Sankarivainajien kotikuntajakauma

Tarmo Metsälä oli kaverin nimi.Vajavainen lehtileike kertoo kärjessä olevan Längelmäki,jonka miehistä kaatui 9,82% ja vähiten pohjanmaan rannikon Bergö 1,04%.

Vastauksena molempiin asiaa koskevaan viestiketjuun suosittelisin googlaamaan hakusanalla Kansallisarkisto ja sieltä sodat ja puolustushallinto.

Sieltä sitten löytyy mm.Suomen sodissa 1914-1922 menehtyneiden tietokanta sekä myös Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet,eli kaatuneet ja kadonneet.

Haku tehdään nimihaulla eli sukunimi,etunimi.

Pari esimerkkiä Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä:

Alikersantti Lehtonen,Tuure Olavi

sääty naimaton

sukupuoli mies

kansallisuus Fi

äidinkieli suomi

lasten lukumäärä 0

ammatti työmies

sotilasarvo alikersantti

joukko-osasto 1.KKK/Jr 8

syntymäaika 27.7.1919

kotikunta Turku

asuinkunta Turku

kuolinaika 23.8.1941

kuolinpaikka Maaselkä

hautauskunta Turku

hautausmaa Turku

hautapaikka 484

menehtymisluokka kaatui,siunattu ja haudattu.

Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas kyseinen henkilö esiintyy nimellä Lehto.
Hän palveli samassa joukko-osastossa kuin Väinö Linna.Kun Lehtonen menehtyi kolmen sotamiehen kanssa vihollisen Pk-tulituksessa,hänen paikkansa KK:n johtajana peri korpraali Viljam Pylkäs,Linnan kirjassa nimellä Antti Rokka.

Toinen esimerkki:

Kapteeni Kärnä,Toivo

sääty naimisissa

kansalaisuus Fi

kansallisuus Fi

äidinkieli Suomi

lasten lukumäärä 3

ammatti upseeri

sotilasarvo kapteeni

joukko-osasto 1KKK/Jr 29

joukko-osastokoodi 4772

syntymäaika 08.01.1895

synnyinkunta Lappajärvi

kotikunta Pielisensuu

asuinkunta Joensuu

haavoittumisaika 09.07.1941

haavoittumispaikka Tsiipakka

haavoittumiskunta Korpiselkä

kuolinaika 10.07.1941

kuolinpaikka 22.SotaS.

hautauskunta Joensuu

hautausmaa Joensuu,valtakunnallinen sankarihauta-alue

hautapaikka 749

menehtymisluokka kuoli haavoittuneena,siunattu ja haudattu.

Kapteeni Toivo Kärnä on Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas kapteeni Kaarna.

Tässä edellä oli vain pari esimerkkiä.Ja kunhan sukunimi ja etunimi ovat tiedossa,niin siitä vaan tutkimaan Kansallisarkiston tietokantoja.Niiden perusteella voi sitten itse päätellä sen,että mistäpäin Suomea talvi,-jatko-ja Lapin sodassa kaatui tai katosi eniten henkilöitä.

Ja koska nimiä on noin 90 000,niin homma voi kestää aika pitkään...

Ja kuten olette voineet todeta,niin tietokannoissa ei ole kaatuneiden puolukantaa koska sellaisella seikalla ei sodassa ole merkitystä.

ABCD- kirjoitti:

Vastauksena molempiin asiaa koskevaan viestiketjuun suosittelisin googlaamaan hakusanalla Kansallisarkisto ja sieltä sodat ja puolustushallinto.

Sieltä sitten löytyy mm.Suomen sodissa 1914-1922 menehtyneiden tietokanta sekä myös Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet,eli kaatuneet ja kadonneet.

Haku tehdään nimihaulla eli sukunimi,etunimi.

Pari esimerkkiä Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä:

Alikersantti Lehtonen,Tuure Olavi

sääty naimaton

sukupuoli mies

kansallisuus Fi

äidinkieli suomi

lasten lukumäärä 0

ammatti työmies

sotilasarvo alikersantti

joukko-osasto 1.KKK/Jr 8

syntymäaika 27.7.1919

kotikunta Turku

asuinkunta Turku

kuolinaika 23.8.1941

kuolinpaikka Maaselkä

hautauskunta Turku

hautausmaa Turku

hautapaikka 484

menehtymisluokka kaatui,siunattu ja haudattu.

Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas kyseinen henkilö esiintyy nimellä Lehto.
Hän palveli samassa joukko-osastossa kuin Väinö Linna.Kun Lehtonen menehtyi kolmen sotamiehen kanssa vihollisen Pk-tulituksessa,hänen paikkansa KK:n johtajana peri korpraali Viljam Pylkäs,Linnan kirjassa nimellä Antti Rokka.

Toinen esimerkki:

Kapteeni Kärnä,Toivo

sääty naimisissa

kansalaisuus Fi

kansallisuus Fi

äidinkieli Suomi

lasten lukumäärä 3

ammatti upseeri

sotilasarvo kapteeni

joukko-osasto 1KKK/Jr 29

joukko-osastokoodi 4772

syntymäaika 08.01.1895

synnyinkunta Lappajärvi

kotikunta Pielisensuu

asuinkunta Joensuu

haavoittumisaika 09.07.1941

haavoittumispaikka Tsiipakka

haavoittumiskunta Korpiselkä

kuolinaika 10.07.1941

kuolinpaikka 22.SotaS.

hautauskunta Joensuu

hautausmaa Joensuu,valtakunnallinen sankarihauta-alue

hautapaikka 749

menehtymisluokka kuoli haavoittuneena,siunattu ja haudattu.

Kapteeni Toivo Kärnä on Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas kapteeni Kaarna.

Tässä edellä oli vain pari esimerkkiä.Ja kunhan sukunimi ja etunimi ovat tiedossa,niin siitä vaan tutkimaan Kansallisarkiston tietokantoja.Niiden perusteella voi sitten itse päätellä sen,että mistäpäin Suomea talvi,-jatko-ja Lapin sodassa kaatui tai katosi eniten henkilöitä.

Ja koska nimiä on noin 90 000,niin homma voi kestää aika pitkään...

Ja kuten olette voineet todeta,niin tietokannoissa ei ole kaatuneiden puolukantaa koska sellaisella seikalla ei sodassa ole merkitystä.

Lue lisää

En ole kysynyt mitään politiikasta,enkä yhden sotilaan yksityiskohtaa.Vuosikymmeniä on lehdissä ja tv.ssä ollut legendaa siitä,että pohjanmaalta kotoisin olevat antoivat suurimman panoksen isänmaan hyväksi.Kun asiaa oikeasti tutkittiin,selvisi tuo Hämäläisten kuntien suuri osuus kaatuneista.Kärjessä Längelmäki,niinkuin ketjussa jo todetaan.Miksi muutoin tästä aiheesta vaietaan ja käännetään asia politiikkaan ym. sivuun?

Tintti-Arto kirjoitti:

En ole kysynyt mitään politiikasta,enkä yhden sotilaan yksityiskohtaa.Vuosikymmeniä on lehdissä ja tv.ssä ollut legendaa siitä,että pohjanmaalta kotoisin olevat antoivat suurimman panoksen isänmaan hyväksi.Kun asiaa oikeasti tutkittiin,selvisi tuo Hämäläisten kuntien suuri osuus kaatuneista.Kärjessä Längelmäki,niinkuin ketjussa jo todetaan.Miksi muutoin tästä aiheesta vaietaan ja käännetään asia politiikkaan ym. sivuun?

Lue lisää

Minulla sattuu olemaan teos nimelttään Vapautemme Hinta.
Sodan 1939-1940 sankarivainajat.

Talvisodan 1939-1940 sankarivainajien muistojulkaisu.
Suomen Kuvalehti,tammikuu 1941.

Tässä pelkästään talvisotaa koskevassa matrikkelissa on kaikkien Suomen silloisten kuntien,myös rajan taakse jääneiden kuntien,ne sotilaat jotka kaatuivat tai katosivat pelkästään Talvisodassa.

Matrikkelissa on kaikkien Talvisodassa kaatuneiden ja kadonneiden valokuva,-nimi,-ammatti,-.sotilasarvo,-kaatumis-tai katoamisaika ja paikka.

