ruotsissa tai islanniksi Suomessa. Jos oikeusministeriön lievennetty tulkinta tarkoittaa pohjoismaisesta kielisopimuksesta johtuvia käytäntöjä, silloin ei tarvita pakkoruotsia, ei akateemista virkamiesruotsia eikä virkamieheltä vaadittua alimmankaan tason kielitaitoa ruotsin kielessä. Asiat hoituvat muin keinoin.


      • ""Virkamiesruotsi" on helpohko tentti joka ei vielä takaa minkäänlaista käytännön kielitaitoa vaan on eräänlainen ruotsin kielen osaamisen perustutkinto."

        Virkamiesruotsi oli viimeksi puolen vuoden kurssi, pakollista läsnäoloa ja tentti josta myös reputettiin.


    • "Virkamiesten kielitaitovaatimukset ovat jaettu luokkiin joissa nimenomaan korostuu käytännön kielitaito. "

      Ei tällaista ole. Ei laissa ole kuin kolme luokkaa, eli tyydyttävä, hyvä ja erinomainen.

      http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030481

      http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot/yleiskuvaus_tutkinnoista

      Suruille järjestetään suojatyöpaikkoja sillä, ette valtion virkoihin vaaditaan erinomaista ruotsin osaamista, sekä RKP-johtoiset kunnat luovat suojatyöpaikkoja sillä, että kaikilta kunnan työntekijöiltä vaaditaan hyvää toisen kotimaisen taitoa, sen sijaan että ruotsinkieliset palvelisivat ruotsinkielisiä ja suomenkieliset suomenkielisiä.

      Yksi tällainen suojatyöpaikkakunta on Raasepori, jossa varmaan 90 % työntekijöistä on ruotsinkielisiä, koska vaatimus on hyvä ruotsin osaaminen.

    • Ionin malli on suunnilleen sama, jonka itse olen tuonut aikaa sitten esille, eli perustuslakia tai kielilakia ei tarvitse periaatteessa muuttaa, vaan ns. kielitaitolaki sekä koulujen pakkoruotsi ovat ne, jotka pitää poistaa.

      Kielitaitolaki:

      6 §
      "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

      http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

      Kuinka suuri osa valtion henkilöstöstä, jolta edellytetään kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, tarvitsee käytännössä ruotsia. Onko 5 % vai 100 % lähempänä totuutta?

      • Näen jopa mallini etuutena sen, että ruotsinkileisten palvelujen laatu mallissani olisi nykyistä parempi. Mutta eräs seikka tietenkin on tuotava myös esille, tässä mallissa ilmeisesti syntyisi ruotsinkielisille ja tosiasiallisesti kaksikielisille selkeä kilpailuetu osalla julkisen sektorin työmarkkinoita.

        Ei ole todellakaan järkevää kohdentaa kieliresursseja sinne jossa ei niitä tarvita eikä tietenkään jättää hyödyntämättä olemassa olevaa kieliosaamista. Tosiasiassa varsin pieni osa korkeakoulututkinnon suorittaneesta henkiläösösträ tarvitsee ruotsia. Yllättävää kyllä, palvelutarve voi olla ennemminkin alemman koulutustason henkilöillä.


    • Tässäkin asiassa Ruotsin malli on ylivertainen; valtavan suuren enemmistön äidinkieli on ainoa virallinen kieli ja muutama muu vanha kieli saa kansallisen vähemmistökielen aseman. Kaikki muut kielet ovat vähemmistökieliä.
      Siis Suomessa suomi ainoaksi viralliseksi kieleksi, ruotsi, saamet ja romani kansallilisiksi vähemmistökieliksi ja sitten lähes 200 muuta vähemmistökieltä. Itsestään selvää on, että pakkoruotsi ja virkamiespakkoruotsi poistetaan. Tulkkeja kyllä riittää, jos suomen kieli ei taivu ummikon suussa.

      • Voitaisiinko ottaa käyttään Ruotsin kielilaki, vaikka perustuslaissa olisi hämärä ilmaus, että suomi ja ruotsi ovat maan kansalliskieliä?

        Käytännössä Ruotsin kielilaki olisi järkevin monikielistyvässä Suomessa. Sen sijaan ruotsinkielisten tunteille on tärkeää, että heidän kielensä on paitsi kansallinen vähemmistökieli, nimenomaan kansalliskieli.


      • "Tulkkeja kyllä riittää, jos suomen kieli ei taivu ummikon suussa."

        .. ja rahaakin näköjään!

        Jos Talan malli toteutuisi niin omalta kohdaltani ilmoitan tässä ja nyt että tulen entistä tiukempaan pitämään kiinni oikeudestani äidinkieliseen palveluun ja tulen yksikielisessä Suomessa kieltäytymään puhumasta viranomaisten kanssa sanan sanaa suomea. Nykyään olen hyvinkin joustava ja elän tilanteen mukaan.

        Jos sitten yksikielisessä Suomessa virkamies tarvitsee tulkkia niin se on hänen ongelmansa ja hän hankkikoon sen. Virkamies on olemassa minua varten eikä päinvastoin. Virkamies ja yhteiskunnan palvelut räätälöidään kansalaisia varten ei kansalaisia virkamiestä ja varten. Epistä!

        Älä Tala unta näe että Suomi yhdessä yössä voisi muuttua yksikieliseksi suomenkieliseksi yhteiskunnaksi ja meikäläiset siitä päivästä lähtien pakotettaisiin asioimaan viranomaisten kanssa suomeksi.

        Tulkkien tarve tulisi olemaan valtava! Meikäläisille lisää duunia ja fyrkkaa sataisi taivaalta kun alkaisimme tulkkaamaan toisillemme ja valtio ja kunnat maksaisi viulut. Vau!

        Mistä muuten päättelet että tulkkeja kyllä riittää?? Tulkki ei ole kuka tahansa naapuri joka lähtee mukaan "auttamaan" vaan tulkki on ja hänen tuleekin olla ammattilainen jolla on tiukat eettiset toimintaohjeet, lakiin sidottu vaitiolovelvollisuus ja kovat kielitaitovaatimukset.

        Barrikadeille on noustu mitättömämmistäkin syistä!

        Niin makaa kuin petaa :-)


      • Ankdam kirjoitti:

        "Tulkkeja kyllä riittää, jos suomen kieli ei taivu ummikon suussa."

        .. ja rahaakin näköjään!

        Jos Talan malli toteutuisi niin omalta kohdaltani ilmoitan tässä ja nyt että tulen entistä tiukempaan pitämään kiinni oikeudestani äidinkieliseen palveluun ja tulen yksikielisessä Suomessa kieltäytymään puhumasta viranomaisten kanssa sanan sanaa suomea. Nykyään olen hyvinkin joustava ja elän tilanteen mukaan.

        Jos sitten yksikielisessä Suomessa virkamies tarvitsee tulkkia niin se on hänen ongelmansa ja hän hankkikoon sen. Virkamies on olemassa minua varten eikä päinvastoin. Virkamies ja yhteiskunnan palvelut räätälöidään kansalaisia varten ei kansalaisia virkamiestä ja varten. Epistä!

        Älä Tala unta näe että Suomi yhdessä yössä voisi muuttua yksikieliseksi suomenkieliseksi yhteiskunnaksi ja meikäläiset siitä päivästä lähtien pakotettaisiin asioimaan viranomaisten kanssa suomeksi.

        Tulkkien tarve tulisi olemaan valtava! Meikäläisille lisää duunia ja fyrkkaa sataisi taivaalta kun alkaisimme tulkkaamaan toisillemme ja valtio ja kunnat maksaisi viulut. Vau!

        Mistä muuten päättelet että tulkkeja kyllä riittää?? Tulkki ei ole kuka tahansa naapuri joka lähtee mukaan "auttamaan" vaan tulkki on ja hänen tuleekin olla ammattilainen jolla on tiukat eettiset toimintaohjeet, lakiin sidottu vaitiolovelvollisuus ja kovat kielitaitovaatimukset.

        Barrikadeille on noustu mitättömämmistäkin syistä!

