Markka, kansallisuusaate ja euro...

En usko, että Suomen tulo mukaan EU:hun ja myöhemmin rahaliittoon oli mikään lyhyen aikavälin projekti, joka olisi tapahtunut vain vv. 1995-2002 välisenä aikana. Sitä oli todennäköisesti suunniteltu ja se oli jo päätettykin kauan ennen tuota ajanjaksoa.

Oletteko pistäneet merkille, miten Suomen rahojen ulkonäköä on vuosikymmenten varrella muutettu? Seteleissä esiintyi 1900-luvun alkupuolella isänmaallisuutta henkiviä kuvia; ryhmä nuoria, voimaa uhkuvia ihmisiä taustallaan tehdas (ilmeinen vertauskuva nuoresta kansasta, joka kovaa vauhtia rakensi omaa yhteiskuntaansa) ja tuuhea, monioksainen puu (sukupuu, joka kuvasi useista heimoista koostuvaa kansaa).

Niiden jälkeen motiiveiksi tulivat isänmaan itsenäisyyttä rakentaneet miehet; Paasikivi, Ståhlberg, Snellman... Nämä herrat miellettiin kansan keskuudessa vielä voimakkaasti itsenäisyyteen ja kansallisuusaatteeseen liittyviksi. Selvä muutos tapahtui v. 1986. Seteleistä poistettiin isänmaallisuuden ideologiaan liittyneet kuvat, ja tilalle otettiin tunnettuja kulttuurihahmoja.

Kansallisuusaatteesta siirryttiin kansallistunteeseen. Paasikivi väistyi Paavo Nurmen tieltä, Ståhlbergin korvasi Alvar Aalto, Snellmania seurasi Sibelius. Setelien värimaailmakin muuttui lähemmäs sitä, mikä tulisi myöhemmin olemaan euroseteleiden värimaailma. Aiemmista raskaista ja tummista väreistä tuli uusissa seteleissä kirkkaita ja raikkaita.

Kolikkojen kehitys ei ole ollut aivan yhtä radikaalia, mutta... Kun kolikkosarja uudistettiin v. 1990 (12 vuotta ennen eurokolikkojen käyttöönottoa), se enteili jo tulevia euroja, vaikka koko euroa rahayksikkönä ei vielä tunnettukaan.

Viimeisen 1 markan kolikon sisälle ilmestyi ympyrä. 1 euron kolikoissa on myös sisäympyrä.10 markan kolikko oli valmistettu kahdesta eri metallista, ja se muistutti hämmästyttävässä määrin nykyistä 2 euron kolikkoa, joka on valmistettu täsmälleen samanlaisella tavalla kahdesta metallista. Silti se otettiin käyttöön 12 vuotta ennen ensimmäisiä kaksieuroisia. Sivumennen sanoen, myös Latvian 2 latin kolikko ajalta ennen Latvian eurojäsenyyttä oli ulkonäöltään samanlainen kaksimetallikolikko.

Näyttää siltä, että jotkut Suomen politiikan huipulla olleet sisäpiiriläiset olivat jo ennen v. 1986 rahauudistusta saaneet kuulla, että myöhemmin EEC tultaisiin muuttamaan valtioiden liitoksi nimeltä Euroopan unioni, ja siitä edelleen liittovaltioksi, jolla olisi oleva yhteinen rahayksikkö ja yhdenmukaiset kolikot ja setelit. Ilmeisesti juuri siksi kansallisuusaatetta alettiin painaa alas, ja kansalliset symbolit rahoissa vaihdettiin neutraalimmiksi.

Kerrottiinko siis Suomen poliitikoille jo 1980-luvun alussa, että myöhemmin Eurooppa tulee yhdentymään - ja ennen kaikkea, _pakotettiinko_ poliitikot valmistautumaan yhtenäiseen Eurooppaan? Jos, niin kenen toimesta? Käytettiinkö Suomea koekenttänä uusille rahoille, vai haluttiinko vain totuttaa kansaa eurokolikkoihin ja euroseteleihin muuttamalla kansalliset rahat sen tyylisiksi, millaisiksi eurojen oli jo ennalta päätetty tulevan?

http://www.setelit.com/markat

http://www.netikka.net/jmi/suomikolikot/1963.html

http://www.netikka.net/jmi/suomikolikot/1990.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_yhteisö

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=100201&tstart=0

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9069995#comment-49329693
955
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

1340km

Mongolia, Kazakstan, Kiina.

