Olisiko jollain tietoa, tai vinkkejä mistä löytyisi tietoa tämän rykmentin toimista? Pappani ei halunnut asioista juurikaan aikoinaan kertoa ja nyt olisin halukas tutkimaan tapahtumia tarkemmin. Googlesta tietoja jo hain, mutta JR 58:sta en niitä paljon löytänyt.
JR 58 v. 43-44??
Misis
637846
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Googlaat vain: ''JR 58'' ja tällaisia otsakkeita löytyy..
http://www.google.fi/search?q=Jalkaväkirykmentti 58&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a
"Olisiko jollain tietoa, tai vinkkejä mistä löytyisi tietoa tämän rykmentin toimista?"
Jos et osaa Googleaa käyttää ja et tiedon haun alkeita hallitse, niin mene kirjastoon ja lue EDES tuo Saressalon toimittama kirja...
Kutsui ääni isänmaan: Jalkaväkirykmentti 58, 1941–1944, Viljo Ratia, Leo Saressalo, Esko Arosilta, JR 58:n asevelitoimikunta, 1982, ISBN 951-99412-2-3
JR 58:n rykmenttihistoriikki on yksi parhaista ellei peräti paras mitä on kirjoitettu rykmenttitasolta.(Niin noh taitaa nuo Koskimaan JR7:t mennä kuitenki ohi) Kirjasta (JR58) on ilmestynyt jopa uusintapainos 2000-luvulla.
Onko tämä juttu uusintapainoksesta oikeasti totta? Kirjahan on erittäin vaikeasti saatavissa. Vain kerran olen nähnyt sen tarjolla ja silloinkin tosi korkeaan hintaan.
>>Kirjasta (JR58) on ilmestynyt jopa uusintapainos 2000-luvulla.
ilmestyi 1982 ja uusintapainos 1998.(Tosi asianharrastajathan ovat tosin tilanneet kyseisen kirjan jo ennakkomyynnistä 80-luvun alussa)
>>Ko. henkilö oli Krh:n komppanianpäällikkönä ErP 20:ssa.
Kauhavalla perustetun 20.KrhK:n päällikkönä toimi kapteeni Arvo Heikkinen.
Sattuipa tietomieskin mukaan ;=)
Olikin sillä miehellä hieno sotakirjasto, no nyt se on tuossa selän takana hyllyssä... liki 150 kirjaa kertaostolla.
Toimi sittemmin Kuusamon Kansanopiston rehtorina. Kirjojen mukana sain "sotaväkivalokuva-albumin" ja siinä on A. Puroman kuva 1. sivulla.
Vai uusintapainos? Rohkenen hieman epäillä tuota juttua. Miksi täältä ei löydy vaikka täällä pitäisi olla liki kaikki.
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAGE=First
Tekijä(t): Ratia, Viljo.
Nimeke: Kutsui ääni isänmaan : Jalkaväkirykmentti 58, 1941-1944 / Viljo Ratia, Leo Saressalo, Esko Arosilta.
Julkaistu: [Jurva] : JR 58:n asevelitoimikunta, 1982 (Vaasa : Vaasa oy)
Ulkoasu: 358, [1] s. : kuv., kartt. ; 26 cm.
Huomautus: Kartt. kansien suojalehdillä.
Aineisto: kirja
Kieli: fin
ISBN: 951-99412-2-3 (sid.)
UDK-luokitus: 355/359
948.0.08
Muu(t) tekijä(t): Saressalo, Leo.
Arosilta, Esko.
--------------------------------------------------------------------------------
Kokoelma: KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Sijainti: 1978- Ea2
eppäillä saa. (Kapteeni Kaarna Tuntemattomassa.)
Mitäs jos menisit Taisto-kirjaston sivuille ja löisit hakusanoiksi Ratia Viljo tai Saressalo Leo. Tuo ISBN-järjestelmä on hiukan oudompi, mutta molemmat (1982 ja 1998) painokset löytyvät numerolla ISBN 951-99412-2-3.
Helmet ei tunne kumpaakaan.
Eduskunnan kirjasto vanhemman.