        Niin makaa kuin petaa :-)

        Jos Ruotsin malli ei kelpaa, niin löytyyhän sellainen omasta maastamme. Ahnevanmaalla ei vähemmistökielellä juuri palveluja saa, ei ole vähemmistökielisiä kouluja, ei seurakuntia, eikä mitään muutakaan.

        Kielisäännökset
        36 §
        Virkakieli

        Suomen tasavalta on suomenkielinen. Viranomaisten sekä hallinnon virkakieli on suomi.

        Kaikki oikeuslaitoksen lausunnot ja ratkaisut on laadittava suomen kielellä.

        Mitä tässä laissa säädetään valtionhallinnossa käytettävästä kielestä, koskee soveltuvin osin myös evankelis-luterilaisen kirkon viranomaisia, mikäli kirkkolaista ei johdu muuta.

        37 §
        Oikeus käyttää ruotsin kieltä

        Ruotsinkielisellä Somen kansalaisella on omassa asiassaan oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa ruotsin kieltä.

        Noin helppoa se on. Koulutuksessakin voidaan ottaa Ahnevanmaan malli sellaisena, että julkisin varoin ei Suomessa enää järjestetä peruskoulutusta. Siinäkin on valtava säästökohde, sillä ruotsinkielinen koulutus on järkyttävästi kallimpaa kuin suomenkielinen (kts, Sipoo, Kirkkonummi, jne). Myös Järvenpään opetuslautakunnassa olen ottanut esiin muutaman ruotsinkielisen koulutuksen tavattomasti kalliimmat kustannukset kuin suomenkielisten. Itsestään selvää on, että kaikki kieleen perustuvat kiintiöt poistetaan.

        Siitä sitten vain barrikadeille! ;-)


      • Ankdam kirjoitti:

        "Tulkkeja kyllä riittää, jos suomen kieli ei taivu ummikon suussa."

        .. ja rahaakin näköjään!

        Jos Talan malli toteutuisi niin omalta kohdaltani ilmoitan tässä ja nyt että tulen entistä tiukempaan pitämään kiinni oikeudestani äidinkieliseen palveluun ja tulen yksikielisessä Suomessa kieltäytymään puhumasta viranomaisten kanssa sanan sanaa suomea. Nykyään olen hyvinkin joustava ja elän tilanteen mukaan.

        Jos sitten yksikielisessä Suomessa virkamies tarvitsee tulkkia niin se on hänen ongelmansa ja hän hankkikoon sen. Virkamies on olemassa minua varten eikä päinvastoin. Virkamies ja yhteiskunnan palvelut räätälöidään kansalaisia varten ei kansalaisia virkamiestä ja varten. Epistä!

        Älä Tala unta näe että Suomi yhdessä yössä voisi muuttua yksikieliseksi suomenkieliseksi yhteiskunnaksi ja meikäläiset siitä päivästä lähtien pakotettaisiin asioimaan viranomaisten kanssa suomeksi.

        Tulkkien tarve tulisi olemaan valtava! Meikäläisille lisää duunia ja fyrkkaa sataisi taivaalta kun alkaisimme tulkkaamaan toisillemme ja valtio ja kunnat maksaisi viulut. Vau!

        Mistä muuten päättelet että tulkkeja kyllä riittää?? Tulkki ei ole kuka tahansa naapuri joka lähtee mukaan "auttamaan" vaan tulkki on ja hänen tuleekin olla ammattilainen jolla on tiukat eettiset toimintaohjeet, lakiin sidottu vaitiolovelvollisuus ja kovat kielitaitovaatimukset.

        Barrikadeille on noustu mitättömämmistäkin syistä!

        Niin makaa kuin petaa :-)

        "Jos Talan malli toteutuisi niin omalta kohdaltani ilmoitan tässä ja nyt että tulen entistä tiukempaan pitämään kiinni oikeudestani äidinkieliseen palveluun ja tulen yksikielisessä Suomessa kieltäytymään puhumasta viranomaisten kanssa sanan sanaa suomea."
        Juu voit soittaa ainoastan torstaina klo:12.00-14.00 välisenä aikana valtion eri virastoihin saadaksesi ruotsinkielistä palvelua. Muuten suomenkielellä.Tämä on Ruotsin malli..;-) Ihan rauhassa Ankdam.
        Muuten minäkin tulen pitämään tuosta mallista kynsin hampain kiinni. Eli ajan muumimurteen asiaa..;-) Kukaan ei uskoisi minusta.;-)


      • 29 kirjoitti:

        Voitaisiinko ottaa käyttään Ruotsin kielilaki, vaikka perustuslaissa olisi hämärä ilmaus, että suomi ja ruotsi ovat maan kansalliskieliä?

        Käytännössä Ruotsin kielilaki olisi järkevin monikielistyvässä Suomessa. Sen sijaan ruotsinkielisten tunteille on tärkeää, että heidän kielensä on paitsi kansallinen vähemmistökieli, nimenomaan kansalliskieli.

        Ei voida. Perustuslakimme lähtee maan kaksikielisyydestä, joten perustuslakia jouduttaisiin muuttamaan mikäli Ruotsin kielilain kaltainen kielilaki tulisi maahan.

        Kaksikielisyyden periaate ilmenee perustuslain valmistelutöistä selkeästi.


      • Ioni¤ kirjoitti:

        Ei voida. Perustuslakimme lähtee maan kaksikielisyydestä, joten perustuslakia jouduttaisiin muuttamaan mikäli Ruotsin kielilain kaltainen kielilaki tulisi maahan.

        Kaksikielisyyden periaate ilmenee perustuslain valmistelutöistä selkeästi.

        Perustuslakia sen sijaan voidaan muuttaa - ja itse asiassa aika helposti. Kaiken lisäksi sitä muutellaan kaiken aikaa. Nykyinen perustuslaki tuli voimaan 1.1.2000 ja sitäkin on jo muutettu ties kuinka montaa kertaa.

        Uutta sen sijaan on, että mielipidetutkimuksessa tämän vuoden alussa ensimmäisen kerran Suomen historiassa enemmistö vastaajista (48 %) on jo valmis perustuslain muuttamiseen niin, että suomesta tulee ainoa virallinen kieli. Kaksikielisyyden kannattajat ovat jo vähemmistö (41 %).

        Kun vielä uudessa eduskunnassa pakkoruotsin poistamista vaativia kansanedustajia on ainakin puolet, niin tilanne alkaa näyttää ihan hyvältä.


      • Ankdam kirjoitti:

        "Tulkkeja kyllä riittää, jos suomen kieli ei taivu ummikon suussa."

        .. ja rahaakin näköjään!

        Jos Talan malli toteutuisi niin omalta kohdaltani ilmoitan tässä ja nyt että tulen entistä tiukempaan pitämään kiinni oikeudestani äidinkieliseen palveluun ja tulen yksikielisessä Suomessa kieltäytymään puhumasta viranomaisten kanssa sanan sanaa suomea. Nykyään olen hyvinkin joustava ja elän tilanteen mukaan.

        Jos sitten yksikielisessä Suomessa virkamies tarvitsee tulkkia niin se on hänen ongelmansa ja hän hankkikoon sen. Virkamies on olemassa minua varten eikä päinvastoin. Virkamies ja yhteiskunnan palvelut räätälöidään kansalaisia varten ei kansalaisia virkamiestä ja varten. Epistä!

        Älä Tala unta näe että Suomi yhdessä yössä voisi muuttua yksikieliseksi suomenkieliseksi yhteiskunnaksi ja meikäläiset siitä päivästä lähtien pakotettaisiin asioimaan viranomaisten kanssa suomeksi.

        Tulkkien tarve tulisi olemaan valtava! Meikäläisille lisää duunia ja fyrkkaa sataisi taivaalta kun alkaisimme tulkkaamaan toisillemme ja valtio ja kunnat maksaisi viulut. Vau!

        Mistä muuten päättelet että tulkkeja kyllä riittää?? Tulkki ei ole kuka tahansa naapuri joka lähtee mukaan "auttamaan" vaan tulkki on ja hänen tuleekin olla ammattilainen jolla on tiukat eettiset toimintaohjeet, lakiin sidottu vaitiolovelvollisuus ja kovat kielitaitovaatimukset.

        Barrikadeille on noustu mitättömämmistäkin syistä!

