Jakinboas juoksee hulvattomasti ympäri pyöreää koppiaan tupruttaen perämööttörinsa päästöaukosta sen siunatun silmiäkirvelevää myrkkyvanaa, johon HAARPistit pommittavat ELF taajuudella signaaleja saadakseen miehen takaisin järkiinsä, kun on taas alkanut sekoilla kaiken maailman teorioillaan illujen maailman valloitusaikeista ionisoidun kaalikeiton avulla, jota ovat uhrillemme syöttäneet väkisin psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Kaalikeiton syömisellä saadaan aikaan päästöjä, jonka sisältävät kemikaalit ovat otollisia toimimaan ELF-lähetysten antennina. Kemikaalit jotka sisältävät metallioksiideja auttavat signaaleja heijastumaan takaisin ionosfääriin, josta ne sitten poimitaan tietokoneelle analysoitavaksi. Niistä sitten päätellään potilaan henkinen vireystila ja tajunnan taso.
kemistin kaalivana
ex-tohtori
29187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Tässä mahtava tietopaketti illuminaatin symboliikasta ja rituaaleista.
http://www.davidicke.com/headlines/48825-david-icke-the-london-rome-beltane-ritual-2011
Tuo on 9 osainen blip.tv alustalla, paina nuolta eteenpäin mennäksesi osaa 2 jne.
Tuossa oli 90 minuuttia valaisevaa tietoa.
Netistä on tullut globaalille eliitille haitta, netin avulla ihmiset herää näkemään illuminatin manipuloinnit.
ilmankos siis he haluavat netin sensuuria
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Sarkozy Hallitusten on säädeltävä internetiä/1135266380650
läpinäkyvää touhua
http://www.infowars.com/how-to-communicate-if-the-government-shut-down-the-internet/
Onko teillä salkkarit ainoatakaan tapahtumaa maailmassa mikä ei olisi salaliitto.
Hitlerin valtaannousu, Hologhaust, Kennedyn ampuminen, kuussa käynti, Palmen murha, Estonia, WTC, Osama bin Laden, HAARP ja paljon paljon muuta eli kaikki.
Salaliitot hyötyvät salaliittohörhöistä. Pysyvät oikeat salaliitot jänskästi piilossa. Kuka nykyään enää voisi/kehtaisi paljastaa mitään oikeaa salaliittoa?
Maailma on salaliitto - Part I of salkkariagenda
Jos juttus olis edes hauskaa:( totta satiiri ja huumori on älykköiden laji.
Jakin booakäärme heräs. Satiiri ja huumori?
Satiiri on pääasiassa kirjallinen tyylikeino, joka tarkoittaa jonkin aiheen käsittelyä niin, että se näyttää naurettavalta. Satiirissa voidaan käyttää samantapaista tekniikkaa kuin parodiassa, mutta satiiri on yleensä hienovaraisempaa.
Satiiri ei välttämättä ole aina hauskaa, sillä satiiri pyrkii pelkän huvittamisen sijasta esittämään myös kritiikkiä ja ottamaan kantaa. Satiirin päätarkoitus onkin usein komiikan sijaan pikemminkin poliittinen, sosiaalinen tai moraalinen.
Huumori (lat. humor < kreik. χυμός) on vuorovaikutuksen ja viestinnän muoto, jonka tarkoitus on tehdä ihmisiä iloisiksi, naurattaa ja purkaa jännitystä. Antiikin kreikkalaisen lääketieteen erään teorian mukaan neljän ruumiinnesteen (huumorin) tuli olla terveellä ihmisellä tasapainossa. Ruuminnesteet olivat keltainen sappi, musta sappi, lymfa ja veri.
Nyt menee taas oikeaa tietoa ihan hukkaan. Luuletko että joku älykääpiö tajuaa edes 5% tuosta sinänsä oikeasta tiedosta? Jakimboasit sun muut elää ihan omissa maailmoissaan, jossa ei päde edes perusfysiikan lait.
