Sitä ei ole, koska he ehdollistavat lapsensa jo kasteessa uskonnon alistukseen! Koko kasvatus menee kirkon oppien mukaan ja siten he rajoittavat lapsiensa kasvamisen ja kehityksen. Uskovaiset rajoittavat kaiken jonkun satukirjan mukaan ja näin ollen tähän maahan tulee lisää fundamentalisia uskovaisia, joita pelottaa vapaa-ajattelijat.
Itse en ole rajoittanut kasvatusmetodeissani mitenkään muksuja kohtaan. Kun he kysyvät jotakin uskontoon liittyvistä asioista, olen kysynyt että mitä mieltä hän itse on. Ja näin käydään pitkä keskustelu ja minä en mitenkään manipuloi tms. Annan muksun itse tehdä päätelmänsä. Ja on ollut mielenkiintoisia keskusteluja lapsen kanssa ja olen todennut että niillä on erittäin hyvät ajatukset asioista, jopa niin hyvät että opettajat ovat helisemässä. Olen jopa joutunut lähes kuulusteluihin opettajien kanssa ja nämä ovat menettäneet jopa hermonsa, heh-heh.
Vaikka muksut ovat saaneet elää omien ajatustensa mukaan, eivät he silti mitään pikkuanarkisteja ole; he ovat itse tajunneet oikean ja väärän, miten nuo nyt sitten määritelläänkin. He auttavat heikompiaan ja pienempiään, suhtautuvat eläimiin todella hyvin ja jopa niinkin etteivät edes kärpästäkään tapa. Ja tämä kaikki ilman satukirja raamatun oppeja.
Jos ne nyt sitten johonkin uskonlahkoon, kristittyihin, helluntalaisiin tms. haluaa liittyä, niin siitä vaan. Mutta enpä usko niitten haluavan, koska olen huomannut että heillä vankka OMA käsitys asioista ja hyvä niin.
Olisi kamala ajatellakaan mitä heistä olisi tullut käsitteellisen jumalan pelon alla kasvamisena! Onneksi itse olen päässyt irti jonkin käsitteellisen jumalan palvomisesta. Ja on todella epämiellyttävää että olen itse joutunut käymään rippikoulut ja muut kirkolliset pakotteet ja sen vuoksi en pakota lapsiakaan moiseen helvettiin.
Uskovaisilla ei ole vapaakasvatusta.
10
81
Vastaukset
Yleisesti ottaen, voiko vapaus olla vapaata?
Kun ajatellaan lapsen kasvatusta niin "täysi vapaus" jonka lapsi itse määrittää on hyvin vaikeaselkoinen juttu.
Kyllä lapsi tarvitsee kasvaakseen tietyt toleranssit koska meidän kaikkien, ikävä kyllä täytyy tehdä usein se mitä toiset sanovat, kuten esimies ym.
Mutta kun mennään uskomusten ja poliittisten suuntauksien äärirajoille niin silloin vanhemmat/lapset ovat ohuella jäällä.
Esim. lasten kotiintuloaika on mielestäni sellainen joka on oikeaa kasvatusta/rakastamista joka on hyvä tapa, sillä mitä 12 v. tekevät "kartsalla klo 23:45 ?
Saksassa taitanee olla jopa laki minkä ikäinen saa olla ulkona tiettyyn aikaan asti - mielestäni hyvä juttu.
Uskonnon totuuden torvi taas tekee varmasti hallaa henkisesti vielä kypsymättömälle lapsella sillä nuorten aivot kehittyvät noin 20 :een ikävuoteen asti.
Samalla minua hirvittää sana laatuaika ! Onko se lyhyt ja hektinen vaiko se , että ollaan vain yhdessä vanhemmat ja lapset. kyllä lapsi kaipaa vanhempia ja voidaan vaan olla - yhdessä.- Armus
Tiettyjä sääntöjä tottakai on, mutta se mitä tarkoitin että annan muksujen itse päättää suurimmaksi osaksi asioista. Ainoastaan ohjailen jos on tarpeen, mutten mitenkään uskontojen pohjalta.
Kuten jo kerroin, on heillä oikeudentaju jo itsestään muodostunut ja ainoastaan laitan heidät ajattelemaan itse, ja jos nyt ihan äärimmäisyyksiin ovat menossa, aletaan heti selvittämään asiaa ja siten että he itse tajuavat homman. Mitään piiskaa ei käytetä eikä helvetillä pelottelua. Keskustelua asioista ja niitten merkityksistä.
