Kuinka usein romantiikkaa?

Tiedän tilanteesi, sillä seurustelin samanlaisen miehen kanssa kuusi vuotta. Tuolloin pakolliset synttäri-, joulu- ja vuosipäivälahjat olivat miehen käsitys romantiikasta, kukkia ehkä naistenpäivänä ja pari kertaa vuodessa syömään paremmin, silloinkin tosin ehdotuksestani tai minun tarjoamanani.

Nykyinen mieheni muistaa kaikki merkkipäivät, mutta tuo kukkia kerran kuukaudessa spontaanisti piristämään minua, palkitsemaan työmenestyksestä tai koska on aurinkoinen maanantai. Paremmilla treffeillä käymme vähintään kerran kuukaudessa ja lahjoja saan syystä tai toisesta parin kuukauden välein. Yhtä lailla itse hemmottelen miestäni lahjoin ja illallisin, joten kyse on vastavuoroisesta toisen ilahduttamisesta ja arvostamisesta - ei siis siitä, että toinen tavoittelisi taloudellista hyötyä. Ostamme toisillemme toisaalta aika arvokkaita ja ns. ikuisia lahjoja, mutta se ei ole itse tarkoitus, vaan yhtä onnellinen olisin vähemmän kalliistakin lahjoista. Tarkoitus - ja se toisen ajatteleminen on tässä se tärkein. Samaa linjaa ovat hänen tekonsakin, eli mikä tärkeintä, ei romanttisuus suinkaan rajoitu materiaan, vaan on myös niitä pieniä ja suuria tekoja arkipäivissä. Olemme seurustelleet reilun vuoden ja alle kolmekymppisiä, joten varmaankin "verrokkiryhmääsi".

Valitettavasti mies ei huomauttamalla muutu avokätisemmäksi, romanttisemmaksi tai huomaavaisemmaksi, joten sinun täytyy pohtia, miten tärkeää tuo romanttisuus on sinulle ja mitä muuta nykyinen kumppanuutesi tarjoaa vaakakupissa sen tilalle.

Tsemppiä!

Onko oikeasti tuollaisia romanttisia miehiä olemassa! Mulle yksi sellainen kiitos :)

Olen juuri eronnut miehestä, joka ei romanttisuudesta perustanut.. Tai no, taisi alkuaikoina joskus laittaa ruokaa ja kattaa sen kauniisti pöytään, mutta aika äkkiä jopa se jäi. Maksoi kyllä ravintolaillallisen muutamaan otteeseen, mutta yleensä illallinen oli kuitenkin minun varaamani...

Rakastan yllätyksiä! Ei niiden tarvitse olla kultakello, kallis matka tai mitään rahallisesti arvokasta. Se voi olla juuri jotakin pientä - sauna lämmitetty kun tulet kotiin/kylään poikaystävän luo kynttilöitä kylppärissä, järjestetty koti-ilta omassa rauhassa vaikka hyvän leffan kera tms. Ihan pienillä jutuilla sitä saa ihmeitä aikaan. Voi kun sellasen miehen löytäis :)

Oman kokemukseni mukaan naiset eivät juurikaan perusta lässyttelevistä ja hempeilevistä miehistä. Näin ollen eivät juurikaan myöskään siten romantiikasta.

Kyllä mieskin haluaisi olla romanttinen, mutta harva uskaltaa olla täysin sitä. Itsekään en uskalla enää olla. Naisen huomioiminen on kaatanut suhteet. Parempi olla viileän välinpitämätön ja kätkeä omat tunteet naiselta.

Naiselle romantiikkaa on että mies maksaa viulut! =oD

Kyllä tää paikka osaa aina yllättää sillä miten sekaisin ihmiset yleisesti on :D Edelliset kommentit ei ollut kovin romanttisia. Ei se ole mikään mies, jos ei ole maksumies :D

Paras opetuselokuva naisten kanssa toimimiseen on conan barbaari ( se arskan tietysti ) Siinä opetetaan kaikki. Se on itseasiassa aika romanttinen elokuva. :)

Kyllä romanttisia miehiä on olemassa!
Mieheni avaa vieläkin minulle auton oven, kun tulen esim. hänen perässään autolle ja hän on jo autossa. Hän valmistaa meille illallista, jos olen häntä pitempään töissä, ottaa kainaloonsa joka ilta rauhottumaan, kun sellainen aika on.
Ravintolalaskut maksamme puolin ja toisin.
Välillä olen vieläkin ihmeissäni hänen huomaavaisuudestaan, mutta en minä valita... =)

itse olen nainen ja omasta mielestäni miehen ei _tarvi_ maksaa minun menojani(: joissain tilanteissa tietenkin voi soveltaa, että vaikka silloin tällöin, mutta harvemmin mies sitten maksaa, mutta se ei ole välttämätöntä.
Romantiikasta en tiedä, en ehkä tarvi sitä niin paljon, haluan miehen joka ottaa minut ja on turvallinen(= toisaalta taas, (koska olen bi-seksuaali) naisen kanssa se on aivan erilaista, kahvittelut ja 'treffit' ehkä mukavempia=) ehkä johtuu siitäkin että olen niin nuori.. saattaa olla että se romantiikankin tarve tulee sitten myöhemmin;D mutta nyt se pelkkä läheisyyskin jo melkeempä on romantiikkaa

Tämän miehen näkökulmasta lahjojen ostelu,leffa ja ravintolailta ei ole varsinaisesti romanttista. Romanttista mielestäni on esim. auringon laskun katselu beachillä, melonta retki, sopiva lomamatka, syyskävely ruskametsässä, se mainitsemasi kynttiläillalinen, saunailta rantasaunalla jne Tuo ulkona syöminen ja kukkien osto meillä jo rutiinia ja korujakin yms tullut osteltua. ei tuo vaimo noista mistään asioista tunnu paljon yllättyvän/piittaavan - pitänee itsestään selvyytenä kaiketi tai ei ainakaan mainitse asiasta...Rahoitus nykyään jo lähes molemminpuolista - aiemmin kyllä maksoin lähes kaiken elämäntilanteesta johtuen. Valitettavasti romanttiset tunteetkin (salaiset sellaiset) ovat jo hieman toisaalle suuntautuneet...(siis vain tunteet ei toiminta !!)
Näin meillä.

Naisia on kolmenlaisia. Niitä, joista ei kannata välittää lainkaan, niitä, jotka ovat vain sekstailua varten, sekä lopulta niitä, joihin panostetaan romantiikkaa. Jos nainen on itseään täynnä oleva typerä feministi, hän saattaa olla ulkonäkönsä ja mahdollisten muiden fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi käyttökelpoinen seksikumppanina, mutta eipä häneen kannata mitään lahjoja tai kynttiläillallisia satsata. Sellainen suhde on vain pelleilyä ja pidennetty yhdenillan seikkailu, jossa lopulta molemmat etsivät toisesta jotain sellaista, jota toisessa ei todellisuudessa ole lainkaan. Jos nainen on mielenkiintoinen, mukava, suhteellisuudentajuinen ja kohtelee muita ihmisiä niinkuin toivoisi itseäänkin kohdeltavan, sellaiseen naiseen kannattaa panostaa romantiikkaa. Jälkimmäistä odotellessa ja edellisen merkeissä huvitellessa..

Mitäs tasa-arvoa se tuollainen on että odotetaan mihiltä tarjoamista ja lahjoja?!?

Yrittäkää nyt elää miesten rinnalla tasavertaisina kun olette sitä niin halunneet.

Itse en pidä liian "imelästä" ja romanttisesta miehestä. Ei miehen tarvitse jatkuvasti availla ovia, viedä illalliselle, järjestää kynttiläillallisia, ostaa lahjoja, tuoda kukkia... Mielestäni parasta yhdessäoloa on esimerkiksi juoksulenkki, sulkapallopeli, telkkarin katsominen, yhteinen ruuanlaitto hetki, leikkiminen lastemme kanssa. Arkiset asiat joita tehdään yhdessä joko koko perheen voimalla tai vain kahdenkesken :) tietysti arvostan miehen elettä kun kerran vuodessa äitienpäivänä tuo lasten kanssa aamiaisen vuoteeseen lasten itsepoimimien kukkien kera, mutta se riittääkin minulle :)

Eipä taida tuo perinteinen romantiikka olla kovinkaan korkeassa kurssissa nykyaikana. Itse en tunne lähipiiristä yhtään naista, joka tykkäisi romanttisista miehistä. Nykyisin naisten menoja makselevasta miehestä tulee epätoivoinen kuva kohteliaan sijasta. Suhteessa on tärkeintä arjen sujuminen. Kukkapuska tuntuisi kyllä melko persoonattomalta piristämään arkea, mutta kaikenlaisia pieniä yllätyksiä kannattaa tehdä puolin ja toisin.

Taas on rahasta vaan kyse, eli jos mies ei tarjoa ja ostele lahjoja se on luuseri?
Naisen sen sijän et tarvi korvataa viulut kun seksillä!?

...Kai sitä rupee arvostamaan todellista kumppania vasta kun on tosi pahat paikat elämässä.Ihmettelin poikaystävän perusmiehen eletöntä ja askeettista asennetta......Sitten sairaistuin rintasyöpään ja tämä perusmies oli tukena jokaisella päivänä pitkän ja uuvuttavan hoito-jakson ajan!!! Paras lahja!!!

Kun armaallani oli peräpukamat, ne iltaisin hellästi voitelin...

Olen mies ja parhaimmat romanttiset hetket vaimolleni valmistelen yleensä hyvän illallisen tai päivällisen merkeissä. Eli syön itse puoliraa´oista herneistä muhiteltua hernekeittoa ja äyskäröin 4-5 lautasellista vaimolta tietämättä poskeen. Loppu onkin historiaa, yleensä piereskelen jonkun hyvän leffan lomassa soffalla vaimon naamalle mojovia pommeja.

juupa juu ite maksan kyllä ruuat ja juomat kun likkakaverin kans käydään syömässä ja toki ostaisin kyllä kaupassakin mut se sanoo aina että sä et maksa mun ostoksiani ..joten se siitä ja eipä sille tahdo mikkään romanttiset jutskatkaan kelvata ..tulee vastaus et annappa olla toi tollanen ..siispä ollaan sit vaan ja istutaan ,,katellaan töllöö ym ..heh se onki romanttista juuu..

no kato ,, toi juttu menee silleen että yleensä tässä maailmassa saa sitä mitä menee tilaamaan , naiset on vouhottanu tasa arvosta vuosikymmenen tai 2 ,, mikäs nyt mättää kun miehet antaa mitä pyydetään ??? toihan on just sitä mitä ollaan pyydetty ,, tuli vaan mieleen että montakos kertaa sä oot vieny äijäs kylpylään ?? raveihin ,, tai kalareissulle ,, kuulostaa siltä että oot kova vaatimaan mutta et itte antais mitää¨n ,, aika kuvottavaa vikinää

Oi, kyllä romantiikaa on. Mies on monesti järjestänyt mulle treffit ja jotain romanttista, maksanut syömät ja ja juomat, jotain pikkulahjaakin. Ei oo kyllä oo mun mies, eikä ikinä vaimolleen moista tee. Eikä mun mies mulle. Mutta näin on ihan kiva :)

onhan meitä moneksi,olen mies 40v olen seurustellut myös naisien kans jotka odottaa aina että mies maksaa kaiken ,en ole sellainen mies että aina lompakko auki.

ostan kukkia,ruokaa,siivoan,laitan ruokaa,kynttilät ovat mukavia iltasella ja vaikka saunoessa ,voi lauteilla ja ikkunalla palaa,viiniä,kaljan seuraksi,mikä naisia rassaa aina pitää rahasta marista,ostan jos ostan ,maksan jos niin tuntuu,en aina .
jos olisin rahamies ei sekään olisi mikään ongelma kun olen sellainen et jos rahaa on sitä voidaan käyttää järkevästi ja hyvän olon tuomiseksi ,mut en ole rahamies enkä enään kenenkään mies heh.

loppui marinat ja ruikutukset 2005.
saa mennä ja tulla ja ostaa ,mitä haluaa ja kenelle tahtoo...kyllä mietin kannattaako enää ottaa kumppania vakituista kun nääkin mitä on seurustellut ovat heti menossa vihille tai sit pitäis ostaa varmaan talo nyt vähintään ennenku alkavat kehrätä .ja paskat ...yksin on hyvä ja rahalla saa jos haluaa maksaa.....siihenkään en suostu !!pitää olla joku järki tässäkin .Joskus on kiva yllättää ja ostaa naiselle lahja tai kukkia ,yms pientä iloksi ja elämän säilymiseksi suotuisana ,toivottavasti tielle osuu normaali rakkaus ilman rahallisia anheuksia ,sais sitten taas yrittää kumppanuutta ,aikaa tässä vielä olis ,eikä alkoholikaan ole ongelma koskaan kun ei ole juonut sitä vielä 40v aikana.