Hetkinen.Koska jäi pois kyseisestä rehtorin virasta?En tähän laita nimeä mutta vuosiluku autaa.
Tämä sama mies:
"Pajarin jälkeen 1954 tuli opiston pitkäaikaiseksi johtajaksi Arvo Heikkinen, kansanopistomies Niittylahden opistolta jo entuudestaan, sodan käynyt reservin upseeri. Hän tuli vuosikymmenien varrella Kuusamossa tunnetuksi värikkäästä esiintymisestään ja aktiivisesta osallistumisestaan paikkakunnan yhteiskun-nalliseen elämään.
Heikkinen oli koulutukseltaan agronomi hänkin, ja opiston toiminta jatkui etupäässä tulevien maatilan isäntien ja emäntien koulutus- ja sivistyslaitoksena. "
http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/kansanopisto
"Kun Arvo Heikkinen pitkän päivätyön tehneenä jäi eläkkeelle 1977, oli uusi aikakausi alkamassa."
Katso nuo lähdelinkit tuolta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusamo-opisto
"Ensimmäinen yhteys korkeaan valtiovaltaan: kuusamolaiset koskienpuolustajat pääministerin vastaanotolla 26.4.1961. Vas. Arvo Heikkinen, pääministeri V.J. Sukselainen, Reino Rinne ja valtion luonnonsuojeluvalvoja Reino Kalliola. - Valokuva: Vilho Uomala. "
http://www.reinorinne.com/koskisota/
Sama mies kuvassa:
http://www.reinorinne.com/img/sukselainen-1962.jpg
Kyse onkin hänen seuraajastaan jonka luona me "etelän miehet" kävimme keskustelemassa erään veteraanin välirauhan ajan tapahtumista mm. erään vartiomiehen mahdollisesta sieppauksesta.Veteraani teki muistiinpanoja tuon ajan tapahtumista omien kokemusten näkökulmasta.
mistä kirjan voi ostaa
löytyy myös 2.D:n veteraanimatrikkelista. Sitä on ainakin isompien kirjastojen lukusaleissa tai varastoissa. Matrikkelissa on suuri määrä tietoja veteraaneista kuvineen. Taistelut on tietysti tarkemmin kuvattu rykmenttihistoriassa.
JR 58 kuului pitkän aikaa 2D:n vahvuuteen 19D:n hajottamisen jälkeen. Linnoitti jopa myöhemmät JR7:n asemat niin hyvin , että JR7 keräsi niistä kunniamainintoja Päämajaa myöten.(Sellaistahan se elämä on. Yhdet tekee työn ja toiset keräävät kunnian)
KR 58 oli kuulunut ensin 19. Divisioonaan ja sen lakkauttamisen jälkeen alistettuna ensin 2. D:lle ja sitten 18. D:an. Tammikuussa -44 koko rykmnetti siiirrettiin lopullisesti 10. D:an, jossa se toimi sodan loppuajan.
Veteraanimatrikkeleissa JR 58 luultavasti löytyy 10. D:sta.
mistä päin pohjanmaata olet.
mun paappa oli jr58:n toises patalioonas.
vai on jr58 parhaiten dokumentoitu.
olen googlannu mut kirjasta en oo kuulukaa.
sun papan kotikylän kirja esim. kauhajoen sotaveteraaniit 1917-1944.
kysele kirjaa sun tädeiltä ja sediltä ja heidän ystäviltä ja kirjastosta.
saisit tietoo kompanja ja joukkue ja mies tasolta.
rykmentin koko on mulle ainaki liian iso, ihan turhaa ettii tietoo sellasista.
siä oli kompanjat ja joukkueet sekaasin vapaaehtoosesti ja pakolla.
joukkueen johtajat ja komppa ukot vaihtu tiuhaan.
tarkasti oot kyl rajannu.
tiän yhen joka todella on saanu tuomion ja ollu vankilas asekätkennästä siis jr58:n luti, mutta vaikka rikolinen olikin niin kohosi majuriksi.
sodan loputtua hän sai käskyn kahelta vaki upseerilta perustaa alueelleen sissi patalioona ja toki aseet siihen täytyi saada.
