Motiivi moiseen toimintaan ?
Etsivätkö hyväksikäytettäviä omiin bisneksiin ?
Ovatko kenties siivous-monialayrittäjiä ?
Ovatko hävinneet omaisuutensa osakesijoituksissa ?
Ovatko velkaantuneita starttirahayrittäjiä ?
Ovatko kelakorvauksella kotona puolison ansaitessa hyvin ?
Ovatko jonkun porvari järjestön palkkaamia pummien tappajia ?
Mikä saa ihmisen tuohon toimintaan ?
Etsivätkö hyväksikäytettäviä omiin bisneksiin ?
Ovatko kenties siivous-monialayrittäjiä ?
Ovatko hävinneet omaisuutensa osakesijoituksissa ?
Ovatko velkaantuneita starttirahayrittäjiä ?
Ovatko kelakorvauksella kotona puolison ansaitessa hyvin ?
Ovatko jonkun porvari järjestön palkkaamia pummien tappajia ?
Mikä saa ihmisen tuohon toimintaan ?
Vastaukset 63
Vanhimmat
"Motiivi moiseen toimintaan ?"
Kannustaa ihmisiä parantamaan tilannettaan aktiivisuudella, ja rehellisellä työllä. Estää ihmisiä makoilemasta sohvalla minun rahoillani, jotka olen työtä tekemällä ansainnut.
"Etsivätkö hyväksikäytettäviä omiin bisneksiin ?"
Minulla ei ole ns. omia bisneksiä. Työtä toisinaan tarjoan, palkkaa vastaan. En pakota ketään vastaanottamaan sitä, enkä käytä harjoittelijoita. Kyse siis nurmikon leikkuusta, siivoamisesta, korjaamisesta, ym.
"Ovatko kenties siivous-monialayrittäjiä ?"
En ole.
"Ovatko hävinneet omaisuutensa osakesijoituksissa ?"
En ole.
"Ovatko velkaantuneita starttirahayrittäjiä ?"
En ole.
"Ovatko kelakorvauksella kotona puolison ansaitessa hyvin ?"
En ole.
"Ovatko jonkun porvari järjestön palkkaamia pummien tappajia ?"
Viittaatko tällä kysymyksellä olevasi pummi? Kannattaisi ottaa se foliohattu pois päästä.
"Mikä saa ihmisen tuohon toimintaan ?"
Mihin toimintaan?
Elä vain puuttuu!
Mikä saa jonkun hörhön olettamaan, että voi elää naapurin rahoilla.
Kapitalisti antoi rahansa pankinjohtajille,
ei niitä täällä ole.
Ei ole uskottavaa kapitalistin palstalla pyöriminen,
ellei ole ketunhäntä kainalossa.
Yleensä se ettei tiedä ihmisen todellista tilannetta eikä ole kokemusta tästä elämänmuodosta ja sen realiteeteista.
Kävin eilen työvoimatoimistolla leimauttamassa työnhakupassin, avauduin taas kerran sille tätille realismista ja se vaan totesi että "Ilmeisesti turhaa koittaa etsiä mitään paikkaa kunnaltakaan kun oot tuossa tilanteessa?" johon totesin että joo.
Kun elämän faktat on ne että valittavana on joko tusata kahdeksan tuntia jotain hommaa jonkun toisen eduksi ilman että siitä jää centtiäkään työstä koituvaa hyötyä itselle vs. käyttää omaa aikaa omaan elämään köyhänä joka on teki niin tai näin niin valinta ei ole todellakaan vaikea.
Oman tilanteeni ratkaisemiseksi tarvitaan joko noin 7 eri tahon hyväksyntä siitä että mun elämä jätetään rauhaan, tai vaihtoehtoiseesti duunia jossa liksa on yli 2500 että sitä kannattaisi tehdä. Voitte arvata onko tollasia duuneja tarjolla masentuneelle 2 vuotta työttömänä olleelle anarkistihenkiselle suupaltille?
Ei ole.
Kysymys on siitä että mikään muu kuin loikoilu ei kannata, tai kannattaa - ajattelin mennä torille kerjäämään. Niin kauan kuin en pysty neuvottelemaan yhteisön kanssa kohtuullisia ehtoja tilanteessani teen kaikkeni että pysyn poissa työelämästä. Ei siksi ettenkö HALUAISI rakentaa elämääni työllä ja olla mukana, vaan siksi että nyt en kertakaikkiaan voi mitenkään hyödyttää itseäni työtä tekemällä.
Jos en voi hyödyttää itseäni työtä tekemällä, miksi hyödyttäisin ketään muutakaan? Olen itsekäs, mutten sen itsekäämpi kuin ne jotka sitovat minut työttömyyteeni. Kun minut on laitettu tilanteeseen jossa on valittava joko oma aika sen parissa mikä minua sattuukaan huvittamaan vs. se että väkisin yritän ansaita pyhäkoulupisteitä joista ei ole minulle mitään konkreettista hyötyä on lopputulos ilmiselvä. Jokainen rationaalinen ihminen valitsisi tilanteessa samalla tavalla kuin minä.
Jos tämä vituttaa veronmaksajia niin silloin veronmaksajien kannattaisi ennemminkin pyrkiä auttamaan minua sellaiseen tilanteeseen jossa on taas kannattavaa tehdä työtä kuin otsasuoni pullottaen huutaa sitä mantraansa.
Puhut usein "tädeistä". Tunnut ajattelevan, että "tädit" ovat kaikkivoimaisia ja pystyvät päättämään kohtalostasi niin hyvässä kuin pahassakin. Mikähän siihen on syynä? Epäiletkö omaa maskuliinisuuttasi/potenssiasi?
Jos niin on, ei syy ole tädeissä, vaan omassa saamattomuudessasi. Hankkisit itsellesi onnistumisen kokemuksia. Niitä aikuinen mies saa helpoimmin työssä, joko palkkatyössä, työharjoittelussa, vapaaehtoistyössä tai opiskelussa.
Normaali ihminen haluaa hyödyttää myös toisia. Normaali aikuinen mies haluaa perheen, jonka eteen on valmis raatamaan.
Ryhdistäydy! Vai tarvitsetko siinäkin tätien apua?
Ei, en juokse duuniin mulkku pystyssä, vaan mulkkuni nostaa pystyyn työssä itseeän repivien kyllästyneet kotivaimot jotka haluavat sänkyynsä miehen jolla on aikaa heille.