Pelkästään tämän matrikkelin perusteella voi päätellä,että suurimmat panoksen isänmaan puolesta antoi Helsinki ja Uudenmaan lääni.Toisena Tampere ja Hämeen lääni.

Mutta näissäkin suhteissa kaikki on suhteutettava kaupunkien ja läänien silloiseen asukasmäärään pelkästään jo Talvisodan uhrien suhteen.

Aivan samoin kuin Jatko-ja Lapin sodan suhteen.

Vaikka vuosikymmeniä lehdissä ja tv:ssa on ollut tarinaa siitä,että joku lääni tai kaupunki antoi suurimman panoksen isänmaan puolesta niin silloin on todellakin unohdettu se,että kaikki pitää suhteuttaa asukasmäärään.

Satunnaisotantana matrikkelista Vapautemme Hinta,sodan 1939-1940 sankarivainajat:

Orivesi 50

Eräjärvi 30

Längelmäki 91

Helsinki ja Uudenmaan lääni 2268

Laihia 58

Kauhava 74

Eli kaikki on suhteellista.

ABCD- kirjoitti:

Minulla sattuu olemaan teos nimelttään Vapautemme Hinta.
Sodan 1939-1940 sankarivainajat.

Talvisodan 1939-1940 sankarivainajien muistojulkaisu.
Suomen Kuvalehti,tammikuu 1941.

Tässä pelkästään talvisotaa koskevassa matrikkelissa on kaikkien Suomen silloisten kuntien,myös rajan taakse jääneiden kuntien,ne sotilaat jotka kaatuivat tai katosivat pelkästään Talvisodassa.

Matrikkelissa on kaikkien Talvisodassa kaatuneiden ja kadonneiden valokuva,-nimi,-ammatti,-.sotilasarvo,-kaatumis-tai katoamisaika ja paikka.

Pelkästään tämän matrikkelin perusteella voi päätellä,että suurimmat panoksen isänmaan puolesta antoi Helsinki ja Uudenmaan lääni.Toisena Tampere ja Hämeen lääni.

Mutta näissäkin suhteissa kaikki on suhteutettava kaupunkien ja läänien silloiseen asukasmäärään pelkästään jo Talvisodan uhrien suhteen.

Aivan samoin kuin Jatko-ja Lapin sodan suhteen.

Vaikka vuosikymmeniä lehdissä ja tv:ssa on ollut tarinaa siitä,että joku lääni tai kaupunki antoi suurimman panoksen isänmaan puolesta niin silloin on todellakin unohdettu se,että kaikki pitää suhteuttaa asukasmäärään.

Satunnaisotantana matrikkelista Vapautemme Hinta,sodan 1939-1940 sankarivainajat:

Orivesi 50

Eräjärvi 30

Längelmäki 91

Helsinki ja Uudenmaan lääni 2268

Laihia 58

Kauhava 74

Eli kaikki on suhteellista.

Lue lisää

Talvisodan osuus tuosta selviää,mutta sotiemme osuudet kokonaisuudessaan ei.En huomannut aloituksessa tuota mainita,mutta en puhunut pelkästään talvisodastakaan.Joitakin joukko-osastoja myös jatkosota "rankaisi" paljon ja hajautuksesta huolimatta esim. JR 25 oli paljon Uusimaalaisia ja heitä kaatui sekä jäi vangiksi paljon.Tunnen asian hyvin sattuneista syistä.Suhteellisuudesta vielä,Längelmäki,miehistä kaatui 9,82%,joka on suurin luku ja pienin Bergö 1,04%.Ylläolevasta viestistä tuo tarkka luku löytyy.

Kemppisen sivuilla on pitäjittäin nuo tiedot kaatuneiden määristä:


20. huhtikuuta 2008

Pitäjät

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html


Täällä on tilastotietoa


19. huhtikuuta 2008

Jatkaakseni keskustelua

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html

käsittää, että ruotsinkieliset koulutettiin rauhan aikana ensisijaisesti raskaaseen tykistöön. Se pienensi tietysti tappiotilastoja.
Ruosinkieliset jalkaväkijoukot menettivät miehiä aivan samalla tavalla kuin suomenkielisetkin.

Ahvenanmaalaiset olivat rauhan aikana vapautetut asevelvollisuudesta. Sodan aikana heidät ( noin 2 000 miestä) koulutettiin lähiinnä oman saariryhmänsä puolustamiseen. Ja siellähän ei taisteltu, joten ei tullut tappioitakaan.

Kas kun ei Kempka kirjoitti:

Kemppisen sivuilla on pitäjittäin nuo tiedot kaatuneiden määristä:


20. huhtikuuta 2008

Pitäjät

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html


Täällä on tilastotietoa


19. huhtikuuta 2008

Jatkaakseni keskustelua

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html

Lue lisää

Kiitos viestistä.Valtavat on prosentuaaliset erot paikkakunnittain.Kyllä Häme ja Pohjois-Uusimaa noin äkkiseltään katsottuna joutui kovimmille sodan jälkeen kun miehiä puuttui paljon.

Tintti-Arto kirjoitti:

Kiitos viestistä.Valtavat on prosentuaaliset erot paikkakunnittain.Kyllä Häme ja Pohjois-Uusimaa noin äkkiseltään katsottuna joutui kovimmille sodan jälkeen kun miehiä puuttui paljon.

Lue lisää

otantaa Humppila,Jokioinen,Kesälahti,Kylmäkoski ja Kuhmalahti niin aloituksen kysymykseen voi todeta etteivät ole Pohjanmaalta.Tosimiehet ei uhoo vaan tekee,mutta teot huomataan vasta tilastoista.

Ottaako totuus Suomen rantahurrien luopiomaisuudesta noin koville vielä vuosikymmentenkin jälkeen?

Jos 800:sta sotilaskarkuriksi luokiteltavasta miehestä kesällä 1944 oli 3/4 osaa eli noin 600 kotoisin Suomen ruotsalaiselta Pohjanmaalta, niin eikö se jo anna selvän kuvan tuon porukan todellisesta "isänmaallisuudesta"?

Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli hurrien asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja hieman siitä ohilon eli aina Siipyyhyn saakka.

http://museum.svof.fi/bild/finkarta.gif

http://museum.svof.fi/finindex.htm

Kyllä Ry. kirjoitti:

Ottaako totuus Suomen rantahurrien luopiomaisuudesta noin koville vielä vuosikymmentenkin jälkeen?

Jos 800:sta sotilaskarkuriksi luokiteltavasta miehestä kesällä 1944 oli 3/4 osaa eli noin 600 kotoisin Suomen ruotsalaiselta Pohjanmaalta, niin eikö se jo anna selvän kuvan tuon porukan todellisesta "isänmaallisuudesta"?

Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli hurrien asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja hieman siitä ohilon eli aina Siipyyhyn saakka.

http://museum.svof.fi/bild/finkarta.gif

http://museum.svof.fi/finindex.htm

Lue lisää

sai kesällä -44 rangaistuksen karkuruudesta. Jos siitä oli 600 ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, niin se on noin 5 %.

Kuolemaantuomituista oli puolenkymmentä ruotsinkielistä.

Ruotsinkielisestä 17.D:sta oli noin 1 000 karkuria, kun suomenkielisistä divisioonista oli keskimäärin 2 000- 2500.

Noin 12 000 miestä kirjoitti:

sai kesällä -44 rangaistuksen karkuruudesta. Jos siitä oli 600 ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, niin se on noin 5 %.

Kuolemaantuomituista oli puolenkymmentä ruotsinkielistä.

Ruotsinkielisestä 17.D:sta oli noin 1 000 karkuria, kun suomenkielisistä divisioonista oli keskimäärin 2 000- 2500.

Lue lisää

Onko sinusta sama asia jos on poistunut yksiköstään "töpinään" tai hiippailee takavasemmalla KUIN soutaa UUMAJAAN tai piileskelee saaristossa? Suomen ruotsalaiset karkasivat useinmiten jo ennen varusmiespalvelukseen astumistaan ja lomilla ollessaan. Harvat lähti Kannakselta tai Kivisalmelta saakka pyrkimään uumajan prikaatiin.

