täällä on paljon ihmisiä jotka suunnittelevat itsemurhaa sun muuta mutta se joka aikoo itsensä tappaa ei levittele sitä tai puhu siitä vaan on hiljaa...omassa tapauksessa ystäväni oli hiljaa ja suunnitteli ja viikon kuluttua häntä ei enää ollut...oli hautonut jo monta kuukautta...kenen elämä on niin kurjaa että tappaa itsensä...?
pelkkää puhetta...
katinza...
3374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oisko niin että jokainen arvottaa oman elämänsä,
jatkuuko se vai loppuu...Se on ihmisen oikeus.
meidän muiden oikeudeksi jää ihmetellä.Kuolema voi/on hyvä asia...ainakin kun ajattelee sitä ajan päästä.
Täällähän voit purkaa tunteitasi ilman että sinut tunnistetaan.Totta,ettei itsemurhasta puhuta siskoillesi,omaisillesi,rakkaimmillesi,et tietenkään!Täällä saat ajatuksesi ulos ilman että kukaan niihin puuttuu konkreettisesti.Tämä on vähän niinkuin hiljaa puhuisit itsellesi...Elämä voi olla niin kurjaa,en minäkään ennen sitä voinut ymmärtää.Ei sitä usko ennen kuin itse kokee....
Lähes tarkalleen viisi vuotta sitten ystäväni alkoi puhumaan itsemurhasta minulle ja muutamalle muulle.
Kolme kertaa olin itse "pelastamassa" häntä, kun hän ensimmäisellä kerralla virittile narua kattoon, toisella kerralla raapaisi ranteesta ja kolmannella kerralla uhkasi hypätä kerrostalon katolta.
Enimmäkseen hän puhui mulle näistä asioistaan ja minä autoin minkä vain pystyin. Sain puhuttua hänet mielisairaalaan hoitoon, mutta se oli vain 3 viikkoa kun hän jo taas oli pois sieltä.
Lähes tarkalleen kuukausi mielisairaalasta kotiutumisen jälkeen hän teki sen mistä kokoajan puhui, eli tappoi itsensä.
Eli älkää ihmiset luottako siihen että joka siitä puhuu ei sitä tee. Tämä ystäväni lopulta toteuttama itsemurha oli tosi hyvin suunniteltu ja toteutettu niin että siihen ei varmasti kukaan pääse väliin. Nämä aiemmat kolme oli mielestäni avunhuutoja mutta apua ei ilmeisesti kuitenkaan hän kokenut saavansa mistään.
Itsemurha on jokaisen oma henkilökohtainen valinta, mutta jokaisen sitä suunnittelevan tulisi miettiä minkä surun ja vihankin he jättävät jälkeensä. Mitä he tekevät siinä ratkaisussaan lähimmilleen, ahdistus pois lähteneen vuoksi on suunnaton!