Miksi läheisen kuolemaa on niin vaikea hyväksyä? Tiedä, että hänellä on nyt viimein hyvä olla. En kuitenkaan voi olla ikävöimättä hänen hymyään ja nauruaan, jotka yhä harvemmin pilkahtivat esiin viimeisinä aikoina. En koskaan sanonut, että rakastan sinua, mutta minun olisi pitänyt... Suljit minut aina syleilyyn ja annoit suukon poskelle. Pidin sitä pehmoiluna... Kun viimein pehmoilin takaisin ja laskin huuleni poskellesi, olit jo kylmä. Tuo kylmyys tuntui huulillani monta päivää. Veit palan minusta mennessäsi. Ja vaikka välillä olenkin vihainen, rakastan sinua. Ikävöin sinua...
Ikävä
qpqpqpqpqp
180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on pitkälti mennyt, toinen oli vaan niin parasta seuraa, mitä olla voi.