Sun ruumiin nestees on kusi ja ripuli. Ja ne on aina epätasapainossa. Siks sä oot aina kuin persiisiin ammuttu karhu.
Jyvaskylan poliisi on koettanut kaksi kertaa saada minut vuonna 2003 pakkohoitoon mielisairaalaan nettikirjamainosteni takia. Tata vaadittiin seka tuomioistuimelta etta psykiatrilta. Kumpikaan ei suostunut poliisin vaatimukseen.
Revi siitä sitten huumori.
Huumorilla yritetään usein rikkoa jäätä tai rentouttaa. Teoria huumorista jännityksen purkajana selittää myös sen, esimerkiksi miksi armeijaslanginakin ilmenevä sotilashuumori on niin yleistä. Muissakin alakulttuureissa, esimerkiksi perheissä ja yksittäisillä työpaikoilla, saattaa olla oma klikkihuumorinsa, jota ehkä kukaan ulkopuolinen ei ymmärrä.
Psykedeelihuumeiden käyttäjät ja henkilöt, joilla on Aspergerin syndrooma, nauravat usein asioille, joita muut eivät pidä hauskoina.
Ulkopuoliset ei ymmärrä meidän huumoria. Varsinkaan kun ei ole ketään ulkopuolista. Mehän kirjoittelemme vain itselemme eli minä olen yks ja sama henkilö eri nimimerkeillä.
Aspergerin oireyhtymä eli Aspergerin syndrooma (AS) on autismin kirjoon luettava neuropsykologisten piirteiden mukaan määrittyvä yksilönkehityksellinen neurologinen poikkeavuus, joka on tyypillisesti geneettisesti määräytyvää erilaisuutta. Etenkin laadulliset poikkeavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja ei-kielellisessä viestinnässä ovat ominaisia aspergereille. Tavallista on myös intensiivinen uppoaminen yhteen tai muutamaan erityiskiinnostuksen kohteeseen. Epämuodollinen sosiaalinen yhdessäolo ei AS-henkilöille yleensä ole yhtä tärkeää kuin valtaväestölle, vaan he viettävät aikaansa mielellään omien harrastustensa ja mielenkiinnonkohteidensa parissa.
Aspergerin oireyhtymään liittyy yleensä myös poikkeuksellista aistiyliherkkyyttä, joka saattaa aiheuttaa huomattavia käytännön ongelmia] Lisäksi aspergereilla esiintyy usein yhdellä tai useammalla muistin osa-alueella poikkeuksellista lahjakkuutta tai muistihäiriöitä tai molempia. Monilla aspergereilla on myös Touretten oireyhtymä tai tarkkaavaisuushäiriön oireita.
Aspergerin syndrooman tunnusmerkkien esiintyvyys ja voimakkuus ovat tapauskohtaisia. Aspergerin oireyhtymän tunnusmerkit ovat usein tilanteesta riippuen etuja tai haittoja. Esimerkiksi tarkoista aisteista on paljon iloa ja hyötyä, mutta ne voivat myös hankaloittaa elämää. Lisäksi aspergerit kehittyvät varsin usein itsenäisiksi ajattelijoiksi ja toimijoiksi, koska heiltä puuttuu valtaväestön taipumus omaksua automaattisesti enemmistön käyttäytymis- ja ajattelumalleja.