Milläs luulette että he jaksavat elämäntapaanne? Mä olen kateellinen naisille. Yksi mies tuo rahat kotiin, ja toinen tuo rakkauden ja toimivan seksin.
Suurimman yllätykseni olen kokenut naisten kanssa joille olen härskisti ehdottanut leikilläni että "Mä tapan sun miehes, sä perit sen rahat ja mä pidän sut:" ... naisen silmiin syttyy aivan tietty loiste silloin.
Nyt menit fantasian puolelle. Kyllä me naiset haluamme mieheltä muutakin kuin aikaa.
Monet meistä tuovat kotiin rahat, monet rakkauden ja jopa toimivan seksinkin. Joskus viimeksimainitut toki lipsahtavat muuallekin, mutta tuskin kuitenkaan kaltaisillesi tätimiehille. Jos toyboyta haluamme, niin nuoruus, ulkonäkö, lihaskunto ja kohdallaan oleva asenne ovat kova sana. Katkeroituneet luuserit eivät.
Härskejä ehdotuksia joutuu aina silloin tällöin tietysti kuulemaan, yleensä känniläisiltä, ja niille naureskellaan sitten naisporukassa. Kokisit ehkä elämäsi suurimman yllätyksen, jos kuulisit, mitä kaltaisistasi öykkäreistä puhutaan takanapäin.
Voi tauti taas mitä höpinää.
Millä te luulette rouvan kanssa pitävänne yllä elintasoanne sen jälkeen kun olet surmannut yhtälösi ainoan elättäjän ;P ?
Kotivaimolla on sitäpaitsi pääsääntöisesti lapsiakin, jotka ensisijaisesti perivät isänsä ..
*Nauraa*
Aivan. Rattopojan tulee olla hauska ja tervejärkinen, eikä suurin surminkaan omassa mielikuvitusmaailmassaan väkivaltaisilla fantasioillaan leikittelevä joutomies ;D
Kukkomies ehkä muistaa minut aikaisemmasta keskustelusta.
Ihan huvin vuoksi esitän provosoivan kysymyksen. Kuvitellaan seuraava tilanne:
Sinulta leikattaisiin kuuden kuukauden varoitusajalla kaikki tuet viimeistä penniä myöten. Vastineeksi, koska valtio säästäisi reippaasti, alle 1 500 euron osalta per kk ei menisi senttiäkään veroa ja tämän ylittävältä osalta huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Saisit myös neuvotella vapaasti palkkasi ja työehtosi. Voisit pyytää enemmän kuin liiton minimin, tai hyväpalkkaisesta työstä alle liiton minimin. Lisäksi Tyel-maksu tulisi kokonaan sinulle, eikä eläkerahastolle. Voisit siis lisätä reippaat 20% palkkaasi, mutta vastineena saamasi palkka ei kerryttäisi työeläkettä.
Unohdetaan lapsellinen uhoaminen vallankumouksista, foliohatuista ja varastelusta. Oletetaan että toimit lain edellyttävällä tavalla, mutta ilman pakkoa mihinkään.
Miten kävisi? ;-)
Tarkennuksena vielä, saisit NEUVOTELLA palkastasi, mutta et PÄÄTTÄÄ sitä. Eli tässäkin esimerkissä palkkasi olisi maksimissaan se, minkä kukaan suostuu vapaaehtoisesti maksamaan. Niin kuin nykyisinkin, paitsi että palkkaan lisättäisiin Tyel-maksu ja siitä poistettaisiin suurin osa veroista.
Kiitän etukäteen vastauksesta!
Menen tarjoamaan itseäni työnantajille, kuulemaan että parempiakin löytyy, ei oo, just nyt ei tarvi, en ole uskottava. Saan häädön asunnostani kun en enää pysty maksamaan vuokria.
Lopulta saisin jonkun paskahomman josta saan 300 euroa kuussa, pyrkien ylläpitämään elämääni tuolla työllä ja pulloja keräilemällä mielenterveyteni rapistuu hiljalleen köyhyyden näivertäessä uskoani ihmisiin ympärilläni vielä alemmas kuin se nykyisin oikeasti on.
Kun viimeinen mitta menee täyteen syöksyn polttopullojen ja vesurin kanssa lastentarhaan silpomaan 14 kersaa ja pari lastentarhantätiä ihan vain siksi että saisin levitettyä henkilökohtaista pahaa oloani yhteisöön, ja lopulta päädyn vankimielisairaalaan loppuelämäkseni lääkityksi rauhoittavilla ja iltalehdet kysyvät : "Miksi suomalaienn mies voi niin huonosti?".
Tässä ei ole mitän lapsellista uhoamista, vaan realiteetti siitä millaista on hakea töitä joita ei ole työhistorialla jota ei ole ja yrittää pysyä kärryillä elämässä jota ei ole - ja mihin sellainen johtaa reaalista elämänlaatua nostamattomaan työnteko-hyväksikäyttösuhteeseen pakotettuna. Sinulla varmaan menee vitun hyvin ja siksi sinulla menee vitun hyvin, vitun hyvä sulle. Mitä iloa siitä minulle on?
Ei susta ole mulle mitään hyötyä. Koita tajuta se.
No jospa minä puolestani yritän olla hyödyksi.
Mielestänä lähinnä yrität vain selitellä itsellesi, rationalisoida sen miksi et onnistu. Olet jäänyt tuleen makaamaan ja laittamaan kapuloita omiin rattaisiisi. Olet determinoinut oman epäonnistumisesi, ja nyt sitten vielä syytät siitä muita.Tyhmä kaverinahan sinä et ole, joten miksi et vaihtaisi lähestymistapaa ja miettisi mitä SINUN on mahdollista tehdä ollaksesi itsellesi hyödyksi.
Mitään taikatemppuja tuskin on olemassa, mutta esimerkiksi aina voit ihan ilmaiseksi kohottaa uskottavuuttasi ja kuntoasi (myös sitä henkistä) , ja jos siihen voit vielä yhdistää jonkin lisähyödyn (pullojen tai marjojen keräämisen) niin aina vain parempi. Tämä nyt kuitenkin on vain etappi, ei päämäärä, mutta riittävästi kuntoutuneena voisit ponnistella jo vaikka opiskelemaan jotain sellaista jossa olisi sinulle realistisemmat työllistymisnäkymät.