Eli minun vaari oli lähtöisin Etelä-Pohjanmaan Läntisestä Suojeluskuntapiiristä ja taisteli jatkosodassa JR58:n porukoissa.
Ellet ole aikaisemmin harrastanut suuremmin sotahistoriaa, niin sitä kannattaa alunperin hahmottaa riittävän korkealta ja kun kokonaisuus on osapuilleen hallussa ,niin lähteä sen jälkeen etsimään kirjoja joissa kerrotaan pienemmistä yksityiskohdista ja joukko-osastosta.Muuten mieli on täynnä pieniä yksityiskohtia joita ei kykene liittämään mihinkään suurempaan kokonaisuuteen.
saatta ukkisi "lähtö" paikan sotaveteraanien kirjassa olla maininta tuosta.
mutta jos etsit nimen omaan jr58 kokonaisuuden menoista niin se on aika tarpeetonta.
miksi niitä sijoittaa minnekään kun jr58 ei ole sotinut päivääkään.
jr58 on vain kirjaimet kannaksella.
Hra ylilutille. Perheeni hallussa ovat JR-58 sotapäiväkirjojen kopiot nahkakansiin sidottuina. Osallistuin myös isäni apuna siihen kirjan kokoomistyöhön. Moni on puhunut asiasta hyvää ja moni näyttää olevan omituisen sekaisin menneistä ajoista. Liekö jo kolmannen polven paukkuarkuutta. Olen myös lämmittänyt savusaunan JR-58 veteraaneille jo 1960 luvulla ja kuunnellut heidän kiihkottomia jutustelujaan. Olen kiitollinen heille, sillä tietävän ei tarvitse kuvitella, kirota turhaa ja uhota tuntemattomille. Voin lainat myös omaa kirjaani luotettavalle kysyjälle.
"Perheeni hallussa ovat JR-58 sotapäiväkirjojen kopiot nahkakansiin sidottuina."
oooohos, todellako.
"Osallistuin myös isäni apuna siihen kirjan kokoomistyöhön."
mikähän se tämä kirja on.
"moni näyttää olevan omituisen sekaisin menneistä ajoista."
todellakin.
poikkeuksellista. Monessa rykmentissä sotapäiväkirjat kirjoitettiin koneella useanakin kappaleen. Komentaja piti yleensä yhden itsellään.
Lisäksi kopioita voitiin aikanaan ottaa entisessä Sota-arkistossa, jossa oli hyvä palvelu ennen Kansallisarkistoon liittämistä.
No, tuota rykmentti tason ja ylemmän tiedot löytää tarvittavassa määrin netistäkin.
toki niissä on sellaistakin mitä ei ole kirjoitettu nettiin. toki toki.
itseäni kiinnostaa enemmän kompanja tason kirjat.
Hei,isänsä poika!
Onko kirjassasi koko sotaretki loppuunasti ? Olisin todella kiinnostunut teoksesta. Isäni taisteli samassa rykmentissä ja kirjaa en löydä mistään.Olisiko mahdollista kopioida sivuja ja mitä maksaa? JAKE
kaukolainausta. Pitäisi löytyä.
Mistähän komppaniasta on kyse?
mä ihmettelen hirviästi.
ukkis on ehkä 21.9.1943 saattanu tietää kaks tuntia missä numerojärjestykes seuraava patalioona on ollu, mitä hän sillä tiedolla edes olis tehny.
oman komppanjan paikkaki oli tyän alla.
niin muuten mun ukki kuoli 1972.
mutta vähä asiaaki.
10D. oli 1943 ylipäällikön reservinä kannaksella.
kesän -44 alus 10D oli osa IV:ttä AK:ta ja 10D komentaja oli kenraalimajuri johannes sihvo.
10D oli suomenlahdella rajajoella.
kesällä 44 21.A:n kaks AK:ta hyökkäs 10.D alueelle jolla oli puollustukses kaksi rykmenttiä 1. ja 58. ja osasto h jossa oli kranaatinheitin komppanja ja erillinen patalioona.