Kotiintuloajat on, ruoka-ajat on, kodinhoidon vastuualueet yms. on eli eivät ne irrallaan ole, mutta mitään uskon asioita en heille tuputa. Jos he kysyvät niistä, kuten on jo usein käynyt, keskustelemme niistä ja he saavat itse päättää mitä uskovat. He tietävät minun kannan ja vaimoni kannan. Vaimon kanssa ollaan eri linjoilla, mutta se ei häiritse meitä ollenkaan. Elämä menee omalla painollaan.
Eikä mukulat mitenkään itse ole millään lailla irrallisia vaan ihan järkeviä tyyppejä, jotka suhtautuvat elämään sellaisena kuin se vastaan tulee. Eli he voivat todellakin hyvin.
Kavereittensa kanssa he eivät kuulemma keskustele uskon asioista, koska he suhtautuvat kriittisesti niihin ja ihan järkevällä tavalla. He ovat usein kertomansa mukaan vaan sanoneet kavereilleen lyhyesti että he eivät oikein välitä keskustella uskonnosta ja että keskustellaan jostin muusta. Eli........
Lapsia voi kasvattaa ilman uskontojakin :)
- Ville-Hart
Lapsia voi kasvattaa ilman uskontoa erittäin eettisesti, kuten voi kasvattaa myös uskonnon kanssakin, ja uskonnon kanssa vieläpä omilla aivoillaan älykkäästi ajattelevia ihmisiä. Mutta myös ilman uskontoa voi kasvattaa lapsistaan erittäin ahdaskatseisia "kusiaisia".
Se, että uskonnollinen kasvatus jälleen leimataan sellaiseksi, ettei siinä opeteta käyttämään omia aivojaan tai järkeään, menee pieleen. Toivon, että tällainen virheellinen viestintä voisi vähentyä eikä leimata ihmisiä vain oman kokemuksen tai ennakkoluulon perusteella. Se, että oma kokemus uskonnollisesta kasvatuksesta on huono, ei ole koko totuus.
Ja on muistettava, että koko kasvatus on herkän lapsen aivopesua ja indoktrinaatiota, mikäli näitä sanojaan käytetään. Aikuiset siirtävät paljon omia periaatteitaan ja moraalikoodistoaan piilevästi, sekä, tässäkin aloittajan tapauksessa nähtävästi, omaa suhtautumistaan uskontoon: Se ei ole totta ja siihen in suhtauduttava kriittisesti. Piilokasvatus on myös tunnustettava, eikä lapsi todellakaan pääse arvioimaan kriittisesti kaikkea hänelle "syötettyä" oppia. Miten paljon ateistien lapset oppivatkaan vain auktoriteettiuskoisina?
Mikä sitten on oikein tai mikä väärin, saati hyvää tai pahaa? Minusta osin tuntuu, että uskonnoton "kriittisyys" on omia mielihaluja ja kokemusta, osin pragmatismia ja sopimusluontoisia asioita. Kun menee asioiden juuriytimiin, sieltä voi paljastua pelkkää tyhjää ja jokin moraalinen arvo seisookin pelkän tyhjän päällä: Mikään ei perustele sitä millään tavalla. Todellisuus on se, että mitään arvoja, oikeaa tai väärää, hyvää tai pahaa, ei ole reaalisesti olemassa. On vain luonnollisia prosesseja ja luonnonlakien mukaisesti tapahtuvia fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä. Tässä moraali sekä hyvät, pahat, oikeat ja väärät ovat vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta, joka uskotaan todeksi.
Ja jos ryhdytään väittämään, että uskonnollinen kasvatus on pelottelua tai auktoriteettisuskoisuutta, tai että uskonnollinen moraali on pelkästään mielikuvituksellisen auktoriteetin varassa ilman kriittistä tarkastelua, kohdistuu vahvasti itse pystytettyyn olkinukkeen. Se varmasti kumoutuu, koska se on vain oman päänsisäinen tuote.