Tämäkin jo vaatii sitoutumista pitkäjännitteiseen, päämäärätietoiseen suunnitelmaan, huonojenkin hetkien sietämistä. Todennäköisesti kuitenkin voittaa tuon oman näköalattoman skenariosi viidentoista minuutin rageineen, ja loppuelämäsi huostaan ottaminiseen.
"Mielestänä lähinnä yrität vain selitellä itsellesi, rationalisoida sen miksi et onnistu"
Aika yleistä on käskeä katsomaan peiliin. Tuo on sellainen neuvo, että jos sen ottaa tosissaan, sitä jää etsimään vikoja itsestään. Itse tajusin, että siellä peilissä on vain tuollainen paskiainen, minä olen heitä parempi. Minulla on nyt töitä, kun opin tekemään hakemuksen ihan uudella tavalla. Opin kirjoittamaan rivien väliin, että "en ole koskaan ollut työttömänä tyypit" eivät kehity ja ovat ylimielisiä, kuitenkin niin, että siinä painottuu se hyöty, mitä työttömyys on itselleni opettanut: Nöyryyttä, halua kehittyä...en paljasta kaikkea. Nämä neuvojathan luulevat olevansa täydellisiä jumalia. Eivät ole.
No tuohan on oikeastaan sitä että kieltäytyisi yhteiskunnasta ja kääntyisi täysin pois, ulkopuoliseksi.
jos ei työnantaja tarvi ketää lisää niin ei se ota vaikka ilmaseksi menisit
On niin helppoa patistaa toisia töihin ja suoraviivaisesti olettaa, että se kotona makoilu olis niin herkkua. Kun ihminen potkaistaan pois töistä kuten allekirjoittanut 40-vuotiaana niin laadin hakemuksia vinon pinon ja hain tosiaan aktiivisesti töitä. Mutta mulla oli monia vääriä työnantja-ehdokkaiden asenteisiin sopimnattomia luonteenpiirteitä.
Ensimmäinen oli ikä, toinen oli ulkonäkö (pieni ja pyöreä), lisäksi määrätietoisuus, olemukseni ei henkinyt nöyryyttä, eli kun olin käynyt haastettelussa ja on tutkittu taustoja ja ovat huomanneet, että olen järjestäytynyt ja kun edell. työpaikassa osaston toiminta pistettiin jäihin niin rekrytoijat huomasivat, että olin ollut luottamusmiehenä. En ole ollut mikään punalipunheiluttaja, mutta olen kolleegoneji tavoin turvannut selustani ja järjestäytynyt. Niin ne ovat järjestäytyneitä työnantajatkin.
Pitkään sain hakea töitä ennenkuin tärppäsi. Mutta jos sun annetaan ymmärtää, että sä et ole oikein kuranttia tavaraa niin ei ole ollenkaan ihme jos ihminen turhautuu ja masentuu.
Kun koko ajan sut työnnetään syrjään ja luokitellaan paaria luokkaan kuuluvaksi ja vielä pitää joka paikasta ottaa vittuilut vastaan niin saa olla helvetin vahva tosiaan, että jaksaa nousta.
Itsekin olen pieni, pyöreä ja määrätietoinen, jopa arrogantti.
Yli nelikymppisenä jouduin kouluttautumaan kokonaan uuteen työhön ( kaukana kaikesta siitä mihin luontaisesti sovellun) , tein palkatonta harjottelua, tein pätkätöitä ..
Määrätietoisesti, intensiivisesti, totisesti ja ilolla :D Koskaan en vedonnut ikääni, sukupuoleeni, vähäiseen työkokemukseeni tai matalaan statukseeni.
Samaan aikaan harjottelussa kanssani oli kaveri, jonka periaatteisiin kuului, että työt alkavat vasta harjoittelukauden jälkeen. Siinä vaiheessa kun itse olin jo "korvaamaton", hän sai lähteä.
Hello, tämä mitään rakettitiedettä ole, eivätkä kaikki työnantajat pelkkiä kusipäisiä idiootteja. Tai jos ovatkin, niin se ei merkitse sitä että itsestäkin pitäisi tulla samankaltainen;D
Kukaan ei ole korvaamaton. Minä olen oppinut, että kun työnantaja saa täysillä tekeviä harjoittelijoita kerta toisensa perään, miksi kellekään vaivautua maksmaan palkkaa. Minä sain vasta kehut ja säästin talolle rahaa löytämällä virheen. Palkkioksi on haussa harjoittelija tilalleni. Pidän työstäni ja teen sen hyvin, mutta työnantajalla on ennenkin ollut hyviä määräaikaisia ja harjoittelijoita. No ei muuta kuin uutta puuta pesään, nyt on vähän vaikeampaa, kun en ole tukikelpoinen.
Eli siis ansaitset pyhäkoulupisteitä että saisit itsesi parempaan asemaan, haluat tehdä itsestäsi "korvaamattoman".
Tämä on juuri sitä kilpailua joka tekee tästä maailmasta sairaan. Jokainen voisi tehdä työtä, jokainen voisi saada palkkaa tuotoksensa mukaan mutta nyt työt jaetaan ALISTUMISEN mukaan.
Eli kun olet ollut lammas saat karsinapaikan, se on hyvä sinulle - mutta se toimii samalla esteenä toisenluontoisille. Tällöin siis vetoat siihen että olet onnistunut keinoilla X joten X on pakko olla hyvä. Entä jos tämä sairas systeemi toimiikin niin että paikkoja X on vain rajattu määrä, jolloin jotkut jäävät aina ilman vaikka tekisivätkin kuin sinä? Entä jos löytyykin vielä enemmän lammas joka vie sinun paikkasi - tekemällä töitä vielä halvemmalla - vaikka teit kaiken oikein?
Mutta kiva tietää että olet valmis palkattomiin harjoitteluihin ja myymään itseäsi ilmaiseksi vaikka kuinka kauan ja teet hyvää tulosta. Voisin perustaa kaltaisiesi perusteella oikein hyvän bisneksen jossa te teette työn ja minä käärin rahat.