Valtaväestön ajattelumallit ovat perseestä ja myötäilevät virkkarin tapaa ajatella. Hheheheheheheheheheheheheheheheheh
DSM-IV määrittää osassa 299.80 Aspergerin oireyhtymän seuraavasti:
1.Laadullisia ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, johon liittyy vähintään kaksi seuraavista: 1.Selviä ongelmia ei-sanallisessa kommunikaatiossa, kuten silmiin katsomisessa, ilmeissä, asennoissa ja eleissä, joilla sosiaalista kanssakäymistä ohjataan
2.Kyvyttömyys kehittää vertaiskontakteja ikäistensä tavoin
3.Spontaanin ilon, mielenkiinnon tai saavutusten esittelyn puute: ei esimerkiksi näytä tai tuo esille mielenkiinnon kohteitaan muille ihmisille
4.Sosiaalisen tai emotionaalisen vastavuoroisuuden puute
2.Rajoitettuja toistuvia tai stereotyyppisiä käyttäytymisen malleja, mielenkiinnon kohteita tai aktiviteetteja, joihin kuuluu ainakin yksi seuraavista: 1.Kiinnostus ja uppoutuminen yhteen tai useampaan stereotyyppiseen ja rajoittuneeseen kiinnostuksen kohteeseen, kiinnostus on epänormaali joko intensiteetiltään tai kohteeltaan
2.Ilmeisen joustamaton pitäytyminen erityisissä, ei-funktionaalisissa rutiineissa tai rituaaleissa
3.Stereotyyppisiä ja toistuvia motorisia liikkeitä, kuten käsien tai sormien taputtelu tai heiluttelu, tai monimutkaiset koko vartalon liikkeet
4.Hellittämätön kiinnostus esineiden osia kohtaan
3.Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittäviä haittoja sosiaalisella, ammatillisella tai muilla merkittävillä toiminnan osa-alueilla
4.Ei ole kliinisesti havaittu, että kielen oppimisessa olisi yleistä viivettä – esimerkiksi että diagnosoitava käyttäisi yksittäisiä sanoja kahden vuoden iässä tai kokonaisia lauseita kolmevuotiaana
5.Ei kliinisesti merkittävää viivästymistä kognitiivisessa kehityksessä tai ikään sopivien omatoimisuustaitojen kehittymisessä tai adaptiivisessa käyttäytymisessä, lukuun ottamatta sosiaalista kanssakäymistä, tai ympäristöön kohdistuvassa kiinnostuksessa lapsuuden aikana
6.Muun laaja-alaisen kehityshäiriön (Pervasive Developmental Disorder) tai skitsofrenian kriteerit eivät täyty.
Suomalaisten autismin kirjon tutkijoiden mukaan ICD-10 ja DSM-IV eivät ole erityisen yhteismitallisia. Vielä ongelmallisempaa on, että jos verrataan Gillbergin käyttämiä kriteerejä Yhdysvalloissa laajassa käytössä olevaan Szatmarin kriteereihin, niin osoittautuu, että niiden välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio. Tämä siis tarkoittaa, että Szatmarin kriteerien täyttyminen ”suojaa” siltä, että Gillbergin kriteerit täyttyvät. Tästä voidaan tietenkin päätellä, että 1990-luvun alun tietämystä edustavat ICD-10 ja DSM-IV ovat korjauksen tarpeessa. Tutkijoiden mukaan korjaus tehdäänkin seuraavan kymmenvuotiskauden aikana. Koska Aspergerin syndrooman tarkka määrittely on osoittautunut vaikeaksi, on myös mahdollista, että termistä luovutaan tulevaisuudessa kokonaan. Tällöin puhuttaisiin vain eri asteisista autismin kirjon tiloista
Hans Asperger (18. helmikuuta 1906 Hausbrunn, Itävalta-Unkari – 21. lokakuuta 1980 Wien) oli itävaltalainen lastenlääkäri ja erityispedagogiikan uranuurtaja, jonka mukaan Aspergerin syndrooma on nimetty.
Asperger julkaisi vuonna 1944 lähes samansisältöisen Aspergerin syndrooman määritelmän kuin Grunja Suhareva oli julkaissut vuonna 1926. Hans Aspergerin laatima artikkeli unohtui kuitenkin vuosikymmeniksi samalla tavoin kuin Suhareva artikkeli. Osayynä saattoi olla se, että tieteen valtakieli alkoi vaihtua saksasta englantiin.
Brittiläinen psykiatri Lorna Wing käänsi vuonna 1981 Aspergerin kirjoituksen englanniksi ja nimesi oireyhtymän uudelleen Aspergerin syndroomaksi julkaisussa Asperger's syndrome: A clinical account ('Aspergerin syndrooma: kliininen kuvaus').