On muistettava, että uskonnolliselle ihmiselle pyhä kirja on oikeasti pyhä kirja ja auktoriteetti monella tavalla. Se, että sen väitetään olevan satukirja, halventaa uskonnollisen ihmisen älykkyyttä. Tuollaisen näkemyksen ja katsantotavan opettaminen omalle lapselleen ei ole kovinkaan asiallista, ja sen seurauksena lapsi voi ryhtyä suhtautumaan uskonnollisiin ihmisiin säälien ja pitäen näitä itseään vähemmän älykkäänä. Tuloksena on ylimielinen asenne kanssaihmisiä kohtaan.- Armus
Kuten jo kirjoitin: annan muksujen tehdä ITSE päätelmänsä enkä minä mitenkään manipuloi tms.
Jos muksu kysyy jotakin niin me aletaan keskustelemaan asioista. Vaimo kuuluu itse kirkkoon ja ja muksutkin; minä en. Vaimo on aina mukana kun muksujen kanssa käydään keskustelut ja eikä siinä mitään riitaa ole tullut puolesta eikä vastaan. Muksut yleensä ovat varsin fiksuja, joten me ei paasata mitään vaan asiallinen keskustelu kaikista asioista joita eteen tulee.
Muksut itsekin totesivat raamatun olevan vain tarinakokoelma, jonka kokoonpanosta päätettiin Nikean kirkolliskokouksissa. Voisi sanoa sitä myös hihhuleitten Valituiksi Paloiksi koska em. kokouksissa jätettiin joitakin juttuja pois, esim. Juudaksen evankeliumi.
Mitäköhän ne muut novellit / tarinat ovat mahtaneet olla? Mitäköhän niissäkin on ollut sellaista, ettei niitä kelpuutettu?
Muksut siis tekevät itse päätöksiä ilman mitään ohjailua. Kuten jo kirjoitin niin vaimo on aina mukana kun alamme käymään vakavia keskusteluja ja useimmiten nämä keskutelut käydään ruokapöydässä. - miss ei kirj.
Koko esseetäsi en jaksanut lukea, mutta kommentoin tähän
"Se, että uskonnollinen kasvatus jälleen leimataan sellaiseksi, ettei siinä opeteta käyttämään omia aivojaan tai järkeään, menee pieleen. Toivon, että tällainen virheellinen viestintä voisi vähentyä eikä leimata ihmisiä vain oman kokemuksen tai ennakkoluulon perusteella. Se, että oma kokemus uskonnollisesta kasvatuksesta on huono, ei ole koko totuus."
Sillon kun tullaan perimmäisiin kysymyksin ihmisen ja maailmankaikkeuden olemassaolon syistä, miksi oemme olemassa, miten olemme tänne tulleet, miksi kuolemme, mikä merkitys meillä ja maailmakaikkeudella on, uskovainen sanoo: jumala loi, koska jumala sitä ja jumala tätä, tai jumala vain yksin tietää.
Uskonnoton sanoo: Kaikkea ei tiedetä eikä koskaan tulla tietämään, mutta koko ajan asioita tutkitaan ja eteenpäin mennään.
Rehellinen pitää olla, pitää myös pystyä sanomaan lapselle EN TIEDÄ, se että vanhemmat ovat uskovaisia ei tarkoita että lapsestakin pitää tulla uskovainen. Usko on aina uskoa, ei tietoa. Uskovainen vanhempi voi sanoa että minä uskon, mutta kaikki ei usko. Tehkööt lapsi sitten vanhempana omat johtopäätökset. - Ville-Hart
Armus kirjoitti:
Kuten jo kirjoitin: annan muksujen tehdä ITSE päätelmänsä enkä minä mitenkään manipuloi tms.
Jos muksu kysyy jotakin niin me aletaan keskustelemaan asioista. Vaimo kuuluu itse kirkkoon ja ja muksutkin; minä en. Vaimo on aina mukana kun muksujen kanssa käydään keskustelut ja eikä siinä mitään riitaa ole tullut puolesta eikä vastaan. Muksut yleensä ovat varsin fiksuja, joten me ei paasata mitään vaan asiallinen keskustelu kaikista asioista joita eteen tulee.
Muksut itsekin totesivat raamatun olevan vain tarinakokoelma, jonka kokoonpanosta päätettiin Nikean kirkolliskokouksissa. Voisi sanoa sitä myös hihhuleitten Valituiksi Paloiksi koska em. kokouksissa jätettiin joitakin juttuja pois, esim. Juudaksen evankeliumi.
