Neuvostoliitto voitti ensimmäisen kultamitallinsa jääkiekossa täpärästi 2-0 Cortinassa 1956. Itse uskon että jos Kanadalta olisi ollut pelaamassa Terry Sawchuk, Johnny Bucyk ja Norm Ullman ei olisi punakone päässyt lähellekään mitallia. Neuvostoliiton ykkös pistemies oli Vsevolod Bobrov eikä mitäänkään parempi kuin edellä luettelemani pelaajat.
Neuvostoliiton ensimmäinen jääkiekon mitalli
salmin kurri tumb hi
9153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kanada pelasi tuohon aikaan seurajoukkueilla. Jonkin alasarjan voittajaseura lähetettiin MM-kisoihin. Totta kai ammattilaiset olisivat olleet parempia kuin jääpallon parista kiekkoiluun siirtyneet venäläiset aloittelijat.
Kanadan kiekkokulttuuri oli paljon edellä muita. Esim. Whitby Dunlops -niminen seurajoukkue voitti vuoden 1958 MM-kisoissa Suomen maajoukkueen 24-0.
Kanukit toisaalta hävisi Suomellekin 1968 joten se kai kertoo ettei ollut ihan parhaimmassa iskussa myöskään 60-luvulla. Vasta 70-luvun Summit series todisti että ryssän joukkue oli suhteellisen samalla tasolla Kanadan kanssa.
80- ja 90-luvusta ei kannata puhuakaan. Neuvostoliittohan hävisi Suomelle Calgaryssä 1988 ja olisi hävinnyt Sarajevossakin jos Tikkanen ja Kurri olisivat olleet mukana.
Patrick Roy ja Gretzkyhän eivät tietääkseni päässeet pelaamaan Venäjää vastaan Naganossa 1998 koska hävisivät yhdellä maalilla tsekeille rankkareissa.
1960-luvun Kanada ei myöskään ollut koottu mistään huippuammattilaisista. Maajoukkueprojektia veti isä David Bauer, joka käytti papin lipereitä kaulassaan myös vaihtopenkin takana:
http://www.legendsofhockey.net/graphspot/one_fatherBauer02.jpg
Jääkiekosta tulikin liian poliittista. Arvaappas keitä siitä saa syyttää. Pieni vihje. Niiden asuttama maa sijaitsee Lähi-Idässä eikä niiden jääkiekkojoukkue menesty hyvin.
Nyt kun on Neuvostoliitto kuollut ja kuopattu sekä kaikki saa pelata niin monella NHL pelaajalla kuin haluaa niin ei ole punakone paljoa tuhissu lukuunottamatta Pavel Burea. Mutta aika surkea esitys että tyyppi joutuu tekemään viisi maalia eikä Suomella edes ole ketään Pekka Rinteen tyyllistä maalilla torjumassa.
80-luku olisi ollut Suomen ja Ruotsin jos sellaiset miehet kuten Jari Kurri, Esa Tikkanen, Börje Salming, Pelle Lindbergh ja Reijo Ruotsalainen olisivat saaneet pelata niin siinä olisi tämä perinteinen Suomi-Ruotsi kissa ja hiiri leikki jatkunut eikä Punakoneella mitään asiaa kultamitalli peleihin.
Suomella, Kandalla, Ruotsilla ja jopa Yhdysvalloilla oli liuta punakonetta parempia pelaajia 80-luvulla. On suorastaan rikos etteivät saaneet pelata.
1970-luvun puolivälistä alkaen NHL-ammattilaiset saivat olla mukana MM-kisoissa, eivät vielä olympialaisissa. Stanley Cup -pudotuspelit estivät ja estävät edelleen sen, että kaikki parhaat pelaajat eivät ole mukana. USA voitti 1980 Lake Placidissa olympiakultaa ilman ammattilaisia. Jari Kurrikin oli noissa kisoissa Suomen joukkueessa, ennen NHL-uraansa.
Tänä vuonna saisi Vancouver voittaa Stanley Cupin, Siitä tuli NHL-joukkue kaudella 1970-71, siis 40 vuotta sitten, eikä vielä kertaakaan ole voittanut mestaruutta. St. Louis Blues ja LA Kings ovat vielä vanhempia joukkueita, joilla ei ole voittoa, tulivat mukaan 1967.
nostan itse korkealle herra starshinovin. ruotsin ulf sternerin ja itä-saksan klaus hirschen
nostan nää korkealle pelaajat
ruotsi ulf sterner. sven tumba johansson. thommie bergman
cccp vladmir petrov. vjatseslav starshinov. vladmir shadrin
Olen jotain 50-luvun punakoneen pelejä katsellut ja tuolla joukkueella olis tehnyt tiukkaa jopa 2010-luvun Sm-Liigassa.
Bobrov oli omana aikanaan nopea ja taitava mailankäsittelijä ja hänellä oli sen ajan mittapuulla erittäin hyvä laukaus. Se oli sellainen taitopelaaja, snaipperityyppi. Hirveä sooloilija ja yksinyrittelijä vaan.
Sanoisin, että Bobrov olisi tasoltaan sellaista 2010-luvun Sm-liigan ykkösketjun ykköspyssyn tasoa, mutta ei ehkä ihan NHL-tason pelaaja.
Bobrovin suuret maalimäärät maajoukkuetasolla syntyivät varsin heikkoja joukkueita, kuten sen ajan Suomea vastaan.
Ykkössentteri Shuvalov oli toinen joukkueen kahdesta parhaasta hyökkääjästä. Isokokoinen ja hidas kahdensuunnan sentteri. Pelasi aina puolustuksen kautta ja oli erittäin hyvä puolustussuuntaan. Fyysisesti vahva, voimakas pelaaja. Pelintekijänä ja syöttelijänä oli aivan nykyajan NHL:n kärkiketjujen tasoa ja oli selvästi se joukkueen pelin aivot. Shuvalovilla oli aivan älyttömän hyvä kiekkokontrolli, mutta mikään kynä, harhauttelija se ei ollut. Mitä noihin harhautteluihin tulee, niin oli siinä mielessä jopa puukätinen pelaaja. Siltä ei kuitenkaan kiekkoa pois saanut ja oli mestari riistämään kiekon vastustajalta. Erityisominaisuutena oli myös aivan huippuluokan laukaus. Shuvalovilla oli joukkueensa paras laukaus, sekä kova, että tarkka.
Luistelu oli kuitenkin selvä heikkous ja tämä olisi hidas pelaaja jopa Sm-Liigassa.