Ps. osana sellaisia olenkin ollut, mutta harjoittelijana. Nyt en enää ole, en sen jälkeen kun lykkäsin potentiaaliselle työnantajalle laskelman hyödyistäni ja siitä millä hinnalla minut pystyy palkkaamaan että firmalle jää vielä reilu kate. Tarjosivat lisää palkatonta, ja kun kieltäydyin ottivat 3 avutonta työkokeilijaa tilalleni.
Siitä lähtien ei ole oikein innostanut noi systeemit. Siitä lähtien ennemminkin olen sitä mieltä että jokainen työharjoittelija joka tekee opiskelun ulkopuolella harjoittelua tai 9e/päivä systeemejä pitäis hakata nähdessä koska he ovat suurin este sille että joku sais asiallisen työpaikan.
Noup.
Pikemminkin ihan päinvastoin. Sinä lähdet siitä, että "systeemi" tai työnantaja riistää ja kusettaa aina, minä puolestani uskallan luottaa ihmisiin - enkä ole joutunut pettymään.
Mieti nyt hei vähän niitä vaihtoehtojasi. Joko makaat kotona kerryttämässä katkeruuttasi, tai sitten vähintäänkin kerrytät kokemuspisteitäsi kodin ulkopuolella. Sitäpaitsi - kumpaa konsulttia mielestäsi kannattaa kuunnella, sitä joka on jo jossain onnistunut, vai sitä joka sanoo että vituiks tämä kuitenkin jokatapauksessa menee, joten paras että luovutat saman tien ;P ?
Palkaton harjoittelu on hyvin suuri syy oikeiden työpaikkojen syntymisen esteelle. Omassa työpaikassani haetaan harjoittelijaa, hommaan, johon jouduttaisiin ilman harjoittelijamahdollisuutta ottamaan joku kesätyöläinen palkalla. Harjoittelijaa ei tulla palkkaamaan harjoitteluaikaa pitemmäksi ajaksi. Se on ihan sama mitä näyttää, haku on päällä vain tarpeeseen. Samoin minun työni loppuu määräajan jälkeen, ei siellä ole edes mitä tehdä kun projekti tulee valmiiksi. Harjoittelijalla varmistetaan, että projekti saadaan nopeammin alta pois, vaikka sillä ei ole kiire. Jos ei harjoittelijaa saada, minun työsuhdettani jouduttaisiin jatkamaan. Harjoittelijan on tarkoitus jatkaa minun jalanjäljissäni vielä vuoden loppuun toimistoapulaisena, eli minun hommissani. Minusta ei ole kukaan valittanut, työni teen hyvin ja tehokkaasti, mutta olen kuullut, että edeltäjänikin on ollut topakka ja nopea, muta palkkaa ei ole haluttu maksaa. Työnantajat ovat tottuneet jo siihen, että ilmaiseksi ja erilaisilla tukikikkailuilla saa hyvää työvoimaa.
Sitä konsulttia joka antaa laajemman ja lahjakkaamman perustelun omalle näkemykselleen ja näyttää selvästi ottavansa huomioon tosiasiat ja mahdollisuudet eikä haihattele ylioptimismissa kaikessa.
Ja tässä muuten on kyseessä sama ilmiö kuin siinä että rukoileminen pelastaa.
Kun lentokone syöksyy maahan ja hylystä löytyy yksi elossaoleva joka kertoo että rukoili Jumalaa ja hänen mielestään rukouksen voima pelasti hänet ja tapahtui ihme.
Se mitä ne 280 muuta kuollutta eivät tule kertomaan on että he rukoilivat yhtälailla.
Tämä konsultti kertoo vain oman tarinanasa.
Mutta koska sinä et siihen kykene, niin käännä sitten edes kova kohtalosi voitoksesi, ala keräilemään yksityiskohtaista dataa siitä miten kaltoin systeemi kaltaisiasi kohtelee - ja hanki itsellesi näkyvyyttä. Tee oma tarinasi.
Blogi ja muutama muu asiaan vihkiytynyt riittää aluksi. Enää ei siis ole edes tarkoitus työllistyä, vaan dokumentoida ja paljastaa systemaattisesti systeemin epäkohdat. Ei epämääräisestija asiattomasti mouruten ja valittaen, vaan faktatietoa keräten, kerryttäen ja julkistaen. Työpaikkojen musta lista, kaamemmat (pseudo)koulutuskokemukseni.
Ei ehkä sittenkään niin helppoa kuin heinänteko, mutta mitä sulla on enää menetettävääkään ..
Minusta kaikki työttömyydellä rahastaminen pitää lopettaa. Työvoimakoulutus pitää saada kokonaan siirrrettyä ammattikouluille ja lopettaa muu hyödytön koulutus. En arvosta ihmisiä, jotka saavat tulonsa siitä, että joku muu on työtön. Harjoittelu pitää jättää kokonaan ammattitaidottomille, eikä silloinkaan pidä työnantajan saada tekijää ilmaiseksi, vaan esim. työnantajan pitäisi maksaa 25 % työmarkkinatuen päälle.
Taitaa olla enemmänkin niin että se yksi pelastunut ryömi loukkaantuneenakin ulos hylystä ja pelasti itsensä. Loput 280 jäivät istumaan hylkyyn kädet puuskassa, ilmoittaen että heillä on oikeus saada apua. Kun tämä yksi yritti auttaa neuvomalla ulospääsyn koneesta, loput 280 suuttuivat ja ilmoittivat ettei moinen ylimielinen neuvominen heille kelpaa. He vaativat pelastusmiehistöä kantamaan heidät rotkon reunalla roikkuvasta hylystä, ja helikopteria paikalle.
Kun helikopterit saapuivat, helky oli tippunut rotkoon. Sisälle jääneet kirosivat alas tippuessaan että kyllä sitä yhtä onnekasta varmasti tullaan auttamaan, mutta heille systeemin sorsimille syrjityille ei apua tulisi.
Sen pituinen se.
Eli siis vertaat nykyisessä työelämässä olemista ja työelämään pyrkimistä lentokoneturmaan?
...
Joo. Kuvaus on aika tosi paikkansapitävä, täydellinen katastrofihan tuo näyttäisi olevan. Nyt siis kyse onkuin - ei suinkaan yhteisöllisestä elämänrakentamisesta - vaan täydestä eloonjäämiskamppailusta?
Tämän perusteella ihminen joka uskaltaa ottaa puukon käteensä ja tappaa pari vastaantulijaa saadakseen alkupanoksen siitä bisnekselleen on todellinen sankari.