Äänestä

valuutan vaihtamista toiseksi, totuttautumista uuteen valuuttaan, jo kauan ennen kuin valuutta vaihtui!

Äänestä

10 markan kolikko oli valmistettu kahdesta eri metallista, ja se muistutti hämmästyttävässä määrin nykyistä 2 euron kolikkoa, joka on valmistettu täsmälleen samanlaisella tavalla kahdesta metallista.
Nooh, kohtalolla on outo huumorintaju...
Suomalaisia poliitikkoja oo tarvinnu pakottaa mihinkään, ne vain ovat helposti johdateltavia pellejä mukana suuremissa kuvioissa mistään mitään ymmärtämättä.
Kuunnelkaapa vaikkapa Mr. Kataisen juttuja. Mikään mitä kyseinen herra on suustaan ulos laskenut ei ole pitänyt paikkaansa puolta vuotta pidempään...

Äänestä
  • viimeinen yhden markan kolikko on täsmälleen samalla tavalla tehty kuin nykyinen yhden euron kolikko; epäsymmetrinen ympyrä kummankin sisällä, kumpikin samasta metallista tehty, numeron stanssaus samanlainen jne.

    Äänestä

  • Myös.... kirjoitti:

    viimeinen yhden markan kolikko on täsmälleen samalla tavalla tehty kuin nykyinen yhden euron kolikko; epäsymmetrinen ympyrä kummankin sisällä, kumpikin samasta metallista tehty, numeron stanssaus samanlainen jne.

    Ei silti.
    Saattaapi tuossa "totutusvaiheessa" jotain perää ollakkin...
    Toisaalta, olihan se loogista toteuttaa samaa linjaa kummassakin peruskolikossa silloin aikoinaan.

    Äänestä

Iso HÖH! Aloittja ilmeisesti ei ole elänyt kovin kauaa. Muistan pienenä poikana kun kekkosen seteli oli vaan seteli ja vitonen oli sininen ja satanen se isompi seteli. Niihin aikoihin seteleit eivät tuoneet mitään kansallistunnetta esiin.

Mutta sitten kun seteliin ilmestyi Alvar Aalto ja Jean Sibelius niin johan oli kummaa. Suomea tuotiin esille meille suomalaisille. Tuli karkukolikot ja lumpeen kuvat. Rahoissa suomi oikein tuli kaikkien ilmoille luonnon ja kulttuurin puolesta. Suomi oli pitkän ajan jälkeen tullut takaisin rahoissa. Kekkosen aika teki rahoista pelkkää paperia.

Aloittaja on ilmiselvästi niin nuori että ei tiedä tai tunne tuota ajanjaksoa suomalaisista rahoista.

Äänestä
  • "Kekkosen aika teki rahoista pelkkää paperia."
    Setelimarkkaako tarkoitat kenties?
    Omin avuin on noustu "taantumista" tähän asti, mutta eipä ole ennen muiden miljardivelkoja tarvinnut maksaakkaan...
    Ps. Setelimarkan pilkkaajien kostoksi lanseerattiin sitten 500 mk:n seteli, joka oli ilmestyessään järkyttävän suuri seteli. ;)

    Äänestä

Laitoin talteen pojalle kaikki Suomen viimeiset markat .... no en niitä kaikkia, mutta markasta tuhanteen markkaan kolikot ja setelit, mukaanlukien erittäin hyvässä kunnossa olevan viisisatasen ;)

Äänestä

Olen syntynyt vuonna 1961. Jos SINULLE karhun kuva kolikossa on ainoa kansallismielisyyden herättäjä, niin sitten sinä olet hukannut koko kansallismielisyyden aatteen. Olet kai niin nuori, että et ymmärrä...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


,,, kirjoitti:

En usko, että Suomen tulo mukaan EU:hun ja myöhemmin rahaliittoon oli mikään lyhyen aikavälin projekti, joka olisi tapahtunut vain vv. 1995-2002 välisenä aikana. Sitä oli todennäköisesti suunniteltu ja se oli jo päätettykin kauan ennen tuota ajanjaksoa.