        Niin makaa kuin petaa :-)

        Ankdam lupaa taistella tuulimyllyjä vastaan, jos virkamiesruotsi poistetaan. Silloin Ankkuli todella makaa, niin kuin petaa. Eli mahdollisimman hankalasti. Olisi ruotsinkielisillekin oman edun mukaista taata heille palvelut kunnollisella kielitaidolla eri tiskin takaa tai eri palvelupuhelimesta.
        Tämähän ei tietenkään käy, sillä silloin svekot joutuu myöntämään, että ruotsin kieli on vähemmistökielen asemassa. Nyt he voivat kuvitella, että heidän kielensä on jopa tasa-arvoisempi kuin suomen kieli.


    • Kilpailuetu olisi kuitenkin pienempi kuin nyt, koska se kohdistuisi noin 5 %:iin työpaikoista ja samalla poistuisi kouluista surujen etulyöntiasema. Tällä hetkellä surut opiskelevat yhtä tuttua kieltä, suomea, ja yhtä sukulaiskieltä, englantia, kun me opiskelemme kahta täysin vierasta kieltä. Vaikka ruotsinkieliset veisivät kaikki ne julkishallinnon työpaikat, joissa vaadittaisiin ruotsin taitoa, olisi edelleen noin 95 % näistä työpaikoista sellaisia, joissa ei tarvittaisi ruotsin taitoa.

      Pakkoruotsia perustellaan juuri sillä, että jos sitä ei olisi, surut veisivät kaikki virat. Tällä hetkellä kun periaatteessa 100 %:iin valtion viroista vaaditaan ruotsin taitoa, surut veisivät kaikki virat.ilman pakkoruotsia. Tärkeintä on siis muuttaa lainsäädäntö siten, että ruotsin taitoa ei vaadita siellä, missä sitä ei oikeasti tarvita.

      Mitä sitten, vaikka surut veisivät kaikki ne virat, joissa ruotsia tarvitaan, koska julkishallinnossa vähintään 90 % on sellaisia töitä, joissa ei ruotsia tarvita nekin tehtävät, joissa tarvitaan, ovat pääasiassa palveluammatteja.

      Asia on niinkin, että surut vievät joka tapauksessa ne työpaikat, jossa vaaditaan hyvää ruotsia ja hyvää suomea, oli pakkoruotsia tai ei.

      Suomenkieliset eivät pysty kilpailemaan ruotsin osaamisessa. Mutta yksityissektorilla valttia onkin tällä hetkellä venäjän ja kiinan osaaminen. Lisäksi kielitaito on vain yksi tekijä.

      Lisäksi ruotsinkieliset voivat viedä vain sen 5 % kaikista työpaikoista. Tällä hetkellä valehdellaan, että jos suomenkieliset eivät osaa ruotsia, ruotsinkieliset vievät kaikki virat. Eiväthän ruotsinkieliset kaikkia virkoja voi viedä, koska heitä on vain 5 %. Jos taas Suomessa kaikista työpaikoista on vain 5 % virkoja ja ruotsinkieliset näin ollen vievät kaikki virat, jää kuitenkin suomenkielisille kaikki yksityissektorin työpaikat. Eihän Suomessa työpaikkoja ole vain 5 %:lle vaan noin 43 % suomalaisista käy töissä.

      http://www.tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html

      Vai mitä?

      • Ruotsinkielisten työvoima (v 2009), so. potentiaaliset työlliset, on noin 134 500 eli 48 % kaikista ruotsinkielisistä, mikä on vajaa 6 % kaikista Suomen työllisistä, eli ruotsinkieliset voivat viedä enintään tuon 6 % Suomen työpaikoista, eli väite "jos suomenkieliset eivät osaa ruotsia, vievät ruotsinkieliset kaikki työpaikat" on niin suuri valhe, ettei suurempaa voi olla.

        Voivatko ruotsinkieliset sitten viedä kaikki virat?

        Koko maan työlliset (ei työvoima), on n. 2 290 000 (v 2009). Julkisella sektorilla (valtio- ja kuntasektori) työskentelee n. 663 000 (v 2010) eli työllisistä n. 29 %, eli ruotsinkieliset voivat täyttää vain n. 20 % julkisen sektorin työpaikoista.

        Olisiko tuo paha juttu?

        Jos kaikki ruotsinkieliset menisivät julkiselle sektorille ja veisivät 20 % julkisen sektorin työpaikoista, jäisi silloin kaikki yksityisen sektorin työpaikat suomenkielisille.

        Joten vieköön vain ruotsinkieliset kaikki julkisen sektorin palveluammatit. Kyllä julkisen sektorin hallinnon puolella sekä yksityisellä sektorilla riittää työpaikkoja suomenkielisille, niissä tarvitse osata ruotsia ja palkkakin taitaa olla parempi.

        Koska ruotsinkieliset ovat kaksikielisiä ja osaavat joka tapauksessa ruotsia paremmin kuin suomenkieliset, olisi suomenkielisten kilpailuvaltti juuri se, että pakkoruotsi poistuisi, saisi opiskella kieltä, mihin on motivaatiota tai jonka osaajista on pulaa yksityisellä sektorilla.


    • Ankdami voi ihan rauhassa vetäytyä umpioonsa kun me suomalaiset alamme yhä tiukemmin integroitua aidosti Eurooppaan lisäämällä oleellisesti kielitaitoa pakkoruotsista luopumisen myötä.

      Se on kuin lottovoitto sadoille tuhansille suomalaisille lapsille !


      • Ankdam kirjoitti:

        Kumpikohan meistä on umpioituneempi?? :-D))))))))

        Meikäläinen sai sen Lottovoiton jo ammoin kouluaikanaan kun pakotettiin koulussa opiskelemaan 5 kieltä! Ja ihme ja kumma kovalevylle mahtui vielä koulun jälkeenkin kokonainen uusi kieli!

        Olisiko tässä selitys netti fennojen ahdistukseen?

        http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111568-uusi-havainto-suomalaisten-viinaongelmista

        Osaatko käyttää taitoasi myös johonkin hyödylliseen? Kielitaidon itseisarvo kun on aika vähäinen, eli sellaista itsensä hauskuttamista.


      • Ankdam kirjoitti:

        Kumpikohan meistä on umpioituneempi?? :-D))))))))

        Meikäläinen sai sen Lottovoiton jo ammoin kouluaikanaan kun pakotettiin koulussa opiskelemaan 5 kieltä! Ja ihme ja kumma kovalevylle mahtui vielä koulun jälkeenkin kokonainen uusi kieli!

        Olisiko tässä selitys netti fennojen ahdistukseen?

        http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111568-uusi-havainto-suomalaisten-viinaongelmista

        Ankdam näin: "Olisiko tässä selitys netti fennojen ahdistukseen?"

        Ethän vain, "netti sveko" Ankdam, unohda sitä tosiasiaa, että ihmiset, joiden pitää elämänsä aikana ehtiä opiskelemaan jokin (vaativa) ammatti ja kehittyä siinä koko ajan, voisivat ja ehtisivät samanaikaisesti omaksumaan myös monen monissa kielissä ammattilaisen tai vähäisemmätkään taidot? Suomalainen pelkällä suomellaan ja ruotsalainen pelkällä ruotsillaan ja molemmat suomella ja ruotsilla jäävät auttamattomasti pohjoismaiseen umpioon, josta murtaudutaan ulos vain suurilla maailmankielillä.

        Koska kaikki eivät voi eikä ole tarpeenkaan oppia kaikkia tärkeitä kielilä, on tehtävä työnjako. Kukin saakoon valita kaksi itselleen vierasta kieltä kansakunnan tarvitsemista kielistä (resurssien mukaan: saksa, ranska, venäjä, ruotsi, espanja, viro... ). Mikään ei estä ketään erikoistumasta ammatillisesti vaikka 5-10 kielen taituriksi. Sellaisia myös tarvitaan ja siinä on nettisveko (!) Ankdamillekin arvostettavaa elämänsarkaa aivan riittämiin.


      • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

        Ankdam näin: "Olisiko tässä selitys netti fennojen ahdistukseen?"

        Ethän vain, "netti sveko" Ankdam, unohda sitä tosiasiaa, että ihmiset, joiden pitää elämänsä aikana ehtiä opiskelemaan jokin (vaativa) ammatti ja kehittyä siinä koko ajan, voisivat ja ehtisivät samanaikaisesti omaksumaan myös monen monissa kielissä ammattilaisen tai vähäisemmätkään taidot? Suomalainen pelkällä suomellaan ja ruotsalainen pelkällä ruotsillaan ja molemmat suomella ja ruotsilla jäävät auttamattomasti pohjoismaiseen umpioon, josta murtaudutaan ulos vain suurilla maailmankielillä.

        Koska kaikki eivät voi eikä ole tarpeenkaan oppia kaikkia tärkeitä kielilä, on tehtävä työnjako. Kukin saakoon valita kaksi itselleen vierasta kieltä kansakunnan tarvitsemista kielistä (resurssien mukaan: saksa, ranska, venäjä, ruotsi, espanja, viro... ). Mikään ei estä ketään erikoistumasta ammatillisesti vaikka 5-10 kielen taituriksi. Sellaisia myös tarvitaan ja siinä on nettisveko (!) Ankdamillekin arvostettavaa elämänsarkaa aivan riittämiin.

        Ei koulun tehtävä ole valmistaa mihinkään ammattiin. Koulussa luodaan perusta jolle sitten voidaan rakentaa lisää spesifioidumpaa tietoa ja taitoa. Kukaan ei saavuta koulussa riittävää ammatillista kielitaitoa missään kielessä, ei vaikka niitä vieraita kieliä olisi vain yksi ainoa. Sitä vastoin nuorena on niin paljon helpompi oppia kaikkea uutta että se aika tulisi hyödyntää mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

        Koulussa luodaan kaiken tiedon perusta jolle ne oikeat tärkeät tiedot, taidot ja myös kielitaito sitten myöhemmin elämässä rakennetaan. Nollasta aloittaminen ja sen pohjalta hyvän kielitaidon saavuttaminen on aikuisena käytännössä lähes mahdotonta.

        Olen omassa työelämässäni käyttänyt pääasiallisesti neljää kieltä, ne on ne joista minulle on maksettu ja joista minulla on ollut ammatillista hyötyä. Ilman kolmea niistä en olisi tullut toimeen mutta se neljäs on se kieli joka on tuottanut minulle suurimman taloudellisen hyödyn. Mainittakoon että se arvokkain neljäs kieli on kielitaitoni pienin ja harvinaisin kieli.

        Saksasta ja ranskasta joita myös pakollisina opiskelin koulussa on ollut pääasiallisesti hyötyä vain henkilökohtaisella tasolla, niitä olen päässyt hyödyntämään etupäässä omaksi ilokseni turistina ja sosiaalisessa elämässäni mutta hyvin vähän työelämässäni vaikka vähän toki sielläkin.

        Harva meistä peruskoulussa tietää mitä meistä isona tulee, en minä ainakaan tiennyt, joten mahdollisimman monipuolinen pohjakoulutus on oma etumme.


      • Ankdam kirjoitti:

        Ei koulun tehtävä ole valmistaa mihinkään ammattiin. Koulussa luodaan perusta jolle sitten voidaan rakentaa lisää spesifioidumpaa tietoa ja taitoa. Kukaan ei saavuta koulussa riittävää ammatillista kielitaitoa missään kielessä, ei vaikka niitä vieraita kieliä olisi vain yksi ainoa. Sitä vastoin nuorena on niin paljon helpompi oppia kaikkea uutta että se aika tulisi hyödyntää mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

        Koulussa luodaan kaiken tiedon perusta jolle ne oikeat tärkeät tiedot, taidot ja myös kielitaito sitten myöhemmin elämässä rakennetaan. Nollasta aloittaminen ja sen pohjalta hyvän kielitaidon saavuttaminen on aikuisena käytännössä lähes mahdotonta.

        Olen omassa työelämässäni käyttänyt pääasiallisesti neljää kieltä, ne on ne joista minulle on maksettu ja joista minulla on ollut ammatillista hyötyä. Ilman kolmea niistä en olisi tullut toimeen mutta se neljäs on se kieli joka on tuottanut minulle suurimman taloudellisen hyödyn. Mainittakoon että se arvokkain neljäs kieli on kielitaitoni pienin ja harvinaisin kieli.

        Saksasta ja ranskasta joita myös pakollisina opiskelin koulussa on ollut pääasiallisesti hyötyä vain henkilökohtaisella tasolla, niitä olen päässyt hyödyntämään etupäässä omaksi ilokseni turistina ja sosiaalisessa elämässäni mutta hyvin vähän työelämässäni vaikka vähän toki sielläkin.

        Harva meistä peruskoulussa tietää mitä meistä isona tulee, en minä ainakaan tiennyt, joten mahdollisimman monipuolinen pohjakoulutus on oma etumme.

        Se, mitä Ankdam kirjoittaa koulun tehtävästä ja ammattiin valmistumisesta, pitää tietenkin itsestään selvästi paikkansa. On vain muistettava, ettei koulussakaan aika riitä kaiken ehkä joskus tarpeellisen pohjustamiseen.

        Koulusäädöksiä laadittaessa on otettava paremmin huomioon myös kansan enemmistön ääni, mikä on pakkoruotsia vastaan. Yleisesti kaivataan kansallisen kielivarannon, kielivarojen, monipuolistamista. Se tapahtuisi kivuttomimmin siten, että yläasteella viimeistään eteen tuleva pakkokieli menettää monopoliasemansa ja tekee tilaa valinnaisuudelle.


      • Ankdam kirjoitti:

        Ei koulun tehtävä ole valmistaa mihinkään ammattiin. Koulussa luodaan perusta jolle sitten voidaan rakentaa lisää spesifioidumpaa tietoa ja taitoa. Kukaan ei saavuta koulussa riittävää ammatillista kielitaitoa missään kielessä, ei vaikka niitä vieraita kieliä olisi vain yksi ainoa. Sitä vastoin nuorena on niin paljon helpompi oppia kaikkea uutta että se aika tulisi hyödyntää mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

        Koulussa luodaan kaiken tiedon perusta jolle ne oikeat tärkeät tiedot, taidot ja myös kielitaito sitten myöhemmin elämässä rakennetaan. Nollasta aloittaminen ja sen pohjalta hyvän kielitaidon saavuttaminen on aikuisena käytännössä lähes mahdotonta.

        Olen omassa työelämässäni käyttänyt pääasiallisesti neljää kieltä, ne on ne joista minulle on maksettu ja joista minulla on ollut ammatillista hyötyä. Ilman kolmea niistä en olisi tullut toimeen mutta se neljäs on se kieli joka on tuottanut minulle suurimman taloudellisen hyödyn. Mainittakoon että se arvokkain neljäs kieli on kielitaitoni pienin ja harvinaisin kieli.

        Saksasta ja ranskasta joita myös pakollisina opiskelin koulussa on ollut pääasiallisesti hyötyä vain henkilökohtaisella tasolla, niitä olen päässyt hyödyntämään etupäässä omaksi ilokseni turistina ja sosiaalisessa elämässäni mutta hyvin vähän työelämässäni vaikka vähän toki sielläkin.

        Harva meistä peruskoulussa tietää mitä meistä isona tulee, en minä ainakaan tiennyt, joten mahdollisimman monipuolinen pohjakoulutus on oma etumme.

        Voi herran jestas mitä soopaa Ankdam taas kirjoittaa!

        Kouluaikana luodaan tietopohja myöhempää elämää ja ammattia varten.
        Mutta jos koulussa opiskellaan kovin monta eri kieltä, vaikkapa neljää kuten Ankdam väittää osaavansa, opetusresursseja ei käytetä oikein.

        Koulussa pitää opiskella oikeita asioita, matematiikkaa, fysiikkaa, biologiaa, kemiaa, äidinkieltä, tietotekniikkaa, kädentaitoja, taideaineita jne jne jne

        Kielten opiskelua voidaan koulussa järjestää vain kohtuullisesti, siksi pakkoruotsi on ehdottomasti poistettava suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kaikilta asteilta.