Hän käy eloonjäämiskamppailuaan kaikin keinoin, ja pärjää. Hän on menestyjä.
Ne jotka tulivat puukotetuksi ovat häviäjiä koska eivät puolustautuneet tarpeeksi tehokkaasti.
Tämäkö on nyt se malli? Ihmisen tulee tehdä ehdottomasti kaikkensa ja maailma on lähtökohtaisesti vihamielinen sinua kohtaan - ja jos et pärjää vika on aina sinussa ja siinä ettet ollut valmis tarpeeksi sankarillisiin, dramaattisiin tai yksinkertaisesti itsekkäisiin tekoihin?
Ja turha vedota "oikeuteen" koska kun puukottaja puukottaa niin silloin kyse on siitä että jääkö kiinni vai ei. Eloonjäämiskamppailussa luuseri on se joka ei pysty pakenemaan poliisia ja jää kiinni ja voittaja se joka kykenee pakenemaan - ja siksi saa rahat.
Kun eloonjäämiskamppailu alkaa niin silloin "oikeus" ja "moraali" kannattaa myydä ensimmäisenä.
Ja niinhän sitä on pitkälti tapahtunutkin.
"Eli siis vertaat nykyisessä työelämässä olemista ja työelämään pyrkimistä lentokoneturmaan?"
Arvon Kukkomies on hyvä ja pistää sen pullon kiinni hetkeksi. Katsohan kuka kirjoitti viestin siitä lentokoneturmasta. Näyttää olevan nimimerkki Kukkomies, eikö vain?
Mitä puukottamiseen & varastamiseen tulee, kuka tässä varastaa toisilta? Varastaminen - sinun esimerkkisi mukaisesti - on sitä että toiselta otetaan PAKOLLA, uhkaamalla fyysisellä väkivallalla.
Minua ei ole pakotettu käymään töissä fyysisen väkivallan uhalla, eikä työnantajaani ole pakotettu maksamaan palkkaa fyysisen väkivallan uhalla. Sama pätee kun minä palkkaan ihmisiä mökille rakennushommiin, tai siivoamaan taloa. En pakota, en uhkaile. En myöskään varasta keltään; en hiipparoi musta viitta päällä ottamaan sinun rahojasi.
Ainoa tilanne jossa varastetaan - siis otetaan pakolla, fyysisellä väkivallalla uhkaamalla - on kun verottaja ottaa minulta sinulle. Ellen maksa verojani, lopulta päädyn linnaan käsiraudoissa. Jos minä ottaisin osani sinun palkastani, uhkaamalla sillä että muuten laitan sinulle käsiraudat & heitän pieneen koppiin asumaan, haukkuisit minua ryöväriksi.
Jos äänestäisin kaverini ottamaan sinulta pakolla, uhkaamalla fyysisellä väkivallalla, haukkuisit minua ryöväriksi.
Kuka siis varastaa, ja keneltä?
Mulla noihin paljon puhuttuihin hanttihommiin oli esteenä koulutus ja vähäinen kokemus aika vaativistakin töistä. En tajua mikä syy se on olla palkkaamatta, että lähdet kuitenkin heti pois, sillä onhan vaihtuvuus opiskelijoiden suosimilla aloilla erittäin suuri muutenkin. Ihan hyvin minäkin voisin muutaman kuukauden siivoilla oman alan paikkaa odottaessa. Vähän väliä meidänkin firmassa (nyt siis on työ satojen hakemusten jälkeen) vaihtuu porukka, en tiedä mitä vikaa työnantajassa sitten on.
Lisään vielä, että ne, jotka luulevat sen kotona makoilun olevan herkkua, taitavat itse olla aika laiskureita. Itse en kyllä ottaisi töihin tyyppiä, joka väittäisi että ei työttömänä aika kulu. Mulla kului aika helkkarin hyvin työpaikkoja ja koulutuspaikkoja etsiessä. Muutenkin tekemistä kyllä oli, mutta työ puuttui. Tein käsitöitä vapaaehtoistyöhön, luin, opiskelin...ihminen jonka mielestä työttömyys ei tarkoita muuta kuin makoilua, on itse laiska paska ja haluaisi olla kotona makaamassa. Vain laiska ja saamaton ei osaa ajatella, että työttömänä voi tehdä paljon muutakin kui maata.
Uskon kyllä että työhaluisen työttömän elämä onkin tuollaista. Ja hienoa että tuollaisella asenteella varustettuja ihmisiä vielä on maassamme.
Mutta jos mietitään nykypäivänä niin surullisen yleistä tapausta: kotona piloille lellittyä, vielä kolmekymppisenäkin vanhempien rahoilla elävää laiskuria jonka mielestä työ on hyväksikäyttöä ja ihmisten palveleminen alistumista, tilanne on eri.
Tämmöinen ihminen ei viitsi etsiä työpaikkoja, opiskella, kuntoilla, tai mitään muutakaan. Onhan hän tottunut saamaan kaiken vastikkeetta.
Mutta se osa työttömistä on erittäin pieni, mutta äänekäs. Kuitenkin valtaosa laittaa kaikki työttömät samaan kastiin, ihan kuin työttömyys olisi parantumaton sairaus. Mitä itse kävin työvoimapoliittisi koulutuksia, niin yksi työhaluton oli melkein joka koulutuksessa /n. 20 opiskelijaa. Viimeisimmässä yksi puhui olevansa, ja sitten kävi kuitenkin tekemässä pieniä tuurauspätkiä omalla alallaan ja teki valtavasti vapaaehtoistyötä lähipiirissään: korjasi anopin aidan, veljen auton... Eli luultavasti aidosti työhaluttomia työttömiä on 5 % kaikista. Osa on sellaisia, jotka eivät edes työnhakijaksi kuuluisi, mutta eivät pääse eläkkeelle.
Minä sain kuulla olevani laiska ja juoppo. Olenkin sanonut, että suurin este työttömän työllistymiselle on asennevammaisuus työttömyyttä kohtaan. Pitäisi ymmärtää, että suurin osa on tavallisia työnhakijoita. Itselleni työpaikka oli lottovoitto, vaikka pätkä onkin.