Suharevan ja Aspergerin kuvaukset kyseenalaistavat Leo Kannerin vuonna 1943 esittämän yksipuolisen näkemyksen autismista.
Aspergerin syndrooman ilmeneminen käytännössä
[muokkaa] Vuorovaikutus ja sosiaalisuus
Ihmiset havainnoivat yleensä automaattisesti muiden ihmisten ulkoista olemusta ja ruumiinkieltä sekä tekevät saamiensa havaintojensa perusteella muiden ihmisten mielialoja ja ajatuksia koskevia pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Aspergerit havainnoivat muita vähemmän kanssaihmisten sanatonta viestintää, koska he keskittyvät puhetilanteessa ennen kaikkea kuuntelemiseen. Aspergereilla saattaa olla myös vaikeuksia erotella puheesta äänteitä etenkin silloin, kun tilanteessa on taustahälyä tai keskustelukumppani artikuloi huonosti. Jotkut tukeutuvatkin puheen lukemiseen keskustelukumppanin huulilta. Puhelimessa puhuminen saattaa tällöin muodostua ongelmaksi, koska keskustelukumppanin huulet ovat näkymättömissä. Monet aspergerit viestivätkin mieluiten sähköpostilla tai muissa internetpalveluissa.
Monilla aspergereilla on valtaväestön edustajia pienempi luontainen tarve ylläpitää tiheään toistuvia sosiaalisia kontakteja. Aspergerin syndroomalle tyypillinen omiin oloihinsa vetäytyminen ei kuitenkaan johdu kaikissa tapauksissa siitä, että yksilö olisi introvertti, vaan taustalla voi olla myös kommunikaatiotilanteiden neurologinen kuormittavuus tai muut kommunikaatioon liittyvät ongelmat.
Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellisempi kuin kognitiivisempi kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansa omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa "ladatakseen akkujaan".
Monilla aspergereilla on valtaväestön edustajia pienempi luontainen tarve ylläpitää tiheään toistuvia sosiaalisia kontakteja. Aspergerin syndroomalle tyypillinen omiin oloihinsa vetäytyminen ei kuitenkaan johdu kaikissa tapauksissa siitä, että yksilö olisi introvertti, vaan taustalla voi olla myös kommunikaatiotilanteiden neurologinen kuormittavuus tai muut kommunikaatioon liittyvät ongelmat.
Aspergerit ovat tyypillisesti valtaväestöä asiakeskeisempiä ja vähemmän ihmiskeskeisiä. Tämän vuoksi kommunikaatio palvelee aspergereiden kohdalla usein toisenlaisia tarpeita kuin valtaväestön keskuudessa. Onnistunut keskustelutilanne merkitsee aspergereille tyypillisesti asiapitoista mielenkiintoisten tietojen tai henkilökohtaisten näkemysten vaihtoa. Aspergereiden lähestymiskulma on tietyssä mielessä älyllisempi tai kylmän analyyttisempi kuin valtaväestöllä, jolla hyväksynnän ja arvostuksen kaltaisten tunteiden viestintä on merkittävämmässä asemassa.
Mielenkiintoisiin aihepiireihin tutustuminen ja mielenkiintoisten elämänilmiöiden pohtiminen näyttelee yleensä aspergereiden elämässä huomattavasti suurempaa roolia kuin itsetarkoituksellinen oleilu muiden ihmisten kanssa. Aspergerit ovat usein kiinnostuneempia laajemmista tai monimutkaisemmista elämänilmiöistä kuin samoina toistuvien jokapäiväisten arkiaskareiden kuvailusta tai ajankohtaisen uutistarjonnan kertaamisesta. Aspergerit kokevatkin usein vaikeaksi osallistua small talk -jutusteluun, jossa keskustelun asiasisältö on toisarvoisessa roolissa. Myös mahdollinen muistihäiriö saattaa rajoittaa kykyä osallistua sujuvasti arkipäiväiseen jutusteluun. Esimerkiksi viikonlopun viettoa koskevaan keskusteluun on vaikea osallistua, jos viikonlopun tapahtumien mieleen palauttaminen on hidasta tai ei onnistu.