Suhteellisesti laskettuna jopa 17% Suomen ruotsinkielisistä maavoimien JV-joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla Ruotsissa! Näin oli tilanne kesällä 1944.

Tästä Henrik Meinander ja muutkin historioitsijat kernaasti vaikenee ja ehkä syystäkin. General fron Terjärv eli Frans Uno Fagernäs kuulemma tunsi syvää häpeää kielisoutureitten tekosista. Tämä Meinander vetää hurrit Suomen pelastajiksi jokaisessa Suomen historiaa käsittelevässä kirjassaan, mutta hän EI kerro miten asiat oikeasti meni Tienhaarassa tai Kannaksella tai Suomi-hurrien kotirintamalla eli ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Tämä 17%:n lukema saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään!

Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 17% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa ja ehkä määrissäkin.

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Monet ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kyse vain jalkaväkijoukoista.

1944 kesällä 17.D oli pääosin ruotsinkielinen. Se koostui kahdesta rykmentistä eli JR13 ja JR61 sekä erillispataljoonasta Er.P 27.

Kesällä 1944 ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja oli siis 2 rykmenttiä ja 1 erillinen pataljoonaa eli kaikkiaan 7 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. 7 (pataljoonaa) * 500 = 3500 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 17%.

17% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!
Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin Uumajan lohkolle Ruotsiin karanneita ruotsinkielisiä asevelvollisia on suhteellisesti hurjan paljon enemmän kuin on heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!
Kylläpä näyttääkin aika karsealta kun asiaa tarkastellaan hieman eri tavalla ja oikeassa kontekstissä eli suhteutettuna siihen paljonko heitä oikeasti oli! Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan (katso kirjan sivut 339-341), mukaan Ruotsin Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

Suomen ruotsalaisista monet palveli tykistössä ja siksi heidän sodassakaatumisprosenttinsa on selvästi alle maan keskiarvojen.
Tarmo Metsälän Isänmaan puolesta 1939-1945 -kirjassa on kuntien suhteellisista miestappioista lista.

http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html

17% kirjoitti:

Onko sinusta sama asia jos on poistunut yksiköstään "töpinään" tai hiippailee takavasemmalla KUIN soutaa UUMAJAAN tai piileskelee saaristossa? Suomen ruotsalaiset karkasivat useinmiten jo ennen varusmiespalvelukseen astumistaan ja lomilla ollessaan. Harvat lähti Kannakselta tai Kivisalmelta saakka pyrkimään uumajan prikaatiin.

Suhteellisesti laskettuna jopa 17% Suomen ruotsinkielisistä maavoimien JV-joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla Ruotsissa! Näin oli tilanne kesällä 1944.

Tästä Henrik Meinander ja muutkin historioitsijat kernaasti vaikenee ja ehkä syystäkin. General fron Terjärv eli Frans Uno Fagernäs kuulemma tunsi syvää häpeää kielisoutureitten tekosista. Tämä Meinander vetää hurrit Suomen pelastajiksi jokaisessa Suomen historiaa käsittelevässä kirjassaan, mutta hän EI kerro miten asiat oikeasti meni Tienhaarassa tai Kannaksella tai Suomi-hurrien kotirintamalla eli ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Tämä 17%:n lukema saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään!

Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 17% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa ja ehkä määrissäkin.

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Monet ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kyse vain jalkaväkijoukoista.

1944 kesällä 17.D oli pääosin ruotsinkielinen. Se koostui kahdesta rykmentistä eli JR13 ja JR61 sekä erillispataljoonasta Er.P 27.

Kesällä 1944 ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja oli siis 2 rykmenttiä ja 1 erillinen pataljoonaa eli kaikkiaan 7 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. 7 (pataljoonaa) * 500 = 3500 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 17%.

17% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!
Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin Uumajan lohkolle Ruotsiin karanneita ruotsinkielisiä asevelvollisia on suhteellisesti hurjan paljon enemmän kuin on heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!
Kylläpä näyttääkin aika karsealta kun asiaa tarkastellaan hieman eri tavalla ja oikeassa kontekstissä eli suhteutettuna siihen paljonko heitä oikeasti oli! Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan (katso kirjan sivut 339-341), mukaan Ruotsin Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

Suomen ruotsalaisista monet palveli tykistössä ja siksi heidän sodassakaatumisprosenttinsa on selvästi alle maan keskiarvojen.
Tarmo Metsälän Isänmaan puolesta 1939-1945 -kirjassa on kuntien suhteellisista miestappioista lista.

http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html

Lue lisää

"Kesällä 1944 ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja oli siis 2 rykmenttiä ja 1 erillinen pataljoonaa eli kaikkiaan 7 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. 7 (pataljoonaa) * 500 = 3500 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 17%. "

Ruotsinkielisiä sotilaita oli noin 40 000. Jos noita Ruotsiin paenneita oli 600, nioin se on noin 0,4 %.

Jops otetaan ruotsinkielisten rintamakarkurien koko määräksi vaikka 2 000, niin se on noin 5 % koko vahvuudesta.

Karkurien ja eksyneiden koko määrä kesällä -44 oli noin 30 000. Se on noin 6 % armeijan koko vahvuudesta.

Ruotsinkielisten osuus prosentteina on pikemmin suomenkielisiä pienempi kuin suurempi. Voi kyllä olla, että Pohjanmaan ruotsalaisia lähti pakoon suhteellisesti heidän osuuttaan enemmän. Se ei oikeuta leimaamaan kaikkia ruotsinkielisiä rintamamiehiä rintamakarkureiksi.

Hurriviha panee näköjään kehittämään ihan omaa matematiikkaakin.

Outoa laskentaa kirjoitti:

"Kesällä 1944 ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja oli siis 2 rykmenttiä ja 1 erillinen pataljoonaa eli kaikkiaan 7 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. 7 (pataljoonaa) * 500 = 3500 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 17%. "

Ruotsinkielisiä sotilaita oli noin 40 000. Jos noita Ruotsiin paenneita oli 600, nioin se on noin 0,4 %.

Jops otetaan ruotsinkielisten rintamakarkurien koko määräksi vaikka 2 000, niin se on noin 5 % koko vahvuudesta.

Karkurien ja eksyneiden koko määrä kesällä -44 oli noin 30 000. Se on noin 6 % armeijan koko vahvuudesta.

Ruotsinkielisten osuus prosentteina on pikemmin suomenkielisiä pienempi kuin suurempi. Voi kyllä olla, että Pohjanmaan ruotsalaisia lähti pakoon suhteellisesti heidän osuuttaan enemmän. Se ei oikeuta leimaamaan kaikkia ruotsinkielisiä rintamamiehiä rintamakarkureiksi.

Hurriviha panee näköjään kehittämään ihan omaa matematiikkaakin.

Lue lisää

>>Ruotsinkielisiä sotilaita oli noin 40 000. Jos noita Ruotsiin paenneita oli 600, nioin se on noin 0,4 %.

17% kirjoitti:

>>Ruotsinkielisiä sotilaita oli noin 40 000. Jos noita Ruotsiin paenneita oli 600, nioin se on noin 0,4 %.

on muutakin kuin rykmenttien pataljoonat. Lisäksi koko 17. D oli rintamajoukkoa eli noin 14 000 miestä. Ainakin ErP 25 oli lisäksi ruotsinkielinen. Tykistön leimaaminen selustajoukoksi on jo täysin asiantuntematonta. Mutta lähinnä kaunaista kuvitteluahan nuo sinun tarinasi ovat. Se on osoitettu moneen kertaan aiemminkin.

On harhaanjohtavaa verrata Ruotsiin paenneiden määrää yksinomaan pataljooniin. Ruotsinkielistä jalkaväkeä oli joka tapauksessa ainakin noin 8 000-9 000 miestä. Siitä 600 on 7-8 %. Ollaan ihan eri lukemissa kuin sinun hurrivihaan perustuvasa matematiikassasi.

Sitten 16 % mobilisaatioaste. Se on eräs sitkeä myytti. Siihen päästään laskemalla mukaan työjoukot, osa-aikaiset is-miehet ja rintamalotat. Todellinen prosentti varsinaiseen armeijaan otetuista oli melko tarkkaan 10, joka vielä kotiuttamisten takia laski, mutta nousi takaisin ja hieman ylikin elokuussa -44. Näin ruotsinkielisten määrä kesällä -44 oli luultavasti lähempänä 30 000 kuin
40 000.