Hassua on se että vasta 10 vuoden työrupeamien jälkeen olen lopettanut kuntoilun (ei rahaa siihen mitä haluaisin tehdä) ja vasta kun olen hakannut päätäni seinään työllistymisasioiden kanssa on halu edes yrittää mennyt.
Oletko koskaan ajatellut että se toimii myös toisiinpäin - kun on ollut asiallisesti työelämässä ja osallistunut ja sitten tippuu sieltä pois eikä enää pääsekään kiipeämään mukaan kovasta yrityksestä huolimatta se vie motiivin yhtälailla?
Yksi asia on varmaa : mitäikinä työtön tekeekään HÄN EI OLE TOISTEN MIELESTÄ KOSKAAN TARPEEKSI HYVÄ.
Maaginen taikasauvan heilautus toimiikin niin että kun työttömästä tulee asiallisesti palkattu työntekijä lottovoittona hän on toisten silmissä aivan eri ihminen.
Vaikka oikeasti kyseessä on sama ihminen jolla on nyt työtä.
Näin toimii maaginen silmärasva jota työksi kutsumme.
huomattu on. Mutta toisaalta, sekin että TYÖTÖN; HYI OLKOON, saa jotain työtä, tuntuu aiheuttavan katkeruutta. Senkin olen kokenut.
Ikävä kyllä väittäisin että kyseinen äänekäs vähemmistö on reippaasti enemmän kuin 5%. Lellittyjen parikymppisten lisäksi tulee siis juopot, narkkarit, rikolliset, ja myös iso joukko kotiäitejä, jotka eivät halua mennä siivoushommiin kun mies tienaa sen 3 500 eur/kk ja päälle saa mukavasti tukia. Tukiputkea pitkitetään hauskoilla kursseilla ym. Työhaluttomiin voisi lisätä myös 5v koulusta valmistumisesta työttömänä olleet, joille sitä "koulutusta vastaavaa" leppoisaa asiantuntijahommaa 4 000 euroa/kk ei takuuvarmasti löydy; lähinnä koulutus mahdollistaa työstä kieltäytymisen.
Tätä listaa voisi jatkaa vaikka maailman tappiin asti.
Enemmistö työttömistä on työhaluisia, hienoja ihmisiä jotka haluavat olla ahkeria ja ansaita leipänsä rehellisellä työllä. Mutta työhaluttomien joukko kasvaa päivä päivältä, kun puolisosialistinen yhteiskuntamme opettaa ihmisille ettei "ansaitsemisella" ja "saamisella" ole eroa, ja rahan saaminen vastikkeetta on "oikeus". Mitä useampi liittyy työhaluttomien joukkoon, sitä useampi kieltäytyy töistä, koska veroja nostetaan tukien maksamiseksi. Kierre on valmis.
"Minä sain kuulla olevani laiska ja juoppo. Olenkin sanonut, että suurin este työttömän työllistymiselle on asennevammaisuus työttömyyttä kohtaan. Pitäisi ymmärtää, että suurin osa on tavallisia työnhakijoita. Itselleni työpaikka oli lottovoitto, vaikka pätkä onkin."
Kuulostaa enemmänkin asennevammaisuudelta työttömiä kohtaan :-)
Ikävä juttu että möykkäävä vähemmistö mustaa hiljaisen enemmistön maineen. Useinhan kyseinen äänekäs vähemmistö onkin väheksymässä ahkerien työttömien yrityksiä saada töitä. "Älä yritä, et kuitenkaan onnistu". Ja jos kaikiesta huolimatta onnistut, iskee perisuomalainen kateus. Ei haluta onnea muille. Surullista.
Miksi pienten lasten äitien pitäisi mennä töihin? Äitiyslomien sijaisuudetkin työllistävät. Muualla maailmassa ja ennen Suomessakin oli ihan tavallista hoitaa lapset koulukään saakka itse. Jos puoliso tienaa 3500 euroa, ei työttömyyskorvausta tipu eikä muuten muitakaan tukia jos nuorin lapsi on yli 3 vuotta. Minä olen ollut tuossa tilanteessa ihan äskettäin ja kyllä se miehen palkka oli ihan ainoa tulonlähde, lapsistakin toinen jo lapsilisä iän yli, eli ainoa tuki oli satanen lapsilisää yhdestä lapsesta. En minä tänne köyhien palstalle oikeastaan kuulu, mutta aikoinaan tulin katsomaan selviytysvinkkejä. Minua ärsyttää ihmiset, jotka levittelevät tietota tuista mututuntumalta. Voit kela.fi sivuilta itse tarkistaa, että todellakaan ei yhtään mitään tukea saa, jos puoliso tienaa 3500!
En tarkoittanut pienten lasten äitejä, vaan pikkuisen vanhempien lasten äitejä. Esimerkiksi äitejä joille lapsi ei ole este käydä kivoja kursseja 40h/vko, mutta esim. siivoushommat 30h/vko eivät millään onnistu, kun pitäisi lastakin hoitaa ;-)
Jos päättää olla mieluummin kokona lapsen vuoksi (ei siksi ettei raskas työ huvita), sen ymmärrän täysin. En siis tuomitse kaikkia kotiäitejä...pahoittelen jos ymmärsit väärin.
Ei siitä yli kolmevuotiaan lapsen hoidosta mitään tukea saa, jos puoliso tienaa sen 3500, miksi sivuutit tämän? Itselläni on kokemusta noista kursseista, ei todellakaan ole 40 h viikko, vaan kolme päivää viikossa ja loput on etäpäiviä, käytännössä ei mitään, kun kukaan ei valvo. Jotkut aktiiviset antavat kotitehtävää, suurin osa ei. Helpolla niissä kyllä pääsee, niin opettajat kuin työttömät, se täytyy myöntää. Pitkä kurssi on parempi, sillä sieltä ei potkita pois. Taitaa olla aika kiven takana tuo 30 h viikot siivoojana, niihin on hakijoita. Enemmänkin on pula siivoojista, jotka tulevat ennen virka-aikaa ja se työn on kolme tuntia päivässä. Pitää olla isot lapset tai taustatukea, että voi siihen lähteä. Itselle olisi sekin kelvannut, vaan enpä kelvannut firmoille. Minulla ei ole sen kummempaa koulutusta kuin amk, mutta ilmeisesti se on jo liikaa.
Kokoomus kapitalistin edunvalvonta toimii köyhyyspalstallakin.
