Särjettyä ruokoa Hän ei muserra

jessus
http://www.mikseri.net/artists/?id=101176

Jaikal on hirvittävän kuvottava ihminen. Onneksi kaikki hellarit ei ole
tuollaisia. Mutta ei kai sitä voi muuta odottaakkaan sellaiselta joka,...
no, jääköön sanomatta.

Minä en ole kokenut jaikalia ollenkaan kuvottavana ihmisenä.

Hän on Jumalan silmissä kallis, yhtä kalliisti lunastettu kuin me muutkin. Mutta meidän on tultava nöyriksi, että voisimme pelastua.
"Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon."

Meidän on opittava tulemaan vähässä uskollisiksi, jotta Jumala voisi panna meidät paljon haltijoiksi. Jaikal puhuu mielellään voimateoista ja ihmeistä, mutta kiinnittää silmiinpistävän vähän huomiota synnin voittamiselle kunkin omassa elämässä.

Jaikalin korostus muistuttaa (oppi-isiensä?) karismaattisten show-julistajien ja elämystehtailijoiden tunnehehkutusta.

Ratkaisevasti tärkeämpää kuin ihmeet ja voimalliset teot on vaellus uskon kuuliaisuudessa omaa ristiään kantaen.

Särjettyä ruokoa hän ei muserra,ja suitsevaa kynttilää ei sammuta.
Näinhän sanoo raamattu.Kauniit ovat sanat.
Tällä palstalla kyllä sammuu kynttilä ja ruoko musertuu,ja sen tekevät uskovat,ihmiset......Ne joiden raamatun pitäisi tuntea.

Nim.Epäilevä tuomas" on yksi rusentajista,samoin moni muu.
Miulle totesi että pitäisi ottaa yhteyttä ammattiauttajaan.Mielestäni olisi sensijaan voinut kehoittaa hakemaan apuja taivaan jumalalta.

Mohikaani sanoo "turpas kii"vaikka olisi voinut toimia edellä mainitulla tavalla.
Minun kynttiläni on ajat sitten sammunut hellareissa.
Roikkumalla palstalla se ehkä vielä vähän "suistsee".

Tuskin Epäilevä Tuomas" on ainoa, joka epäilee sinun tarvitsevan ammattiapua. Miksi siitä ehdotuksesta pitäisi loukkaantua, alan ammattilaisen, jonka pitäisi osata sitä arvostaa?
Täällä arvostetaan ammattilaisten apua enemmän, kuin taivaan jumalan. Vielä vähemmän saa arvostusta Taivaan Jumala.

Eikö sinun täällä roikkumisesi ole enemmän uskovien provosoimista huutelemaan älyttömyyksiä, kuin avun saamista kynttilän palon eheyttämiseen? Sellaisen kuvan antavat viestisi, joissa ilkut "kulttia" ja muutamaa vakiokirjoittajaa.

Sinun pitäisi todella tietää, että musertumisesi loppuu, kun saat apua, ja alat uskoa myös siihen, mitä muuta Raamattu sanoo juuri sinulle, kuin kauniita jakeita.

Kokeilepa muuttaa itse tyyliäsi joksikin ajaksi, niin huomaat ympäristösi muuttuvan kuin ihmeen kaupalla. Lopeta kultilla ilkkumiset ja ala kirjoittamaan jotain muutakin, kuin mohikaanin teot.

Tiedätkö mitä vanhassa israelin perinteessä tarkoitetaan sillä ettei muserra särjettyä ruokoa?
Se on tarkoittanut paimenen ruokopilliä jolla hän on soitellut ja antanut myös merkkejä lampaille. Jos pilli meni epäkuntoon niin perinteisesti se poljettiin kokonaan rikki.
Nyt Herra ei polje ketään rikki vaikka meistä ei tulisikkaan sellainen sointi kuin paimen tahtoo. Hän korjaa joka on ennenkuulumatonta vanhassa Israelin kulttuurissa.
tämän sisältö on suuri joka a

KAISLA KASVAA

Vesirajalla sijaitseva maa, jota meri jatkuvasti syleilee, on synnyttänyt valtavan määrän kaislikkoa. Vain kivikova kallionnyppylä on jäänyt paljaaksi. Oikeastaan kaislikkoa on liikaa. Tekisi mieli hävittää se. Mutta kaislikon hävittäminen on vaikeaa, ehkä mahdotonta.

Kaikki eivät näe ikkunastaan merenlahtea niinkuin minä. Silti jokainen ihminen asuu saaressa, isommalla tai pienemmällä mantereella, jota ympäröivät valtameret.

