Kansainvälistyminen on VTT:n seuraava iso haaste, uskoo pääjohtaja Erkki KM Leppävuori.
”Meidän pitää saada isompi loikka aikaiseksi sekä ulospäin että sisäänpäin. Tutkijoistamme kahdeksan prosenttia on ulkomaalaisia, ja se on liian vähän.”
Leppävuoren tavoite on, että 20–30 prosenttia tutkijoista olisi ulkomailta.
”Pitää luoda edellytykset Suomeen asettautumiselle, auttaa asunnon hankinnassa ja muussa.”
Toinen puoli kansainvälistymisessä ovat ulkomaiset kumppanit ja asiakkaat. Uusimman toimistonsa VTT avasi juuri Brasiliaan. Toiminta liittyy biomassan hyödyntämiseen ja vesiteknologiaan. Kumppanina on Kemira.
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article629397.ece
Suomen tulevaisuus?
Insinöörejä Intiasta
Kemistejä Keniasta
Fyysikoita Filippeeneiltä
Lääkäreitä Libyasta
...
”Meidän pitää saada isompi loikka aikaiseksi sekä ulospäin että sisäänpäin. Tutkijoistamme kahdeksan prosenttia on ulkomaalaisia, ja se on liian vähän.”
Leppävuoren tavoite on, että 20–30 prosenttia tutkijoista olisi ulkomailta.
”Pitää luoda edellytykset Suomeen asettautumiselle, auttaa asunnon hankinnassa ja muussa.”
Toinen puoli kansainvälistymisessä ovat ulkomaiset kumppanit ja asiakkaat. Uusimman toimistonsa VTT avasi juuri Brasiliaan. Toiminta liittyy biomassan hyödyntämiseen ja vesiteknologiaan. Kumppanina on Kemira.
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article629397.ece
Suomen tulevaisuus?
Insinöörejä Intiasta
Kemistejä Keniasta
Fyysikoita Filippeeneiltä
Lääkäreitä Libyasta
...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voisihan tuosta olla hyötyäkin, esim. Intiassa koulutetaan 100000 insinööriä melkein päivittäin.
Kuten lobbarit sanoisivat, "jää suomalaisille parempaa tekemistä".
Suurin osa projekteista on suomenkielisiä ja maksajat suomalaisia samoin raportit, seminaarit ja workshopit pääosin suomenkielellä. Mitä hiton hyötyä niistä kielitaidottomista pelleistä on projekteissa. Suomenkieliset joutuvat vain tekemään projekteissa tuplatyöt.