Maksanut... Liian monessa viestissä puhutaan rahasta. Kai sitä nyt muutakin romantiikkaa on kun ostelu ja tarjoaminen?

Vähemmästäkin katoaa romanttiset halut jos romantiikan mittarina on eurot.

saadaan romantikko kunhan tehdään selväksi että tähän naiseen kannatta todellakin panostaa, olettaen tietenkin että rahaa löytyy.

Raha = romantiikkaa.

Mun mielestä romantiikka on toisen huomioimista ja pienten yllätysten järjestämistä - ei missään nimessä sitä että mies käyttää naiseen rahaa maksaen illalliset ja ostellen koruja.....vaan sitä että aina välillä muistuttaa että "hei kultsi mä rakastan sua" . Pienistä asioista se tulee - siitä että huomaa jos tukka on erilailla tai uusi pusero päällä - tai siitä että MIES EHDOTTAA että mennäänkö ulos syömään jne... Voi kun tällaisen miehen löytäis.... toivossa on hyvä elää!

Täytyy sano että täälläkin olisi romanttinen mies,mut naiset etsii sellaista kiiltokuva poikaa,kun kuvittelevat ulkonöän olevan jotenkin tekemisessä sellaisen miehen kanssa joka on romanttinen ja herrasmies naiselle.
Olen seurustellut erään korkeasti koulutetun naisen kanssa ja se suhde oli täydellinen katastrofi,kun nainen ajatteli vain itseään.Vaikka kuinka tein ruokaa,toin aamiaisen sänkyyn,tein kaikkeni mitä mies voi tehdä niin jätti kun nalle kalloille.Siinä naiset vielä ihmettelee miksi ei ole romanttisia miehiä enää olemassa.......
Jos joskus vielä löydän kivan naisen niin teen toki vielä hänelle myös kaikkea kivaa,mut vähän nyt tuntuu turhalta koko ajatus kun lopputulos on jätetyksi tuleminen...

Eiköhän ne kadonneet sinne minne katosivat vanhan ajan kunnolliset ja arvokkaat ladyt.

Naiset eivät myöskään nykyään varsinkaan Suomessa arvosta herrasmiehiä vaan tällainen mies on auttamatta naiivi nössö.

Ellei sitten herrasmies ole komea, kuuluisa, varakas, sporttinenhurmuri tai ulkomaalainen.

Jostakin syystä suomalaiseen naiseen paremmin näyttää purevan lempeän charmin ja kohteliaisuuden sijaan sellainen jätkämäisyys ja äijämäisyys.

Mitä paskemmin suominaisia kohtelee sitä enemmän he kunnioittaa sinua ja pitävät miehenä. Mitä vähemmän niin sitä veljellisempänä he sinut näkevät ja kunnioitus miehenä on tipotiessään.

Herrasmies Suomessa noita nimettyjä poikkeuksia lukuunottamatta on naisten mielestä munaton nysvääjä ja tylsä kaakki.

Tässä pukkaa naisen näkökulmaa...
Miksi romantiikan pitää ylipäätään maksaa mitään? Mun mielestäni parasta romantiikkaa on arjen romantiikka: valmiiksi tehdyt eväät töihin, ovien avaaminen, selän pesu, kukkakimppu luonnonkukista, suukko tai halaus kesken arkirutiinien...
Ravintolaillalliset, kylpyläviikonloput ja turhanpäiväiset korut ovat loppupeleissä aika mielikuvituksettomia.
Ja miksi sen pitää olla mies, joka huolehtii niistä eleistä ja yllätyksistä? Ihan yhtä hyvin nainen voi tehdä niitä ja mun mielestä kuuluukin. Suhteen hoitaminen on kummankin asia ja arjen romantiikka piristää sitä jokapäiväistä elämää.

Niinpä.Välillä tuntuu,että pienemmillä varoilla naisena maksan vielä enemmän,kun nyt kuitenkin himpanverran extrailoja arkeen kaipaan.Kuinka saisin suhteen ajattelemaan,mikä tekee naisen tyytyväiseksi!!!Moni juttu toki,mutta pienistä se ilo irtoaa..ei kuitenkaan joulu ja pääsiäiskukista,pelkästään.Olen elänyt toisenlaisenkin suhteen,mutta siinä viina sotki koko pakan...kaikessa avokätisyydessään.Jotta kait se vaan täytyy itse ratkaisut tehdä......

itsehhän minä olen miettinyt sitä että minne on naiset kadonnu joille kelpais herrasmies, mies joka ei hauku, hakkaa tai alista, vaan kohtelee hyvin ja vie ulos, osottaa tunteensa ja kohtelee muutenkin hyvin.

tätä olen pohtinut jo kauan aikaa vaikka olenkin 18.

en ole kertaakaan kohdellut naista kaltoin, ja olen aina kohdellut kumppaniani erittäin hyvin, mutta se kiitetään yleensä pettämisellä, 8 suhdetta on ollut, jokaisessa olen kohdellut erittäin hyvin, 8 kertaa minut on petetty.

en voi sietää silmissäni miestä joka hakkaa haukkuu ja alistaa naisia, koska se on väärin.

olenkin tässä pohtinut että jos naisella on kaksi vaihtoehtoa, mies joka kohtelee hyvin, vaikkei ehkä olekkaan mikään hirveän komea ja mies, joka sylkee joka nurkkaan ja kohtelee kaikkia niinkuin ne olisivat vain paskaa kengässä. niin miksi naiset valitsevat aina sen paskamaisemman miehen? vaarallisuuden tunteen, jännityksen vai jonkun muun asian takia?

romanttisuus ei todellakaan ole ainakaan minun kohdallani kuollut, mutta se ei näytä nykyajan naisille kelpaavan!

sen verran harvassa on ollu et naisten polkupyörääkin alan katella sillä silmällä

Onhan meitä romanttisia miehiä mutta kun ei kelvata naisille. Haluavat kaikenmaailman komeita karpaaseja, eivätkä tällaisia rentoja keskisuomalaisia miehiä.

Kulut pitää jakaa tasapuolisesti. Molemmat tarjoaa vuorotellen. Ei se mies mikään pankki ole.

Paljon on maksanut muutamassa kuukaudessa leskimiehelle mutta nyt on loppu, tästä lähtien naiset maksaa.
Tietenkin hienoja kokemuksia mutta etsin romantiikkaa, vaikka sitä ei tänään ole on vain kevyttäkenkää.

itse ainakin hemmottelen puolisio mielelläni ostan kukkia jne.. tosin nyt ei ole ketään kelle ostaa...

On se jännä kun lukee näitten miesten kommentteja täällä... Huhhuh!
Jännästi suurin osa miehistä ei osaa lukea, tai sitten jättää huomiotta asioita (varmaan kuten naisensakin..)

Miesten mielestä naiset ajattelevat vain rahaa, ja lahjojen ja yllätysten rahallista arvoa, vaikka siitä tässä koko asiassa ei ollut ollenkaan kyse!
Ja kivasti aina vedotaan siihen, että tämä se on sitä tasa-arvoa.. voi voi...
En usko, että aloittaja olisi tarkoittanut, että hänen menojaan pitää maksaa, tai että hänelle pitää ostaa lahjoja, vaan kyse on romantiikasta, ja tottakai sen pitää olla molemmin puolista. Uskon, että kirjoittaja on varmasti myös tehnyt osansa romantiikan suhteen, miksi ihmeessä hän muuten tänne kirjoittaisi??

Niin... romanttisuus on katsojan silmassä... Itselle romantiikka on ihania arkipäivän iloja, taitoa tunnistaa sieltä karheankin miehen takaa yllättäviä, lämpimiä huomioonottoja. Sellaisia, joita hän ei itsekään tajua tekevänsä. Romanttisinta on helppo vuorovaikutus, sielunkumppanuus. Kaikki mitä tahtoisi itselle tehtävän tulisi tehdä myös toiselle.. Sen opin 18 v liittoni aikana ja eron jälkeen yritän tämän nyt uudessa suhteessa muistaa. Toinen tulee yllättävästi vastaan kun itse unohtaa ne omat "vaatimukset" ja keskittyy huomioimaan toista...

Kuten liiankin Hyvin tiedämme että naiset (en tarkoita sinua) rakastuvat renttuihin joten ole tässä romanttinen. Itse olen Tunteilla kyllästetty mies terveellä tavalla, pidä lähellä olosta mihin ei tarvitse aina kuulua seksiä pidän kaikesta yhdessä puuhaamisesta sekä siitä että saan (sain) järjestää yllätyksiä naiselleni vaan miten kävi -ainakin viimeisille en kelvannut lainkaan vaan kelpuutus listalla hänelle oli ison omaava alkoholisti kuin myös ruoskamies didloineen. Nyt elän yksin ja tarpeeni käy tyydyttämässä maksullinen nainen jonka kanssa "suhde" pelaa paremmin kuin hyvin.

Naiselle riittää rahapussin paksuus ja omasuus,se on romantiikkaa , ei muita vaatimuksia, niitä kun ei ole saa olla rauhassa kaikista naisväestä. Jaa niin auto ja uudenkarhee, sanoppas olen köyhä eläkeläinen, ajelen pyörällä ja omaisuutta ei ole, sanan romantiikka voi samalla hylätä.
Jos joku naisihminen muuta väittää, näyttää hän variksenpelättimen ja kotkan risteytykseltä. Tai syö psyykelääkkeitä, polttaa tupakkaa ja vetää kaljaa.
Ruumiin rakenne on mätisäkki, kauniit nirppanokat ne kiertää kaukaa.

Naiset toivovat romantiikkaa, ja kuitenkaan heille ei kestäisi hymyillä ettei leimaudu epätoivoiseksi vonkaajaksi. :D

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus Naiset pitävät hymyilevää miestä epätoivoisena vonkaajana/1135266397893

Mä olen miehenä kyllä tarjoutunut maksamaan aina varsinkin treffeillä. Ilmeisesti lompakkoni ei ole tarpeeksi paksu kun naiset ovat jättäneet. Olen jälkeenpäin huomannut olevani tyytyväisempi ilman naista, voin käyttää aikani ja rahani ihan miten haluan ilman että joku osoittaa mieltänsä jollain lapsellisella tavalla.