Mitäköhän ne muut novellit / tarinat ovat mahtaneet olla? Mitäköhän niissäkin on ollut sellaista, ettei niitä kelpuutettu?
Muksut siis tekevät itse päätöksiä ilman mitään ohjailua. Kuten jo kirjoitin niin vaimo on aina mukana kun alamme käymään vakavia keskusteluja ja useimmiten nämä keskutelut käydään ruokapöydässä.Raamattu vain tarinakokoelma?? Kokoonpano Nikean kirkolliskokouksessa? Hihhuleitten Valitut Palat? Novelleja?
No, kieltämättä jo tutuksi tullut suhtautumistapa Raamattuun, ja esillä myös virheellistä tietoa. Missä määrin lapsia on johdateltu tämänkaltaiseen päätelmään, en tiedä. Entäpä, jos lapsi sanoisi jotain toisella tavalla? Pitäisikin Raamattua kaikkea muuna kuin satukirjana? Onko ainoa oikea vastaus se, että Raamattu on satukirja?
Nikean kirkolliskokouksessa ei hyllytetty tekstejä. Mistä lie tämäkin väite on peräisin, toivottavasti ei Dan Brownin dekkareista. Raamattu sisältää kaikkea muuta kuin satuja tai novelleja, mutta suhtautuminen siihen kirjakokoelmaan kyllä näkyy siitä käytetyistä sanoista.
Perustietoa Raamatun ja sen tutkimisesta on saatavilla peruskirjastosta, ja verkosta kaikenlaista. Verkkotiedossa on oltava kriittinen tiedon lähteelle, koska se ei välttämättä ole pätevää. Tutkimustiedosta esim. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan sivut antavat tutkimustietoa. Yläpalkeista löytyy lisää tietoja.
http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/tutkimuksen/kaanon.html
Eri kirkkokuntien suhtautumisesta löytynee tietoa niiden omilta sivustoilta.
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/liturgiset_tekstit/septuaginta.htm
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/093654FA6DAF5D54C2256FEA003FD6ED?OpenDocument&lang=FI
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Raamattu
http://hyviauutisia.net/raamattu-ja-traditio/yksin-raamattu/ (katolisen kristityn teksti)
Muuta tietoa
http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=208&Itemid=16
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2003/2003-04-08/ajankohtaista/raamattu
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi1/pu_raamatuntulkinta.html
http://hyviauutisia.net/raamattu-ja-traditio/yksin-raamattu/ (TT, dos. Sammeli Juntusen laaja teksti Raamatun tulkinnasta)
Nikean kirkolliskokouksesta on jotain tekstiä wikipediassa. Muutoin kristillisen opin historiaa hyvä on mm. Gunnar af Hällström, Anni Maria Laato ja Juha Pihkala: Johdatus varhaisen kirkon teologiaan.
Lukion oppikirjat tarjoavat hyvää perustietoa niin kirkolliskokouksista kuin kirkon opista.
Monia kirjoja on hyllytetty Raamatusta sillä perusteella, että ne ovat myöhäisiä tekstejä ja Uuteen testamenttiin koottiin vanhimmat tekstit, ne olivat yleisesti käytössä ja niillä oli suora yhteys Jeesuksen opetuslapsiin. Myöhäiset tekstit, mm. Juudaan evankeliumi, hylättiin sen perusteella, että niissä on myyttistä aineistoa ja niihin on sotkeutunut aineksia muista uskonnoista, ts. tekstit ovat synkretistisiä. Kirjojen hylkääminen ei ollut mielivaltaista toimintaa, jos niin olet arvellut. Mm. gnostilaisia tekstejä oli paljon ja ne hylättiin sen perusteella, etteivät ne edustaneet enää kristillistä julistusta, vaan niihin oli tullut tavaraa hellenistisestä filosofiasta. - sErpiEntE
Ville-Hart kirjoitti:
Raamattu vain tarinakokoelma?? Kokoonpano Nikean kirkolliskokouksessa? Hihhuleitten Valitut Palat? Novelleja?
No, kieltämättä jo tutuksi tullut suhtautumistapa Raamattuun, ja esillä myös virheellistä tietoa. Missä määrin lapsia on johdateltu tämänkaltaiseen päätelmään, en tiedä. Entäpä, jos lapsi sanoisi jotain toisella tavalla? Pitäisikin Raamattua kaikkea muuna kuin satukirjana? Onko ainoa oikea vastaus se, että Raamattu on satukirja?