        Suomalaiset tarvitsevat oikeaa tärkeää osaamista, jotta voidaan saada uusia innovaatioita ja nokioita. Pakkoruotsiin törsätyt rahat menevät Kankkulan kaivoon.

        Samoin valtion ja kuntien rahat, jotka käytetään ruotsi-suomi-kaksikielisyyden ylläpitämiseen tässä maassa, ovat ryöstö suomenkielisten verovaroista täysin hyödyttömään.

        Suomen kaikki julkiset rahat on sijoitettava todellisiin tarpeisiin ja kansantaloutta hyödytttävästi. Nykyisen kaksikielisyyden ylläpitäminen köyhdyttää tätä maata.
        Suomen kielilakia on korjattava kiireesti vastaamaan tämän ajan tarpeita.


    • Peräti 7,3 prosenttia Ruotsin väestöstä eli 647 932 asukasta on Suomessa syntyneitä tai sellaisten lapsia tai lastenlapsia, Ruotsin radion teettämässä selvityksessä todetaan.
      Ruotsin radion suomenkielinen kanava SR Sisuradio tilasi tilastolliselta keskustoimistolta SCB:ltä tilaston Ruotsin suomalaistaustaisten asukkaiden määrästä ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa polvessa. Ryhmässä ovat mukana Suomesta muuttaneet 175 116 henkilöä, ne 261 136 joiden vanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa, ja ne 238 680, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa.
      Tilaston mukaan suomalaistaustaisia asuu kaikissa Ruotsin kunnissa. Suhteellisesti eniten heitä on Haaparannalla ja Övertorneåssa — molemmissa yli puolet asukkaista. Lukumääräisesti eniten suomalaistaustaisia asuu Tukholmassa, Göteborgissa ja Västeråsissa.
      Tilastosta ei käy ilmi kuinka moni suomalaistaustaisista puhuu tai ymmärtää
      suomea. Viimeisin tilastollisesti luotettava tieto suomen kieltä osaavien määrästä on Ruabin kuuntelijatutkimus vuodelta 2005, jonka mukaan noin viisi prosenttia Ruotsin väestöstä puhuu tai ymmärtää suomea tai Tornionlaakson meänkieltä, Sisuradio kertoo.
      (Helsingin Sanomat 28.4.2009 Kalle Koponen)

      Haaparannalla ja Övertorneossa siis yli puolet asukkaista ovat suomenkielisiä ja alkuperäisväestöä Ruotsissa. Ruotsi antoi vasta 1.7.2009 suomen kielelle kansallisen vähemmistökielen aseman. Niinpä Suomessa ainoa oikea status ruotsille on kansallinen vähemmistökieli.

    • Kyllä Ruotsin mallia kohti mennään Suomessakin ja kovaa vauhtia, ja parasta apua siihen antavat ruotsinsuomalaiset itse jääräpäisellä roikkumisella mm pakkoruotsissa jonka jokainen täysipäinen myöntää täydelliseksi fiaskoksi kaikille.

      Kansalaisten vastarinta on valtavaa ja tuli nyt selkeääkin selkeämmin esille juuri pidetyissä vaaleissa, persujen murskavoiton myötä.

      Olipa muuten eilisissä YLE uutissa jossa kerrottiin kansanedustajien valtakirjojen uusimisesta eräiden rkp.n naiskansanedustajien naamat harvinaisen happaman näköisiä... :))))

    • Tulkkipalvelunhan voisi järjestää maksulliseksi. Jos suomenkielinen tarvitsee ruotsinkielistä palvelua vaikka Närpiössä virastoissa, niin siitä vaan lompuuki levälleen. Ja ruotsinkielinen vastaavasti lompuuki levällään niissä virastoissa missä tarvitsee tulkkausta. Pitkin Suomea. Luulisin että ruotsinkielinen herkemmin opettelisi ymmärtämään suomea, koska suomea puhutaan ympäri Suomea. Närpiötä lukuunottamatta. Ainakin ruotsinkielinen oppisi kiroilemaan sujuvasti suomeksi. Olen melko varma siitä. Ja kuinka monta kirosanaa tulee käyttämään, niin riippuu luonnollisesti tulkkauksen tuntimaksusta.

    • Mielenkiintoinen ajattelutapa!!

      Heikki Tala: "Ruotsi antoi vasta 1.7.2009 suomen kielelle kansallisen vähemmistökielen aseman. Niinpä Suomessa ainoa oikea status ruotsille on kansallinen vähemmistökieli."

      Toisin sanoen kun Ruotsissa parannetaan suomen kielen asemaa niin vastaavasti Suomessa ruotsin kielen asemaa tulisi Talan mukaan heikentää.

      Heikki unohtaa että Suomessa suomen kielen asemaa parannettiin jo vuonna 1919 jolloin se ruotsin rinnalla sai tasa-arvoisen aseman maan virallisena kielenä! Ruotsihan on Suomessa ollut virallisen kielen asemassa jo satojen vuosien ajan.

      • Suomessa ei ole virallisia kieliä. Ainoastaan kaksi kansalliskieltä. Logiikan ja ymmärryksen mukaan suomen pitäisi olla virallisena kielenä Suomessa. Koska kielisuhteet ovat 95% suomi - 5%. ruotsi. Perustuslaki takaa palvelut virastoissa ja tuomioistuimessa molemmilla kielillä. Valtiolla on velvollisuus toimittaa palvelut molemmilla kielillä. Valtio ja yksilö ovat kaksi eri asiaa. Jos palvelut toimitetaan tulkeilla, niin silloin on täytetty perustuslain vaatimukset. Ja nämä tulkit voivat olla vaikka Kiinasta, Somaliasta tai Vinkuintiasta. Sillä ei ole mitään väliä. Riittää kun he osaavat molemmat kielet. Suomenkielisen suomalaisen ei tarvitse osata sanaakaan ruotsia Suomessa.


      • Ankdam näin: "Toisin sanoen kun Ruotsissa parannetaan suomen kielen asemaa niin vastaavasti Suomessa ruotsin kielen asemaa tulisi Talan mukaan heikentää."

        Ruotsin kielen aseman heikentäminen jäi aikoinaan kesken. Ainoan virallisen kielen asema oli sille silloin tietenkin liikaa. Päteväksi perusteluksi ei tuolloin kelvannut, ettei ruotsin kielen asemaa saanut heikentää. Se heikennettiin, se pudotettiin jalustaltaan. Ei heikentämisen kielto nytkään ole sen pätevämmäksi argumentiksi muuttunut, kun ruotsinkieli ei edelleenkään ole suhteellisesti muuta kuin entistä pienemmän vähemmistön kieli. Siksi sille hyvin riittää kansallisen vähemmistökielen asema.


      • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

        Ankdam näin: "Toisin sanoen kun Ruotsissa parannetaan suomen kielen asemaa niin vastaavasti Suomessa ruotsin kielen asemaa tulisi Talan mukaan heikentää."

        Ruotsin kielen aseman heikentäminen jäi aikoinaan kesken. Ainoan virallisen kielen asema oli sille silloin tietenkin liikaa. Päteväksi perusteluksi ei tuolloin kelvannut, ettei ruotsin kielen asemaa saanut heikentää. Se heikennettiin, se pudotettiin jalustaltaan. Ei heikentämisen kielto nytkään ole sen pätevämmäksi argumentiksi muuttunut, kun ruotsinkieli ei edelleenkään ole suhteellisesti muuta kuin entistä pienemmän vähemmistön kieli. Siksi sille hyvin riittää kansallisen vähemmistökielen asema.

        Kannattaa noiden tulkkipalvelujen osalta tuoda esille kielilain 18 §, joka itse asiassa säätelee merkittävintä osaa yksikielisten hallintoalueiden kielenkäyttötilanteista.

        "Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta tai jollei 2 momentista muuta johdu.

        Asianosaisen, joka 15 ja 16 §:ssä tarkoitetussa asiassa haluaa tulkkausta, on huolehdittava tulkkauksesta itse ja omalla kustannuksellaan, jollei tuomioistuin asian laadun huomioon ottaen päätä toisin."

        15 ja 16 §:t, joihin lakiteksti viittaa säätelevät tuomioistuimissa käsiteltäviä riita- ja hakemusasioita.