Minä ja minun mieheni (kihlattuni) olemme sen verran nuukia ja säästeliäitä, että emme kumpainenkaan raaski laittaa rahaa "palamaan" yltiöromanttisiin hetkiin, mutta minun mielestäni meillä on arjen romantiikkaa kun laitamme ruokaa yhdessä ja katsomme leffoja videolta ja käymme kuutamokävelyllä käsikädessä. Joskus on kaukoputki mukana ja katselemme tähtiä.

Mä kyllä huolisin kanssa yhden romanttisen miehen, edellinen kun ei sitä ollut pätkääkään....

Olen nainen ja minusta romantiikka on jotain muuta kuin kynttiläillallisia ja lahjoja. Nuohan ovat vain sellaisia treffeihin ja seurusteluun liitettyjä kliseitä.
Jos haluat kynttiläillallisen, niin mikset järjestä sellaista itse?

Aitoa huomaavaisuutta, tämä tuo suhteeseen romantiikkaa. Pienet huomaavaiset sanat, hymy, halaus. Valitettavasti toisen huomioiminen pitkässä suhteessa (10-vuotta) unohtuu ja tilalle tulee kaikki arkipäiväiset turhat riitelemiset ja toisen huomioiminen suhteessa jää muun alle.

En tiedä mitä sanoa... Naiset haluaa romantiikkaa, mutta ei ota sitä kun saa. Tässä oma tarina: Olin vakaa, mutta "villi ja vapaa" reilu 30 kymppinen, eli tein työni, mutta loppuajan reissasin ja rellestin pitkin maailmaa. Nainen jahtasi minua kauan ja halusi saada minut elämäänsä renttuna. Itse kaihdoin ajatusta koska kerran oli sattunut pahasti enkä halunnut laittaa itseäni enää sille alttiiksi... Sorruin sitten kuitenkin, ja nyt välitän naisesta enkä tee pahojani. Olen ulkomailla duunissa ja haluaisin olla hänelle romanttinen aina kun olen Suomessa ja muutenkin, mutta hän ei enää olekkaan yhtä kiinnostunut enää... Aivan kuten minä itse metsästyskautenani ennen häntä, eli sitä saa mitä tilaa... ;D Kai se pitää ruveta taas siaksi joka vaan soittaa booty call:eja niin naiset tykkää.

jostain syystä kovasti kiinnostaa naisia että mies maksaa kaiken
eipä ole tässäkään viestissä mitään naisen romanttisuudesta
tyypillinen nainen , huudetaan tasa-arvoa silloin kuin itse sopii
koita lehmä itse kaivaa lompakkoas esiin näin tasa-arvon aikana perkele juuh
kasvatettu vanhanaikaseksi?
siis kasvatettu että mies maksaa
tollasista naisista käytetään jotain tiettyä nimitystäkin
hyvä kasvatus sulla !
mutta toi on normaali suomalainen nainen,mies maksaa muuten kyllä ollaan kiinnostuneita "tasa-arvosta"

Olen aina ollut romantikko ja toiminut kaikissa vakavissa suhteissani juuri niin kuin kirjoittaja toivoisi. Kaikki vakavat suhteet ovat päättyneet naisten toimesta. Heitä kun moinen lässytys etoo, tympii jne.

Olenkin tehnyt sittemmin empiiristä koetta. Jokainen nainen, jota olen pitänyt kuin kukkaa kämmenellä, on lähtenyt kävelemään ennemmin tai myöhemmin. Jokainen, jota olen kohdellut kaltoin, on halunnut naimisiin tai ainakin lapsen kanssani. Siis aivan jokainen.

Mitä tylymmin ja huonommin olen suomalaisnaista kohdellut, sitä kiihkeämmin he ovat rakastuneet ja touhunneet sängyssä. Mitä paremmin suomalaisia naisia kohtelee, sitä veltompia ja törkeämpiä heistä tulee. Tämä on siis aivan tietoisen kokeen avulla saatu havainto.

Koeotanta on käsittänyt suomalaisia, siis kantasuomalaisia naisia, ikähaitari on ollut 23 - 50v. Kaiken kokoisia, näköisiä, työttömistä toimihenkilöihin, rikkaista köyhiin. Kaikkiaan naisia on ollut yli 30.

Näillä tuloksilla en ole ollenkaan vakuuttunut suomalaisen naisen romantiikan janosta. Se taitaa olla sadepäivien höpötystä. Suomalainen nainen rakastuu tylyyn mieheen, joka pitää häntä kynnysmattona ja seksileluna. Romanttiselle miehelle suomalainen nainen on vihamielinen ja aggressiivinen. Romanttista miestä myös solvataan avoimesti, kun taas tylyä miestä kehutaan lähes tauotta.

Katsokaa siis naiset peiliin. Sieltä se syy suomalaisten miesten epäromanttisuuteen löytyy.

Ole enemmin iloinen siitä, jos miehesi edes on 'tosissaan' sun kanssa, siis ettei petä tai valehtele, vaan on aidosti tosissaan kanssas ja kertoo suoraan mitä ajattelee. Oma mieheni on onnekseni luotettava, en joudu ikinä häntä pelkäämään enkä epäilemään, vaan tiedän oikeasti miehen mua rakastavan - ja se riittää mulle. Toki lahjat ja yllärit ja muut tuollaiset oisi kivoja, mut ei se haittaa ettei niitä saa, ko tietää miten kamalia jotkut miehet voi olla.. Näitäkin kun löytyy, jotka tuo lahjoja ja keksii romanttisia ylläreitä, mut sit on väkivaltaisia tai peliriippuvaisia tai pettäjiä. Ei kannata olla liian vanhan aikainen, enää ei eletä sitä aikaa ko oli romanttisia ylläreitä ja naiset täydellisen kilttejä kodinhoitajia.. Oo onnellinen siitä mitä sulla on, kaikilla ei oo edes sen vertaa :)

ju juu usein, muttei rakkautta, tietty

On opetettu jo pienestä pitäen käytöstavat ja kohteliaisuus on itsestään selvyys. Esim,aina vanhempia ihmisiä teitittelen ja naisille avaan oven ja ym. Mutta se että minä olisin maksumiehenä ravintolassa ei onnistu. Kohteliaisuus ei tarkoita sitä,että rahoittaisin siipeilijöitä. Kyllä minun täytyy ihminen tuntea pidemmältä ajalta,ennen kuin maksan hänen ruokailunsa,tai leffaliput.

Mä ainakin löysin elämääni muutama vuosi sitten tosi romanttisen miehen. Ja kaiken lisäksi vielä täältä suomi24:n treffisivustolta. Kukkia tulee tämän tästä, ja varsinki juuri naistenpäivänä, seurustelun aloittamisen vuosipäivänä, kihlauksen vuosipäivänä jne. Lahjoiksi saan yleensä koruja ja ravintolapäivällisiä.
Muutenkin minua hemmotellaan usein. Ja varsinkin nyt kun odotan meidän lasta. Joka ainut päivä minulta muistetaan kysyä kuinka voin ja kuinka päiväni on sujunut.
Eli niitä romanttisia miehiä on vielä olemassa. Ja saan todella kiittää onneani ettei hän aikaisemmin kelvannut kenellekään muulle, sain todellisen aarteen itselleni :)

Kyllä löytyy romanttisia miehiä, minä olen yksi heistä. mutta hyvin harvoja naisia romantiikka kiinnostaa mitä olen viestitellyt suomi24 treffien puolella ja mitä olen muuten huomannut.

Kyllä romanttisia miehiä on.Minulla on yksi.Olemme olleet yhdessä kolmatta vuotta.Toistemme huomioiminen on yksi luonnollinen osa tätä suhdetta.Koskaan en kyllä uskonut tälläistä enää kokevani.Mies pitää minua todellakin kuin kukkaa kämmenellä vieläkin.Luulin alkuun että se on vaan alkuhuumaa,mutta mitä enenmmän suhteemme syvenee ja toisiamme opimme tuntemaan huomioiminen vain lisääntyy.
Sanoin jo alkusuhteessa että koruista en välitä enkä lahjoista.Hän vie minut esim metsäreissuille,laittaa hyvät ruoat,lämmittää saunan,hieroo silloin kun haluan.Ottaa kädestä kiinni.Ei pelkää pussailua eikä halailua ihmisten edessäkään.
Kehuu joka päivä asioista,kannustaa minua.
Jos ihailen jotain kaunista vaatetta tai laukkua tms,hän haluaisi että ostan sen jos se minua ilahduttaa.En kyllä silti shoppaile hänen rahoillaanMutta iloitsen hänen huomaavaisuudestaan.
Kun käymme ruokaostoksilla,hän varmasti kantaa ostokset.
Oikeasti tuntuu välillä että olenko minä niin ihana että ansaitsen tuon kaiken,kyllä yritän huomioida häntä samalla tavalla,Toivoisin kyllä kaikkien saavan samanlaista huomiota parisuhteessa sillä se lisää sitä välittämistä ihan varmastiRomantiikka on minulle sitä arkiromantiikkaa.Mutta se olikin sitten tosi ihanaa kun lähdimme kahdestaan lemmenlomalle.Olin varmaan yhtä onnellinen ja huomioitu kuin Victoria prinsessa;)

Tässä nähdään, mihin tämä järkyttävä tasa-arvopaska johtaa. Miehet, eivätkä naiset enää tiedä, mitkä voisivat olla roolimallit. Mitä vittua valitat, olet suomalainen, tasa-arvoinen nainen. Osta miehellesi kukkia ja vie hänet kylpylään.

Terveisin: MIES

On miehiä mutta ei naisia pohjoismaissa.

Se on vielä nuori kolli - ota vanhempi, silloin löytyy naisen arvostusta. Tiedän, että puhun seinille, mutta kun tulit kysyneeksi.

ainaskii tiällä savossa on yx sellainen roman...tikko ja se löytyy 24,n treffeiltä ja deitille.fi

Kyllä rahan perään ovat melkein kaikki, mutta kohtuus kaikessa. Kyllä mieskin voisi haluta kukkia ym.

Mutta romantiikkaa saa aikaiseksi ilman rahaakin, hellyys ja yhdessä olo ovat parhaimpia ja pitää välit hyvinä vielä vaikka kotona olisi ollut muutama kiukuttelevaa lastakin joille ei tunnu mitään kelpaavan. Tosin harvemmin nykyään kukaan muistaa koska olisi sanonut toiselle olet hyvän näköinen tai ihana tai jotain muuta mukavaa, että toiselle tulee hyvä mieli. Illan voi viettää yhdessä sohvalla katsellen tv:tä saman peiton alla ja vaikka pitää toista kädestä vielä kymmenen yhdessä olo vuoden jälkeenkin.

tekisin romanttisia juttuja jos ne vaan kel PAIS...

Niinpä...
XD
XD
xd
xd

Minä olen naiselleni sekä romanttinen tässä mielessä kuin täällä on tarkoitettu, ja pidän häntä seksileluna. Ja hän pitää siitä ja sanoo arvostavansa sitä, että olen niin miehekäs.
Hänellä takana pitkä liitto jossa mies joi ja kohteli huonosti. Minulla takana pitkä liitto tasa-arvo feministin kanssa, jossa romanttisinta oli saunan lauteiden pesu yhdessä juuriharjalla.
Minä maksan aina, mutta tässä keski-iässä sillä nyt ei ole merkitystä kummallekaan - asuntovelat on maksettu. Kysymys on siitä että kun pidämme yllä tiettyjä miehen ja naisen rooleja, ne roolit kannattelevat parisuhdettamme.
Hän voi luottaa siihen että hänellä on turvallinen olkapää ja minä voin luottaa siihen, että saan upeaa seksiä aina kun haluan, joskus tilaan sitä kotiin valmiiksi :) Se on minulle tärkeää ja hänelle myös, seksi siis.
Kaikki eivät ole romanttisia, eivätkä romantiikkaa tarvitse. Hyviä käytöstapoja arvostavat kuitenkin kaikki.