Nikean kirkolliskokouksessa ei hyllytetty tekstejä. Mistä lie tämäkin väite on peräisin, toivottavasti ei Dan Brownin dekkareista. Raamattu sisältää kaikkea muuta kuin satuja tai novelleja, mutta suhtautuminen siihen kirjakokoelmaan kyllä näkyy siitä käytetyistä sanoista.
Perustietoa Raamatun ja sen tutkimisesta on saatavilla peruskirjastosta, ja verkosta kaikenlaista. Verkkotiedossa on oltava kriittinen tiedon lähteelle, koska se ei välttämättä ole pätevää. Tutkimustiedosta esim. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan sivut antavat tutkimustietoa. Yläpalkeista löytyy lisää tietoja.
http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/tutkimuksen/kaanon.html
Eri kirkkokuntien suhtautumisesta löytynee tietoa niiden omilta sivustoilta.
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/liturgiset_tekstit/septuaginta.htm
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/093654FA6DAF5D54C2256FEA003FD6ED?OpenDocument&lang=FI
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Raamattu
http://hyviauutisia.net/raamattu-ja-traditio/yksin-raamattu/ (katolisen kristityn teksti)
Muuta tietoa
http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=208&Itemid=16
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2003/2003-04-08/ajankohtaista/raamattu
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi1/pu_raamatuntulkinta.html
http://hyviauutisia.net/raamattu-ja-traditio/yksin-raamattu/ (TT, dos. Sammeli Juntusen laaja teksti Raamatun tulkinnasta)
Nikean kirkolliskokouksesta on jotain tekstiä wikipediassa. Muutoin kristillisen opin historiaa hyvä on mm. Gunnar af Hällström, Anni Maria Laato ja Juha Pihkala: Johdatus varhaisen kirkon teologiaan.
Lukion oppikirjat tarjoavat hyvää perustietoa niin kirkolliskokouksista kuin kirkon opista.
Monia kirjoja on hyllytetty Raamatusta sillä perusteella, että ne ovat myöhäisiä tekstejä ja Uuteen testamenttiin koottiin vanhimmat tekstit, ne olivat yleisesti käytössä ja niillä oli suora yhteys Jeesuksen opetuslapsiin. Myöhäiset tekstit, mm. Juudaan evankeliumi, hylättiin sen perusteella, että niissä on myyttistä aineistoa ja niihin on sotkeutunut aineksia muista uskonnoista, ts. tekstit ovat synkretistisiä. Kirjojen hylkääminen ei ollut mielivaltaista toimintaa, jos niin olet arvellut. Mm. gnostilaisia tekstejä oli paljon ja ne hylättiin sen perusteella, etteivät ne edustaneet enää kristillistä julistusta, vaan niihin oli tullut tavaraa hellenistisestä filosofiasta."Minusta osin tuntuu, että uskonnoton "kriittisyys" on omia mielihaluja ja kokemusta, osin pragmatismia ja sopimusluontoisia asioita. Kun menee asioiden juuriytimiin, sieltä voi paljastua pelkkää tyhjää ja jokin moraalinen arvo seisookin pelkän tyhjän päällä: Mikään ei perustele sitä millään tavalla."
Jos nyt tällä tarkoitat sitä ettei moraalillemme löydy mitään absoluuttista perustaa, niin olet täysin oikeassa. Eihän sille sellaista ole, koska meidän moraalimme on sidoksissa vain omaan lajiimme ja sen sisäisiin, ihmisten keskinäisiin sopimuksiin.
"Tässä moraali sekä hyvät, pahat, oikeat ja väärät ovat vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta, joka uskotaan todeksi."
Väärin, moraali on lajillemme ominainen yhteisöön ja yksilön käytökseen vaikuttava tekijä (kuten useimmilla muillakin laumaeläimillä) ja näin ollen se on ihan kongreettisesti todettavissa olemassaolevaksi asiaksi.
"On muistettava, että uskonnolliselle ihmiselle pyhä kirja on oikeasti pyhä kirja ja auktoriteetti monella tavalla."
