sääli, että tämä lakaisttiin eilen pois heti tuoreeltaan,sillä tässähän kerrotaan tästä palstasta, tänne kirjoittajista, lukijoista ja palstan sefusta.
ansaitsee mielestäni uusinnan.
*rannalla*Kirjoittanut: LadyGrue, 31.5.2004 klo 22.23
Se oli aivan tavallinen hiekkaranta. Aurinko peilaili itseään merenpinnasta ja kiusoitellen lähetti sokaisevia säteitään rannalla olijoiden silmiin. Rannalla oli paljon lapsia, yksinään, pareittain, ryhmissä. Melkein veden rajassa oli suurensuuri punaisten pallukoiden koristama aurinkovarjo. Sen varjossa makasi joku, vain paljaat jalat olivat näkyvissä. Varjoissa oleskeleva ei nukkunut, vaikka helposti luultiin niin. Rannalla seisova tunsi selvästi valppaan silmäparin tarkkailevan itseään. Leikkivät lapsetkin kohottivat välillä katseensa leikeistään ja miettivä ilme kasvoillaan katselivat aurinkovarjon suuntaan. Lapset tiesivät, varjoissa tarkkailevan pitävän huolen, ettei kukaan kahlaisi liian syvälle mereen, veteen piirretyn viivan yli. Usein sattui tapauksia, että lapset leikin tiimellyksessä tai uhmamielellä koettivat onneaan. Ajatusta nopeammin varjoissa istuva koppasi nassikan pois vedestä ja tottelemattomuuden seurauksena, siirsi äänekkäästi protestoivan lapsosen kauemmas leikkimään. Aurinkovarjon lähellä leikki muutama lapsi. Lapset olivat olleet kauimmin rannalla ja tottuneet varjoissa istuskelijaan. Eräs lapsista piirteli vihkoon keskittyneenä, pyyhkäisten tuulen pörröttämiä hiuksia pois silmiltä. Vieressä toinen katseli lumoutuneena hiljaa, paperille syntyvää värien ja viivojen loistoa. Eräs pieni poika konttaili pienen dyynin ympärillä, päästellen sotaisia äännähdyksiä. Dyynin päällä tökötti arvokkaasti pikkuinen telaketjuilla varustettu tankki. Vieressä kisaili pari yltäpäältä hiekassa olevaa sankaria. Välillä joku koltiaisista käänsi tankin putkea eri suuntaan. Rannalta löytyi joskus hyvin mielenkiintoisia asioita. Eräs lapsista tutki hiekasta löytämäänsä esinettä silmät hämmästyksestä suurina. Äänekkäästi nauraen pari lasta rakensivat hiekkalinnaa vedenrajaan, välittämättä ympäriltä kuuluvista naurun pyrskähdyksistä ja vesipistoolien kastelevista suihkuista. Lorua lasketellen pienokainen käveli nurinperin kohden vesirajaa, horjahti ja molskahti istualleen veteen.Pärskeitten takaa ilmestyi kuin merenneito,iloinen ja joka puolelle vettä roiskuttava tyttönen. Lopulta huomio kiinnittyi lapseen, joka hievahtamatta makasi rannalla, ilmeisesti auringon lämmöstä nauttien, arvoituksellinen hymy huulillaan. Rannalla oli myös dyynejä. Osa lapsista leikki niiden suojissa ja kaikkialla kaikui nauru, kiljahdukset ja puheensorina. Yht`äkkiä lapset hiljentyivät kääntyen tuijottamaan aurinkovarjon suuntaan. Varjosta irtosi punainen pallukka, joka varjoa pitkin vyöryttyään putosi pehmeään hiekkaan ja kiljuen lapset ryntäsivät tavoittelemaan sitä.Jopa dyynien takana leikkineet säntäsivät juoksuun.Matka oli kuitenkin liian pitkä ja lähimpänä leikkinyt lapsi poimi pallukan iloisesti ääneen nauraen. Pallukoita oli niin paljon, että niitä riittäisi varmaan kaikille. Joku päivä dyynien takana leikkivät lapsetkin uskaltautuisivat lähemmäs leikkimään ja ehkäpä saisivat omat pallukkansa. Rantaelämä jatkui tavallisia uomiaan ja aurinkovarjon varjoista näkyvät varpaat kaivautuivat viileään hiekkaan. *lähettää hymyillen merentuoksuisia ajatuksia*
ansaitsee mielestäni uusinnan.
*rannalla*Kirjoittanut: LadyGrue, 31.5.2004 klo 22.23
Se oli aivan tavallinen hiekkaranta. Aurinko peilaili itseään merenpinnasta ja kiusoitellen lähetti sokaisevia säteitään rannalla olijoiden silmiin. Rannalla oli paljon lapsia, yksinään, pareittain, ryhmissä. Melkein veden rajassa oli suurensuuri punaisten pallukoiden koristama aurinkovarjo. Sen varjossa makasi joku, vain paljaat jalat olivat näkyvissä. Varjoissa oleskeleva ei nukkunut, vaikka helposti luultiin niin. Rannalla seisova tunsi selvästi valppaan silmäparin tarkkailevan itseään. Leikkivät lapsetkin kohottivat välillä katseensa leikeistään ja miettivä ilme kasvoillaan katselivat aurinkovarjon suuntaan. Lapset tiesivät, varjoissa tarkkailevan pitävän huolen, ettei kukaan kahlaisi liian syvälle mereen, veteen piirretyn viivan yli. Usein sattui tapauksia, että lapset leikin tiimellyksessä tai uhmamielellä koettivat onneaan. Ajatusta nopeammin varjoissa istuva koppasi nassikan pois vedestä ja tottelemattomuuden seurauksena, siirsi äänekkäästi protestoivan lapsosen kauemmas leikkimään. Aurinkovarjon lähellä leikki muutama lapsi. Lapset olivat olleet kauimmin rannalla ja tottuneet varjoissa istuskelijaan. Eräs lapsista piirteli vihkoon keskittyneenä, pyyhkäisten tuulen pörröttämiä hiuksia pois silmiltä. Vieressä toinen katseli lumoutuneena hiljaa, paperille syntyvää värien ja viivojen loistoa. Eräs pieni poika konttaili pienen dyynin ympärillä, päästellen sotaisia äännähdyksiä. Dyynin päällä tökötti arvokkaasti pikkuinen telaketjuilla varustettu tankki. Vieressä kisaili pari yltäpäältä hiekassa olevaa sankaria. Välillä joku koltiaisista käänsi tankin putkea eri suuntaan. Rannalta löytyi joskus hyvin mielenkiintoisia asioita. Eräs lapsista tutki hiekasta löytämäänsä esinettä silmät hämmästyksestä suurina. Äänekkäästi nauraen pari lasta rakensivat hiekkalinnaa vedenrajaan, välittämättä ympäriltä kuuluvista naurun pyrskähdyksistä ja vesipistoolien kastelevista suihkuista. Lorua lasketellen pienokainen käveli nurinperin kohden vesirajaa, horjahti ja molskahti istualleen veteen.Pärskeitten takaa ilmestyi kuin merenneito,iloinen ja joka puolelle vettä roiskuttava tyttönen. Lopulta huomio kiinnittyi lapseen, joka hievahtamatta makasi rannalla, ilmeisesti auringon lämmöstä nauttien, arvoituksellinen hymy huulillaan. Rannalla oli myös dyynejä. Osa lapsista leikki niiden suojissa ja kaikkialla kaikui nauru, kiljahdukset ja puheensorina. Yht`äkkiä lapset hiljentyivät kääntyen tuijottamaan aurinkovarjon suuntaan. Varjosta irtosi punainen pallukka, joka varjoa pitkin vyöryttyään putosi pehmeään hiekkaan ja kiljuen lapset ryntäsivät tavoittelemaan sitä.Jopa dyynien takana leikkineet säntäsivät juoksuun.Matka oli kuitenkin liian pitkä ja lähimpänä leikkinyt lapsi poimi pallukan iloisesti ääneen nauraen. Pallukoita oli niin paljon, että niitä riittäisi varmaan kaikille. Joku päivä dyynien takana leikkivät lapsetkin uskaltautuisivat lähemmäs leikkimään ja ehkäpä saisivat omat pallukkansa. Rantaelämä jatkui tavallisia uomiaan ja aurinkovarjon varjoista näkyvät varpaat kaivautuivat viileään hiekkaan. *lähettää hymyillen merentuoksuisia ajatuksia*
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ole tämän , tänne liimaaja vaikka ehdinkin kopioida.
Se aikaisempi Ladyn teksti pääsi katoamaan , vai onko senkin joku ystävällinen sielu liimannut jonnekin huoneen seinään?
Olivarmaanihanhyvätarinamuttakunoliputkeenkirjoitettu,niineijaksanutlukea.
mitäänetmenettänytyhtäpaskaajaajanhaaskaustakokojuttu
matkitaanvaanyhdentoisennikinkirjoittamiasatuja.
mitätässäenäämuutavoisanoakuinettäsilmätovatristissä
kirjoitin chatpalstalle tarinan chattailusta, joka armotta sai lähdön.
kokeilin humoristisempaa linjaa, koska sellaiset tarinat näkyvät pysyvän palstalla.
tämän tarinan tarkoitus oli olla vain chatpalstalla.
luuta pyyhkäisi sen jostain syystä tänne.
*nauraa sanahirviöille*
ei juttu kopsimalla parane.luulitko että tiivisteenä riittää useammalle??
kappaleenjako oli alkuperäisessä.
periaate mitä teet, tee kunnolla.
jos tarkoituksesi oli pilata juttu...
*onnittelee hymyillen*
laittanut kappalejakosi uudestaan kuntoon ennenkuin siirsit tänne. Vaikkei juttu siitä paranekkaan.