Näin on myös hengellisesti. Jokainen on armon valtameren ympäröimä. Monet ovat kuulleet huhuja tämän meren olemassaolosta. Harvemmat ovat sen nähneet. Jotkut kuulevat meren kohinan ja näkevät silmillään elävää vettä, mutta silti ei synny uutta elämää.

Siellä, missä armon meri pääsee jatkuvasti kosketukseen ja imeytymään sydämen maaperään ruoko kasvaa ja lisääntyy. Se on haurasta ja heikkoa Se huojuu tuulessa, jäät repivät sitä, mutta silti mitkään ahdistukset eivät sitä pysty hävittämään. Jumalan Sana opettaa meille paljon kaislasta, arvokkaasta ruo’osta.

KAISLA-ARKKU

Egyptiä hallitsi faarao, joka piti koko Israelin kansaa orjuudessa. Lopulta faarao määräsi kaikki vastasyntyneet poikalapset heitettäväksi Niiliin. Leevin sukuun kuuluva nainen synnytti lapsen, ja totesi kauhukseen, että poika tuli. Nainen piilotteli lasta kolme piinaavaa kuukautta. Mutta ahdistusta ei voinut välttää. Lapsi oli heitettävä Niilivirtaan. Vaikka Leeviläisellä naisella oli tyyneyttä hyväksyä tämä asia, oli hänellä samalla rohkeutta tehdä se minkä kykeni.

Hän teki kaislakorin ja tiivisti sen maapiellä. Tässä kaislakorissa hän laski poikansa Niiliin. Kaislakorissa pelastui miehenalku, joka aikuisena vuorostaan joutui ahdinkoon, pakolaiseksi. Jumala puhutteli miestä palavasta pensaasta käsin. Hänestä tuli Jumalan palvelija, joka pelasti koko Israelin kansan Egyptin orjuudesta. Kaisla-arkku kuuluu Jumalan pelastussuunnitelmaan.

Lapsena tein kaislaveneen yhdestä ainoasta kaislasta taivuttelemalla lehtiosan ruo’on sisään. Tuuli kuljetti sitä veden pintaa pitkin. Ja se pysyi jotenkuten pinnalla. Ainakin jonkin aikaa. Ja saattoi sen kyydissä joku hyttynen tai kärpänen vähän aikaa purjehtia. Suurempaa lastia se ei kyennyt kantamaan. Siitä ei ollut pelastusveneeksi.

Kaisla-arkku muodostuu yhteensidotuista ruo’oista. Ja siksi se voi toimia pelastusveneenä. Eikä sen ole niin väliä, minkä nimen tuo vene on saanut, onko se suuri tai pieni.

Leeviläinen nainen teki hätäisesti oman mielensä mukaan pienen kaislakorin papyrus-ruo’osta. Siinä pelastui yksi ihminen, joskin välillisesti koko Jumalan valittu kansa.

Nooa rakensi 120 vuotta valtavaa arkkia sypressipuusta täsmälleen Jumalan antamien mittojen mukaan. Silti siinäkin pelastui vain kahdeksan ihmistä.
Ja kun tulva tuli, ei Nooan arkki sen tähden pysynyt pinnalla, että se oli suuri ja mahtava. Eikä senkään tähden, että se oli täsmälleen Jumalan antamien mittojen mukaant tehty.

Vaikka Jumalan pelastussuunnitelmaan kuuluu sitoa yhteen armon meren synnytttämiä ruokoja kaisla-arkuiksi, on tärkeää ymmärtää, että kukaan meistä ei pelastu sen tähden, että seurakuntamme on suuri tai mahtava tai oikeaoppinen.

Nooan arkki ja pieni kaislakori pysyivät pinnalla täsmälleen samalla perusteella. Ne oli kumpikin tiivistetty maapiellä. Suomalaisittain sanoen tervattu sisältä ja päältä.

Eli mihin perustuu Jumalan pelastussuunnitelma. Jokaisen seurakunnan pää on Kristus. Muutoin se ei ole Kristuksen seurakunta. Jeesus käveli myrskyävän meren päällä. Hänen voimansa ja läsnäolonsa saa aikaiseksi sen, että kaislakori pysyy pinnalla.

Miten voi todeta, onko Jeesus kailakorin tai mahtavan arkin kantava voima. Siitä, että se tervattu sisältä ja päältä maapiellä.

Jeesukselta me saamme armoa armon päälle.
Jumalan armo Jeesuksessa tiivistää pelastuksen arkin sisältä ja päältä

Armon arkin sisäpuolella on niin turvallinen olo. Myrsky pauhaa ja minä voin kaatua, pahastikin. Usein kompuroin ihan omaa kömpelyyttäni. Mutta ei se minun pelastusvarmuuttani horjuta. Minä olen käynyt armon arkin sisäpuolelle.