Pyhä-sanassa on se ongelma että minkä tahansa asian voi halutessaan määritellä pyhäksi. Jos joku vaikka pitää ihan mahdottoman paljon käsilaukuista, ei mikään estä häntä väittämästä että hän pitää käsilaukkuaan itselleen pyhänä asiana. Pyhä sana ei siis periaatteessa ole sen enempää, kuin tapa korostaa sitä että pitää jotain asiaa tärkeänä.
Jos sinulla on oikeus sanoa että joku asia on sinulle pyhä on toisella ihmisellä täysin vastaava oikeus sanoa että se on hänen mielestään turhanaikaista roskaa.
"Se, että sen väitetään olevan satukirja, halventaa uskonnollisen ihmisen älykkyyttä."
Raamattu on kirja jonka tarinoista suurimmanosan väitetty todenperäisyys on käytännössä sula mahdottomuus ja jos tarina ei voi perustua todellisuuteen parhaassakaan tapauksessa kuin erittäin hatarasti, kyseinen tarina on silloin suoraan suomeksi sanottuna satua. Jos joku uskottelee itselleen että maailmankaikkeus syntyi seitsemässä päivässä, maanpinta olisi voinut peittyä kokonaan veden alle ilman että ekosysteemi olisi tuhoutunut ja kaikki elämä kuollut, maasta olisi voinut kohota puu tai vuori joka kokonsa vuoksi näkyy kaikkialle maailmassa, tai muuta vastaavaa, niin silloin tällä henkilöllä ei minun mielestäni kyllä ihan aikuisten oikeasti ole varaa alkaa syyttämään muita älykkyytensä halventamisesta.
"Onko ainoa oikea vastaus se, että Raamattu on satukirja?"
Ei välttämättä, voit sanoa sitä myös tarukokoelmaksi, kansaneepokseksi tai muuksi vastaavaksi jos et satukirja-termistä syystä tai toisesta pidä.
"Monia kirjoja on hyllytetty Raamatusta sillä perusteella, että ne ovat myöhäisiä tekstejä ja Uuteen testamenttiin koottiin vanhimmat tekstit, ne olivat yleisesti käytössä ja niillä oli suora yhteys Jeesuksen opetuslapsiin."
Eikös ne varhaisimmat tunnetut versiot uuden testamentin kanonisoiduista evankeliumeista oltu kirjattu kuitenkin vasta toisella vuosisadalla? Lisäksi niiden historiallisuutta käsittelevissä puolueettomissa lähteissä kyllä yleensä mainitaan ettei ole mitään näyttöä sille että nuo kaanonevankeliumienkaan kirjoittajat olisivat oikeasti olleet jeesuksen opetuslapsia. - Ville-Hart
sErpiEntE kirjoitti:
"Minusta osin tuntuu, että uskonnoton "kriittisyys" on omia mielihaluja ja kokemusta, osin pragmatismia ja sopimusluontoisia asioita. Kun menee asioiden juuriytimiin, sieltä voi paljastua pelkkää tyhjää ja jokin moraalinen arvo seisookin pelkän tyhjän päällä: Mikään ei perustele sitä millään tavalla."
Jos nyt tällä tarkoitat sitä ettei moraalillemme löydy mitään absoluuttista perustaa, niin olet täysin oikeassa. Eihän sille sellaista ole, koska meidän moraalimme on sidoksissa vain omaan lajiimme ja sen sisäisiin, ihmisten keskinäisiin sopimuksiin.
"Tässä moraali sekä hyvät, pahat, oikeat ja väärät ovat vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta, joka uskotaan todeksi."
Väärin, moraali on lajillemme ominainen yhteisöön ja yksilön käytökseen vaikuttava tekijä (kuten useimmilla muillakin laumaeläimillä) ja näin ollen se on ihan kongreettisesti todettavissa olemassaolevaksi asiaksi.
"On muistettava, että uskonnolliselle ihmiselle pyhä kirja on oikeasti pyhä kirja ja auktoriteetti monella tavalla."
Pyhä-sanassa on se ongelma että minkä tahansa asian voi halutessaan määritellä pyhäksi. Jos joku vaikka pitää ihan mahdottoman paljon käsilaukuista, ei mikään estä häntä väittämästä että hän pitää käsilaukkuaan itselleen pyhänä asiana. Pyhä sana ei siis periaatteessa ole sen enempää, kuin tapa korostaa sitä että pitää jotain asiaa tärkeänä.