OLEN ASPERGER JA JUTTELEN TÄÄLLÄ NETISSÄ VAIN ITSENI KANSSA: TIETYSTI SAATTE SIINÄ SAMALLA INFORMAATIOTA MAAILMAN TAPAHTUMISTA JOTKA MUUTOIN TEILTÄ MENISI OHI SUUN.
Aspergerit vierastavat usein arvohierarkioita ja pyrkivät tasa-arvoiseen suhteeseen keskustelukumppaninsa kanssa. Aspergerit eivät siten osaa välttämättä osoittaa erityistä nöyryyttä kommunikoidessaan auktoriteettien tai sellaisena itseään pitävien kanssa. Tämä on erityisen vaikeaa tilanteissa, joissa auktoriteettina itseään pitävän auktoriteetti ei perustu esimiesaseman kaltaiseen todelliseen valtaan, vaan kulttuuriseen uskomukseen esimerkiksi sukupuolen tai sosiaalisen aseman mukanaan tuomasta "luontaisesta" auktoriteetista.
Aspergerit puhuvat usein huoliteltua yleiskieltä (vrt. kirjakieli), ja heidän sanavarastonsa ja kielioppinsa kehittyvät usein jo lapsena poikkeuksellisen pitkälle.
Vähän sitten kunnioitusta meikäläiselle. Terveisin ex-tohtori
Aspergerin oireyhtymästä kärsivä saattaa olla sosiaalisesti yhtä "sokea" kuin täysin autistinen henkilökin. Sosiaalisesta sokeudesta kärsivä ei esimerkiksi välttämättä ymmärrä hymyn tarkoitusta eli onko se iloinen, vahingoniloinen vai ilkeä hymy tai ei huomaa koko hymyä. Hän ei aina huomaa, että häntä pilkataan epäsuorasti ja saattaa jopa nauraa pilkkaajien kanssa yhteen ääneen.
hahahahahehhehehehehehehhahhahahahahahahahahahahahahaaaaa
Asperger-henkilöillä on yleensä vaikeuksia lukea rivien välistä ja he saattavat käsittää sanatarkasti sen, mitä sanotaan.
JUMALAUTA
Muiden ihmisten matkiminen on myös joillekin AS-henkilöille helppoa, koska he eivät ole intuitioidensa vankeja seuratessaan muiden käytöstä vaan huomaavat maneerit helpomminlähde?. Toisaalta he voivat huomata myös muita asioita, jotka jäävät ehkä muilta huomaamatta ja saattavat osua juuri arkaan paikkaan – ehkä puolivahingossa sanoen, loukaten tai piristäen jopa tarkoituksella.
sori retardi
Aspergerin oireyhtymä näkyy usein huumorissa. AS-henkilöllä on usein omalaatuinen huumorintaju ja hän nauraa asioille, joita muut eivät pidä hauskana. Hän uppoutuu usein ajatuksiinsa ja saattaa ilman ulkomaailmalle näkyvää syytä alkaa nauraa, usein vieläpä täysin väärässä paikassa. Naurun (kuten joskus myös itkun) hallinta on vaikeaa eikä naurusta välillä ole tulla loppua. AS-henkilö saattaa myös usein olla se, joka tajuaa vitsin viimeisenä.
NYT EI NAARATA, SANOI SAVOLAIS MIES KU ANOPPI VETEEN PUTOS
Jakinboas juoksee hulvattomasti ympäri pyöreää koppiaan tupruttaen perämööttörinsa päästöaukosta sen siunatun silmiäkirvelevää myrkkyvanaa, johon HAARPistit pommittavat ELF taajuudella signaaleja saadakseen miehen takaisin järkiinsä, kun on taas alkanut sekoilla kaiken maailman teorioillaan illujen maailman valloitusaikeista ionisoidun kaalikeiton avulla, jota ovat uhrillemme syöttäneet väkisin psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Kaalikeiton syömisellä saadaan aikaan päästöjä, jonka sisältävät kemikaalit ovat otollisia toimimaan ELF-lähetysten antennina. Kemikaalit jotka sisältävät metallioksiideja auttavat signaaleja heijastumaan takaisin ionosfääriin, josta ne sitten poimitaan tietokoneelle analysoitavaksi. Niistä sitten päätellään potilaan henkinen vireystila ja tajunnan taso.