Oletteko pistäneet merkille, miten Suomen rahojen ulkonäköä on vuosikymmenten varrella muutettu? Seteleissä esiintyi 1900-luvun alkupuolella isänmaallisuutta henkiviä kuvia; ryhmä nuoria, voimaa uhkuvia ihmisiä taustallaan tehdas (ilmeinen vertauskuva nuoresta kansasta, joka kovaa vauhtia rakensi omaa yhteiskuntaansa) ja tuuhea, monioksainen puu (sukupuu, joka kuvasi useista heimoista koostuvaa kansaa).

Niiden jälkeen motiiveiksi tulivat isänmaan itsenäisyyttä rakentaneet miehet; Paasikivi, Ståhlberg, Snellman... Nämä herrat miellettiin kansan keskuudessa vielä voimakkaasti itsenäisyyteen ja kansallisuusaatteeseen liittyviksi. Selvä muutos tapahtui v. 1986. Seteleistä poistettiin isänmaallisuuden ideologiaan liittyneet kuvat, ja tilalle otettiin tunnettuja kulttuurihahmoja.

Kansallisuusaatteesta siirryttiin kansallistunteeseen. Paasikivi väistyi Paavo Nurmen tieltä, Ståhlbergin korvasi Alvar Aalto, Snellmania seurasi Sibelius. Setelien värimaailmakin muuttui lähemmäs sitä, mikä tulisi myöhemmin olemaan euroseteleiden värimaailma. Aiemmista raskaista ja tummista väreistä tuli uusissa seteleissä kirkkaita ja raikkaita.

Kolikkojen kehitys ei ole ollut aivan yhtä radikaalia, mutta... Kun kolikkosarja uudistettiin v. 1990 (12 vuotta ennen eurokolikkojen käyttöönottoa), se enteili jo tulevia euroja, vaikka koko euroa rahayksikkönä ei vielä tunnettukaan.

Viimeisen 1 markan kolikon sisälle ilmestyi ympyrä. 1 euron kolikoissa on myös sisäympyrä.10 markan kolikko oli valmistettu kahdesta eri metallista, ja se muistutti hämmästyttävässä määrin nykyistä 2 euron kolikkoa, joka on valmistettu täsmälleen samanlaisella tavalla kahdesta metallista. Silti se otettiin käyttöön 12 vuotta ennen ensimmäisiä kaksieuroisia. Sivumennen sanoen, myös Latvian 2 latin kolikko ajalta ennen Latvian eurojäsenyyttä oli ulkonäöltään samanlainen kaksimetallikolikko.

Näyttää siltä, että jotkut Suomen politiikan huipulla olleet sisäpiiriläiset olivat jo ennen v. 1986 rahauudistusta saaneet kuulla, että myöhemmin EEC tultaisiin muuttamaan valtioiden liitoksi nimeltä Euroopan unioni, ja siitä edelleen liittovaltioksi, jolla olisi oleva yhteinen rahayksikkö ja yhdenmukaiset kolikot ja setelit. Ilmeisesti juuri siksi kansallisuusaatetta alettiin painaa alas, ja kansalliset symbolit rahoissa vaihdettiin neutraalimmiksi.

Kerrottiinko siis Suomen poliitikoille jo 1980-luvun alussa, että myöhemmin Eurooppa tulee yhdentymään - ja ennen kaikkea, _pakotettiinko_ poliitikot valmistautumaan yhtenäiseen Eurooppaan? Jos, niin kenen toimesta? Käytettiinkö Suomea koekenttänä uusille rahoille, vai haluttiinko vain totuttaa kansaa eurokolikkoihin ja euroseteleihin muuttamalla kansalliset rahat sen tyylisiksi, millaisiksi eurojen oli jo ennalta päätetty tulevan?

http://www.setelit.com/markat

http://www.netikka.net/jmi/suomikolikot/1963.html

http://www.netikka.net/jmi/suomikolikot/1990.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_yhteisö

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=100201&tstart=0

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9069995#comment-49329693

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu