Suomessa ajatellaan, että kun puhutaan uskovaisesta ja uskoontulosta, niin aina on kyseessä kristitty. Maailma on täynnä uskontoja ja onnellisia uskovaisia, jotka eivät ole kristittyä nähneetkään. Onni ei ole kristittyjen etuoikeus.
Uskovainen ei välttämättä tarkoita kristittyä
Lupu
8250
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ole onnellinen onnestasi!
Onneksi onni on oikeutettu olevaisille. Onnellinen on oivaltanut onnellisuutensa, osannut osua oikeaan, omaan omenaan. Onpa osannut ongelmissa oman osansa onkia, opetellut oppimaan.
Onnettomana olo on onnetonta onnettomuuksien ounastelua, ollenkaan olvia ottamatta, ollenkaan otsa oikenematta, osanottoni oi!
Kiitos. Olen onnekkaampi kuin osasin kuvitellakaan. Kiitos vielä kerran
Ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo!!!!!!!!!!!!!!!!
Lähes kaikki järki-pohjainenkin ajattelu on pohjimmiltaan uskoa.
Kuten siis myös egoistisuus, ateistisuus jne..
Raamattu on kaikista uskonnolisista teoksista se parhain..
Se ainoana antaa ratkaisun ihmisen ristiriitaisuudesta, ja ratkaisee tosi onnellisuuden enigman!
Kyllä, myös egoismi ja ateismi on uskontoa. Vaan luulenpa, ettei Raamattu yllä lähellekään sen parhaimman uskonnollisen teoksen tasoa. Raamatussa on kuvattu paljon hyviä asioita, mutta koska se on sepitettä ja kaunokirjallisuutta, ja lisäksi vielä monen eri ihmisen työn tulosta, ristiriitaisuuksia on paljon. Raamattu ei myöskään suurimmalle osalle maailman ihmisistä edusta minkäänlaista totuutta. Se ei myöskään ainoana anna ratkaisua ihmisen ristiriitaisuuteen. Hyvä jos se sinulle on tuonut onnellisuuden. Kukin tulkoon autuaaksi omalla tavallaan. Ja onnelliseksi.
Tässä haiskahtaa taas se "ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen."
Tuntuu olevan trendi että ev.lut nuoriso menee kalaan merta pidemmälle.
Eikä raamatussa ole todellisia ristiriitoja.
Raamattu tarjoaa syntiin lankeamisen myötä ratkaisun ihmisen ristiriitaisuudesta, ja onnen, todellisen onnen avaimet anteeksi annosta.
Ihminen on itse niin ristiriitainen että hänen on turha potkia pistintä.
voisi kuvitella, että sinä kuulut siihen joukkooon joka pakotettu kirkonpenkkiin. Jos et nimittäin ole löytänyt, vaikka olisit tutkinut (Epäilen)parempaa vaihtoehtoa kuin Raamattu. Siinäpä se ongelma onkin, kun te jämähdätte siihen yhteen kirjaan, ettekä edes halua tietää "mitä aidan toisella puolella on". Sitä minä kutsuisin tietämättömyydeksi. Jos Raamattu sinulle riittää, niin älä yleistä. Kaikille se ei ole totuus. (Ja tähän tietysti sanot, että Raamattu on niin hyvä ettei tarvitse muuta) Silmät auki!
niin minun kuin uskon suhteen.
Minä olen pienestä pitäen ollut hyvin liberaalissa ympäristössä, mitä tulee esim. vanhempiini ja ystäviini, eli itse olen Jaakobin painini käynyt. Ja on ollut armoa että olen uskoni löytänyt.
Itse olen kyllä tutustunut moniin muihinkin uskontoihin ja filosofioihin, ja esim. osa tunnetuista uskonnoista on lähempänä filosofiaa, kuten buddhalaisuus(jossa on eräitä kristinuskon muotoja) Mutta mitä "uskontoon" tulee ja elämän tapaan, on raamattu kaikki mitä todella tarvii.
PS. Ruoho on vihreämpää siellä minne koira paskoo ;)