Olisihan se hätätila ellei köyhien keskinäistä keskustelua
köyhyydestä saataisi vesitettyä.
Kaiken on kapitalisti pystynyt vesittämään.
Lakkoilevia ja lakkoilemattomia työpaikkoja oli ennen,
kuin kapitalisti päätti panna tuottavat puljut säppiin,
ihan vaan siitä syystä, ettei tykännyt työläisten työmaakokouksista,
joihin tietenkin kaikki osallistui.
Siitä alkaen kapitalisti on pitänyt huolen ettei muille kuin kapitalistille
itselleen pääse syntymään edes pienempiä yhteisöjä.
Eihän esimerkiksi työttömät ole mitenkään päässeet järjestäytymään.
Joka niemeen, notkoon on työttömienyhdistys synnytetty jonka on
tarkoitus toimia työttömien kohtaamispaikkana.
Todellisuudessa toimivatkin sitten työtöntä pelivälineenä pitäen
työllistämistukirahan siirtäjänä valtiolta kunnille.
Kapitalistin edunvalvoja huolehtii ettei edes työttömille synny
mitään toimivaa yhteisöä.
Kapitalisti loistavasti edunvalvojansa välityksellä toimii täällä köyhienpalstallakin töihin komentajana.
Kapitalisti on päässyt todella pitkälle duunarien haittaamisessa.
Ei paljon muuta toimivaa teollisuuspuolen puolensapitäneitä
taida jäljellä olla kun ahtaaja ja paperityöntekijät.
Kouluja käymättömät entiset jokapaikanhöylät on menettäneet
työnsö virolaille tai muille ulkolaisille jotka tekee alkaen 1,68€/h.
Suomen elämä maksaa enemmän. Vaikka täällä miten komentaa
ei auta, jos kerran tekemisestä ei makseta riittävästi.
Kapitalisti on nyt uittanut tämän maan syvyyksiin, niin eikö
sitten taas ole aika hilata takamus sosialistin iholle
ja alkaa nostopuuhiin, siihen kai sosialistikin kelpaa
mikäli vanhat merkit kaikkansa pitää, pitää vaan seurailla
onko tässä maassa enää mitään sosialisteja.
Minua ketuttaa kovasti se, että itketään omaa surkeaa kohtaloaan ja syytetään omasta kurjuudesta maailman vääryyksiä, muttei nähdä tietenkään mitään vikaa itsessään. Itse ollaan niin täydellisen loistavia työntekijöitä ja parhaita mahdollisia tyyppejä, muttei raha-ahneet työnantajat töihin huoli. Omista ongelmistaan on niin helppo syyttää kaikkia muita paitsi itseään; milloin on Kokoomuksen ja Työvoimatoimiston ja milloin naapurin koiran syytä, ettet sinä saa töitä.
Jo koulutusta valitessa luo omalle työelämälleen pohjan. Jos valitsee jonkun alan, jolla ei työpaikkoja ole kauheasti tarjolla (esim. eläintenhoitoala), niin sittenhän on pakko joko alkaa yrittäjäksi tai tehdä oman alan ulkopuolisia töitä, joita ei yleensä kauhean helposti saa.
Olen täysin vakuuttunut, että pitää valita ala, jolla töitä riittää vaikka tappiin asti (esim. lääkäri) tai mennä itseään kiinnostavalle alalle, jolla ei kauheasti töitä ole tarjolla, mutta silloin pitää jotenkin erottua massasta. Loppupelissähän kaikki riippuu omista valinnoistaan.
Pointtinani on, että turha on valittaa ja kylpeä itsesäälissä. Tuloksia saa aikaan tekemällä kovaa työtä työnhaunsa eteen ja ei haalu heti kaikkea. Aloittaa pienestä tai olemattomasta palkasta, mutta työkokemuksen kartuttua siirtyy vaativimpiin tehtäviin ja parempaan palkkaan. On ne hanttihommatkin töitä, joista saa työkokemusta ja myöhemmin töitä.
Oliskohan taustalla se että joku T&E toimiston täti on saanut niskaotteen henkisesti ja komentanut töihin, ja peloissaan yhteiskunnallisen aseman menettämsiestä on tyyppi ottanut vastaan nöyrästi töitä ja kokee itsensä pohjimmiltaan pompotelluksi.
Tällöin on selvää että lähdetään hakeen sellaista koiraa jota voidaan vastaavasti potkia ja ärjyä, ja mistäpä muualta tälläisiä löytyisi kuin köyhistä.
Pahinta on se jos köyhä kokee ylpeyttä, koska se lienee sitä mitä itse olisi aikanaan halunnut kokea työntekijäjän ja omien oikeuksiensa puolustajana.
Sepä sanonta ei ole alistajien mieleen ollenkaan eli : Tyyli on köyhän perusoikeus!
No jaa.
Minä aloitin koulun jälkeen harjoittelijan palkalla. Koska firma oli laadukas, työpaikoista oli kysyntää eikä tutkintopaperilla voinut vaatia "kunnon" palkkaa. En olisi sellaista ansainnutkaan, ilman työkokemusta ja oikeaa osaamista.
Tein hommani kunnolla. Ei "mä olen vaan töissä täällä"-mentaliteetilla vaan oikeasti sillä ajatuksella että miten kehityn omassa hommassani. Tajusin kyllä että mitä parempi työssäni olen, sitä enemmän kysyntää minulle löytyisi.
Sain vakipaikan. Otin aina vastuuta kun tarjottiin, ja nyt parin "ylennyksen" ja palkankorotuksen jälkeen tienaan 4 500 EUR / kk lisät. Työ on kaiken lisäksi mielenkiintoinen, ihan eri tavalla kuin ne akuajan hommat, joita tekisin vieläkin ellen olisi ihan oikeasti yrittänyt parastani.
Mutta hei, kukin tavallaan.
Niin, siis mikä onkaan funktiosi köyhät palstalla loppujen lopuksi, mitä täältä etsit ja mitä tänne tarjoat?
Tuletko pokkana väittämään että jokainen tämän maan köyhä voi omalla motivaatiollaan ansaita 4500 euroa kuussa? :)
Ja mikä on oikeasti se mitä teet, mikä on työsi tuotos. Puhu suoraan.