Tarinasi ovat uudelleen ja uudelleen spämmättyä kaunaista valehtelua.

Jalkaväkeä kirjoitti:

on muutakin kuin rykmenttien pataljoonat. Lisäksi koko 17. D oli rintamajoukkoa eli noin 14 000 miestä. Ainakin ErP 25 oli lisäksi ruotsinkielinen. Tykistön leimaaminen selustajoukoksi on jo täysin asiantuntematonta. Mutta lähinnä kaunaista kuvitteluahan nuo sinun tarinasi ovat. Se on osoitettu moneen kertaan aiemminkin.

On harhaanjohtavaa verrata Ruotsiin paenneiden määrää yksinomaan pataljooniin. Ruotsinkielistä jalkaväkeä oli joka tapauksessa ainakin noin 8 000-9 000 miestä. Siitä 600 on 7-8 %. Ollaan ihan eri lukemissa kuin sinun hurrivihaan perustuvasa matematiikassasi.

Sitten 16 % mobilisaatioaste. Se on eräs sitkeä myytti. Siihen päästään laskemalla mukaan työjoukot, osa-aikaiset is-miehet ja rintamalotat. Todellinen prosentti varsinaiseen armeijaan otetuista oli melko tarkkaan 10, joka vielä kotiuttamisten takia laski, mutta nousi takaisin ja hieman ylikin elokuussa -44. Näin ruotsinkielisten määrä kesällä -44 oli luultavasti lähempänä 30 000 kuin
40 000.

Tarinasi ovat uudelleen ja uudelleen spämmättyä kaunaista valehtelua.

Lue lisää

>>Ainakin ErP 25 oli lisäksi ruotsinkielinen.

Ohoh! kirjoitti:

>>Ainakin ErP 25 oli lisäksi ruotsinkielinen.

olla. Tulipa numerovirhe, kun yritin ulkomuistista. Se kuului 8. D:an, jossa alkujaan oli ruotsinkielinen JR 24.


Ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja oli myös Länsi-Kannaksen rannikkojoukoissa ja Viipurinlahdella. Oli muuallakin, mutta eivät joutuneet taisteluihin.

ErP 25 oli 15.D:n joukkoja

ErP 18 se piti kirjoitti:

olla. Tulipa numerovirhe, kun yritin ulkomuistista. Se kuului 8. D:an, jossa alkujaan oli ruotsinkielinen JR 24.


Ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja oli myös Länsi-Kannaksen rannikkojoukoissa ja Viipurinlahdella. Oli muuallakin, mutta eivät joutuneet taisteluihin.

ErP 25 oli 15.D:n joukkoja

Lue lisää

>>ErP 25 oli 15.D:n joukkoja

Jalkaväkeä kirjoitti:

on muutakin kuin rykmenttien pataljoonat. Lisäksi koko 17. D oli rintamajoukkoa eli noin 14 000 miestä. Ainakin ErP 25 oli lisäksi ruotsinkielinen. Tykistön leimaaminen selustajoukoksi on jo täysin asiantuntematonta. Mutta lähinnä kaunaista kuvitteluahan nuo sinun tarinasi ovat. Se on osoitettu moneen kertaan aiemminkin.

On harhaanjohtavaa verrata Ruotsiin paenneiden määrää yksinomaan pataljooniin. Ruotsinkielistä jalkaväkeä oli joka tapauksessa ainakin noin 8 000-9 000 miestä. Siitä 600 on 7-8 %. Ollaan ihan eri lukemissa kuin sinun hurrivihaan perustuvasa matematiikassasi.

Sitten 16 % mobilisaatioaste. Se on eräs sitkeä myytti. Siihen päästään laskemalla mukaan työjoukot, osa-aikaiset is-miehet ja rintamalotat. Todellinen prosentti varsinaiseen armeijaan otetuista oli melko tarkkaan 10, joka vielä kotiuttamisten takia laski, mutta nousi takaisin ja hieman ylikin elokuussa -44. Näin ruotsinkielisten määrä kesällä -44 oli luultavasti lähempänä 30 000 kuin
40 000.

Tarinasi ovat uudelleen ja uudelleen spämmättyä kaunaista valehtelua.

Lue lisää

>>Sitten 16 % mobilisaatioaste. Se on eräs sitkeä myytti. Siihen päästään laskemalla mukaan työjoukot, osa-aikaiset is-miehet ja rintamalotat.>Ruotsinkielistä jalkaväkeä oli joka tapauksessa ainakin noin 8 000-9 000 miestä.

16% + rapiat kirjoitti:

>>Sitten 16 % mobilisaatioaste. Se on eräs sitkeä myytti. Siihen päästään laskemalla mukaan työjoukot, osa-aikaiset is-miehet ja rintamalotat.>Ruotsinkielistä jalkaväkeä oli joka tapauksessa ainakin noin 8 000-9 000 miestä.

Lue lisää

"Numeroita ja tilastoja koskevalle intohimolleen uskollisena Ryti 27.9.1941 teki laskelmia mobilisaatioprosenteista: >> 27.9.1941 oli mobilisoitu 536 860 miestä, 13 920 naista ja 79 688 is. henkeä (ilmansuojelu, M.T) yht. 629 868 henkeä, joka tekee 16,36% 3.849.208 hengen väestöstä.>>"

Lkp:n jälkeen oli pv:n vahvuus noin 470 000 miestä elokuussa -41. Muut olivat työjoukkoja, siviilitehtäviin vapautettuja, lottia tai osa-aikaisia is-miehiä.

Esimerkiksi 1.12. 40 laskettiin asekelpoisia miehiä olevan kaikkiaan 474 000. Kun siihen lisättiin 1920 syntyneet, oli sodan alkaessa käytössä noin 500 000 miestä.

Noin 12 000 miestä kirjoitti:

sai kesällä -44 rangaistuksen karkuruudesta. Jos siitä oli 600 ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, niin se on noin 5 %.

Kuolemaantuomituista oli puolenkymmentä ruotsinkielistä.

Ruotsinkielisestä 17.D:sta oli noin 1 000 karkuria, kun suomenkielisistä divisioonista oli keskimäärin 2 000- 2500.

Lue lisää

>Kuolemaantuomituista oli puolenkymmentä ruotsinkielistä.<

Montakos ruotsinkielistä ammuttiin muissa tilanteissa? Teloitettu totuus -kirjassa on lokeroitu monta kategoriaa ja nimikettä hengen ottamiselle...

Alatko kikkailemaan kielirajoilla kuten Rinta rinnan Juutalainen? Hän narahti heti kun tiedot ammutuista tuli julkisiksi. Ne voit tarkistaa Narc.Fi sivustolta.

Mustasaaren vänskä kirjoitti:

>Kuolemaantuomituista oli puolenkymmentä ruotsinkielistä.<

Montakos ruotsinkielistä ammuttiin muissa tilanteissa? Teloitettu totuus -kirjassa on lokeroitu monta kategoriaa ja nimikettä hengen ottamiselle...

Alatko kikkailemaan kielirajoilla kuten Rinta rinnan Juutalainen? Hän narahti heti kun tiedot ammutuista tuli julkisiksi. Ne voit tarkistaa Narc.Fi sivustolta.

Lue lisää

perusteella teloitettiin 17. D:sta kenttäoikeuden päätöksillä sotapelkuruudesta viisi miestä. Lisäksi yksi ilmeisen ruotsinkielinen nimen ja kotipaikan perusteella tuomittiin sotapetoksesta. JR 61:ssä saattovartiomies ampui yhden karkurin vietäessä tätä yksikköön. Tästä tulee siis seitsemän.

On tietysti mahdollista, että mikäli Ruotsiin paenneet olisi saatu kenttäoikeuteen, niin kuolemantuomioita olisi voinut olla enemmän. Sehän vaati kaksi karkuruutta.

Kaikkiaan eri syistä kuolemaantuomittuja ja teloitettuja sotilaita oli noin sata. Seitsemän ruotsinkielistä on aika lailla suhteessa heidän lukumääräänsä.

