Vastavalittu eduskunta ei ole edustamansa kansan kuva. Kaikkein hyvätuloisimmat ja korkeasti koulutetut ovat vahvasti yliedustettuina eduskunnassa. Toisaalta eläkeläisiä on Arkadianmäellä hyvin vähän siihen nähden, miten moni äänestäjistä on eläkkeellä.
Eduskuntaan valittiin lähes pelkästään hyvätuloisia. Kansanedustajiksi valittujen tulotaso on nelinkertainen verrattuna äänestäjiin. Uusista kansanedustajista lähes 90 prosenttia kuuluu eniten ansaitsevaan viidennekseen.
Kansanedustajien tulotaso ja monta muuta kiinnostavaa seikkaa selviää Tilastokeskuksen keräämistä tiedoista.
Harva eläkeläinen tuli valituksi eduskuntaan
Eläkeläisten osalta ero äänestäjiin on dramaattinen. Reilu neljäsosa äänioikeutetuista on eläkeläisiä, mutta kansanedustajista vain kolme prosenttia kuuluu tähän ryhmään.
Valitut kansanedustajat poikkeavat tavallisesta kansasta myös työhön osallistumisen suhteen. Yli 90 prosentilla kansanedustajiksi valituista oli työpaikka. Vastaava osuus äänioikeutettujen osalta oli vain runsaat puolet. Työttömiä ja opiskelijoita oli kansanedustajista vain muutama.
Koulutus ratkaisee eduskuntaan pääsyn
Koulutusasteen suhteen erot ovat myös suuria. Pelkästään perusasteen koulutuksen varassa on äänioikeutetuista 30, mutta valituista vain 2,5 prosenttia. Myös keskiasteen koulutuksen suorittaneet ovat aliedustettuina kansanedustajiksi valittujen kohdalla. Sen sijaan vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet ovat vahvasti yliedustettuina. Lähes puolella kansanedustajista on korkeakoulututkinto. Kaikkien äänioikeutettujen keskuudessa vastaava koulutustaso on vain 8 prosentilla.
Eduskunnassa paljon keski-ikäisiä
Eduskunnassa on runsaasti keski-ikäisiä. Kansanedustajien joukossa 40-49-vuotiaat ovat runsaasti yliedustettuja, koska heitä on eduskunnassa kaksinkertainen määrä verrattuna heidän väestönosuutensa.
Perheellisiä on runsaasti. Eduskunnassa ovat yliedustettuina avio- tai avoperheen lasten vanhemmat sekä yksinhuoltajat. Sen sijaan lapsettomia pareja ja perheettömiä on eduskunnassa vähemmän kuin kansassa keskimäärin.
Eduskunta on edelleen miesvoittoinen
Eduskunta on koko historiansa ajan ollut miesvoittoinen. Näissä vaaleissa naisten osuus nousi kaikkien aikojen huippuunsa eli 42.5 prosenttiin. Vain yhdessä mannersuomen vaalipiirissä, Keski-Suomessa enemmistö valituista oli naisia. Toista ääripäätä edusti Pohjois-Savo, jossa vajaa neljännes valituista oli naisia.
Ulkomaalaistaustaisia ehdokkaista oli kolme prosenttia. Osuus oli kaksinkertainen suhteessa heidän määräänsä kaikista äänioikeutetuista. Tosin yksikään ei tullut valituksi eduskuntaan
Eduskuntaan valittiin lähes pelkästään hyvätuloisia. Kansanedustajiksi valittujen tulotaso on nelinkertainen verrattuna äänestäjiin. Uusista kansanedustajista lähes 90 prosenttia kuuluu eniten ansaitsevaan viidennekseen.
Kansanedustajien tulotaso ja monta muuta kiinnostavaa seikkaa selviää Tilastokeskuksen keräämistä tiedoista.
Harva eläkeläinen tuli valituksi eduskuntaan
Eläkeläisten osalta ero äänestäjiin on dramaattinen. Reilu neljäsosa äänioikeutetuista on eläkeläisiä, mutta kansanedustajista vain kolme prosenttia kuuluu tähän ryhmään.
Valitut kansanedustajat poikkeavat tavallisesta kansasta myös työhön osallistumisen suhteen. Yli 90 prosentilla kansanedustajiksi valituista oli työpaikka. Vastaava osuus äänioikeutettujen osalta oli vain runsaat puolet. Työttömiä ja opiskelijoita oli kansanedustajista vain muutama.
Koulutus ratkaisee eduskuntaan pääsyn
Koulutusasteen suhteen erot ovat myös suuria. Pelkästään perusasteen koulutuksen varassa on äänioikeutetuista 30, mutta valituista vain 2,5 prosenttia. Myös keskiasteen koulutuksen suorittaneet ovat aliedustettuina kansanedustajiksi valittujen kohdalla. Sen sijaan vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet ovat vahvasti yliedustettuina. Lähes puolella kansanedustajista on korkeakoulututkinto. Kaikkien äänioikeutettujen keskuudessa vastaava koulutustaso on vain 8 prosentilla.
Eduskunnassa paljon keski-ikäisiä
Eduskunnassa on runsaasti keski-ikäisiä. Kansanedustajien joukossa 40-49-vuotiaat ovat runsaasti yliedustettuja, koska heitä on eduskunnassa kaksinkertainen määrä verrattuna heidän väestönosuutensa.
Perheellisiä on runsaasti. Eduskunnassa ovat yliedustettuina avio- tai avoperheen lasten vanhemmat sekä yksinhuoltajat. Sen sijaan lapsettomia pareja ja perheettömiä on eduskunnassa vähemmän kuin kansassa keskimäärin.
Eduskunta on edelleen miesvoittoinen
Eduskunta on koko historiansa ajan ollut miesvoittoinen. Näissä vaaleissa naisten osuus nousi kaikkien aikojen huippuunsa eli 42.5 prosenttiin. Vain yhdessä mannersuomen vaalipiirissä, Keski-Suomessa enemmistö valituista oli naisia. Toista ääripäätä edusti Pohjois-Savo, jossa vajaa neljännes valituista oli naisia.
Ulkomaalaistaustaisia ehdokkaista oli kolme prosenttia. Osuus oli kaksinkertainen suhteessa heidän määräänsä kaikista äänioikeutetuista. Tosin yksikään ei tullut valituksi eduskuntaan
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.