        Esimerkiksi ruotsinkielinen, jolla on rikosasia yksikielisessä Kainuun käräjäoikeudessa, saa maksuttoman tulkkauksen, mutta riita-asiassaan omakustanteisen tulkkauksen. On edelleenkin muistutettava selkeästä erosta yksi-ja kaksikielisten alueiden kielellisten palvelujen suhteen.

        Tuo 18 § huomioiden voisikin kysyä, millä perusteella yksikielisen alueen tuomarin tai korkeakoulututkinnon suorittaneen virkamiehen kuitenkin tulee lain mukaan osoittaa nyt vaadittavalla tavalla toisen kansalliskielen taitoaan.


      • Mielenkiintoinen näkemys ankalta. Suomessa virallinen kieli satoja vuosia, vaikka svekot yleensä väittävät ettei Suomea ollut olemassa ennen vuotta 1917. Olisi hyvä muistaa mitä kieliä täällä on puhuttu paljon kauemmin ja on puhuttu suuressa osassa nykyisen Ruotsinkin aluetta.

        Uskomatonta miten röyhkeästi ankkadaami puolustelee vääryyksiä vahvemman oikeudella.


      • "Mielenkiintoinen ajattelutapa!!

        Heikki Tala: "Ruotsi antoi vasta 1.7.2009 suomen kielelle kansallisen vähemmistökielen aseman. Niinpä Suomessa ainoa oikea status ruotsille on kansallinen vähemmistökieli."

        Toisin sanoen kun Ruotsissa parannetaan suomen kielen asemaa niin vastaavasti Suomessa ruotsin kielen asemaa tulisi Talan mukaan heikentää."

        Mielenkiintoista kun Etelä-Afrikassa mustien asemaa parannettiin, niin samalla valkoisten asemaa heikennettiin. Eikö valkoistenkin asemaa olisi pitänyt vastaavasti nostaa?


      • jokkex kirjoitti:

        "Mielenkiintoinen ajattelutapa!!

        Heikki Tala: "Ruotsi antoi vasta 1.7.2009 suomen kielelle kansallisen vähemmistökielen aseman. Niinpä Suomessa ainoa oikea status ruotsille on kansallinen vähemmistökieli."

        Toisin sanoen kun Ruotsissa parannetaan suomen kielen asemaa niin vastaavasti Suomessa ruotsin kielen asemaa tulisi Talan mukaan heikentää."

        Mielenkiintoista kun Etelä-Afrikassa mustien asemaa parannettiin, niin samalla valkoisten asemaa heikennettiin. Eikö valkoistenkin asemaa olisi pitänyt vastaavasti nostaa?

        Käsittääkseni ei Suomella ole erityistä velvoitetta peesata Ruotsia kielilainsäädännössään. Jokaisessa maassa tehdään omat ratkaisut.


      • jokkex kirjoitti:

        Mielenkiintoinen näkemys ankalta. Suomessa virallinen kieli satoja vuosia, vaikka svekot yleensä väittävät ettei Suomea ollut olemassa ennen vuotta 1917. Olisi hyvä muistaa mitä kieliä täällä on puhuttu paljon kauemmin ja on puhuttu suuressa osassa nykyisen Ruotsinkin aluetta.

        Uskomatonta miten röyhkeästi ankkadaami puolustelee vääryyksiä vahvemman oikeudella.

        "Uskomatonta miten röyhkeästi ankkadaami puolustelee vääryyksiä vahvemman oikeudella."

        Mitäköhän "vääryyttä" minä nyt mahdoin puolustella?

        Sitäkö että suomi ja ruotsi ovat meillä tasa-arvoisia kieliä ja että suomen kieli Suomessa nostettiin ruotsin kielen kanssa tasa-arvoiseen asemaan jo vuonna 1919.

        Talahan vaatii että nyt kun suomen kielen asemaa on Ruotsissa parannettu niin ruotsin kielen asemaa tulisi Suomessa vastaavasti huonontaa. Sitäkö kantaa sinä puolustat etkä pitäisi "vääryytenä"?

        Ja millä ihmeen "vahvemman oikeudella" minä muka puolustelen vääryyttä?? Tällä hetkellä me olemme tasa-arvoisia mutta Tala ajaa minulle vähemmistöasemaa ja sinä syytät minua röyhkeäksi viittaamalla "historiallisiin vääryyksiin" jotka on korjattu jo aikaa sitten.


      • Ankdam kirjoitti:

        "Uskomatonta miten röyhkeästi ankkadaami puolustelee vääryyksiä vahvemman oikeudella."

        Mitäköhän "vääryyttä" minä nyt mahdoin puolustella?

        Sitäkö että suomi ja ruotsi ovat meillä tasa-arvoisia kieliä ja että suomen kieli Suomessa nostettiin ruotsin kielen kanssa tasa-arvoiseen asemaan jo vuonna 1919.

        Talahan vaatii että nyt kun suomen kielen asemaa on Ruotsissa parannettu niin ruotsin kielen asemaa tulisi Suomessa vastaavasti huonontaa. Sitäkö kantaa sinä puolustat etkä pitäisi "vääryytenä"?

        Ja millä ihmeen "vahvemman oikeudella" minä muka puolustelen vääryyttä?? Tällä hetkellä me olemme tasa-arvoisia mutta Tala ajaa minulle vähemmistöasemaa ja sinä syytät minua röyhkeäksi viittaamalla "historiallisiin vääryyksiin" jotka on korjattu jo aikaa sitten.

        "suomen kieli Suomessa nostettiin ruotsin kielen kanssa tasa-arvoiseen asemaan jo vuonna 1919"

        "Historialliset vääryydet korjattu ajat sitten"

        Täyttä soopaa taas!

        Vielä 1950-luvulla yliopistossa taisteltiin, jotta saataisiin opetusta suomen kielellä eikä vain ruotsiksi.

        Kuule, Ankdam, 600 vuoden aikana suomenkieliset eivät saaneet mitään omakielisiä virkamiespalveluita tässä maassa, virkamiehet toimivat vain ruotsiksi.
        Ei meillä ollut omakielisiä kouluja, ei kirjoja, yliopistoja, kaikki oli vain ruotsiksi.

        Se oli hirvittävä vääryys!

        Suomenkieliset onnistuivat kuitenkin säilyttämään kielensä, vaikka uhka oli suuri että kielemme olisi jäänyt köökkikieleksi.

        Samoin, tai entistä helpommin tässä ajassa, ruotsinkieliset voivat säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa, ilman että suomenkieliset pakotetaan kieliapulaisiksi.

        Ei ruotsin kielen asemaa huononna se, että suomenkieliset eivät sitä suostu pakolla opiskelemaa. Te itse olette vastuussa omasta kielestänne, kuten suomenkieliset aikoinaan omastamme.

        Me emme enää suostu uhrautumaan ruotsin hyväksi


      • Ankdam kirjoitti:

        "Uskomatonta miten röyhkeästi ankkadaami puolustelee vääryyksiä vahvemman oikeudella."

        Mitäköhän "vääryyttä" minä nyt mahdoin puolustella?

        Sitäkö että suomi ja ruotsi ovat meillä tasa-arvoisia kieliä ja että suomen kieli Suomessa nostettiin ruotsin kielen kanssa tasa-arvoiseen asemaan jo vuonna 1919.

        Talahan vaatii että nyt kun suomen kielen asemaa on Ruotsissa parannettu niin ruotsin kielen asemaa tulisi Suomessa vastaavasti huonontaa. Sitäkö kantaa sinä puolustat etkä pitäisi "vääryytenä"?

        Ja millä ihmeen "vahvemman oikeudella" minä muka puolustelen vääryyttä?? Tällä hetkellä me olemme tasa-arvoisia mutta Tala ajaa minulle vähemmistöasemaa ja sinä syytät minua röyhkeäksi viittaamalla "historiallisiin vääryyksiin" jotka on korjattu jo aikaa sitten.

        "Ja millä ihmeen "vahvemman oikeudella" minä muka puolustelen vääryyttä?? Tällä hetkellä me olemme tasa-arvoisia mutta Tala ajaa minulle vähemmistöasemaa ja sinä syytät minua röyhkeäksi viittaamalla "historiallisiin vääryyksiin" jotka on korjattu jo aikaa sitten."

        Ilmaisin asian huonosti. Tarkoitin sinun puolustavan vääryyksiä jotka Ruotsi on tehnyt vahvemman oikeudella. Sinä kuulut vähemmistöön ja asemasi on sen mukainen, mikä siinä on niin ihmeellistä. Tasa-arvoinen yksilönä voit toki olla, mutta se ei tarkoita että 5% on 50%. Tasa-arvo ei ole sitäkään, että enemmistön on pakko opetella pienen vähemmistön kieltä.


    • Perustuslaki ei vaadi ruotsin osaamista suomenkieliseltä. Ja silloin ruotsin vaatiminen virkamieheltä on syrjintää. Ainoastaan viranomaiselta voi vaatia ruotsinkielistä palvelua. Ja se on viranomaisen asia, kuinka palvelu järjestetään. Tulkkaus on erinomainen tapa hoitaa vaaditut palvelut.

      • Ei se Perustuslaki liioin vaadi että ruotsinkielisten on osattava suomea mutta yhtä kaikki on ruotsinkielisten pärjättävä Suomessa viranomaisen kanssa omalla äidinkielellään samoin edellytyksin kuin suomenkielisetkin omalla äidinkielellään.

        Jos mielestäsi kielitaidon vaatiminen on syrjintää niin silloinhan kaikki pätevyysvaatimukset työntekijöitä palkattaessa lienevät mielestäsi syrjintää.

        "Ja silloin ruotsin vaatiminen virkamieheltä on syrjintää.
        Ainoastaan viranomaiselta voi vaatia ruotsinkielistä palvelua."

        Öööh.. tota noin.. virkamies on viranomaisen edustaja ja virkoja on vain ja ainoastaan julkishallinnossa. Julkishallinnon ( = kunta ja valtio) työntekijöitä sanotaan virkamiehiksi.


      • Ankdam kirjoitti:

        Ei se Perustuslaki liioin vaadi että ruotsinkielisten on osattava suomea mutta yhtä kaikki on ruotsinkielisten pärjättävä Suomessa viranomaisen kanssa omalla äidinkielellään samoin edellytyksin kuin suomenkielisetkin omalla äidinkielellään.

        Jos mielestäsi kielitaidon vaatiminen on syrjintää niin silloinhan kaikki pätevyysvaatimukset työntekijöitä palkattaessa lienevät mielestäsi syrjintää.

        "Ja silloin ruotsin vaatiminen virkamieheltä on syrjintää.
        Ainoastaan viranomaiselta voi vaatia ruotsinkielistä palvelua."

        Öööh.. tota noin.. virkamies on viranomaisen edustaja ja virkoja on vain ja ainoastaan julkishallinnossa. Julkishallinnon ( = kunta ja valtio) työntekijöitä sanotaan virkamiehiksi.

        "Julkishallinnon ( = kunta ja valtio) työntekijöitä sanotaan virkamiehiksi. "
        Oikeastaan vain osa valtion ja etenkin kuntien työntekijöistä on virkamiehiä, eli sellaisia jotka käyttävät julkista valtaa tai hoitavat jotain julkista tehtävää, vaan he ovat vain työntekijöitä, joiden palkanmaksajina ja työnantajina on kunta tai valtio, ilman että heidän asemansa muuten poikkeaisi yksityisellä olevan työntekijän asemasta.

        "Öööh.. tota noin.. virkamies on viranomaisen edustaja ja virkoja on vain ja ainoastaan julkishallinnossa."
        Edeltävän kommentoijan pointti lienee ollut, ettei velvollisuus palvella ruotsiksi kohdistu yksittäiselle virkamiehelle, vaan viranomaiselle kollektiivina. Siis viranomaisen on päätettävä kuinka se toteuttaa velvollisuuksiaan, ja palvelee parhaiten muuta kuin suomea puhuvaa asiakasta, mutta yksittäisellä virkamiehellä ei ole tällaista velvollisuutta, ellei virasto ole näin päättänyt.

        "Jos mielestäsi kielitaidon vaatiminen on syrjintää niin silloinhan kaikki pätevyysvaatimukset työntekijöitä palkattaessa lienevät mielestäsi syrjintää."
        Mistä ihmeestä sait tuollaista päähäsi? Eli jos virkamieheltä ei voida vaatia ruotsinkielen taitoa, niin sitten häneltä ei voida myöskään vaatia muutakaan oikeasti tehtävään ja virkaan liittyvää osaamista ja pätevyyttä? Oletko tosissasi?


    • 70 luvulla pakkoruotsi otettiin käyttöön ilman perustuslakimenettelyä, ja nyt se poistetaan ihan yhtä kivuttomasti.

      Siitå pitävät nyt persut, Suomen lasten puolustajat huolen!

    • Pakkoruotsi ja virkamiespakkoruotsi poistetaan ihan tavallisin lainmuutoksin. Viralliseen yksikielisyyteen siirrytään perustuslakia ihan vähän muuttamalla.
      Myönteinen kehitys alkoi vuonna 2004, kun lukiolain 18 pykälää muutettiin niin, että "toisen kotimaisen kielen" koe tuli valinnaiseksi ylioppilastutkinnossa. Sen jälkeen paluuta ei enää ole, vaan Suomesta tulee vähitelleen ja vihdoin aito Pohjoismaa, johon kuuluvat virallinen yksikielisyys ja kansalliset vähemmistökielet. Missään nimessä siihen eivät kuulu pienet pakkokielet.

      • Kumman sanaan luottaisit enemmän, Ionin vai Talan.


      • PLMK kirjoitti:

        Kumman sanaan luottaisit enemmän, Ionin vai Talan.

        Minä luotan molempien sanaan, mutta huomaan heidän käsittelevän asiaa eri näkökulmista.


      • jokkex kirjoitti:

        Minä luotan molempien sanaan, mutta huomaan heidän käsittelevän asiaa eri näkökulmista.

        Ioni hallitsee asian, Tala ei. Siinä ero


      • PLMK kirjoitti:

        Ioni hallitsee asian, Tala ei. Siinä ero

        Ioni katselee valtion ja kunnan välittömiä menoja, jotka budjeteissa suoraan kohdentuvat kaksikielisyyteen. Epäilemättä Ioni siinä suhteessa asian hallitsee.

        Heikki taas näkee asian yhteiskunnallisesti paljon laajemmasta perspektiivistä. Kustannus ei ole vain se kun rahaa annetaan, vaan myös se kun sitä jää tulematta. Lisäksi tulee myös muut arvot kuten oikeudenmukaisuus.


    • Luotettavuudesta puheen olleen, on huikean suuri ero siinä, uskaltaako tuoda asiansa esille omalla nimellään vai ammuskeleeko puskasta nimimerkillä.

      Tein vuosia töitä internetissä omalla nimelläni paremman, oikeudenmukaisemman , taloudellisemman ja tasa-arvoisemman Suomen puolesta. Nyt se on alkanut tuottaa tulosta. Meillä on uusi eduskunta, jossa on ennätysmäärä pakkoruotsia vastustavia kansanedustajia - enemmän kuin koskaan historiamme aikana. Kieli-ilmapiiri on muuttunut täydellisesti. Viralliseen yksikileisyyteen siirtymistä kannattaa jo enemmistö Taloustutkimus Oy:n mielipidetutkimuksessa tammikuussa 2011. Vanha media avautui kielipolitiikalle viime vuonna. Vaalien ylivoimaisesti suurin voittaja oli PerusS, jonka asialistalla pakkoruotsin poistaminen on ollut jo pitkään.
      Suomenruotsalaisten osuus eduskunnassa ei enää kasvanut, vaan säilyi 18 edustajana (HBL 18.4.2011). Suomenruotsalaisilla on kyllä edelleen huima yliedustus lakeja säätävässä elimessä - 9 %!
      RKP menetti ääniä jälleen kerran, mutta seuraavassa hallituksessa tulee varmuudella olemaan suomenruotsalaisia ministereitä, joten RKP:tä siellä ei tarvita edes kielipoliittisista syistä.