Kesällä -44 teloitetuista ja ammutuista heitä on noin 11,5 %

"Alatko kikkailemaan kielirajoilla"

Sinähän sitä teet varsin kyseenalaisin tulkinnoin. Hurriviha vie näköjään mennessään myös harkintakyvyn..

Pikatarkistuksen kirjoitti:

perusteella teloitettiin 17. D:sta kenttäoikeuden päätöksillä sotapelkuruudesta viisi miestä. Lisäksi yksi ilmeisen ruotsinkielinen nimen ja kotipaikan perusteella tuomittiin sotapetoksesta. JR 61:ssä saattovartiomies ampui yhden karkurin vietäessä tätä yksikköön. Tästä tulee siis seitsemän.

On tietysti mahdollista, että mikäli Ruotsiin paenneet olisi saatu kenttäoikeuteen, niin kuolemantuomioita olisi voinut olla enemmän. Sehän vaati kaksi karkuruutta.

Kaikkiaan eri syistä kuolemaantuomittuja ja teloitettuja sotilaita oli noin sata. Seitsemän ruotsinkielistä on aika lailla suhteessa heidän lukumääräänsä.

Kesällä -44 teloitetuista ja ammutuista heitä on noin 11,5 %

"Alatko kikkailemaan kielirajoilla"

Sinähän sitä teet varsin kyseenalaisin tulkinnoin. Hurriviha vie näköjään mennessään myös harkintakyvyn..

Lue lisää

> Lisäksi yksi ilmeisen ruotsinkielinen nimen ja kotipaikan perusteella<

Narc.Fi -sivuilla on yleensä äidinkieli merkittynä. Sieltä vaan tarkistamaan.

Antti Juutilainen on käsitellyt Suomen ruotsalaisten karkuruutta Rinta rinnan -kirjassaan. Kertooko hän läheskään totta vai kikkaileeko vain kielirajoilla esimerkiksi teloitettujen karkureiden suhteen? 17.D:ssa samalla kertaa teloitetuista neljästä sotilaasta on kolmen äidinkieleksi ilmoitettu ruotsi ja neljättä ei ole mainittu. Kuitenkin Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan teloitusten kohdistuneen vain kahteen ruotsinkieliseen.


>teloitettiin 17. D:sta kenttäoikeuden päätöksillä sotapelkuruudesta viisi miestä.<

Teloitettu totuus -kirjassa on sivulla 283-291 kaksi eri kategoriaa:

Sotapelkuruus s. 283-286 ja Karkaaminen 287-291

Nyt 5 teloitettua Suomen ruotsalaista miestä löytyy 3 JR13:sta ja 2 JR 61:sta Sotapekuruuden nimikkeellä.

Sivulla 285 on korpraali Sjöholm Karl Olof, 9./JR 13 Porvoosta teloitettu 12.8.1944 toistunut sotapelkuruus.

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=753943&raportti=1

1: SJÖHOLM, KARL OLOF
sääty naimaton
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli ruotsi
joukko-osasto 9./JR 13
joukko-osastokoodi
syntymäaika 28.07.1913
synnyinkunta Porvoo
kotikunta Porvoon mlk
asuinkunta Porvoon mlk
kuolinaika 12.08.1944


Jo näistä on 3:n kohdalla mainittu äidinkieleksi ruotsi ja 4:n osalta ei ole kerrottu.

Sotamies Ahlqvist, Karl Ivar JR13
-”- Stenlund Allan JR13
_”_ Sundvik, Tor Bernhard JR61
_”_ Storvist, Herman Alexander JR61


http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php


karkuri vai pelkuri? Lopputulos oli silti sama...

Sotamies Allan Stenlund:n vaiheet

Sotamies Allan Stenlund tuomittiin kuolemaan 22.7.1944 Nuijamaan Huotarissa, missä 17. Divisioonan kenttäoikeus sijaitsi. Oikeuden päätöksen allekirjoitti sotatuomari Lars Eric Godenhjelm. Allan S. oli joutunut paniikkiin Viipurinlahdella tykistökeskityksen aikana 26.6., karannut rintamalta ja jäänyt kiinni 1.7. Lappeenrannan lähellä. 17. Divisioonan sotapoliisit olivat seuraavana päivänä palauttamassa miestä yksikköönsä, mutta karkuri pääsi pakoon vihollisen ilmaiskun aiheuttaman sekasorron yhteydessä. Mies saatiin pian kiinni ja palautettiin taas Lappeenrantaan ja sieltä edelleen rykmenttinsä huoltoon. Ilmeisen järkyttynyt mies joutui uuteen tykistökeskitykseen 13.7. ja pakeni, nyt Pulsan aseman lähelle, jossa hänet pidätettiin 16.7. Kenttäoikeuden 22.7.1944 antama päätös pantiin täytäntöön ampumalla Huotarissa heti seuraavana aamuna kello 5.14. Teloitetun hautauksesta ei ole mainintaa. Edellisenä päivänä samassa kylässä oli teloitettu jo kolme karkuria. Hekin olivat kaikki joukko-osastoihinsa palautettuja miehiä ja toista kertaa karkumatkalla. HTK 1 ei siis vastannut teloituksista vaan miesten siirroista. Määräykset olivat selvät, ja niiden mukaan toimittiin. Asiakirjatietojen mukaan Nuijamaan viimeinen teloitus tapahtui 12.8.1944. Sekin tapahtui Huotarissa ja tuomion määräsi 17. Divisioonan kenttäoikeus. Allekirjoittaja oli jälleen sotatuomari Lars Eric Godenhjelm.

Sotamies Allan Stenlundin hautakivi:

http://www.fsd.sdp.fi/easydata/customers/fsd/files/Abl_47_06/Abl-647-7.indd.pdf



Aiheesta lisää:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8492557

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6889640

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9090830

Tuossa kirjassa on talletettuna sotaveteraanien oma keskustelu, joka käytiin Vasabladetissa 1987-1988. Suosittelen lukemaan... se oli aika raisuakin välillä näiden karkuruujuttujen osalta...


Finland 1939-1945 - debatten i Vasabladet 1987-1988 på Vasa Krigsveterandistrikts uppdrag redigerad av Harry Järv

red. Harry Järv: Finland 1939-1945
Vasa Krigsveteransdistrikt / Vaasan sotaveteraanipiiri, 1988, 421 s., painos: 1, kunto: K3, Sidottu kansipaperein, 20 EUR

Miksi Suomen ruotsalaisille tarvitaan aina OMA SOTAHISTORIA?

Miksi Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjaa ei suomenneta?

Koska saamme suomenkielisen tutkimuksen Uumajan soudusta kesällä 1944? Antti Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa ERI tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI?

Antti Juutilainen on Suomen ruotsalaisten karkuruutta käsitellyt Rinta rinnan -kirjassaan. Kertooko hän läheskään totta vai kikkaileeko vain kielirajoilla esimerkiksi teloitettujen karkureiden suhteen? 17.D:ssa samalla kertaa teloitetuista neljästä sotilaasta on kolmen äidinkieleksi ilmoitettu ruotsi ja neljättä ei ole mainittu. Kuitenkin Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan teloitusten kohdistuneen vain kahteen ruotsinkieliseen. Entäs JR 61:n kiinniotettaessa ammutut karkurit?

Kirjassa on astian makua aika lailla sen esipuheesta alkaen. Kukas muuten rahoittikaan kirjan kirjoittamisen? Siinähän sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa eri tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI? Hanketta näyttää kirjan johdannon mukaan rahoittaneen veteraanit. Veikkaisinpa heidän olleen suomenruotsalaisia veteraaneja... Sivulla 15 sanotaan näin: "Haluan ilmaista myös kiitollisuuteni niille veteraaneille, jotka ovat tukeneet hankkeen taloutta." Neuvotkin teokseen näyttää tulleen samalta taholta. Stenströmin tutkimus ja teos on ollut materiaalina ja Bror-Erik Sahlsted yhtenä monista on ollut "vaalimassa taimea", kuten Rinta rinnan -kirjan johdannossakin sanotaan. Professori Göran Stjernschantz näyttäisi antaneen "teoksen rakenteeseen puuttuvia arvokkaita ohjeita" Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Se on vanha viisaus!