Jos sinulla on oikeus sanoa että joku asia on sinulle pyhä on toisella ihmisellä täysin vastaava oikeus sanoa että se on hänen mielestään turhanaikaista roskaa.
"Se, että sen väitetään olevan satukirja, halventaa uskonnollisen ihmisen älykkyyttä."
Raamattu on kirja jonka tarinoista suurimmanosan väitetty todenperäisyys on käytännössä sula mahdottomuus ja jos tarina ei voi perustua todellisuuteen parhaassakaan tapauksessa kuin erittäin hatarasti, kyseinen tarina on silloin suoraan suomeksi sanottuna satua. Jos joku uskottelee itselleen että maailmankaikkeus syntyi seitsemässä päivässä, maanpinta olisi voinut peittyä kokonaan veden alle ilman että ekosysteemi olisi tuhoutunut ja kaikki elämä kuollut, maasta olisi voinut kohota puu tai vuori joka kokonsa vuoksi näkyy kaikkialle maailmassa, tai muuta vastaavaa, niin silloin tällä henkilöllä ei minun mielestäni kyllä ihan aikuisten oikeasti ole varaa alkaa syyttämään muita älykkyytensä halventamisesta.
"Onko ainoa oikea vastaus se, että Raamattu on satukirja?"
Ei välttämättä, voit sanoa sitä myös tarukokoelmaksi, kansaneepokseksi tai muuksi vastaavaksi jos et satukirja-termistä syystä tai toisesta pidä.
"Monia kirjoja on hyllytetty Raamatusta sillä perusteella, että ne ovat myöhäisiä tekstejä ja Uuteen testamenttiin koottiin vanhimmat tekstit, ne olivat yleisesti käytössä ja niillä oli suora yhteys Jeesuksen opetuslapsiin."
Eikös ne varhaisimmat tunnetut versiot uuden testamentin kanonisoiduista evankeliumeista oltu kirjattu kuitenkin vasta toisella vuosisadalla? Lisäksi niiden historiallisuutta käsittelevissä puolueettomissa lähteissä kyllä yleensä mainitaan ettei ole mitään näyttöä sille että nuo kaanonevankeliumienkaan kirjoittajat olisivat oikeasti olleet jeesuksen opetuslapsia.Korjaan tuon moraali-sanan, siinä tosiaan tuli virhe. Moraali on olemassa, mutta arvoja yms. ei ole olemassa. Ne määritteet ovat vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta, joihin uskotaan. Vaikka voi puhua tietynlaisesta lajisyntyisestä käyttäytymisestä, ihminen toimii usein päinvastoin, jolloin moraali ei pelkästään ole kiinni lajista, vaan järki, tunteet, mielihalut, himot yms. vaikuttavat myös. Voi sanoa, että moraalinormit ovat yleisemmin käytössä, mutta niiden todenperäisyys on niin ja näin, sillä ihminen voi toimia aivan toisenlaisellakin tavalla. Realismia olisi siksi olla opettamatta mitään normeja kenellekään.
Raamatun alkukertomukset otetaan myyttisinä kertomuksina, joiden totuusarvo ei ole kiinni historiallisessa tapahtumassa. Jotain on tapahtunut, mutta milloin ja miten, ei voi tarkalleen sanoa. Esim. juuri vedenpaisumuskertomus, luomiskertomus (joita on sen puoleen jo heti Raamatun alussa kaksi) tai syntiinlankeemuskertomus. Ne ovat sisältönsä takia pyhiä, mutta ajallisesti milloin ne ovat tapahtuneet tai miten historiallisesti. Niiden tapahtuminen silti ymmärretään todellisiksi, tosin vedenpaisumuskertomus on kädenväännön asia uskovien keskuudessa. Voihan tulva olla pienimuotoinenkin, ja ympäristön "maailma" on voinut todella peittyä.
Raamatun nykyiset varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset voivat olla peräisin 200-luvulta, mutta pyhien tekstien kopiointi on ollut sen verran tärkeää, ettei suuria virheitä ole päässyt tulemaan. Sanamuotoja, pieniä lisäyksiä, kirjoitusvirheitä enimmäkseen. Eri tekstiversioiden vertailu on paljastanut sen, että valtaosaltaan tekstit ovat vuosisatojenkin jälkeen samanlaisia. Kopiointien tarkkuutta ei ole sen vuoksi syytä vähätellä.