Jos haluu romantiikkaa tai perustaa romantiikasta. Nii laittakoot miehen sit vaihtoon, jos ottaa noin koville.
Mun mielestä romantiikka on kliseista ja yliarvostettuu. Ja loppujenlopuks aika turhaa joutavaa. Enkä viitti viedä mitään kukkii tai lahjoi mun naiselle, tai se heti luulee tai olettaa että olen tehnyt jotain pahaa. Että tällästä nykypäivänä.

Viisas mies menee naimisiin hyvätuloisen ja vakaan naisen kanssa, lapset jne siellä, kuumat seksijutut on rakastajattaren kanssa ja mukava kaikenlainen ajanviete tapahtuu kavereitten kanssa.

Viestiketjun aloittaja on Hullu Akka!
Sen pitäisi saada ruoskaa oikein kunnolla perseelleen, siinä sille romantiikkaa!

Mikä ihmeen vika ihmisessä on kun ajattelee romanttisuuden olevan sitä että mies maksaa?

Pitäisin metsäretkestä ja tai jostain paikasta keskellä korpea, missä voisimme ihailla luontoa, nauttia täydellisestä hiljaisuudesta poissa kaikesta pahasta. Nukkua teltassa tai vaatimattomassa majassa ihanan "karhun" kainalossa.

Maata keskellä heinäpeltoa tai uneksia heinäladossa uljaan urhon sylissä. Tehdä yhteisiä ratsastusretkiä sateessa, paukkuvassa pakkasessa tai hienossa alku syksyn illassa.

En kaipaa mitään lahjoja, en kukkia, en aarteita. En halua pitkiä puheita, en analysointia joka asiasta. Enemmän tekoja, vähemmän puheita. Puhelias saa toki olla.

Jos miehen vielä joskus otan, pitäisin siitä kyllä hyvää huolta :)

eipä tunnu naisille enää nykypäivänä romanttinen ja hellä mies kelpaavan tarttis olla kusipää ni sit kyllä kelpais ikävä tosiasia.

Onhan meitä kunnonmiehiä tosiaan olemassa. mutta kun naiset haluaa sen pikkusen pahan rentun mieluummin.vaikka olen köyhä minulle on luonnollista että maksan laskun kun esim lounastan naisen kanssa.olen romanttinen osaan kokata siivota ja paljon muuta mutta ikävä kyllä ei enää tämmöisille arkimiehille ole näköjään naisilla käyttöä. ps jos vielä on olemassa naisia joita ei kiinnosta pelkästään ulkonäkö auto isotalo tai omaisuus saa laittaa tietoa tänne.

Olen yksi romanttinen mies ja vuosia on koettanut löytää romanttiseen suhteeseen haluavaa naista mutta se on todella vaikeaa... Onko kuitenkaan naiset tulleet ajatelleeksi miten julmasti yhteiskunta kohtelee romanttisia miehiä? Varsinkin nykynaiset tuntuu käyttäytyvän normaalisti sen verran huonosti että tuskin uskaltaa enää yrittää.

Emotionaalisesti sen verran satutettu ja puolikuollut ettei tästä tunnu aina selviävän kun varsinkin itseäni on kohdeltu todella julmasti naisten taholta ja yksinäisyys sattuu... Nyt kuitenkin on tullut tutustuttua mahdollisesti sellaiseen joka jos sanoo että tossa on mun mies niin mitä siihen vastaan sanomaan.

Kukkia on tullut vietyä eikä se vastaanotto ole ollut kovinkaan ruusuista. On just ollut sitä että "mitä pahaa on tehty" ja sitten toinen on nakannut ruusut pois koska ei halunnut joutua tilanteeseen että olisi kyselty. Tämän mukaan oli ihan peruskäyttäytymistä että naiset reagoisivat tuollain jos ekoilla treffeillä toisi kukkia. Mutta pitää silti koettaa tuoda kukkia silloin tällöin jos sellainen nainen sattuu vastaan tulemaan joka pitää kukista.

Mutta yleisesti ottaen naisten ei kannattaisi antaa itseään kohdella huonosti.

Olisiko mitenkään mahdollista, että jotkin muutkin asiat voisivat olla "romanttisia" kuin miehen maksamat illalliset tai lahjat?

Jos haluaa hienoja lahjoja ja tekoja niin olisi syytä tehdä niitä myös itse.

Ihmemies Lockelle: Jätä joutavat löpinät ja painu kavereitten kanssa tuopille. Kyllä se vielä siitä tärppää

80% kaikessa mitä tapahtuu on naisien vika, he sanoilla ja olemuksellaan ärsyttävät miehet, nyt asiaan ei saa liittää viinaa, silloin voi kaikki olla päinvastoin.

Naiset itse ovat kaiken pahan alku.

mä olen sen verran romanttinen nainen että haluan että mieheni tekee joskus jotain romanttista. ei sen tarvitse aina maksaa mitään tai jos se jotain maksaa ei sen tarviii maksaa maltaita. Jo pienetkin eleet tuntuvat ihanilta. jos olen tullut töistä myöhemmin kuin hän niin tullessani kotiin on välillä ollut ruoka valmiina odottamassa. Tai kun kaivaudun kainaloon ja katsotaan tv:tä yhdessä. tai kun hän tekee myös välillä jotain kotitöitä. välillä vain yhdessä oleminenkin riittää, kaikki pienetkin asiat osoittaa että toinen välittää:) , yleensäkin jotain sellasia pieniä asioita joista tietää että toinen pitää ja mistä toinen ilahtuu. tietysti joskus myös jotain kalliimpaakin mutta se ei ole minulle se tärkein asia, joskus jos on menty johonkin kauppaan ja hän on kysynyt että millaisen vaatteen haluaisin valitse mistä pitäisit niin en aina valitse sitä kaikkein kalleinta vaan mietin ja harkitsen. Romattisuus ei ole vain rahaa.

Tämä on alkuperäiselle kirjotettu. En hirveästi lukenut muiden kirjoituksia. Itse olen romanttinen, mutta oma mies ei ole juuri. Pääasia että on hyvä mies ja isä :) Muistaa kyllä syntymäpäivän, hääpäivän ja äitienpäivänä, kun meillä on lapsia. Joskus käydään elokuvissa ja syömässä, kun saadaan lapset hoitoon. Yleensä kulut maksetaan vuorotellen. Ei nykyään miehen tarvitse olla aina maksaja. Muutenkin melko tasapuolinen suhde. Tietenkin jos sitä romantiikkaa kaipaa sitä voi järjestää itse esim. sytytellen kynttiöitä ym. Lapsen synnyttyä on oppinut arvostamaan kahdenkeskistä aikaa (en tarkoita että ei olisi hyviä hetkiä koko perheen kesken). Jos romantiikkaa olisi jatkuvasti luulen, että siihenkin kyllästyisi(?) ja kyllä välittämistä voi osoittaa muutenkin kuin romantiikalla.

Hei!
Olen kai vanhanaikainen kun olen romantikko. En olen rahamies, joten kylpylät joudun jättämään pois kuvioista. Kukkia kuitenkin tuon kotiin vähintään merkkipäivinä. Hääpäivänä järjestän aina jonkin "yllätyksen". Viimeksi hääpäivän aamuna oli teatteri- ja junaliput sekä hotellivaraukset aamukahvilla (kukkien lisäksi). Kesäaikana tuon saunalenkiltä kukkia kahvipöytään. Ehkä se on jo arkea?
Tässä minun ajatukseni romantiikasta.
Jokke

Tuohon aiempaan kommenttiini vielä että myös itse teen jotain pieniä ja vähän isompiakin asioita yllättääkseni tai ilahduttaakseni toista.

Romantiikka parhaimmillan on se, kun Hra 3v huutaa PYYHKIMÄÄN!!! ja menet rakkaimpasi puolesta tai siitä huolimatta sen tekemään! Mutta jopa taas romantiikkaryöppy yllättää, kun saadaan tuo neljäskin oppimaan se, minkä kolme muuta jo osaavat. Ovatpahan vaan romantiikan ja rakkauten hetelmiä....

Arkiromantiikkaa kyllä, kukkia kyllä, moninaista hemmottelua kyllä ja tämän kaiken lisäksi olen valmis päivittäin todellisin teoin osoittamaan rakkaalleni sen, miten merkityksellinen hän minulle rakkaanani olisi...!

Ja tämä kaikki edellinen niin, ettei rakkaanani elävän naisen tarvitsisi taholtani koskaan kokea mustasukkaisuutta, minkään tason väkivaltaa tai mikään muutakaan sellaista, joka häntä tuntevana ihmisenä vahingoittaisi.

Mitä kuitenkin todellisuudessa tapahtuu;

Suurin osa naisista "sylkee kasvoilleni" jo siinä vaiheessa kun näkevät valokuvani, edes yrittämättä tutustua minuun tuntevana ihmisenä ja miehenä.

Tässä hieman todellisuutta siitä, miten naiset nykyisin suhtautuvat mieheen, joka päihdeongelmattomana, aidosti tunteensa näyttävänä ja naista rakkaanaan monipuolisesti kunnioittavana ihmisenä heitä lähestyy...

siis huonommin kuin "kapista kettua"!

Miten voi suomalaista naista rakastaa (huomioinnista ja hemmottelusta nyt puhumattakaan), jos nainen ei kykene antamaan miehelle siihen mitään mahdollisuuksia.

Miksi siis valittaa miehistä jotka eivät ostele lahjoja, huomioi tai hemmottele, jos tällainen mies ei naista todellisuudessa millään tavoin omana rakkaana kiinnosta?
Jos naisilta ei itseltään näin löydy todellista kykyä rakastaa ja olla rakkaansa rakastama tämän kumppanina aidossa elämän arjessa, niin se tuskin on minun syyni miehenä, vai kuinka arvon naiset?

Kyllä romantiikkaan kuuluu paljon sellaisia jotka eivät maksa mitään. Toisen huomioon ottaminen ja arvostaminen. Ettei kohtele toista huonosti ja arvostaa tämän persoonaa. Uskollisuus ja luottavaisuus, ettei periaatteesta tee asioita jotka tietää toista satuttavan.

Suomalainen nainen on täysi lehmä. Ei arvosta mmiestään oli se kuin hyvä ja romanttinen tahansa. Saatanan horovitut haluaa vain muka kovia ja cooleja miehiä, sitten kun jäävät yksin niin itkevät.
Vitun löysäperseet, oon heittäny suomi lehmät jo kauan sitten pois ja oon hyvän aasialaisen kanssa. Haluaa miestään ja ei oo haisemassa nurkissa. Vittu että te Suomi akat ootta yksiä paskoja.
Pitäs teidät kaikki myydä Ryssille huoraksi, ois teistäki jotain hyötyä..

Hyvin sopii keskustelun jatkona vanha viisu,miksi naiset aina rakastuvat renttuihin...Oon sen huomannu et miljonääri tai ulkomaalaistausta on se mikä näilläkin sivuilla on se mikä vie voiton!! Ja juu,täällä ei oo yhteyksiä ottanu muut kun Suomen rajojen ulkopuolelta olevat,et se siitä.Mä poistan mielihyvin profiilini täältä,ja poistun etsimään seuraa muilta mailta.Syksyllä muutto kauko-itään pois täältä loskapaskasta.Jotta nauttikaatten metsästyksestä puolin ja toisin,hmm,ei käy kateeks ;)

Montako yötä on vielä joulupukin tuloon?