10.D kirjavahvuus 31.5.44 oli 14090 henkilöä
10.D joukot vetäytyi 11.6 vt-aseman taakse kärsimiensä tappioden takia.
heinäkuus -44 V AK:n reservinä viipurinlahden puolustuksen takana vahvialan etelä puolella oli 10.D ja talin taisteluista palaamas oleva 11.D.
heinäkuun 8 päivä oli saksalaanen 122.D ottanu rintamavastuun jolla alueella oli jo aiemmin tullut jr58, melansaari-suonionsaari.
>>10.D kirjavahvuus 31.5.44 oli 14090 henkilöä
Nämä sinun esittämät vahvuudet olivat voimassa jatkosodan alussa. 1941-42 vuodenvaihteessa lakkautettiin kevyt osasto ja yksi jalkaväkirykmentti ja perustettiin tilalle erillinen pataljoona. Vahvuudet laskivat aika lailla.(Pataljoonien määrä laski kymmenestä seitsemään)
10.D kirjavahvuus 31.5.44 oli 14090 henkilöä ja rivivahvuus 11851
ero johtuu lomista ja sairauksista.
divisioonan vahvuus tuohon aikaan oli 16400 ukkoo.
JR 58 sotapäiväkirja 1.1.44-23.8.44 Digitaaliarkisto
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455156
Ihan mielenkiintoista lukea.
paljon on toisesta patalioonasta.
ihme kun ei ole mainintaa kun kapteeni tokkola 15.6.44 ampui itsensä taipaleella metsäpirtin maastossa kun patalioonan komentaja simputti joukkoja huonosto menneen joen ylityksen takia määräten sen tehtävän uudestaan ja sitten uudestaan.
kapteeni tiesi tilanteen paremmin kuin komentaja.
harmittaahan se jos komppa ukkoo ei rykmentis noteerata edes sivulauseella.
ennen asemasotaa jr58 liitettiin 2.d:hen, jolloin kaikki 1912 syntyneet ja nuoremmat siirrettiin metsäpirtin lohkolle jossa niistä muodostettiin 16 Pr. tämä siis oli 4.10.1941.
vuoden -44 alussa jr 58 siirrettiin liipolaan inkerin maaperälle linnoitustöihin jota kesti 3 kk.tuossa vaiheessa jr 58 alistettiin 10. d:lle.
22.5.44 jr 58 siirrettiin 18. d lohkolle rajajoelle, jossa rintamavastuun otti III pataljoona, I oli rautatielohkolla ja II oli reservis.
9.6.44 alkoi ryssien suurhyökkäys siis jr58:n alueella, kaikki sortui, eikä ihme 2000 tykkiä per kilometri.
mutta jr58 löi vihollisen takaisin mutta sen molemmilta sivuilta se pääsi läpi.
oikealla puolen rannikkolohkolla se pääsi Er.P 20:n sormenkärki tukikohtaan.
jr 58:n 5. ja 7. kompanja teki yöllä vastahyökkäyksen sormenkärkeen.
yöllä kahden yrityksen jälkeen 5. kompanjan päällikkö kaatui ja silloinen joukkueen johtaja vänskä tuleva asekätkijä tuli päälliköksi.
jr58:n kotiutus alkoi marraskuun puolivälissä ja lopullinen kotiutus tapahtui teuvalla"on räkä leuvalla" 18.11.44
>>9.6.44 alkoi ryssien suurhyökkäys siis jr58:n alueella, kaikki sortui, eikä ihme 2000 tykkiä per kilometri.
katsot jotai talvisodan kuvia sieltä jostain.
arvelet,,,,,, tilanne saatta olla sama 1944.
kirjoitan tämän ihan vain että joku muukin sanoisi jotain muuta kuin katso kuuklesta.
saattaa,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, kuulemma.
noh, kertokaa ny muutakin kuin kuukle.
Täällä kerrotaan tykkejä olleen 300-400 kilometrillä. Lienee sekin liioiteltua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/13/neuvostodokumentti-lapimurto-kannaksella
Osapuilleen näin, mutta tuo sinun hyvin ontuva suomenkielesi vie ison osan uskottavuudestasi.