Krigsvägar Lars Stenström Sidottu. Söderström 2006. ISBN 9515224306 / 951-52-2430-6 EAN 9789515224309

Munsalan Triathlon alkoi tosissaan kesällä 1944 Talissa ja jatkui aina Uumajan lohkolle saakka. Lajeina oli Juoksu, Suunnistus ja Soutu. Nämä miehet ei jääneet tyhmästi pienten vesien äärelle!

Soutumiehiä Uumajan lohkolta kutsuttiin 1945 keväällä takaisin lehti-ilmoituksin! Paavo Talvelakin oli henkisesti Munsalan soutukerholaisia, laittoi perheen turvaan Ruotsiin! Teki siis vähän niin kuin Erkot Talvisodan aikana. Se Erkon Pravda, HS, ei vaan mahtunut matkalaukkuihin... Aika monet tunnetutkin poliitikot ja upseerit toimi "esimerkkinä" rahvaalle: pelastukoon ken voi!

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503

6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.

7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.

17.3. Eduskuntavaalit alkavat. 16000-17000 äänioikeutettua suomalaista Ruotsissa. Ääntenlaskentaa ei Ruotsissa toimitettu.

Krigsvägar kirjoitti:

Miksi Suomen ruotsalaisille tarvitaan aina OMA SOTAHISTORIA?

Miksi Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjaa ei suomenneta?

Koska saamme suomenkielisen tutkimuksen Uumajan soudusta kesällä 1944? Antti Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa ERI tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI?

Antti Juutilainen on Suomen ruotsalaisten karkuruutta käsitellyt Rinta rinnan -kirjassaan. Kertooko hän läheskään totta vai kikkaileeko vain kielirajoilla esimerkiksi teloitettujen karkureiden suhteen? 17.D:ssa samalla kertaa teloitetuista neljästä sotilaasta on kolmen äidinkieleksi ilmoitettu ruotsi ja neljättä ei ole mainittu. Kuitenkin Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan teloitusten kohdistuneen vain kahteen ruotsinkieliseen. Entäs JR 61:n kiinniotettaessa ammutut karkurit?

Kirjassa on astian makua aika lailla sen esipuheesta alkaen. Kukas muuten rahoittikaan kirjan kirjoittamisen? Siinähän sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa eri tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI? Hanketta näyttää kirjan johdannon mukaan rahoittaneen veteraanit. Veikkaisinpa heidän olleen suomenruotsalaisia veteraaneja... Sivulla 15 sanotaan näin: "Haluan ilmaista myös kiitollisuuteni niille veteraaneille, jotka ovat tukeneet hankkeen taloutta." Neuvotkin teokseen näyttää tulleen samalta taholta. Stenströmin tutkimus ja teos on ollut materiaalina ja Bror-Erik Sahlsted yhtenä monista on ollut "vaalimassa taimea", kuten Rinta rinnan -kirjan johdannossakin sanotaan. Professori Göran Stjernschantz näyttäisi antaneen "teoksen rakenteeseen puuttuvia arvokkaita ohjeita" Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Se on vanha viisaus!

Krigsvägar Lars Stenström Sidottu. Söderström 2006. ISBN 9515224306 / 951-52-2430-6 EAN 9789515224309

Munsalan Triathlon alkoi tosissaan kesällä 1944 Talissa ja jatkui aina Uumajan lohkolle saakka. Lajeina oli Juoksu, Suunnistus ja Soutu. Nämä miehet ei jääneet tyhmästi pienten vesien äärelle!

Soutumiehiä Uumajan lohkolta kutsuttiin 1945 keväällä takaisin lehti-ilmoituksin! Paavo Talvelakin oli henkisesti Munsalan soutukerholaisia, laittoi perheen turvaan Ruotsiin! Teki siis vähän niin kuin Erkot Talvisodan aikana. Se Erkon Pravda, HS, ei vaan mahtunut matkalaukkuihin... Aika monet tunnetutkin poliitikot ja upseerit toimi "esimerkkinä" rahvaalle: pelastukoon ken voi!

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503

6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.

7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.

17.3. Eduskuntavaalit alkavat. 16000-17000 äänioikeutettua suomalaista Ruotsissa. Ääntenlaskentaa ei Ruotsissa toimitettu.

Lue lisää

hurrivihan synnyttämästä pakkoneuroosista. Tuloksena on uudelleen ja uudelleen spämmätty valheellinen sepustus ruotsinkielisten joukkojen sotahistoriasta.

Uumajan käpykaartiin 1944-1945 paenneiden Suomen ruotsalaisten SOUTUREIDEN tarina lyhykäisyydessään:

Rahallinen korvaus sotilaskarkureillekin maksettiin heidän ilmoitettuaan toimineensa Liittoutuneiden hyväksi!

Tästä kertoo tämä kirja: Eduskunnan napinpainajat eli MUSTA MUISTIVIHKO osa I 1982

Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy
Lahti-Saloranta
ISBN 951-9272-78-X Alea-Kirja

Tässä on oikea tietolähde Veteraaneille ja äänestäjille siitä mitä päätettiin ja ketkä päätti, puolesta tai vastaan VETERAANIASIOISSA sodan jälkeen!

s. 29 Puheenvuoro K.S 11.3.81 (Kotkan Sanomat?)

1.7.1981 lähtien aletaan maksaa rintamalisää kaikille seuraavan lausuman mukaisesti:

“Eduskunta edellyttää, että selvitetään myös vuoden 1939-1945 sotien aikana vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin ja vankiloihin suljettujen saattaminen korvausten piiriin” Suomeksi sanottuna tämä merkitsee sitä, että kaikille silloisten vihollistemme kanssa yhteistoiminnassa olleille kuten vakoojille, sabötööreille, RINTAMAKARKUREILLE ja muille maanpettureille, ryhdytään maksamaan samansuuruista “rintamalisää” kuin niille suomalaisille, jotka henkensä uhalla ja terveytensä menettäen täyttivät velvollisuutensa maataan kohtaan.”

” Mikäli nyt oikein muistan, on jo aikanaan turvasäilössä ja vankiloissa olleille suoritettukin korvaukset menetyksistään ja henkisistä sekä fyysisistä kärsimyksistään.”

s. 28 Ja että kaikki tulisi täysin todistetuksi, seuraa ohessa vielä ote Eduskunnan pöytäkirjasta vuodelta 1945 (kopio sivulla), jolloin ensimmäiset miljoonat jaettiin jo noille linnassa istujille ja KÄPYKAARTILAISILLE. Toden totta KÄPYKAARTI on saanut monin kerroin enemmän kuin Suomen kaarti!
Taisivat silloin RINTAMAKARKURIT tovereineen saada lompakot täyteen-summa oli ollut 92 miljoonaa!

Kokonaissumma oli siis tuo 92 miljoonaa ja se muodostui aluksi maksetusta 17 miljoonasta ja myöhemmin maksetusta 75 miljoonasta sen aikaisesta markasta, vuodelta 1945.


Ja sitten pieni sanomalehtikatsaus vuodelta 1945:

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503

6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.

7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.


Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X, sid.

Tuossa kirjassa on 2 sivua juttua Munsalalaisuudesta ja siitä kuinka veneitten saatavuus heikkeni ja hinnat nousi pilviin kesällä 1944 Merenkurkussa. Samaten on mainintoja sotilaskarkureiksi luokiteltavien lukumääristä. Niitä oli keväällä 1945 yhteensä noin 800, joista 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin RUOTSINKIELISELTÄ Pohjanmaalta!

Jukka Kulomaan väitöskirjassa kerrotaan näin:

Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan sivujen 339-341 mukaan Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

3/4 osaa 800:sta kirjoitti:

Uumajan käpykaartiin 1944-1945 paenneiden Suomen ruotsalaisten SOUTUREIDEN tarina lyhykäisyydessään:

Rahallinen korvaus sotilaskarkureillekin maksettiin heidän ilmoitettuaan toimineensa Liittoutuneiden hyväksi!

