Nyt onkin selvinnyt, että osa aikuisista on tasa-arvolain vastaisessa erityisasemassa esim. työssäkäyviin verrattuna ja saa elatustukea (työttömyyskorvaus-nimellä).
Tämä törkeä muuta väestöä syrjivä epäkohta on poistettava tai laitettava tukien hakijat valtion holhoukseen. Teinkin yhteisen edun vuoksi asiasta kantelun viranomaisille.
Tämä törkeä muuta väestöä syrjivä epäkohta on poistettava tai laitettava tukien hakijat valtion holhoukseen. Teinkin yhteisen edun vuoksi asiasta kantelun viranomaisille.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mistä selvisi? Kerro linkki? Mikä virasto maksaa? Haahaa taitaa olla jonkun työttömiin kyllästyneen trolli. Mikä erityisasema?
Jännä juttu miten me suomalaiset ollaan jakauduttu ainakin kahteen ryhmään. Miolemmissa on ne hyvät/huonot puolet. Itse olen molempia kokenut.
TYÖELÄMÄ
Ei rahahuolia
- Työssä kiire ja siitätä seuraa riittämättömyyden tunne
- Työpäivän jälkeen ei jaksa mitään, koska mehut puristettu töissä.
- Liian vähän vapaa-aikaa. Viikonloppukin on lyhyt
- Sunnuntai ahdistus
- Aikaiset herätykset ja työmatkat.
TYÖTTÖMYYS
Saa valita päivärytminsä. Ei pakko herätä kukonlaulun aikaan.
Ei työstä aiheutunutta stressiä.
- Rahahuolet voivat vaivata.
- Liikaa vapaa-aikaa. Tekemisenpuute, eikä mitään sellaista voi tehdä johon tarvittaisiin rahaa. Istuu käytännössä kotona kaikki päivät.
Olisipa olemassa järkevä välimuoto.
Lista jäi hiukan puutteelliseksi, et ole näköjään kokenut kovin pitkään työttömyyttä. Laitetaanpa siis täydennystä:
TYÖELÄMÄ
Sosiaalista arvostusta yhteiskuntaa rakentavaa veronmaksajaa kohtaan
Helppo löytää & pitää kavereita ja elämänkumppani
Rahan suoma vapaus tehdä lomillaan mitä ikinä haluaa
Rahan suoma vapaus vaihtaa asuinpaikka miellyttävämmäksi
Työeläke turvaa huolettoman tulevaisuuden
- Vaikea päättää, mihin kaikkeen rahojaan laittaisi
TYÖTTÖMYYS
Ei tarvitse miettiä ostaako Ladan vai Mersun, kun ei ole rahaa edes hajonneen mikrouunin uusimiseen.
- Sosiaalista halveksuntaa toisten rahoilla elävää kohtaan
- Kummilapsen hiljaisuus, kun lahjan odotus vaihtui pettymykseen
- Kaverit kaikkoavat ympäriltä ja mahdollinen liitto rakoilee.
- Ahdistus perheen menettämisestä (Uuden kumppanin löytäminen lähes mahdotonta)
- Yksin elävällä syvä mielenterveyden järkkyminen, kun tajuaa ettei kenellekään ole väliksi olenko täällä, tuolla vai missään
- Eläke jää pieneksi eli toivottomuus kurjuuden jatkumisesta hautaan asti.
se järkevä valimuoto on sellainen, että teet ensin n,35v. töitä ja et tuhlaa kaikkea saamaasi palkkaa vaan varaudut tulevaan suunitelmaasi. Sitten kun täytät 57v. pyydät työnantajaasi antamaan lopputilin tuotannollis- taloudellisin syin. Siinä on se puuttuva vapaa aika, ja rahahuolet ei vaivaa, jos olet ennakoinut tilanteen, enkä tarkoita nyt mitään 3kk puskurirahastoa, vaan on oltava joltisenkin verran enemmän jemmattuna sen pahanpäivän varalle, joka tulee jokatapauksessa ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella. Silloin ei ole hätäpäivää, vaikka joku yllättävä menoerä vastaan tulisikin.Tietysti tämä vaihtoehto vaatii ennakkosuunitelman, ei voi ihan suinpäin hypätä tyhjään.Minä varauduin 15v. suunitelmalla ja nyt nautin elämästäni ilman huolia ja vapaa-ajastani ilon irti ottaen.
On varmasti hienoa selvitä avustuspetoksesta sinun tavoin.
mitä tarkoitat ''avustuapetoksella'' ja keneltä kysyit.
Ei Suomessa työtätekemällä rikastu, ainakaan yleisillä ja rankoilla matalapalkka-aloilla. Palkka tietysti riittää paremmin jokapäiväisiin menoihin kuin sosiaalituet. Pitkäaikaistyötön listasi ansiokkaasti huonoja puolia työttömyydestä, mutta teki työelämästä ehkä liian ruusuista. Tänä päivänä töissä ei kerkeä välttämättä pitää edes lakisääteisiä taukoja. Työpaikat alkavat olemaan myös enenevässä määrin taistelutantereita, joissa työkaveri nähdään kilpailijana. Huono työilmapiiri alkaa olemaan jo normi. Valitettavasti.
"Pitkäaikaistyötön listasi ansiokkaasti huonoja puolia työttömyydestä, mutta teki työelämästä ehkä liian ruusuista."
Tsot tsot, luit väärin. En tehnyt täydellistä listaa ja kumonnut edellistä, vaan _täydensin_ sitä asioilla, jotka siitä puuttuivat. Työelämässä on puutteita siinäkin.
Tämä on kuitenkin Köyhyys-palsta. Ehkäpä keskustelu normityöoloista ei edes tänne kuulu?
mielestäni ei tarvitsekkaan rikastua, riittää kun tulee hyvin toimeen ja saa säästetyksi sen pahanpäivän varalle jonkunlaisen puskurirahaston ja hommatuksi kaikki elämän vaatimat lelut oman asunnon lisäksi. Mihin niitä suuria rikkauksia tarvitaan, sitä en ole koskaan käsittänyt.
Työttömänä kotona olemista ei voi verrata lomaan. Minnekkään ei pääse, koska rahat ei riitä edes kunnolla perustarpeisiin. Päivät menevät loppujen lopuksi samanlaiseksi selviytymistaisteluksi oman itsensä kanssa. Ei herkkua sekään.
Totta on toisaalta sekin, ettei matalapalkka-aloilla palkka riitä mihinkään ylimääräiseen. Enemmänkin eletään kädestä suuhun, mutta perustarpeisiin se riittää paremmin kuin tuet, jolloin joutuu elämään osan kuusta ilman rahaa. Eipä toisaalta ole vittumaisia pomoja ja työkavereita riesana.
Eri asia on kokonaan ne harvat ihmiset jotka ovat tänä päivänä kunnon töissä joissa saakin kuussa käteen yli 2000 euroa. Esimerkiksi monella matalapalkka-alalla palkka nettopalkka huitelee tonnissa. vuokran jälkeen ei jää käteen paljon paskaa.
omko kaaleppi ollut asialla