Hyvä, että poistut!

Mihin se tasa- arvo noin yhtä äkkiä hävisi.

miks pitäis?nykyään on opetettu että ollaan tasa arvoisia.mutta kyllä laitto kateeks kun pääsin lukee edesmenneen isomummon muistot kirjaa..."tässä on muistoja,sinä päivänä olimme elokuvateatterin kyltin alla ja näin maailman kauneimmat silmät ja rakastuin!" mielestäni tästä voidaan syyttää netti ja puhelimia!jos niitä ei olis niin kyllä olisi tuollaisia kirjoja jättää jälkeläistenkin lukemaksi...

Miehen kanssa vielä puhuin tästä, niin sanoin hänelle että kyllähän minäkin muistan häntä merkkipäivinä :) että kyllä sen pitää olla molemminpuolista.

Olen suomalainen nainen ja omasta mielestäni hyvä vaimo ja minulla hyvä mies (suomalainen myös). Ei ihmistä voi arvostella sen perusteella minkä maalainen on. Tärkeintä on että on samanlaiset elämän arvot. Omilla siskoilla on ulkomaalaiset miehet. Itse en voisi kuvitella seurustelevani ulkomaalaisen kanssa, mutta se on heidän valintansa ja pääasia että he ovat onnellisia :) Itse olen löytänyt ihanan ja juuri oikean miehen itselleni. No mutta kohta untenmaille. Hyvää yötä kaikille.

Mies romantiikka = Seksiä

Kamalaa mutta niin totta! Jos ne tekee jotain vähänkin romanttista se tarkoittaa sitä että pimppaa on tultava sit illalla.

minkäs takia sitä toosaa ei vois tulla illalla??

En ole romantikko, kuten elokuvissa. En järjestä kynttiläillallisia yms. Mutta kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä vaimoni haluaa olla kanssani. En tiedä onko syynä aamulla suukko ja hyvän huomenen toivotus, se että keitän aamulla kahvit vaimolle samalla kuin itsellenikin. Tuon aamulehden pöytään samalla kun tuon koiran sisään. Vai onko se halaus työpäivän jälkeen, suukko aina välillä vai jalkahierontaa samalla kun katsotaan illalla TV:tä?. Vai onko kyse siitä, että kun mennään sänkyyn (nukkumaan) otan vaimon kainaloon ja annan suukon?.

Olen toki välillä tuonut kukkia tai varustanut saunan pienillä tuikkukynttilöillä yms. Mutta kaikki tämä on ilman rahaa. Ilmeisesti en todellakaan ole romantikko, ainoastaan samassa asunnossa oleva kolmen lapsen isä...

Itseltäni muistuu mieleen tapaus, kun sen hetkinen tyttöystävä oli käynyt kampaajalla sinä aamuna. Kun olin hänen luokse menossa, niin hän soitti ja valitti kuinka kampaaja oli tukan pilannut ja kuinka apea olo hänelle oli tullut. Niimpä menomatkalla ostin yhden ison punaisen ruusun mukaani ja yllättin tällä tyttöystäväni. Ja tämä toimi, apea mieli muuttui iloiseksi hyvin pienellä eleellä.

Pointti on, että ei asioiden tarvi olla kalliita ja massiivisia, pienillä eleillä ja nimenomaan yllättävissä tilanteissa (ei synttärit yms...) saadaan arjesta hieman parempi :)

Minulla on tuollainen nainen. Ei sitten häivääkään romantiikkaa. Ostin kukkia hääpäivinä ja joskus ihan muuten vaan, hänen mielestä rahan haaskausta.
Samaten kävi, kun ehdotin virkistävää kylpylä viikonloppua. Eli se tappoi romantiikan meidän huushollista, nyt yli 30 vuotta kimpassa ja kohta saman verran naimisissa. Kyllä tälläinen 50-luvun mies haluaa myös romantiikkaa. Näyttää että tulee se klisee eteen, kasvettiin erilleen ja kohta erillään.

Niin se vaan on että romanttiset miehet kelpaa juhlapuheisiin,mutta ei reaalimaailmassa onko syy se että ei haluta itseään parenpaa seuraa? vaan otetaan varmanpäälle tunettu häntäheikki joka taatusti ryyppää pahoinpitelee ja pettää että pääsee sitten sanomaan kyllä ne miehet on huonoja.

Mikä oikeastaan on romantiikkaa ? Ja mitä tekee nainen joka odottaa mieheltä "romanttisia" tekoja ? Kun kuitenkin suhteen pitää olla tasavertainen. Nyt jo teini-ikäisten lasten isä vei minua lähes joka viikonloppu kylpylöihin ja ravintoloihin jne. ... nimitti minua pupuksi ja kertoi kuinka tärkeä olen. Samalla mies kuitenkin arkielämässä riisui vaatteet ympäri kämppää, odotti että pihviateria on aina valmiina ja nainen kiihkeänä. Jälkiään ei siivonnut koskaan, koska jo kotona heillä oli pojat passattu, tytöt saivat tehdä ruokansa itse ja siivota jäljet. Pupuksi nimitettiin myös silloin jos olisin halunnut keskustella jostain mieltäni askaruttavasta asiasta.. pupu, pupu, älä nyt viitsi. Tuota kestin 10 vuotta, sitten päätin ettei meidän häitä tanssita.. saman katon alla. Arjen romantiikkaa on mielestäni huomaavaisuus toista ihmistä kohtaan, helpottaa hänen oloaan ja jakaa elämää yhdessä, aidosti välittäen. Ei sen mielestäni tarvitse olla rahallinen lahja, aivan yhtälailla se voi olla jonkin toiveen täyttäminen, kuten vaikkapa yllä joku oli opetellut tanssimaan. Aviomieheni aikanaa lopetti tupakoinnin heti suhteemme alussa kun huomasi kuinka paljon kärsin jo tupakan hajusta ( en siitä kyllä huomauttanut ). Olen ollut kolmessa pitkässä parisuhteessa joissa kahdessa minua on huomioitu täällä tarkoitetussa romanttisessa mielessä, arki on saattanut sitten olla hyvinkin toisenlaista. Tosin olen itse luonteeltani sellainen että liian helposti otan toisen taakan kannettavaksi, olen ehkä liiankin avulias. Toisen huomioon ottava savuton mies minullekin kelpaisi, sinua kohtelisin myös hellien

luin tuossa jutun jossa kerrottiin mikä on kivaa elämässä.Siinä nuoret miehet kerto, et ei kiinnosta yhtään istua rannalla puun alla naisen kanssa kahdestaan, vaan paljon mukavampaa on bilettää mies kaverien kanssa yhdessä.

Olet vanhanaikainen,älä elä miehesi kautta. Kaarra ensimmäiseen kukkaputiikkiin ja isooooo kimppu leikkokukkia tai riipuskukka tai ruusuja,äläkä siellä turhaa murehdi.......Herran jestas sentään....sitten joskus sanot ukollesi,j ,kultaseni nyt kaarretaan = mennään kukkakauppaan ja kukkia ilahduttamaan silmiä ja koristamaan huushollia.

Onko nyt niin, et tarjonta ei vastaa kysyntää, vai meneekö se kuitenkin niin, että kysyntä ei vastaa tarjontaa? :)

Uskoakseni on ns herrasmiehiä paljonkin..Mutta miten herrasmiehen kriteerit menevätkään? Millainen on herrasmies ja millainen vanhanajan leidi? Lienee , jokaisella oma käsityksensä noistakin ja sen mukaan listataan luuserimiehet ja herrasmiehet, kuin myös luuserinaiset ja leidit :)

Uskoa vain täytyy, et jokaiselle on joku jossakin :)

Naisen käsitys romantiikasta:
Mies maksaa.

KUKKIA VAAN OSTAMAAN KAIKKI,...KUKAT OVAT NYT KAUNIINA TORIPÖYDILLÄKIN......MAAILMA ON TÄYNNÄ SANOJA...VILJELLÄÄN VAAN NIITÄ KAUNIITA SANOJA JA ASIOITA...!

Naisilla on semmonen käsitys, lompsa pullottaa ja ulkonäköä täytyy olla ennen kuin aletaan kommunikoimaan. Ja nyt puhutaan romantiikasta...

Koskaan en ole saanut kukkia ,eikä kuulemma tule. Korulahjoja tuli joskus ennen vanhaan jouluna mutta nyt ei oikein mitään. Missään emme käy ja välillä saan haukut ,milloin mistäkin. Kertokaa minulle miksi minun pitäisi jäädä tähän liittoon? Lasten vuoksi?

Onkos sellainen romanttista naisten mielestä, että mies veisi naisen vähän samantapaiselle niitylle, kuin Pieni talo preerialla sarjan alussa näkyy.
Mies olisi laittanut niitylle erilaisia pieniä tuuliviirejä ja lisäksi niityn yllä leijailisi erilaisia värikkäitä leijoja pienen tuulenvireen kannattelemana sinisellä poutapilvi taivaalla.
Lisäksi ympärillä olisi kauniita ja värikkäitä lasitöitä, jotka hehkuisivat auringon valon loisteessa.
Mies olisi järjestänyt pienen piknik aterian ja mies olisi itse leiponut pientä suolaista ja makeaa syötävää.
Vieressä solisisi suihkulähde, jossa virtaisi kirkas vesi.
Onko naisten mielestä romanttista viettää kesäpäivä, ottaa mukaan maalusteline, maalauspohja, värit, siveltimet ja viettää kesäinen päivä tai useampia kiireettömyyden ja kesäisen niityn keskellä?

Itse pidän leijan lennätystä mukavana ja "romanttisena" harratuksena.
On todella rentouttavaa saada levätä ja vain katsella kaunista ja värikästä leijaa sinisellä poutapilvitaivaalla.
Harrastan myös öljyvärimaalausta ja toivon pääseväni maalaamaan kesäiselle niitylle kaikessa rauhassa.
Tiffanylasitöitä myöskin harrastan. Taidevärilasi on uskomattoman kaunista.
Myös leipominen ja ruoan laitto siivoaminen kuuluu normaaliin arkeen.

En ole tällaisia aisoita kehdannut kenellekään naiselle esittää, koska luulen naisten pitävän minua lapsellisena, vaikka lapsen mielisyyshän juuri nuorentaa ihmistä tavattomasti, kun jättää järkeilevän ajatustavan tehokkaasta aikuisuudesta.

Miksi romanttisuus vaatii rahan käyttöä ja "turhuuksia"?

Olen jonkin asteinen romantikko, mutta minulle suhteessa riittää, että miehen kanssa vietetään yhteistä aikaa: käydään kävelyllä, kalassa tai vaikka ampumaradalla, tekemisen ei tarvitse olla "romanttista" kunhan se tehdään yhdessä. Mahtavinta on kuitenkin vain maata sohvalla vierekkäin ja katsoa tv:stä elokuvaa tai jotain. Intohimoinen suudelma ja halaus silloin tällöin, mitä muuta tarvitaan?

Yleistetty käsitys naisista parisuhteessa on, että haluamme vain miesten rahat. Jos tämän vielä yhdistää kultaiseen sääntöön, niin tässä on kysymys pohdittavaksi:
Jos nainen haluaa, että mies kuluttaa aikaa ja rahaa romanttisen ilmapiirin luomiseen, miksi nainen ei ole valmis tekemään samaa?

Juu se on jännä juttu tuo romantiikka.Tapasin reilu vuosi sitten erään ihan kivan naisen.Hän sitten kerran kun menin hänen luokseen sano mulle että hän haluaa että tuon hälle aina kukkia ja pieniä lahjoja. No sanoin että laitappa kuule kahvi tippumaan niin minäpä käyn ostamassa jotain pientä.No en oo tänäpäivänäkään vielä käyny niitä viemäsä,että se romantiikasta. Tää on vähä huumoripitoinen mutta tarina on totta.