Tästä kertoo tämä kirja: Eduskunnan napinpainajat eli MUSTA MUISTIVIHKO osa I 1982

Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy
Lahti-Saloranta
ISBN 951-9272-78-X Alea-Kirja

Tässä on oikea tietolähde Veteraaneille ja äänestäjille siitä mitä päätettiin ja ketkä päätti, puolesta tai vastaan VETERAANIASIOISSA sodan jälkeen!

s. 29 Puheenvuoro K.S 11.3.81 (Kotkan Sanomat?)

1.7.1981 lähtien aletaan maksaa rintamalisää kaikille seuraavan lausuman mukaisesti:

“Eduskunta edellyttää, että selvitetään myös vuoden 1939-1945 sotien aikana vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin ja vankiloihin suljettujen saattaminen korvausten piiriin” Suomeksi sanottuna tämä merkitsee sitä, että kaikille silloisten vihollistemme kanssa yhteistoiminnassa olleille kuten vakoojille, sabötööreille, RINTAMAKARKUREILLE ja muille maanpettureille, ryhdytään maksamaan samansuuruista “rintamalisää” kuin niille suomalaisille, jotka henkensä uhalla ja terveytensä menettäen täyttivät velvollisuutensa maataan kohtaan.”

” Mikäli nyt oikein muistan, on jo aikanaan turvasäilössä ja vankiloissa olleille suoritettukin korvaukset menetyksistään ja henkisistä sekä fyysisistä kärsimyksistään.”

s. 28 Ja että kaikki tulisi täysin todistetuksi, seuraa ohessa vielä ote Eduskunnan pöytäkirjasta vuodelta 1945 (kopio sivulla), jolloin ensimmäiset miljoonat jaettiin jo noille linnassa istujille ja KÄPYKAARTILAISILLE. Toden totta KÄPYKAARTI on saanut monin kerroin enemmän kuin Suomen kaarti!
Taisivat silloin RINTAMAKARKURIT tovereineen saada lompakot täyteen-summa oli ollut 92 miljoonaa!

Kokonaissumma oli siis tuo 92 miljoonaa ja se muodostui aluksi maksetusta 17 miljoonasta ja myöhemmin maksetusta 75 miljoonasta sen aikaisesta markasta, vuodelta 1945.


Ja sitten pieni sanomalehtikatsaus vuodelta 1945:

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503

6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.

7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.


Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X, sid.

Tuossa kirjassa on 2 sivua juttua Munsalalaisuudesta ja siitä kuinka veneitten saatavuus heikkeni ja hinnat nousi pilviin kesällä 1944 Merenkurkussa. Samaten on mainintoja sotilaskarkureiksi luokiteltavien lukumääristä. Niitä oli keväällä 1945 yhteensä noin 800, joista 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin RUOTSINKIELISELTÄ Pohjanmaalta!

Jukka Kulomaan väitöskirjassa kerrotaan näin:

Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan sivujen 339-341 mukaan Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

Lue lisää

Rahoista meni 95 % suomenkielisille, lähinnä äärivasemmistolaisille. Aloitekin oli SKDL:n, jonka eduskuntaryhmässä oli ainakin yksi sotilaskarkuri
3. Prikaatista.

Pikku vinkki vain kirjoitti:

Rahoista meni 95 % suomenkielisille, lähinnä äärivasemmistolaisille. Aloitekin oli SKDL:n, jonka eduskuntaryhmässä oli ainakin yksi sotilaskarkuri
3. Prikaatista.

>>Rahoista meni 95 % suomenkielisille

Umeå-Frånt kirjoitti:

>>Rahoista meni 95 % suomenkielisille

sodan päätyttyä enää rangaistu. Valvontakomission vaatimuksesta ja välirauhansopimuksen perusteella oli kaikki "YK-miehet" vapautettava. Oikeusministeri Urho Kekkonen yritti marraskuussa -44 vedota käynnissä olevaan Lapin sotaan, mutta ei sekään auttanut.

Ruotsinkielisiä sotilaita istui karkuruudesta vankilassa sodan päättyessä korkeintaan muutamia satoja. Suomenkielisiä oli tuhansia.

Ruotsinkielisten karkurien merkitystä on aivan turhaan korostettu. Tietysti Ruotsiin pakeneminen oli heillä erikoispiirre. Sodan päätyttyä sinne virtasi paljon enemmän suomenkielisiä, erotyisesti miehitystä pelkääviä äärioikeistolaisia.

Ruotsinkielisten karkuruuden takana oli myös "Munsalan liikkeenä" tunnettu hyvin pasifistinen herätysliike. Se vaikutti osaltaan ruotsinkielisen väestön sodanvastaisuuteen. Liikkeellä oli merkitystä jo ennen sotia ja on vieläkin.

Eihän karkureita kirjoitti:

sodan päätyttyä enää rangaistu. Valvontakomission vaatimuksesta ja välirauhansopimuksen perusteella oli kaikki "YK-miehet" vapautettava. Oikeusministeri Urho Kekkonen yritti marraskuussa -44 vedota käynnissä olevaan Lapin sotaan, mutta ei sekään auttanut.

Ruotsinkielisiä sotilaita istui karkuruudesta vankilassa sodan päättyessä korkeintaan muutamia satoja. Suomenkielisiä oli tuhansia.

Ruotsinkielisten karkurien merkitystä on aivan turhaan korostettu. Tietysti Ruotsiin pakeneminen oli heillä erikoispiirre. Sodan päätyttyä sinne virtasi paljon enemmän suomenkielisiä, erotyisesti miehitystä pelkääviä äärioikeistolaisia.

Ruotsinkielisten karkuruuden takana oli myös "Munsalan liikkeenä" tunnettu hyvin pasifistinen herätysliike. Se vaikutti osaltaan ruotsinkielisen väestön sodanvastaisuuteen. Liikkeellä oli merkitystä jo ennen sotia ja on vieläkin.

Lue lisää

Kyllä maanpetoksesta joutui varmaankin lusimaan vielä syksyn 1944 Välirauhansopimisen jälkeenkin JOS ei erikseen sanonut toimineensa Liittoutuneiden hyväksi. Se saattoi olla monelle soutumiehelle kova paikka ottaa "Kainin merkki otsaansa" päästäkseen vankilasta.

"Valvontakomission vaatimuksesta ja välirauhansopimuksen perusteella oli kaikki "YK-miehet" vapautettava."

Erikoiseksi tuon kaiken teki Ruotsi, joka keväällä 1944 muutti sovittua käytäntöä ja kieltäytyi palauttamasta suomalaisia karkureita Suomeen takaisin. Kevääseen 1944 saakka Ruotsi palautti kaikki sotilaskarkurit takaisin. Sama taisi koskea Saksalaisia sotilaitakin. Niillähän kuolmanvaara oli mitä ilmeisin sillä Saksan armeijassa oli kovat rangaistukset olemattomistakin rikkeistä.

Umeån prikadööri kirjoitti:

Kyllä maanpetoksesta joutui varmaankin lusimaan vielä syksyn 1944 Välirauhansopimisen jälkeenkin JOS ei erikseen sanonut toimineensa Liittoutuneiden hyväksi. Se saattoi olla monelle soutumiehelle kova paikka ottaa "Kainin merkki otsaansa" päästäkseen vankilasta.

"Valvontakomission vaatimuksesta ja välirauhansopimuksen perusteella oli kaikki "YK-miehet" vapautettava."

Erikoiseksi tuon kaiken teki Ruotsi, joka keväällä 1944 muutti sovittua käytäntöä ja kieltäytyi palauttamasta suomalaisia karkureita Suomeen takaisin. Kevääseen 1944 saakka Ruotsi palautti kaikki sotilaskarkurit takaisin. Sama taisi koskea Saksalaisia sotilaitakin. Niillähän kuolmanvaara oli mitä ilmeisin sillä Saksan armeijassa oli kovat rangaistukset olemattomistakin rikkeistä.

Lue lisää

ei ollut maanpetos. Se katsottiin yleensä sotapelkuruudeksi ja rangaistiin sen mukaan. Eihän siitä sodan päätyttyä enää ketään rangaistu, ei edes metsistä ilmestyneitöä käpykaartilaisia.

"Kyllä maanpetoksesta joutui varmaankin lusimaan vielä syksyn 1944 Välirauhansopimisen jälkeenkin "

Pikku vinkki vain kirjoitti:

Rahoista meni 95 % suomenkielisille, lähinnä äärivasemmistolaisille. Aloitekin oli SKDL:n, jonka eduskuntaryhmässä oli ainakin yksi sotilaskarkuri
3. Prikaatista.