Uuden testamentin kirjojen ajankohdista keskustellaan edelleen. Paavali on vanhinta, Markus sen jälkeen kyllä. Mutta olen lukenut myös eksegetiikan professoreiden perusteltuja väitteitä, että mm. Luukas voi olla paljon nuorempi, kuin nykyisin on yleisimmin hyväksytty. On muistettava, että humanististen tieteiden tutkimustulokset (ehkei ihan kielitieteissä) ovat aina "parhaimpaan meneviä ja hyvin perusteltuja arvauksia", ja näkökulmia on paljon. Hyvät perustelut voivat olla aivan vastakkaisillekin hypoteeseille. Vielä ei ole oikeaa ja varmaa totuutta saavutettu. Sen takia joku kaanonevankeliumi voi olla apostolien oppilaan kirjoittamia, mutta myös joku saattaa todellakin olla Jeesuksen oman oppilaan kynästä, tai sanelema, tai apostolin seuralaisen kirjoittama.
Tutkimuksen taustalla on aina jokin filosofia, ja Raamatun akateemiset tutkijat tekevät työtään tietyn tutkimusparadigman piirissä ja sen "totuuksissa". Tutkimusparadigma myös määrittelee pätevän tutkimuksen rajoja ja näkökulmia aika paljon, sellaista "normaalitutkimusta", kuten Thomas Kuhn asian määritteli.
Ateistien kannattaa huomioida sellainen asia, että uskoville pyhät asiat ja vakaumukseen kuuluvat asiat ovat hyvin henkilökohtaisia ja tärkeitä. Kun usko on elimellinen osa ihmisen identiteettiä ja elämää, jonkin pyhäksi koetun loukkaaminen on ihmisen itsensä ja hänen persoonansa syvää halventamista. Pelkkä sananvapaus ei ole täysin fiksu peruste möläyttää ihan mitä tahansa ilmoille juuri sanomisen vapauden vuoksi, vaan tilannetaju ja toisen ihmisen kunnioittaminen ovat hyvät välineet käydä rakentavaa keskustelua. Miksi halventaa jonkin uskonnon pyhää asiaa sen perusteella, ettei se ole itselleen pyhä? Ja sillä perusteella loukata syvästi toista ihmistä?
Ihmisluonto on samanlainen ateisteilla ja uskovilla. Ahneus, moraali, tahto, vapaus, yms. hyveet ja paheet ovat samanlaisia ja toimintatavat vahvasti myös. Ihmisinä ei ole sellaista eroavaisuutta, mitä joskus voisi luulla. Kun tämän ymmärtää, tajuaa aikalailla. Mätä ei välttämättä tule uskonnosta itsestään, vaan ihmisestä ja hänen halustaan perustella omat itsekkäät halunsa millä hyvänsä.
- niin,
Lapset ovat fiksuja ja heillä on päässä sellainen vauhti oppia uusia asioita, että aikuinen ei siihen enää kykene. Lapset ovat oikeudenmukaisia, ainakin omalla kohdallaan. Empatian oppii sisäistämään helposti kun lapselle vain kertoo, ettei toisia saa kohdella väärin, sillä heistä tuntuu aivan samalta kuin sinusta. Häirikkö lapset joutuvat sietämään kotona huonoja vanhempia, joilla on syviä ongelmia. Siihen tulisi puuttua.
Oikeastaan uskonto ja politiikka on kokonaisuudessaan "muurahaiskeon pyramidi." Sitä kautta pääsee helposti käsiksi luonnonvaroihin, joka menee lopulta ylimmän portaan hyväksi. Todella nerokasta, mutta yhtä asiaa en silti ymmärrä. Jos koko maapallon kapasiteetti ylikansoitetaan, osittain hyödynnetään käyttöön, suuri osa päätyy ongelmajätteeksi..... yli rajojen eläminen johtaa lopulta kaikkien kuolemaan. Siis tarkoitan nyt vesistöjen saastumista, metsien hakkuita ja ilmakehän saastumista. Ylin porras jää lopulta yksin saastaiselle planeetalle sen jälkeen kun kaikki muut ihmiset ja kansat ovat pudonneet pyramidista ulos, eli kuolleet pois. Mikä on se logiikka?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663025
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252113Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671699Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t241560- 281301
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161297Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61206Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281170Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101127Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621011