Rukoilla puolestani.Olen aivan lopussa ja tuntuu etten enää jaksa.
Olen Kristitty,mutta nyt jos koskaan tarvitsisin rukousapuanne.
Olen Kristitty,mutta nyt jos koskaan tarvitsisin rukousapuanne.
Jaksaisiko joku
Muurien edessä
7333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kovina aikoina olen tarvinnut apua ja
se on ollut kiven alla.
Voit kirjoittaa,se auttaa. Älä liikaa
ole yksin asioissas,koita jotain kuitenkin äläkä käperry, elämä on taistelua.Lepää ja taas jotain myönteistä vaikka hauskoja filmejä
Chaplin auttaa.
Kyllä jaksaisi, mutta ongelma on siinä, että olet itse vastuussa itsestäsi. En oikein jaksa uskoa, että
ulkopuolisten hokemat sinua paljon
auttaisivat.
...nimimerkki, Jaksaisiko joku!
Jos sinusta tuntuu, ettei ole ketään, jolle puhua vaikeuksistasi, voit kertoa niistä minulle! Olen kaksikymppinen uskovainen nuori nainen ja voin miettiä asioita kanssasi jos satut tarvitsemaan keskustelukumppania.
Voin rukoilla puolestasi!
Muista: Jumala kuulee vaimeimmatkin rukouksemme ja Raamatussa sanotaan, että kun emme itse jaksa rukoilla, Pyhä Henki rukoilee puolestamme! Voit luottaa siihen että elämäsi asiat ovat kaikki Taivaallisen Isämme käsissä, eikä Hän jätä sinua yksin koskaan!
Entäs, jos epäilee Raamatun alkuperää - että se ei olekaan miltään Jumalalta vaan ihmisten keksimä juttu muitten juttujen joukossa?
onko tunnollasia asiat kunnossa?niihin ei hauskat chaplin filmit auta!se ei olisi sielun hoitamista vaan sielun äänen tukahduttamista!
voit ottaa yhteyttä vaikka minuun, olen uskovainen!
Olen joutunut uskovaisten hollaamisen
kohteeksi,joten vilpittömänkin avun takana on usein ohjaamisen tarve.
Uskova usein (itselleen uskotteleva)
johtaa asioiden sijasta uskon uskomusten viidakkoon.Nytpä sitten on
elämäsi vaikeuksien lisäksi uusi päättymätön probleema,lähestyä ongelmaansa lahkojen oppien mukaan,
jossa omatunto saa lisää jauhettavaa
kunnes ympärilläsi olevat näkevät olemuksestasi että taidat olla hoidon
tarpeessa.
EI uskontoa vaan tasapaino ja mielenrauha ensin.
Omasta kokemuksestani voisin antaa sinulle hyvän neuvon. Puhu ongelmistasi, tunteistasi ja toiveistasi jollekin luotettavalle ja ymmärtäväiselle ihmiselle. Hän voi olla mm. ystäväsi, työkaverisi tai ammattiauttaja. Valitse mieluummin sellainen henkilö, joka on samalla aaltopituudella eli ymmärtää maailman menoa ja osaa kuunnella sinua. Hän voi antaa myös sinulle neuvoja, mutta sinä sisimmässäsi tiedät, otatko neuvot vastaan. Kuuntele sydämesi ääntä eli tunteita.
Ammattiauttaja tai Kriisipuhelin on toinen vaihtoehto, johon voit purkaa paineitasi. Kirjoittaminen päiväkirjaan on myös hyvä ajatus, mutta tärkeimpänä pitäisin ensi alkuun puhumista jollekin ystävälle tms.
Kirjoittamista olen harrastanut päiväkirjan ja kirjeen avulla (joskus koko kirje on lentänyt roskikseen, kun on tapahtunutkin olosuhteen muutos parempaan).
Puhumalla tai kirjoittamalla saa etäisyyttä asiaan ja näkee asiat eri valossa. Suosittelen sitä Sinulle ja Muillekin!