Olikohan tuo Kulomaan kirja, joka mainitsi Orimattilan olleen väestön lukumäärään nähden se kunta, jossa oli eniten käpykaartilaisia.

Saman kirjan mukaan karkureita oli kaiken kaikkiaan yli 30 000. Mutta kirjoittaja ei erikseen jaottele oliko murrealueeiltamme savolaisia tai pohjalaisia enemmän kuin hämäläisiä.

Kyllä näitä juttuja on vaikeaa kiistää kun kaikkiin löytyy lujat lähteet! Kulomaan Käpykaartiin? on väitöskirja...

" Kyseessä ei todellakaan ollut mikään Tienhaaran suurtaistelu, josta on vuosikymmennet jostain ihmesyystä vaiettu. "

Puna-armeijan Viipurioperaation jälkeen alkoi uusi operaatio Kymijokilainjalle

















" Kyseessä ei todellakaan ollut mikään Tienhaaran suurtaistelu, josta on vuosikymmennet jostain ihmesyystä vaiettu. "

Viipuri operaatiota seurasi uusi operaatio jonka päämäärä oli Kymijokilinja.
Kivisillansalmen ylimeno ei onnistunut jalkaväen ja tykistön onnistuneen torjunnan ansiosta. Puna-armeija keskeytti yrityksensä Viipurinlahden Kivisalmen alueelta ja painoitti hyökkäyskiilansa Talin alueelle Viipurin pohjoispuolelta.

pysy sinä vaan sielä teiniosastolla puristelemassa finniäsi!

>>Aloittaja kiittää niitä jotka vastasivat asiaan liittyvään aiheeseen mm. Kemppisen linkit etunenässä

purkaa katkeruuttaan heihin täysin aiheesta riippumatta. Kymmenet kerrat se on jo spämmännyt nuo samat jutut.

"En ajatellut pätkääkään näitä Ruotsiin karanneita tässä yhteydessä,mutta näinhän se usein tapahtuu,että keskustelu rönsyää"

Tuo hurrivihainen kirjoitti:

purkaa katkeruuttaan heihin täysin aiheesta riippumatta. Kymmenet kerrat se on jo spämmännyt nuo samat jutut.

"En ajatellut pätkääkään näitä Ruotsiin karanneita tässä yhteydessä,mutta näinhän se usein tapahtuu,että keskustelu rönsyää"

Lue lisää

Mikä sinua tuossa aiheessa riepoo? Onko asiavirheitä? Lähteetkin on aina esitetty hyvin tarkasti. Miksi karkuruutta Ruotsiin ei olla virallisesti tutkittu, vaan siitä ollaan aina pikemminkin vaiettu?


Onko Suomen ruotsalainen sota sinulle jotenkin arka asia ihan henkilökohtaisesti?

Nämä asiat on syytä kaikkien tuntea kun vaaditaan lisää pakkoruuotsia ja 5%:n palvelemista!

Poikkesinko aiheesta kirjoitti:

>>Aloittaja kiittää niitä jotka vastasivat asiaan liittyvään aiheeseen mm. Kemppisen linkit etunenässä

Kiitos vaan.Kesäreissuilla löytyy aina aarteita.Aloituksella oli tarkoitus verrata "ylimainostetun" Pohjanmaan lukuja Hämeeseen ja Pohjois-Uudenmaan kuntiin.Nyt se onnistuu,mutta enenpi keskustelu ei kannattane kun ketju paisui pelkäksi "ruottalaisten" vertailuksi.

>>282 vainajaa ja lisäksi Rutinansalmella 31 vainajaa.

Se on PALJON pieneltä korpipitäjältä!

prosenttiluku tuolla linkissä ei ollut lähelläkään Hämäläisiä paikkakuntia,mutta kunnia kuitenkin heille.Kiestingissä menetettiin valtataistelun vuoksi turhan paljon miehiä.Sekava Saksalaisalisteinen komentoketju.

rättivääpeli sekoaa toisten keskusteluun.Samoja nauhoja jankuttaa kuin papukaija.

Taasko tuo kirjoitti:

rättivääpeli sekoaa toisten keskusteluun.Samoja nauhoja jankuttaa kuin papukaija.

jankuttavat nämä vienohuttuset ja muut valehtelevat pikkupioneerit. On hyvä, että joku iskee faktoja väliin.

Samoja nauhoja kirjoitti:

jankuttavat nämä vienohuttuset ja muut valehtelevat pikkupioneerit. On hyvä, että joku iskee faktoja väliin.

Onhan tuo monesti todistettu ketjussa että asukasmäärällä verrattuna Hämeen kunnissa kaatui enemmän kuin Pohjanmaalla.Miksi selvä asiatieto ei kelpaa?Vai onko tuo teidän rättivääpelinne Pohjanmaalta?

Mikä fakta ? kirjoitti:

Onhan tuo monesti todistettu ketjussa että asukasmäärällä verrattuna Hämeen kunnissa kaatui enemmän kuin Pohjanmaalla.Miksi selvä asiatieto ei kelpaa?Vai onko tuo teidän rättivääpelinne Pohjanmaalta?

Lue lisää

Aloituksen kiinnostavasta aiheesta on kummallisesti harhauduttu ruotsinkielisyyteen ja upseereista jäkättämiseen.Asiallisia viestejä on jokunen,mutta vastaus puuttuu.Miksi Pohjanmaalaisia on pidetty "sankarillisempina" kun suhteellisuus kertoo aivan muuta?

-----Jos tarkoitat hallituksen joukkojen upseereita, niin he eivät teloituksia juuri toimeenpanneet. Ne olivat paikallisten kenttäoikeuksien vastuulla-----

Lähes kaikissa taisteluissa ammuttiin heti taistelun jälkeen antautuneet punaiset. Ei siinä mitään oikeuksia kyselty, kuula kalloon vaan ja heti. "Mitä niitä paskoja kuljetteleen".

Mikä fakta ? kirjoitti:

Onhan tuo monesti todistettu ketjussa että asukasmäärällä verrattuna Hämeen kunnissa kaatui enemmän kuin Pohjanmaalla.Miksi selvä asiatieto ei kelpaa?Vai onko tuo teidän rättivääpelinne Pohjanmaalta?

Lue lisää

Hämeen kunnista ainoastaan Längelmäki kuuluu kymmenen kärkeen kun suhteutetaan sodissa kaatuneita pitäjien miespuoliseen väestöön.

Oppia nattaan, joo kirjoitti:

-----Jos tarkoitat hallituksen joukkojen upseereita, niin he eivät teloituksia juuri toimeenpanneet. Ne olivat paikallisten kenttäoikeuksien vastuulla-----

Lähes kaikissa taisteluissa ammuttiin heti taistelun jälkeen antautuneet punaiset. Ei siinä mitään oikeuksia kyselty, kuula kalloon vaan ja heti. "Mitä niitä paskoja kuljetteleen".

Lue lisää

Punaisia sotavankeja oli leireillä 15.3. 18 noin 4 000. Ammuttu oli noin 600. Tampereella otettiin 11 000-12 000 vankia. Niistä ammuttiin vajaa tuhat. Loput pantiin leireille.

Pääosa antautuneista siis vangittin ja tuomittiin kenttäoikeuksissa. Teloituksia määrättiin noin 7-13 % syytetyistä.

Näin siis tutkijat kuten Jaakko Paavolainen ym.

Harhailijat kirjoitti:

Aloituksen kiinnostavasta aiheesta on kummallisesti harhauduttu ruotsinkielisyyteen ja upseereista jäkättämiseen.Asiallisia viestejä on jokunen,mutta vastaus puuttuu.Miksi Pohjanmaalaisia on pidetty "sankarillisempina" kun suhteellisuus kertoo aivan muuta?

Lue lisää

kuin Pohjanmaalla. Osansa lienee kirjoilla ja elokuvilla.

"Miksi Pohjanmaalaisia on pidetty "sankarillisempina" kun suhteellisuus kertoo aivan muuta?"

Missä tällaista on tutkimuspohjalta esitetty?