että juutalaisen pessahin, Egyptin työorjuudesta vapautumisen muistoksi vietetty juhla-aika, ei saa häivyttää mielistämme kahta pyhintä päivää, jolloin on syytä hiljentyä muistelemaan kansan aiempia menetyksiä ja voittoja.
Hammer toteaa, että asettamatta syy-yhteyttä näille kahdella tapahtumalle ne edustavat juutalaisen kansan tärkeimpiä muistopäiviä, sijoittuen niiden ääripäihin.
HOLOKAUSTIN muistopäivä edustaa kauheinta tragediaa, mikä koskaan on kohdannut juutalaista kansaa. Tapahtumien toisessa päässä sijaitsee Israelin itsenäisyyspäivä, jolloin juhlitaan suurinta voittoa, Israelin kansan paluuta omaan maahansa ja juutalaisen kansan nousemista phoenix-linnun tavoin tuhkasta ja tuhosta omaan valtioon ja uuteen kukoistukseen.
HOLOKAUSTIN muistopäivää (Yom Hashoah V´hagevura) vietetään juutalaisen kalenterin mukaan tänä vuonna toukokuun 9. päivänä ja itsenäisyyspäivää (Yom Ha´atzmaut) toukokuun 10. päivänä. Hammer sanoo joka vuosi kuuntelevansa liturgisen toiston ”Megillat Hashoah”, jonka on kirjoittanut Avigdor Shinan rabbiinisen neuvoston ja Shechter Instituutin toimesta. Tätä kirjoitusta toistetaan synagogissa kaikkialla maailmassa. Mutta vaikka Hammer sanoo kuuntelevansa sen ja lukevansa useita kirjoja voidakseen ymmärtää, miksi sellainen tragedia kohtasi juutalaista kansaa, hän on sittenkin ymmällä.
TÄMÄN ohella Hammer muistuttaa, että kauheinta mitä hän tietää, on kuulla sekä juutalaisten että ei-juutalaisten ja eri ryhmien, sekä oikealla että vasemmalla, nimittävän toista ihmistä ja ihmisryhmää natsiksi tai jopa Hitleriksi. Hän sanoo kuulleensa, että myös Israelin poliisia kutsutaan joskus natsiksi.
HAMMER viittaa anti-semitismin pitkään historiaan Euroopassa, joka oli yhtä voimakas Ranskassa kuin Saksassakin, mutta myös kristilliseen opetukseen, sekä katoliseen että protestanttiseen, jossa juutalaisia syytettiin Jumalan murhaajiksi, jota opetettiin kirjoissa ja uskonnollisissa kouluissa, mikä ei voinut jäädä ilman vaikutusta. Hän toteaa, että kirkko sentään hyväksyi heidän elämänsä joskin alistettuina ja köyhyydessä esimerkin vuoksi.
NATSIT sen sijaan kielsivät juutalaisten oikeuden elämään; he pitivät heitä jonkinlaisina syöpäläisinä, jotka oli tuhottava sukupuuttoon. Siksi Hammer kauhistuu kuullessaan jonkin syyttävän toista natsiksi tai Hitleriksi, sillä se osoittaa suurta tietämättömyyttä ja toisen tuntojen huomiotta jättämistä. ”Holokaust oli natsien kehittämä kylmän laskelmoinnin tulos viimeisimmän tekniikan käyttämiseksi juutalaisten tuhoamiseksi, yhden toisensa jälkeen, kunnes viimeinenkin heistä olisi tuhottu. Tällä perusteella on väärin esittää mitä tahansa ihmis-ryhmää alempiarvoiseksi ja toista ryhmää ylivertaiseksi toisiin verraten”, Hammar sanoo. http://www.jpost.com/JewishWorld/Judaism/Article.aspx?id=217459
Hammer toteaa, että asettamatta syy-yhteyttä näille kahdella tapahtumalle ne edustavat juutalaisen kansan tärkeimpiä muistopäiviä, sijoittuen niiden ääripäihin.
HOLOKAUSTIN muistopäivä edustaa kauheinta tragediaa, mikä koskaan on kohdannut juutalaista kansaa. Tapahtumien toisessa päässä sijaitsee Israelin itsenäisyyspäivä, jolloin juhlitaan suurinta voittoa, Israelin kansan paluuta omaan maahansa ja juutalaisen kansan nousemista phoenix-linnun tavoin tuhkasta ja tuhosta omaan valtioon ja uuteen kukoistukseen.
HOLOKAUSTIN muistopäivää (Yom Hashoah V´hagevura) vietetään juutalaisen kalenterin mukaan tänä vuonna toukokuun 9. päivänä ja itsenäisyyspäivää (Yom Ha´atzmaut) toukokuun 10. päivänä. Hammer sanoo joka vuosi kuuntelevansa liturgisen toiston ”Megillat Hashoah”, jonka on kirjoittanut Avigdor Shinan rabbiinisen neuvoston ja Shechter Instituutin toimesta. Tätä kirjoitusta toistetaan synagogissa kaikkialla maailmassa. Mutta vaikka Hammer sanoo kuuntelevansa sen ja lukevansa useita kirjoja voidakseen ymmärtää, miksi sellainen tragedia kohtasi juutalaista kansaa, hän on sittenkin ymmällä.
TÄMÄN ohella Hammer muistuttaa, että kauheinta mitä hän tietää, on kuulla sekä juutalaisten että ei-juutalaisten ja eri ryhmien, sekä oikealla että vasemmalla, nimittävän toista ihmistä ja ihmisryhmää natsiksi tai jopa Hitleriksi. Hän sanoo kuulleensa, että myös Israelin poliisia kutsutaan joskus natsiksi.
HAMMER viittaa anti-semitismin pitkään historiaan Euroopassa, joka oli yhtä voimakas Ranskassa kuin Saksassakin, mutta myös kristilliseen opetukseen, sekä katoliseen että protestanttiseen, jossa juutalaisia syytettiin Jumalan murhaajiksi, jota opetettiin kirjoissa ja uskonnollisissa kouluissa, mikä ei voinut jäädä ilman vaikutusta. Hän toteaa, että kirkko sentään hyväksyi heidän elämänsä joskin alistettuina ja köyhyydessä esimerkin vuoksi.
NATSIT sen sijaan kielsivät juutalaisten oikeuden elämään; he pitivät heitä jonkinlaisina syöpäläisinä, jotka oli tuhottava sukupuuttoon. Siksi Hammer kauhistuu kuullessaan jonkin syyttävän toista natsiksi tai Hitleriksi, sillä se osoittaa suurta tietämättömyyttä ja toisen tuntojen huomiotta jättämistä. ”Holokaust oli natsien kehittämä kylmän laskelmoinnin tulos viimeisimmän tekniikan käyttämiseksi juutalaisten tuhoamiseksi, yhden toisensa jälkeen, kunnes viimeinenkin heistä olisi tuhottu. Tällä perusteella on väärin esittää mitä tahansa ihmis-ryhmää alempiarvoiseksi ja toista ryhmää ylivertaiseksi toisiin verraten”, Hammar sanoo. http://www.jpost.com/JewishWorld/Judaism/Article.aspx?id=217459
Vastaukset 1
Vanhimmat
Oli se kamalaa, mekin jouduttiin jättämään talot ja pianot, täällä hiekkaerämaassa ei oo kivaa