Ja miten sinne päästään. Jeesus on kaikki kaikessa. Hän on seurakunnan pää. Hänen verensä on armon arkin kantava voima. Mutta Hän on myös armon arkin ovi. Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen. Me riemuitsemme jopa ahdingosta...

Ahdinkoa, tulvavesiä ei voi välttää, mutta ne vain nostavat arkin korkammalle lähemmäs Jumalaa.

Armon arkkiin käydään sisälle uskomalla Jeesukseen.
Sillä niin on Jumala kaislikkoa raskastanut, ettei yksikään ruoko, joka häneen uskoo, ikinä hukkuisi.

SÄRKYNYT RUOKO

Oleellinen osa Jumalan pelastussuunnitelmaa on kaisla-arkku, sitoa yhteen ruokoja. Mutta Hänellä myös yksittäistä ruokoa varten muitakin aivoituksia. Yleensä Hän ei kuitenkaa taida saada ruokoa käyttöönsä ennenkuin se on murtunut.

Moni ruoko on tyytyväinen uuteen elämäänsä. On niin ihanaa, kun aurinko paistaa ja armon meri syleilee hellästi.
Mutta ruoko, joka on jäänyt myrskyn kouriin tai jään repimäksi, on usein murtuneena ja särkyneenä valmis palveluksen tehtävään.

RUOKOPILLI

Niilin rannoilta tuo papyrusruioko levisi Palestiinan alueelle.

Lapsilla oli tapana istuskella rannalla ja tehdä ruokopillejä. Ruokoa piti käsitellä aika kovakouraisesti. Ensin se katkaistiin. Ja sitten sitä alettiin kovertaa. Lopputuloksena saattoi olla kauniisti soiva ruokopilli.

Valitettavan usein valittu ruoko osoittautui liian kovaksi ja hauraaksi. Se murtui, meni säröille. Siihen ei voinut enää saada kaunista ääntä, vain pihinää tai rätinää. Silloin ruokopillin tekijä musersi murtuneen ruo’on ruttuun. Ja heitti sen kelvottomana pois. Kyllähän ruokoa riitti.

Aikanaan syntyi yksi erilainen poikalapsi, josta profeetta Jesaja oli ennustanut:
”Murtunutta ruokoa hän ei muserra”.

Niin kovaa ja haurasta materiaalia olen minäkin. Särkynyt ja murtunut. Melkein katkennut monesta kohtaa. En oikein tiedä, mitä Hän minusta yrittää tehdä, mutta eipä ole heittänyt pois, vaan jatkaa työtään.

Joistakin tulee evakelistoja, siis ruokopillejä. Kun evankelista avaa suunsa, kuuluu niin kaunis ja puuhdas ääni. Kuulijat ymmärtävät, että ei tuo ruokopilli itsestään soi, vaan Joku puhaltaa siihen.

Vaikka kaikista uskovista ei tule päätoimisisa evankelistoja, niin kyllä meitä kaikkia silti kuunnellaan. Minkälainen ääni meistä lähtee. Mitä me oikein puhkummeko ja puhisemme.


AVOIN KIRJA

Ruokoa käytettiin myös paperia vastaavan kirjoitusmateriaalin valmistukseen. Jos et olekaan armoituksen saanut opettaja, niin silti sinua tarkkaillaan ja sinua luetaan kuin avointa kirjaa.

Mitä sinuun on kirjoitettu. Me voimme yrittää puhista kauniin ruokopillin tapaan. Mutta se, mitä sydämiimme on tosiasiassa kirjoitettu, se näkyy väkisinkin.

KÖYSI

Ruo’osta tehtiin myös köysiä. Jotkut meistä ovat vahvoja, toisen heikompia. Jos vahva köysi on Jumalan käytössä, se tukee heikompia. Jos kuviteltu voimamme on itsestämme, me alamme pian lyödä kanssapalvelijoitamme.
Meität tarkkaillaan, mistä voimamme on peräisin.

MATTO

Kaislasta tehtiin myös mattoja. Kukapa innostuu, jos Herra pysähtyy kohdallemme ja kysyy, saanko ottaa sinut palvelukseeni, teen sinusta maton. Mutta näitäkin armoitettuja palvelijoita löytyy. He ovat koko sydämestään innokkaita tekemään ja palvelemaan toisia sellaisissa tehtävissä, jotka eivät näytä niin kovin arvostetuilta. Mutta kun palkanmaksun aika on, niin viimeiset tulevat ensimmäisiksi.

>>Palstalla esiintyy monenmoista sanan mahtimiestä. Totuuden torvi törähtää suurella varmuudella ja väkevällä puhalluksella.

On kohtuullista, että "totuuden" julistajia arvostellaan ankarasti. Totuuden inhimillisiä ruumiillistumia sopii pudotella alemmaksi.