Suomessa on jokin asia viksahtanut pois paikaltaan.
Liian moni mies ja moni nainenkin on ylpeä huonosta käytöksestään. Huonossa käytöksessä ei ole mitään ylpeilemistä vaan häpeämistä.
Oikeastaan monessa asiassa onnistumisen perusta on hyvä käytös ja toisten huomioiminen.

hei neito romantikko !!!! luin tarinasi ja hämmästyin millaisen mörkööön olet törmännyt!!!! en ole kuullut tuollaista,onko se totta ? minulla on ollut tapana naiselleni tarjota ilta jos olemme jonnekkin menosssa. mikäli olemme kotona niin laitan jotain hyvää syötävää,viiniä,myöhemmin illalla jotain suolaista.mikäli miehesi ei tarjoa sinulle mitään tällaista niin hän on mörkö /saita/ siivellä eläjä!!! itse olen sellainen mies joka pitää naistaan hyvänä,hellin,hieron illalla,laitan herkullista ruokaa ja sopivaa viiniä iltapäivällä kun hän tulee töistään kotio. mutta nykyään naiset kyseenalaistavat tällaiset miehet !!! miksi?? pelkäättekö te rakastuvanne?? pelkäättekö elää loppuelämänne saman miehen kanssa??? kumppaninikin aina välillä kyseenalaistaa minut !!! miksi pidän ja hellin häntä päivittäin??? vastaus: koska rakastan tätä NAISTANI !!!!

suomalaiset naiset on hemmoteltu piloille vuosikymmenien saatossa.

Juuri siksi Suomalaiset naiset on kranttuja jne. Mikään ei kelpaa.

Siinä syy miksi moni suomalainen mies ottaa itselleen ulkomaalaisen naisen, joka osaa kunnioittaa miestänsä ja ei ole hemmoteltu piloille.

Hyvä rovaniemen mies. Just näin se menee.

Olen enemmän ja vähemmän seurustellut erään miehen kanssa neljä kuukautta. Aina kun sanon jotain että haluaisin semmosen ja tämmösen, vaikka ihan leikilläni tai muuten vain huvikseni valitan kaupassa kun hyllystä puuttuu jotain mitä haluaisin, niin tämä mies tuo sen seuraavalla kerralla tavatessamme. Oikeasti tämä alkaa pidemmän päälle olla rasittavaa, ja kun olen sanonut että en tarkoita että aina tarttee kaikkee tuoda enkä oikeasti aina edes halua jotain, eikä ihmisen aina tarvitse saada kaikkea mitä haluaa niin hän suuttuu ja loukkaantuu, vaikka olen yrittänyt sanoa nätisti enkä valittaa jo saamista lahjoista.
Muutenkin käymme silloin tällöin elokuvissa ja hän sanoo että miehen kuuluu maksaa kaikki, että se kuuluu hyviin tapoihin. Ja sitten väittää että olen suuttunut ja tuo minulle ruusuja, vaikka en ole suuttunut mistään ja kun kysyn että mistä muka olen suuttunut nii ei vastaa siihen mitään.
Ihan niinku naiselle ei vois muuten tuoda ruusuja kuin sillon kun on suuttunut. Kuulemma naisille kuuluu tuoda ruusja jos ne on vihaisia, että sekin on peruskäytöstapoja. Ja sitten se suuttuu jos ei saa avata mulle ovia kun menemme johonkin, joskus nyt on ihan kiva ja kohteliasta, mutta joskus kävelen vähän edellä tai jotain ja olen ennemmin ovella tai niin että minun on helpompi se avata ja avaan niin tää alkaa valittaa et "eikö sulle saa enää oviakaa avata, et mikä sua vaivaa" ja muutenki oikee yrittää kuulostaa tosi loukatulta.
Ja lahjoja tulee melkeen joka viikko, kuulemma naisille pitää ostaa koruja ja alusvaatteita, molempia on tullut, yleensä se soittaa etukäteen ja selittää et täälä olis tämmönen ja tommonen et mitäs tykkäisit? Eikä ne ole yhtään minun tyylisiäni ja sitte se suuttuu jos en kanna koko korukokoelmaa mukanani. Ja tuo että kysyy etukäteen, joskus voisi tuoda yllätyksenä, mutta aina kysyy etukäteen puhelimeesa ja ei kai semmosesta puhelin selityksestä mitään tajua.
On muitakin asioita joissa tämä miehen romanttisuus ja ylihyvät käytöstavat tulee esiin, ja mua ne alkaa ny kyllä ärsyttämään, että pian taitaa oikeesti tulla ero. Kuulostan ehkä valittavalta ja epäkiitolliselta, mutta tää on oikeesti inhottavaa.
Romanttisuus vois olla muutaki ku lahjojen ostamista ja maksamista tai ällöä runojen lausumista. Se ettii puhelimellansa netistä valmiita runoja ja lausuu niitä mulle ja mun pitäs ylistää se maasta taivaisiin kuinka romanttinen mies se on ja kysyy aina et tykkäsinkö tosta ku se lausu sen. O_o
Niin ja olemme 19-vuotiaita.

Nykynaiset ne vaativat jos jotakin! No, itselläni on ns kaukosuhde ja tapailemme joka toinen viikonloppu. On toiminut hyvin. Toki huomion naistani näissä viikonlopppu taopaamisissa, mutta tiedän etten joka päivä samaa jaksaisi.

Joka toinen viikonloppu on sitten lapsille ja omalle ajalle varattu ja se on hyvä. Jatkuva yhdessäolo lopettaisi suhteen muutamassa kuukaudessa, koska haluan olla omissa oloissani myös. Kumppanissani on piirteitä jotka häiritsevät, mutteivat niin paljon, ettei niitä viikonloppua kaksi krt kuukaudessa sietäisi.

En koskaan asu enää jatkuvasti naisen kanssa samankaton alla, koska oma aika on tullut näin keskiikäisenä entistäkin tärkeämmäksi ja haluan omaan tahtiin tehdä juttuja.

Olen nainen joka on yhdessä naisen kanssa. Rakkaani on minun kaunottareni, jota luonnollisesti myös huomioin ja kohtelen "herrasmiehen tavoin". Meillä minä tosiaan olen se miehekäs suojelijahahmo. Tarjoan AINA naiselleni, sekä muutenkin huomioin häntä erilaisin lahjoin jne. En todellakaan odota häneltä vastaavaa itselleni. Muistan luonnollisesti vuosipäivämme, hänen merkkipäivänsä, naisten päivät, mutta näiden lisäksi annan hänelle noin 1-2kk välein joitakin pieniä lahjoja/huomion osoituksia. Se voi olla kauniit korvakorut, kukkia, suklaata tai jotain muuta pientä. Ajatus on tärkein. Jokaisen tällaisen pienen muistamisen olen ostanut ajatuksella:"Tuo kuvastaa rakastani", "Tuon tahtoisin nähdä hänen päällään" tai "Nyt rakkaani kaipaa pientä piristystä ja tuo sopii siihen hyvin"

Hoi miehet, te olette niitä miehiä, joiden kuuluu taitaa perinteiset kohteliaisuudet ja muutenkin osoittaa huomaavaisuutta naistanne kohtaan! Vai kukkapuskaako tekin naiseltanne odotatte vastavuoroisuus periaatteen mukaisesti tai naisen tarjoaman illallisen miehelle? En sano parisuhteen vaativan mitään kuukausittaista lahjomista vaikka sitä itse harrastankin. Mutta naiselle tarjoaminen on mielestäni oleellinen osa näitä ihan peruskäytöstapoja oven aukaisemisten ohella.

Vaude kerranki jotain mitä itse olen hakenut, olen siis itse mies, mutta minulla tämä onkin toisinpäin.
Itse olen kokki ammatiltani. Olen tehnyt ruokaa tapailemilleni naisille, mutta järin he eivät innostu siitä.
Vienyt ulos syömään, mutta ei siinäkään ole innostunut. Pidän siitä kun saan anisen iloiseksi, mutta kun mikään siinä kohtaa auta. Tuntuut ettei reiluja naisia löydy ollenkaan vaikka kuinka etsii. Nyt lopettanut kuitenkin etsimisen en jaksa enään. Kävin sitten ammattikuljettajan kurssin jotta pääsin ajamaan taksia, siellä sitten huomasin ettei sielläkään kuin 2 % naisista sellaisia mitä etsin, mutta hekin sitten varattuja.
Kävin sitten autonasentajan koulun ja nyt jämähtänyt kyseiselle alalle, on unelmani, seuraavaksi nt vain se nainen. Mutta minkäs teet töitä niin paljon tarjolla etten voi kieltäytyä töistä. Joten vapaa aikaa naisen "metsästykselle ei riitä".
Ja vaikka tekee kaiken naisen eteen, mitään ei saa takaisin. Niin väärin, sama pätee elämään vaikka teet kaikkea muiden eteen ei siltikään saa heiltä mitään takaisin.
Rakastan naisia, mutta tiedättekin jo minkälaisia. Raksatan elämää kunan saa itselleenkin jotain takaisin :D Niitä iloisuuden tunteita varsinkin tulee vielä, siitä olen niin varma.
Romanttisia miehiä on varsinkin olemassa. Nyt tekemään aamiaista ;) Naiset kiitos.

kyllä huomaa millaisia naiset tosiasiassa ovat
suomi 24 on niitä täynnä valitettavasti

mielenkiintoista uutta tietoa, romantiikka = rahaa.

jösses mitä lehmiä

Kiva, kun täällä oli keskustelua kohteliaista käytötavoista. Olen itse aikuisten lasten äiti ja koen noloksi, että minun ikäiset miehet eivät hallitse kohteliaita käytöstapoja. Omat poikani eivät anna minun kantaa kasseja hetkeäkään eli minulle on itsestään selvää, että he ottavat kassit heti minulta, mutta samaa kohtelua en saa oman ikäisiltäni miehiltä. Myös oven avaaminen naiselle on monellekin miehelle vaikeaa eli jälleen tulee nolo olo, kun mies rynnii sisään ennen minua. Samoin ravintolassa odotan, että mies ojentaa minulle tuolin eikä mene itse ensin istumaan.

Kun keskusteltiin esim. ravintolassa maksamisesta, odotan seurustelun alkutaipaleella miehen maksavan, mutta kun suhde etenee, maksan omat kuluni. Romantiikkaa on mielestäni yhdessä tekeminen kuten esim. ruuan laitto, kävelyretket, istuminen mökin laiturilla katsomassa laineiden liplattelua jne. Tietysti mukavalta tuntuu, jos joskus saa lahjoja, mutta en odota lahjoja lapsiltanikaan. Suurin lahja on se, että toinen kohtelee hyvin päivittäin.

Toivottavasti hyvät, kohteliaat käytöstavat kokevat uuden nousun vuosien myötä. Jotakin vanhaa on kuitenkin hyvä säilyttää.

Olisiko se romanttista jos mies asettuis pitkopuuksi kuralätäkköön jotta nainen voi kävellä lätäkön yli niin ettei kengät kastu?

Toimiskohan tuo?

kertaakaan en ole seurustellut miehen kanssa joka maksaisi jotain. rakastuneena en ole sitä huomannut vaan monesti maksanut omat ja kaverin menot. varmaan on syytä kattoo peiliin ja oon kattonutkin. mutta oon kyllä kuullu samanlaisia tarinoita kaveripiirissäki. siksi oonki päättäny olla lopunelämäni yksin. huijareita ja valehtelijoita koko miessakki.