MORS GRISAR ÄR VI ALLIHUUPA.
Toisaalta huumori, jos AS-henkilö hallitsee sitä, saattaa olla myös turvallinen ja hallittu kanssakäymisen muoto. Kun kaoottinen asiasta toiseen versova keskustelu tuntuu AS-henkilöstä vaikealta, vitsin kertominen voi olla hänelle helppo tapa viedä tilannetta eteenpäin. Pakonomainen vitsien kertomisen tarve uusia ihmisiä tavatessaan tai yleisesti ottaen pakonomainen huumorin käyttö ovat yleisiä piirteitä aktiivisilla AS-henkilöillä
Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa henkilön todellisuudentaju hämärtyy ja vääristyy usein karkealla tavalla siten, että henkilöllä on huomattavia vaikeuksia erottaa tosi epätodesta.
Psykoosi voi joskus laueta myös vaikean järkytyksen eli traumaattisen tapahtuman seurauksena (esim. HAARP) tai elimellisestä syystä. Myös pitkäaikainen unettomuus, päihteen tai lääkeaineen käyttö tai niistä vieroittautuminen voi joskus johtaa psykoosiin.
Dementia merkitsee älyllisten kykyjen heikentymistä aiemmasta tasosta siinä määrin, että heikentyminen haittaa yksilön sosiaalista ja ammatillista selviytymistä. Dementia ei ole itsenäinen sairaus vaan oirekokonaisuus, jonka etiologia voi liittyä moniin sairauksiin. Yleisesti käytetyn Amerikan psykiatriyhdistyksen määritelmän mukaan dementialla tarkoitetaan useiden älyllisten toimintojen heikentymistä aiemmasta tasosta. Dementia liittyy tavallisesti vanhenemiseen. Sen tyypillisin oire on muistin huononeminen. Sitä esiintyy lähinnä vanhoilla ihmisillä eikä lainkaan alle 35-vuotiailla.
Oireita ovat muistihäiriöt, uuden oppimisen vaikeutuminen ja vaikeus palauttaa mieleen aiemmin opittua sekä ainakin yksi seuraavista häiriöistä:
TÄMÄ UNOHTUI
HAARP on ns. skalaariase jolla voidaan muokata ilmastoa ja aiheuttaa maanjäristys tai hirmumyrsky. Se tapahtuu vain yksinkertaisesti kohdistamalla suunnaton Watt teho signaali itse kohteeseen ja kun maahan kohdistetaan näin suuri signaali, saa sillä aiheutettua maanjäristyksen tai hirmumyrskyn.
Palilalia on pakonomainen omien sanojen tai lauseiden toistohäiriö. HAARP HAARP HAARP HAARP. Se on oireena arviolta 6–15 %:lla Touretten oireyhtymästä kärsivistä.
Palilaliasta voidaan puhua sellaisen henkilön kohdalla, jolla muutoin on sujuva puhekyky.
Muita Touretteen liittyviä tyypillisiä puheoireita ovat mm. ekolalia (muiden sanojen pakonomainen toistelu) HAARP HAARP HAARP ja koprolalia (pakonomainen kiroilun tarve). Vittu kuules Jakinboas vittu saatana perkele kuules nyt jumalauta saatana että lopeta toi saatana vittu perkele toi tyhjänpäiväinen vittu toi saatanan saman asian jauhaminen vittu.
tässä tämä ketju.
Pakonomainen vitsien kertomisen tarve uusia ihmisiä tavatessaan tai yleisesti ottaen pakonomainen huumorin käyttö ovat yleisiä piirteitä aktiivisilla AS-henkilöillä.