      • Totta,
        ja kiitos Heikki, olet tehnyt arvokasta työstä suomenkielisten hyväksi


    • Tästä(kin) olen Ioni¤n kanssa aivan samaa mieltä: "Kun otetaan huomioon ruotsinkielen käyttämisen todellinen - varsin vähäinen tarve - virka- ja tuomioistuintoiminnassa, voitaisiin mielestäni siirtyä järjestelmään, jossa voitaisiin tukeutua olemassa olevaan kielitaitoon. Etenkin yksikielisillä alueilla, jotka muodostavat maamme kuntien ja valtion piirihallintoalueiden valtaosan, ruotsin kielen käyttö on minimaalista. Lisäksi suurimmassa osassa kaksikielisiä alueita ja viranomaisia ruotsin kielen käyttö ei ole merkittävän laajaa. Kielilaki on eräänlainen paperitiikeri, jonka merkitys on jäänyt käytännön tasolla vähäiseksi."

      On siis selkeä tarve kehittää kielilainsäädäntöä. Virkamiespakkoruotsi on nykyisin hyvin paha tulppa, joka estää työelämään siirtymisen, vaikka tutkinto on kaiken muun osalta kunnossa, mutta virkamiespakkoruotsi on esteenä.

      Peruskoulussa tarvitaan äidinkielen kielen lisäksi kaksi vierasta kieltä, mutta niiden on oltava valinnaisia - ellei sitten pohjoismaiseen malliin tehtä englannista pakollista (se tosin ei ole tarpeellista, koska lähes kaikki sen kuitenkin valitsevat). Peruskoululakia pitää muuttaa samaan tapaan kuin muutettiin lukiolakia tekemällä "toinen kotimainen kieli" valinnaiseksi. Ja sama tietenkin ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Lukiossa ehkä on paikallaan lyhyt johdatus ruotsin kieleen - jopa pakollisena. Ja tietenkin ruotsin saa jokainen halukas valita vaikka ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi ja opiskella sitä läpi koko opintopolun.

      Perustuslakiin tarvitaan myös muutos, niin että pohjoismaiseen tapaan suuren enemmistön kieli säädetään ainoaksi viralliseksi kieleksi. Vähemmistökielisten kielioikeudet toteutettakoon samaan tapaan kuin Ruotsi on tehnyt - jonka EU ja EN ovat hyväksyneet.

    • Nyt on vaalit käytä ja meidän ei tarvitse enää täällä netissä jossitella, nyt on sellainen voima eduskunnassa ja kohta myös hallituksessa että alamme toimeen!

      Walliinin lupaamille marginalisoinneille kyllä taisi käydä köpelösti... ::))

    • Keskustelu on ollut monipolvista ja asiallistakin.

      Kiitos vaan.

    • Ankdam!!! Historiallisia vääryyksiä. Suomenkielisten henkinen kapasiteetti jäi kokonaan käyttämättä Ruotsin vallan aikana. Siis 600 vuotta. Ruotsi oli valta-asemassa, ja ruotsi oli valtakielenä. Suomalainen kulttuuri ja kieli ei saanut kehittyä suomalaisten ehdoilla tänä aikana. Jos suomalainen kulttuuri ja kieli olisivat saaneet kehittyä ilman Ruotsin vaikutusta, niin tältä ajalta olisi mainittuina paljon muitakin henkilöitä kuin protestilaulajat Lalli ja Jaakko Ilkka. Agricola saattoi kyllä hyvinkin olla suomalainen. Venäjän vallan aikana suomalainen kulttuuri alkoi tulla esille pikku hiljaa. Mm. Elias Lönnrot, Aleksis Kivi, Eino Leino jne. Eiköhän siinä ollut hurrin turpa messingillä kun sai kiskoa ALVia viimeiseen oravannahkaan saakka, ja lähetellä suomalaisia sekopäisten hurrikunkkujen sekopäisiin sotiin. Mistä suomalaisille ei ollut muuta hyötyä kuin ennenaikainen ylösnousemus ja saapuminen Herran Ikuiseen Valtakuntaan ja Iloon. Bonuksena maanpäällisen vaelluksen aikana oli ruotsalaisten nimien jako suomalaisille hakkapeliitoille. Vaikka puhuvat kylillä, että tämän bonuksen tilalta olisi moni juonut litran tervaa ja istunut viikon kusiaispesässä. Että näitä historiallisia vääryyksiä tuskin ihan noin vaan korjataan. Parempi olisi kun oppisi ymmärtämään, että historiallisia vääryyksiä on ihan oikeasti ollut olemassa.

      • Oliko sattumaa, että juuri Venäjän vallan ajan alussa syntyneet oppineet jäivät Suomen historiaan? Syynä oli se, ettei Ruotsi painanut enää suomalaisia ja suomalaista kansanaatetta alas omien pyrkimysten vuoksi. Vaikka ruotsinkieliset sitä vieläkin yrittivät painaa suomalaisuuden vain rahvaan ominaisuudeksi, niin Venäjä antoi suomalaisuudelle sen arvon mikä sille kuuluu.
        Mutta kun Venäläiset huomasivat, että ruotsinkieliset vieläkin 1800-luvun lopulla hallitsivat Suomea, niin he halusivat paremmin sen osaksi omaa hallintoaan, mutta juuri ruotsinkieliset olivat sitä pahimmin vastaan. He jopa vaihtoivat nimensä suomenkielisiksi, koska luulivat siten hämäävänsä Venäläisiä pitämään Suomen hallintoa suomalaisten miehittämänä, eikä Ruotsinkaipuun kyllästämien ruotsinkielisten.
        Suomenkieliset suomalaiset, joiden sukunimi oli ruotsalainen, muuttivat nimensä suomalaiseksi vasta silloin, kun Suomi oli itsenäinen ja he halusivat päästä ruotsin ikeestä pois.


    • Kun otetaan vapaa kielivalinta käyttöön vastaamme me suomalaiset vanhemmat mielellämme siitä mitä kielivalintoja lapsemme tekevät.

      Ja jos ruotsin kieli on niin uskomaton onni autuuteen kuten täällä joku vielä uskoo, suotakoon se onni niille jotka sen valinnan tekevät!

      Itse tiedän tasan tarkalleen että saksan, ranskan, venäjän tai espanjan osaamisesta englannin lisäksi tulee olemaan lapsilleni ratkaisen paljon enemmän hyötyä kuin ruotsin osaamisesta. Toki kehoitan heitä ,jos intoa riittää , opiskelemaan jonkun ruotsin peruskurssinkin vaikka jossain kansalaisopistossa, tai jos aikovat virkamiesuralle lukea lyhyen ruotsin lukiossa, jos vielä virkamiesruotsiakaan nyt muutaman vuoden päästä enää vaaditaan.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Järkyttäviä Paljastuksia Nikon TV-sarjasta

      Tänään se sitten alkaa, sarja nikosta ja katiskasta. Ennakkotietojen mukaan sisältö paljon ikävämpää kuin luulin. Niko käyttänyt huumeita jo 13 vuotia
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      4205
    2. Kuka maksaa ei-turvallisesta maasta tulevan pakkokatanteenin..

      ..eivät kai veronmaksajat Kelan ansiosidonnaisella päivärahalla? Vastuuton mokailija maksakoon mokiensa kulut itse! Se on Ruotsin risteilyltä tai Balk
      Maailman menoa
      142
      4202
    3. Henna ja Tauski jälleen yhdessä onnellisina

      Kihlatkin hankittu. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/503fdd42-5bef-4519-ae07-de01ca6aa9ba
      Viihde ja kulttuuri
      24
      2396
    4. Suomi olisi itse tarvinnut kehitysapua

      suomen koronatalous ja sannan lahjarahat italiaan on kestämätön setti. Suomen julkinen ajetaan alas, teitä ei kunnosteta, omaa taloutta ei elvytetä..
      Maailman menoa
      197
      2187
    5. Heti alkoivat "asiantuntijat" sössöttämään

      ettei hallituksella ole oikeus pistää ihmisiä pakkokaranteeniin https://yle.fi/uutiset/3-11487500
      Maailman menoa
      188
      1216