Eihän siinä mitään vaan kukin tavallaan.
kerro jr58:sta
kerro jotai mikä koskee jr58:a
Tuossa kirjassa on jotain juttuja Juvasta:
Jurama Veikko Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. Divisioonan komentajien henkilösuhteista v.1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia
Marktar Oy, 2002, 141 s., 1. painos
Valistusupseeri Mika Raikamon kertomaa Höksälän vaiheen ajoilta:
Tässä on vain Juvaa koskeva osuus, eikä mm. sitä Bäckmanin 110 viinapulloa valtion jouluviinat koko osastolle. Bäckman on kertojan mukaan koko sen kahden ja puolen kuukauden ajan samassa humalassa...
"Ihmettelin, etteivät hänen esimiehensä huomanneet mitään virhettä tilanteessa. Hän oli alistettu Juvalle. Juva kävikin kerran Bäckmanin komentopaikalla, mutta ei suinkaan suorittaakseen tarkastusta, vaan juomassa näitä samoja valtion viinoja. Koko yön saimme kuulla Juvan höpötystä >>lakeuden hengestä>>, joka Juvan mukaan ilmeni siinä, kun Hilja Riipinen ja Matti Laurila istuvat vastapäätä. >>Kaamottavaa höpsis>>, sanoi Juva joka esityksensä lopuksi."
Sivut 85-86: Valistusupseeri Mika Raikamon kertomaa Höksälän vaiheen ajoilta
Turja Ilmari: Kahden everstin taistelu
WSOY, 1989, 169 s.
Olisitko "iljennyt "kertoa tuon saman omalla nimimerkilläsi joka kaiketi on KEP
Hep! Herätän keskustelun uudestaan henkiin, toivottavasti joku tietävä noteeraa. Kyseinen 1982 painos kirjasta löytyy kotoa, hyväkuntoisena. Missään sitä ei ole myynnissä, ja harvassa kirjastossakaan on (näissäkään ei anneta kotilainaan) ! Minkälaisen rahan arvoinen kys. Teos mahtaa oikein olla?
Tuolta löytyy kaikki Suomen nettidivarit... löytyy sitä kun etsii. Antikka.fi ja Antivariaatti.net, jotka on suurimmat nettidivariketjut, ei ollut tällä hetkellä.
Pistä kysely ja tilaukseen.
http://www.tie.to/
Oma kappaleeni on Arvo Heikkiselle omistettu tekijöiltä.
"Aseveljelle, Arvo Heikkiselle, kiitollisina suuresta avusta sekä taistelussa, että kirjoittamisessa. Viljo Ratia Leo Saressalo"
-
Rykmenttihistoriikit liikkuu 50-150 € hintapyynnöissä. Omani maksoi 5€ mutta ostinkin koko Arvo Heikkisen jäämistän kirjoista sotakirjaston osuuden eli 150 kpl.
Kiitoksia! Taidampa tuon omani myyntiin lykätä viidelläkympillä, kun ei tarvetta sille oikein ole😟
JR 58 koostui mm. Teuvan, Kauhajoen, Jalasjärven ja Nurmon miehistä.
Kiitokset heille.
Kirjasta on hiljattain tehty näköispainos.
Kerro nyt mistä sitä saa tai mistä niitä reproja löytyy!
Rykmenttihistoriikkeja on johtuullisen vaikeaa löytää, etenkin jos ne on ilmestyneet 1970-80 luvuilla pieninä painoksina (1000-3000) kpl tyypillisesti jos sitäkään)
Sotahistoriamatka Kitee-Sortavala 10.-13.7.2016
Vuoden 2016 sotahistoriallinen matka suuntautui tällä kertaa Venäjälle. Tarkoituksenamme oli seurata 19. Divisioonaan hyökkäysuraa Kiteeltä Sortavalaan.
https://www.vapaussotaeppy.fi/sotahistoriamatka-kitee-sortavala-10-13-7-2016/
Liittynee vähän JR 58:n vaiheisiinkin.
Mielenkiintoinen keskustelu täällä. Oma paappani Kauhajoelta kuului myös jr-58. Hän tuli rintamalta elävänä takaisin vaikkakin henkisesti melkein kuolleena.
JR 58:n historiikista on otettu näköispainos keväällä 2017 ja sen tuotto menee alueen reserviläisjärjestöjen kautta veteraaneille. Kirjaa on saatavilla rajoitetusti suoraan reserviläisjärjestöiltä tai verkkokaupasta.
http://moobeli2000.fi/kauppa/kutsui-aani-isanmaan/
Tässä historiikissa selvitetään tosi hyvin jalkaväkirykmentti 58 vaiheet perustamisesta aina lopettamiseen saakka.
Myös Facebookissa on ryhmä jr58 muistomerkki Kiteelle, johon voi liittyä. Heinäkuun 9 päivä paljastettiin JR 58: n muistomerkki Kiteellä.
JR 58:n historiikki ”Kutsui ääni isänmaan. Jalkaväkirykmentti 58 1941 – 1944”.
Näköispainos vuodelta 2017. Näköispainoksen tilannut JR 58:n muistomerkkitoimikunta.
Alkuperäinen historiikki julkaistu 1982 ja sen kustantaja oli JR 58:n asevelitoimikunta.
Historiikin kirjoittajat: Viljo Ratia – Leo Saressalo – Esko Arosilta.
Kirjaa on rajoitetusti saatavilla. Tuotto menee Suupohjan reserviläisjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
http://moobeli2000.fi/kauppa/julkaisut/kirjat/kutsui-aani-isanmaan-jr-58-historiikki/
Aarne Seppänen toimi jatkosodan aikana JR58 II komppanian, joka koostui pääasiassa Jurvalaisista ja Teuvalaisista, päällikkönä. Hän kirjoitti muistelmia jälkipolvilleen, ei sotaa ihannoiden vaan mitä siellä tapahtui – hengessä tukenaan omat alkuperäiset sotapäiväkirjansa. Hän kirjoitti myös muistelmia Karjalasta ja kotikylänsä Pamppalan historiatitetoja sekä toiminnastaan myöhemmin Kauhajoen Päntäneeltä. Nämä muistelmat on koottu kirjaan/ebookiin Äijän Pamppala, molemmat löytyy hakukoneista.
Sorry lipsahti, ei toisen komppanian vaan II pataljoonan 6. komppanian päällikkönä, siis Kuistion Heikin alaisuudessa.
isäni oli JR 58 toinen pataljoona kertoi jonkun verran tapahtumista kova on ollut 9.6 44 alkutapahtumat
Suomen Sotahistoriallisen Seuran hakusivu on yksi hyvä lähtökohta etsinnöille (millä tahansa hakusanalla)
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/search
Etusivu:
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/etusivu/
Vanha ketku kun katselin tietoa
Isäni oli 1./58 JR -43 syksystä lähtien.
Kutsui ääni isänmaan. Jr 58 1941-1944. Ratia - Saressalo- Arosilta.
Samoilla asioilla olen minäkin t. arto moisio tampere
Kutsui ääni isänmaan – teos on seikkaperäinen kuvaus Jalkaväkirykmentti 58:n vaiheista vuosien 1941–1944 aikana. Kutsui ääni isänmaan- teos on yksi parhaista joukko-osastojen historiikeista, joita on sodanaikaisista yksiköistä kirjoitettu kattaen perustamisvaiheeseen liittyvät toimenpiteet aina rykmentin lopettamiseen. Teoksessa on hyvä katsaus ulkopoliittisen tilanteen kehittymiseen talvisodan jälkeen. Kirjassa on myös luettelo taisteluissa kaatuneista JR 58:n aseveljistä. Arvokasta tietoa JR 58:n osallistumisesta jatkosotaan.
https://moobeli2000.fi/kauppa/kutsui-aani-isanmaan-jalkavakirykmentti-58/
https://heikkiahola.fi/kaksi-arvokasta-sotahistoriallista-teosta-jokaisen-kirjahyllyyn/
Luen kirjaa parhaillaan itsenäisyyspäivänä. Alkusivulla on isäni omistuskirjoitus pojalleen, minulle. Kiitoksin muistelen heitä. Kaikkia kolmea kirjoittajaa olen saunapoikana palvellut ja juttujaan kuunnellut.