Nuoruuteni tein töitä, sain oman asunto-osakkeen helsingistä. 10-12 tuhannen markan bruttokuukausi tuloilla sinnittelin...ja menestyin.
Sitten tuli petollinen avovaimo ja hänen kanssaan tein 2 lasta. Muijapa huorasi ja vei lapset mennessään.Löysi uuden miehen, ja minä nuhteeton ja päihteetön...sain tosi paskan kohtalon..
Tuossa vaiheessa minä, köyhän perheen kasvatti joka omillaan saanu osakkeen, sittemmin perheen vuoksi myynyt osakkeen, jäin siis yksin.
Enää ei oel toivoa että saisin asunto-osaketta. Elatusmaksuja maksan ja vuorkalla asun. Ennen tein ahkeraan ylitöitä ja osakettani lyhensin.
Ja sen ajattelin että jso lapset teen, ni en eroa, olsi tärkeää elää lasten kaa aina. Sekin vietiin multa.
EN ENNEN 30-vuotispäivääni olltu asioinut sossussa. Nyt sitten käytän sossua lähes koko ajan, annan suurimman osan vuotta yhteiskunnan maksaa elatusmaksuni, kikkkailen ja katkerana välttelen töitä.
Toisaalta,työttömänä oleminen on kivaa. Ehkä 10 vuoden kuluttua kun elatusmaksuvapaus kahdesta lapsesta loppuu, saan ostettua osakkeen,ja ennen kuolemaani maksettua sen....
Noh, kuka tohon uskoo ??
Niin, tää on mun käännekohta elämässäni, noin kuutisen vuotta sitten.
Voi olla järkyttäviä mielenkääntyviä juttuja ihmisillä, ja heistä tulee ikikatkeria.
Mutta vittu, sinäkin työssäkäyvä maksat mun elämisen nyt, ja sekös mua haittaa ???
Nostakaa tukia lisää ni mä saan leipää,valvoa yöt ja nukkua päivät...jos töihin pakotetaan, ni tapan itseni. Onneksi ei pakoteta, ja otan vaikka psykiatriseen poliklinikkana yhteyttä jos meinataan pakottaa.
Näin jokin asia muuttaa elämää......
Sitten tuli petollinen avovaimo ja hänen kanssaan tein 2 lasta. Muijapa huorasi ja vei lapset mennessään.Löysi uuden miehen, ja minä nuhteeton ja päihteetön...sain tosi paskan kohtalon..
Tuossa vaiheessa minä, köyhän perheen kasvatti joka omillaan saanu osakkeen, sittemmin perheen vuoksi myynyt osakkeen, jäin siis yksin.
Enää ei oel toivoa että saisin asunto-osaketta. Elatusmaksuja maksan ja vuorkalla asun. Ennen tein ahkeraan ylitöitä ja osakettani lyhensin.
Ja sen ajattelin että jso lapset teen, ni en eroa, olsi tärkeää elää lasten kaa aina. Sekin vietiin multa.
EN ENNEN 30-vuotispäivääni olltu asioinut sossussa. Nyt sitten käytän sossua lähes koko ajan, annan suurimman osan vuotta yhteiskunnan maksaa elatusmaksuni, kikkkailen ja katkerana välttelen töitä.
Toisaalta,työttömänä oleminen on kivaa. Ehkä 10 vuoden kuluttua kun elatusmaksuvapaus kahdesta lapsesta loppuu, saan ostettua osakkeen,ja ennen kuolemaani maksettua sen....
Noh, kuka tohon uskoo ??
Niin, tää on mun käännekohta elämässäni, noin kuutisen vuotta sitten.
Voi olla järkyttäviä mielenkääntyviä juttuja ihmisillä, ja heistä tulee ikikatkeria.
Mutta vittu, sinäkin työssäkäyvä maksat mun elämisen nyt, ja sekös mua haittaa ???
Nostakaa tukia lisää ni mä saan leipää,valvoa yöt ja nukkua päivät...jos töihin pakotetaan, ni tapan itseni. Onneksi ei pakoteta, ja otan vaikka psykiatriseen poliklinikkana yhteyttä jos meinataan pakottaa.
Näin jokin asia muuttaa elämää......
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla samantyyppinen kohtalo, mutta minä siitä vaan innostuin taistelemaan itselleni hyvän elämän takaisin!
Niin rakasta ihmistä ei tule, jonka antaisin tuhota MINUN elämäni. Ja nyt on exä niin kateellinen minun menestyksestäni, että oikein naurattaa!
vai ninnkävi