Minä taas naisena tunnen itseni vaivautuneeksi, jos mies aina tarjoutuu maksamaan kaiken.
Sitten tietysti toinen äärimmäisyys, että mies siivestää aika röyhkeästi.
Jonkinmoinen balanssi siinäkin asiassa on hyvä.
On tosi ihanaa, kun rakas sanoo, että avataan kuohari ja nautitaan ihanasta illasta.
Saunassa pestään toisemme, mikäs sen parempaa esileikkiä romanttiseen iltaa.

tasa-arvoa, että perheessä on kahdenlaiset rahat hänen ja yhteiset (=miehen tienaamat) Meillä ainakin oli. Ja se naisen 80 sent oli minun € pois, eli minulle jäi 20sent.

Aloittaja kysyi,löytyykö vielä romanttisia miehiä? Hänen muiden vastauksia lukiessani huomasin,että romanttisuudella he tarkoittavat, kuka rahoittaisi heidän elämäänsä?Eli, romanttisuudesta ei heillä ole hajuakaan. Samanlaisia naisia on seuranhaku palstat pullollaan. Profiileissa mainitaan,yhdessä olisi mukava viettää aikaa takkatulen loimussa,tykkään nauttia viiniä hyvässä seurassa,tai istua kynttiläillallisilla ja kesällä purjehtia kesämökin rannasta.Mutta yksi tärkeä tieto heiltä "unohtuu"mainita,he ovat peeaa,eikä heiltä löydy sitä takkaa ja viiniksi käy hyvin marketin laatikkoviini,purjeveneestä ja mökistä nyt puhumattakaan. Sitten aloittajalle ja muille naisille vastaus,romanttisia miehiä löytyy Suomesta vaikka kuinka paljon,mutta harmittavasti he ovat myös liian fiksuja teille.

Miehet ymmärtää toisia miehiä ja naiset naisia paremmin, romantiikka kukkii parhaiten samaa sukupuolta olevien ihmisten suhteissa. Hassua, että hetero naiset yrittävät etsiä hetero miehistä naismaisia romantiikan rippeitä (itsekkäästi omiansa), ja miehet välttääkseen huonon omatunnon lähtevät leikkiin mukaan, varsinkin jos on suoraan äidin tissin vaihtanut tyttöystävän ryntäisiin ja tahtoo takaisin kohtuun. Kahden miehen välinen romantiikka on parasta, mitä tiedän, eikä siihen tarvitse kukkia, eikä muitakaan heteronaisen mielestä "hyviä tuoksuja". Sääliksi välillä käy miehiä, jotka haisevat naiselle tai vaimon kemikaaleille! Ottakaa miehet itsellenne kunnon mies, kenen kanssa ei tarvitse keskustella mitä romantiikka on, vaan voi vain nauttia siitä!

Romantiikassa tunnelma on kaikki kaikessa. Tunne ja tunnelma voi syntyä siitä, että mies maksaa tai että tuodaan vaikka kukkia.

Kukat eivät vanhene koskaan. Ne ovat kauniita. Joskus miehenä mietin että hitto, ne taitavat olla näteintä mitä luonnosta löytyy naisen lisäksi. Niimpä on osuvaa että niitä tuodaan. Ja vaihtelua lajeissa piisaa. Erilaisille laitteille vain mielikuvitus on rajana. Ei sen tartte olla aina se peruspuska. Ja jopa pihakukista voi saada romanttisen kun siitä tekee päähineseppelen. Mikäpä olisi parempaa kuin kallion rinteeltä haetut villiruusut, jotka mies ojentaa kädet piikeistä naarmuilla vaimolleen villin rakkauden symbolina.

Mutta siis asia tai esine tai teko sinänsä ei ole se juttu vaan se, mikä missäkin tilanteessa onnistuu herättämään naisessa tunteen. Renttuihin rakastutaan, koska he aiheuttavat naisessa tunteita joita kunnon miehet eivät aiheuta. Nainen kaipaa kunnon miehen turvaa ja seesteyttä, mutta myös sitä rentun villiä menoa ja tunnetta jossa sukupuolten erilaisuudet korostuvat ja luovat välille sitä kipunointia ja sähköä. Renttu vetoaa koska renttuisuus on nimenomaan miehinen ominaisuus. On vaikea kuvitella renttunaista (joita heitäkin kyllä on valitettavasti ;D).

Romanttisuus unohtuu. Moni miehestään valittava vaimo ei muista, että mies oli joskus romanttinen. Joku muistaa. Mies taas ei muista enää olla romanttinen, tai miten oltiin romanttinen, koska alkuhuuman automaattinen romantiikkavaihde on hukkunut. Tässä vaiheessa miehille tulee avuksi juuri nämä kukat ja muu purkitettu romantiikka. Eli viedään kukkia tai tehdään jotakin kaavamaista - ei fiiliksen tai huuman voimin vaan järjen voimin.

Moni mies ei ymmärrä että vaimostakin pitää "vaihtaa öljyt" välillä. Autosta muistetaan pitää huolta järjen voimin. Miksei vaimosta? Jos ei luovuutta löydy niin tekisi romanttisia eleitä sitten edes vaan järjen voimin vaikka ruksilista kourassa. Taustallahan kuitenkin on rakkaus ja ehkä jotain tunteitakin joten se on ihan yhtä arvokasta. Ehkä se luovuuskin sieltä ennen pitkää heräilee.

Alkaa ottaa päähän nämä "miehen täytyy maksaa"-jutut!! Itelleni tulee hyvä mieli, jos mies on halukas maksamaan ekoilla treffeillä, se on kohtelias ele, mutta muilla kerroilla minulle alkaa tulla jo vaivaantunut olo, jos mies on aina maksamassa ja silloin maksan kyllä oman osuuteni. Miksi ihmeessä miehen pitäisi maksaa?? Parempi vaan niin, että kaikki on mahdollisimman tasavertaista.

Pakko kyllä myöntää, etten uskonut romanttisia miehiä olevan olemassakaan, mutta tavattuani jo entisen poikaystäväni, huomasin niitäkin löytyvän! Olin aivan sanaton, kun ex-poikaystäväni huomioi minut kukilla ja koruilla, koska en ollut tottunut sellaiseen ja vaikka sanoin ettei hänen tarvitse kuluttaa minuun rahaa ja tykkään hänestä ilman niitäkin. Mut jos vastauksena on: "mä haluan vaan tehdä tälleen", niin minkäs sille sitten mahtaa :)) Kuitenkin rakkaimmiksi muistoiksi ovat jääneet hetket, jolloin exäni oli salakuljettanut mökillemme kassillisen kynttilöitä ja sytyttänyt ne minun poissaollessani tai kun hän saapui aamuvarhain koululle hyppytuntini ajaksi, koska ikävöi minua niin tai kun hän kävi metsässä keräämässä minulle mustikoita syötäväksi minun huomaamattani! :)) Ne on ne parhaimmat ja romanttisimmat jutut, jotka minulle on tehty :)

Ja teille joillekin miehille, jotka ovat sitä mieltä naiset tykkäävät vain rentuista jne., on niitä sellaisiakin naisia, jotka arvostavat kunnollisia ja tavallisia miehiä... Täällä on yksi niistä :)

Nimimerkki "naimiss80" on jo vähän oikeilla suunnilla, anyway...

Aika itsekeskeistä ajattelua ja automatisointia naisten tänne vastanneiden naisten puolelta. Se syy aina välttämättä ole miehessä. Minulla on ollut n. 10 parisuhteen mitat täyttäviä juttuja ja "romanttinen vaihtelu" on ollut melkoista. Ensimmäinen pitkä suhteen kesti kolme vuotta ja jaksoin olla koko sen ajan vastarakastunut ja romanttinen. Seuraavassa taas yritin kaikkeni, mutta en saanut mitään kiitosta&arvostusta romanttisuudesta joten lopetin.

Jos nainen ei ole romanttisuuden arvoinen niin ei sille silloin mitään itse voi. Romantiikka on mielestäni kuoleva laji&tunnetila sillä ei nykyään seksi kaikessa olomuodossaan on ajanut sen ohi. Eikä nykyään enää tarvitse liehitellä ja vongata kun seksiä saa niin helposti ja heti. Halpuus taas tuhoaa romanttiset ajatukset kokonaan ja ikävä kyllä (ainakin minulla) myös arvostuksen&kiinnostuksen seuraavana aamuna.

Minä tasa-arvon, sosiaalidemokratian ja AY-liikkeen kannattajan olen sitä mieltä, että naisen pitää maksaa puolet kuiista ja naisen pitää ostaa miehelle myös kukkia ja laulaa serenadeja. Lisäksi olisi hyvä, jos treffeillä puhuttaisiin ainakin puolet ajatsta ruotsia koska ruotsin kieli on toinen kotimainen kieli.

Ennenvanhaan (v.1970-1990), kun ei ollut näitä tietokoneita joka paikassa räpellettävänä, niin eräs todellinen taiteenlaji oli deitti- ja rakkauskirjeiden
kirjoittaminen omin käsin puhtaalle paperille ja niiden koristelu tilanteeseen
sopivilla herkullisilla ja houkuttelevilla tavoilla. Siinä katsottiin sitten naisten silmällä että kuka mies on kykenevä romanttisiin ilmaisuihin ja yhteydenottoihin
sydämet sulattavilla tavoilla. Jos kirjeet olivat sitä, niin melko varmasti myös
miesten tekemät jatkotoimenpiteet sisälsivät paljon romantikkaa, silloin jos
kouriintuntuvan kauniin postinkantajan tuoman paperikirjeen saanut nainen kirjoitti miehelle lähestymisluvan paluupostissa. Ennen nämä asiat otettiin
muutenkin vakavammin kuin nykyisin ja niiden eteen tehtiin enemmän työtä.
Eihän romantiikkakaan itsestään synny, jos ei sitä luoda esille ja olemaan.

ei suomalaisiin naisiin (kanoihin) kannata satsata, totta kai todellinen tsenttelemanni sen tietää. ulkomaalaiset naiset on niitä joihin tuhlataan rahaa, rakkautta, hellyyttä, lahjoja ja taas lisää hellyyttä!
ja nyt siis puhun kokemuksesta, suomessa "naiset" on niin äijämäisiä, toisin kuin ulkomaalaiset kaunottaret!!

Siis sekö on ROMANTIIKKAA, että äijät vievät ämmiä kylpylään?
Kyllä juttu on niin, että jos muijat on niin välinpitämättömiä etteivät koskaan pese vittuansa ja vittu haisee tosi pahalta, niin pakkohan se on viedä akka pesuun.
Vasta sen jälkeen jätkä voi nussia ämmää, kun sen tavara ei haise monen metrin päähän ällöttävää lemuaan.
Ei siinä ole kyse romantiikasta, siinä on kyse HYGIENIASTA, senkin saatanan pönttöaivo!

Me miehet olemme aina olleet romanttisia!

Oishan tuo oikeastikin hienoa, jos miehet osaisivat olla edes vähän romanttisempia, mutta kaikki eivät vain osaa. Jää naisen harteille se romantiikan luominen ja helposti nainen tällöin haikaileekin toisenlaista parisuhdetta.
Kannattaa puhua miehelle, että kaipaa romantiikkaa, edes pientä sellaista.
Hellyydenosoituksia kuten vaikka hierontaa hartioille, päänahkahierontaa, kynttilöitä, yhtistä illallista, tai päivällistä. :)

Tässä nyt menee kaikki sekaisiin,m.m. hyvät käyttäytymistavat ja tasa-arvo!
Ne ovat ihan eri asiat!!!!

Sama juttu!Olen valittanut ja vihjaillut suoraan,mutta sanoi vain,että olen lapsellinen,kun puhun tällaisia!Estiksi ihan alussa,kun ei asuttu yhdessä,niin sitä tapahtui,mutta nyt olen pyykinpesiä siivon kaikki hänen jälkensä ja kun lähdemme jonnekkin ja pysähdymme syömään ,niin hän odottaa että maksan!Tässä kerra kun reissasimme hänen ystävien kanssa,niin kumma kyllä hän maksoi!Selvää näyttelemistä luonteestaan kaverien seurassa!Ei romantiikka enää tarvita...varma nakki.En tiedä onko koko ihana elämä ohi!Itse laitan kyllä kynttilöitä palamaan,kun syödään.itse laitan ruoat,itse laitan tiskit pois.Kaipaan romantiikkaa!!Eikä ikuista työntekoa!

Romantiikkaa on kosketus kuin ohimennen, halaus, suukkoja ja paikka rakkaan ihmisen kainalossa iltaisin. Arkipäivän asioita, jopa pyykinpesuun saa romantiikkaa jos molemmat osapuolet on valmiita sitä toisilleen antamaan. Ei siihen tarvita kalliita lahjoja ja kynttiläillallisia.

Itse olen yrittänyt saada mieheni ymmärtämään tämän asian, mutta ei ainakaan vielä ole mennyt perille. Minuun kosketaan vain kun haluaa seksiä tai kun itse pyydän suukkoa tai halausta.

Hyvä esimerkki miehen käytöksestä tuli tässä eräänä päivänä. Kova kiire töihin, minulle ei kerinnyt antamaan suukkoa tai halausta, mutta koiran kerkesi silittämään ja rapsuttamaan. (koirasta kun tulee mieheni mielestä vihainen jos ei sitä silitetä, rapsuteta ja huomioida riittävästi)

olisi se, että mies uskaltaisi tarttua hetkeen - heittäytyä hulluttelemaan ja irti totunnaisista kuvioista. Yksinkertaisin esimerkki olisi se, että mies yllättäisi laitamalla kotona illalla musiikit päälle, valaistus hämäräksi ja pyytäisi tanssimaan. Yllätyksettömyys ja liika suunnittelu/jääräpäinen asenne "näitä asioita en tee...." tappavat suhteen kuin suhteen romanttisen latauksen. Ihailtavaa on siis, että mies pistäisi itsensä peliin sellaisissakin asioissa, jotka eivät nyt ole ihan omimmalla mukavuusalueella.

http://s1.fi.gladiatus.com/game/c.php?uid=73171

Kuten tästä keskustelusta hyvin huomaa, ihmisille romantiikka tarkoittaa eri asioita. Siksi on hyvä jo seurusteluvaiheessa jutella, että mitä kumpikin haluaa parisuhteelta. Silloin on hyvä myös kertoa omat toiveensa parisuhteelta ja kysyä, että mitä toinen haluaa. Jos esimerkiksi toinen haluaa timanttikäätyjä viikoittain kun taas toiselle riittää hartiahieronta ja halaukset, niin voi tietysti miettiä, että haluaako jatkaa sellaista suhdetta, joka on ihan eri linjoilla omien toiveiden kanssa.

Exäni ei ollut lainkaan romanttinen. Vuosien kuluessa se kävi raskaaksi. Toinen mieheni sen sijaan oma-aloitteisesti hemmotteli: teki ruokaa, hieroi hartioita, halasi ja suukotteli, kehui kauniiksi, poimi kevään ensimmäiset kielot jne. Silloin oli itsekin ihanaa hemmotella toista: tein lempiruokia, osoitin hellyyttä ja rakkautta, ostin miehelle viikonlopuksi Iltalehden (tykkäsi lukea sitä), välillä ostin ristikkolehden jne. Suurin osa huomioimisesta oli ilmaista tai lähes ilmaista. Silti esim. syntymäpäivälahjat oli mietitty ajatuksella ja sain esim. koruja (ei timantteja, mutta esim. Kalevala Koruja, joista pidän).

Minusta tuntuu, että jotkut eivät osaa arvostaa romanttista puolisoa ennen kuin vasta sitten, kun hänet menettää. Se on surullista.

Kiitos hyvästä kirjoituksesta!
hyvää jatkoa sinulle mies,55

hmm... oman mieheni romanttisin teko muutaman aviovuoden jälkeen oli ns. nopea illallinen sänkyyn; joka siis oli mikrossa lämmitettyjä makkaroita sinapin kera.

Minäkin toivoisin mieheni ostavan minulle kukkia, vaan sitä päivää tuskin tulen näkemään koska miehestäni leikkokukkien ostaminen on rahanhaaskausta... ja se juuri olisi minusta romanttista.

Seurusteluaikana mies osteli joka toinen kuukausi koruja. Nyt sille on tullut stoppi, ihan yhteisestä päätöksestä. Minulla on mielestäni ihan tarpeeksi koruja millaiseen tilaisuuteen tahansa.

Joululahjaksi olen saanut kerrastoja tai sukkia. Vaikka mieluummin haluaisin jotain muuta; esim. silkkisiä yöpukuja, juhlavaatteita tai tavanomaisesta poikkeavia alusasuja. Eikä tämä toive ole toteutunut, ei ainakaan vielä... ehkä jonkun vuoden päästä alkaa oppi mennä paremmin perille. Sen verran on ainakin oppi mennyt perille ettei mies enää ostele tennissukkia lahjaksi :)

Olen muutenkin saanut huomata olevani parisuhteessamme se romanttisempi osapuoli. Minä ostelen kukat, järjestän yllätyksiä, piknikkejä tms.

Sama kokemus minullakin.Ollemme yli vuoden oltu yhdessä ja mies ei ole kertaakaan vienyt edes kahville.Jos ehdotan kahville tai syömään niin joudun maksamaan hänenkin kahvi ja ruokamenot.Olen sitä mieltä että mies on pihi.Ex mieheni joka on kuollut osti kukkia,vei ulos syömään,halasi suukotteli ja piti muutenkin kuin kukkaa kämmenellä.Valitettavasti kaikki on nyt toisin.

Onko romantiikka kynttilöitä ja suklaata? Oletko ihan jenkki? Se, että miehesi ei osaa ostaa kukkia, se saattaa olla vain sitä ettei hän ole löytynyt sopivia kukkia. Tai sitten hän ei vain ymmärrä . En minä vie edes äidilleni "tusinakukkia" koska tiedän saavani ne päin naamaani. Pitää olla tarkka värien suhteen. Minun äitini on perfektionisti. Väriyhdistelmän pitää olla täydellinen. Vaikka äitini on puoliksi halvaantunut, hän pystyy heittämään minua kukkaruukulla.

Okei. Äitini tietää ja pitää siitä mistä minäkin pidän. Hän heittää minua ruukulla ja rauhoittuu kun kerron ettei parempaa ollut saatavilla. Mutta parempaa on löydyttävä jotta äitini leppyy. Siis vaikka itse kasvatettava. Asia mikä ei ole niin mahdoton koska olen ollut kiinnostunut kasveista jo vuosikymmeniä sitten ja kasvattanut kasveja, jos ja kun niitä ei ole ollut saatavilla Suomessa.

Onhan yksi nainen minuun ihastunut niin, että pelkkä kukkivan kolibrinkukan vieminen olisi iso juttu hänelle. Hän kun ei ole saanut sitä kukkimaan vaikka vuosia on kasvattanut niitä.

Joo, mutta hän lienee poikkeus. Hän näyttää pitävän kukista. Ei moni nainen tiedä kukista hevonpaskaakaan. Sen enempää kuin miehesikään. Moni puutarhuri on mies. Se ei ole kehu eikä moite. Näin vain on tällä hetkellä. Moni hammaslääkäri on nainen. Näin se vain on.

Kylpylään? Taidat olla yli viisikymppinen?Niin minäkin, mutta se nyt on viimeinen paikka minne naiseni veisin.En minä itseäni vielä niin raihnaiseksi kuvittele.

Älä kerjää romantiikkaa, jos kaipaat puutarhuria. Sukulaiselleni riittää koivunväriset ja valkoiset huonekalut. Asia mistä minulle tulee mieleen sairaala. Kumma kyllä hän ei voi sietää sairaalan hajuakaan. Minusta hänen kotinsa näyttää sairaalalta.

Minusta romantiikka on myös sitä, että viitsii vähän nähdä vaivaa toisen eteen. Sen ei tarvitse olla isoja asioita. Voi vaikka kysyä leffaa katsoessa, että otatko juotavaa, niin voisin tuoda. Samoin se, että mies ottaa painavimmat kassit kannettavaksi, pitää ovea auki jne.

Miestäni on vaikea ilahduttaa, sillä hän ei halua tavaraa, mutta olen sitten ilahduttanut siten, että pukeudun silloin tällöin kivoihin alusvaatteisiin ja keksin sängyssä jotakin uutta. Siitä mies tuntuu pitävän.

Olen sanonut suoraan miehelle, että mistä pidän ja mistä en. Annan kehuja, halauksia ja suukkoja pyytämättä. Jos mies ei mielestäni huomioi minua tarpeeksi, niin muistutan asiasta. Toki jo miehellä on töissä kiirettä, niin maltan kyllä odottaa sen verran, että tulee viikonloppu ja enemmän aikaa.

Mä olen 15 vuotta jaksanut järjestää vaimolle mieluisia yllätyksiä. Risteilyjä, ravintolareissuja, konsertteja jne. omalla kustannuksellani. Ostan joskus kukkia, laitan ruokaa, hoidan lapset jos vaimo haluaa päästä kavereidensa kanssa rilluttelemaan.

Nyttemmin olen alkanut miettiä, että edes kerran olisi ihan kiva kokea että vaimo järjestäisi minulle joskus jonkun kivan yllätyksen. Eipä sellaista ole 15 vuoden aikana tullut kertaakaan. Päin vastoin, nyt vaimo on tottunut saamaan aina välillä jotain kivaa. Jos sitä ei tule niin on sekin hyvä syy nurista.

Mikä helvetin velvollisuus on minulla yksipuolisesti viihdyttää naistani sen vuoksi että olen mies? Kiva olisi saada joskus sitä viihdytystä myös naisen järjestämänä itselle.

heipsan olen mielenkiinolla seurannut täätä ketjua. Olen nuorena leskeksi jäänyt nainen. Suhteessa ehdin olla 21 vuotta josta 14 aviossa. viimeiset 3 vuotta toimin omaishoitajana puolisolleni. Helyyttä ja tyoi sen homiointia ei koskaan suhteestamme puuttunut. Mieheni sairauksista huolimatta.

Alkuaikoina miheni ei edes muostanut syntymäpäivääni joten jouduin ite pyytämään ulos syömään, jos sinne halusin ja usein myös nmaksamaan.

Vanhetesaan mihenikin oppi , että pienistä asioista syntyy iso puro joka vahvistaa liittoa.

Jos miehesi täyttää odotuksesi muilta osin, sinun pitää varmaan hyväksyä se, että miehesi ei kuulu näihin. Toisaalta, oletko kertonut hänelle, että kaipaat romanttisia eleitä...miehet saattavat olla tosi yksinkertaisia, eivätkä välttämättä älyä, ennen kuin heille kertoo.

Exäni muisti usein kukilla koko pitkän avioliittomme ajan. Tuntui tosi kivalta. Toisilla tuo ei vain käy luonnostaan, eikä sen kannata olla kynnyskysymys, jos toisesta muuten välittää.

Toisaalta, miehiä voi aina kouluttaa ;-)