Minä tein suomen parhaita saunanlauteita 99% asiakastyytyväisyydellä siihen asti kunnes lama tuli ja varakkaat ihmiset lopettivat tilaamasta saunoja alkoivat sisustaa kämppiään jollain persoonattomalla Helo-roskalla koska ovat niin köyhiä.
Jouduin muutammaan ex-vaimon ja kersojen perässä hevonvittulaan jossa ei todellakaan hommat toimi.
Olen vieläkin oikein tervetullut entiseen firmaan kun käyn vanhalla kotipaikkakunnalla turisemassa vanhojen työkavereiden kanssa, tottakai oiva ja asialleen omistautunut työmies muistetaan. Kaikkien ura vaan ei jatku ikuisesti.
Eli minä olen täsmälleen samanlainen työntekijänä kuin sinä. Sinä olet lottovoittaja, minulle jaettiin paskat kortit enkä ole päässyt nousemaan. Nyt ei enää tunnu että kannattaisikaan.
Mutta siis, mitä sinä oikeasti teet? Minä olen tehnyt mukavan ja kauniin saunan sadoille ihmisille, tiedä vaikka sinäkin persettäsi lepuuttaisit minun kätteni jäljillä kun viskot vettä kiukaalle.
Olen koneenhoitaja keskisuuressa yrityksessä (ei paperitehdas, vaikka komponentteja toimitetaan myös paperialalle). Sain siis paikan koska esim. opettelin asioita vapaa-ajallani, kehittäen osaamistani. Sinä olisit varmaan todennut että kuka sitä alkaa ilmaiseksi opiskelemaan, minä opiskelin koska tiesin osaamisen kasvattavan arvoani työmarkkinoilla.
"Tuletko pokkana väittämään että jokainen tämän maan köyhä voi omalla motivaatiollaan ansaita 4500 euroa kuussa? :)"
On se mahdollista. Toki ei niin että marssitaan lähimpään firmaan ja suorilta käsin vaaditaan 4 500 euroa. Ensin paljon työtä, yritteliäisyyttä, kunnon asennetta. Jos minä pystyin siihen, mikseivät muutkin?
Taattua se ei ole. Semmoista on elämä, se on vain hyväksyttävä.
"Eli minä olen täsmälleen samanlainen työntekijänä kuin sinä. Sinä olet lottovoittaja, minulle jaettiin paskat kortit enkä ole päässyt nousemaan. Nyt ei enää tunnu että kannattaisikaan."
En ole lottovoittaja. Sen jälkeen kun todistin osaamiseni, työmahdollisuuksia oli useita ja vieläpä usealla toimialalla. Olin ahkera.
Ihan turha selitellä että kun kerran tulee huono käsi niin on muka oikeutettua kiukutella, heittää kortit pöydälle ja lopettaa pelaaminen.
"Minä olen tehnyt mukavan ja kauniin saunan sadoille ihmisille, tiedä vaikka sinäkin persettäsi lepuuttaisit minun kätteni jäljillä kun viskot vettä kiukaalle."
Mahdollisesti. Ja nyt kesälomalla kelpaakin löylytellä :-)
Tuo on mahdollista. Mutta lisäksi tarvitaan karismaa ja suhteet on hyödyksi myös. Itsellä tuntuu, että vaikka minkä tekisi, niin kukaan ei ota vakavasti. Olen usein harjoittelussa huomannut olevaani se osaavin. Työkaverit tekevät kaikkensa, että pomo ei huomaisi. Pomot on joskus huomanneet, mutta työkaverin vähättely laskee pisteitä silti. Ymmärrettävää, sillä jos pomo huomaa vakkareiden osaamisen puutteet, saattaa joutua koulutukseen. toimistopuolella tunnutaan koulutusta vastustettavan kiihkeästi, kiireltä kun ei jouda..opettelemaan asioita, jotka ovat välttämättömiä tulevaisuudessa. Itse olekin ajatellut, että jos joskus yrittäjyyden kautta pääsen työnantajaksi hakija on ollut tauotta 20 vuotta valtion virastossa ei kiitos.Todennäköisesti eivät kuitenkaan suojatyöpaikoistaan hae mihinkään.
"Ihan turha selitellä että kun kerran tulee huono käsi niin on muka oikeutettua kiukutella, heittää kortit pöydälle ja lopettaa pelaaminen."
Oikeutus? Sinäkö päätät mikä on oikeutettua ja mikä ei?
Kuule. Tämä on mahdollista ja teen tämän ja sinä voit kauhistella vieressä. Jos haluat että pidän huolta sinun arvomaailmastasi ja sen toteutumisesta niin sinun pitäsii olla valmis maksamaan siitä rahalla :)
""Tuletko pokkana väittämään että jokainen tämän maan köyhä voi omalla motivaatiollaan ansaita 4500 euroa kuussa? :)"
On se mahdollista. Toki ei niin että marssitaan lähimpään firmaan ja suorilta käsin vaaditaan 4 500 euroa. Ensin paljon työtä, yritteliäisyyttä, kunnon asennetta. Jos minä pystyin siihen, mikseivät muutkin?"
Koska sinä olit oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Se oli onnekkuutta eikä sitä että vastaavia paikkoja edes suomeen olisi olemassa.
Suomeen ei pystytä tekemään teollisuutta ja palveluita jotka tarjoavat jokaiselle yritteliäälle asiallisen tulonlähteen, vaikka kyseessä olisi kuinka lahjakas tyyppi. Tämä johtuu siitä että vapaakauppa halpamaiden kanssa ja vakavan teollisuuden tekeminen siirtyy aina kohti muita maita jo ihan työntekijöiden kalleuden vuoksi, ja mitä kalliimpia työntekijöitä suomessa olisi sen nopeammin firmat siirtyisivät.
Juuri tuo on kaikkein aneemisin peruste "Jos minä pystyin niin miksei muutkin".
Syy on siinä että sinä torppaat nyt sillä paikalla missä muilla olisi mahdollisuus vastaaviin ansioihin, kuten torppaavat kaikki muutkin korkeasti tienaavat. Teille on jaettu ne helpot hommat, ja nykyisin vaaditaan HUOMATTAVASTI ENEMMÄN KUIN SINULTA VAADITTIIN että päästään vastaaville tulotasoille - juuri siksi että paikkoja joissa tuollainen kehitys olisi mahdollista on alati vähemmän ja vähemmän.
Mutta tätähän sinä et tuurihaukkana ymmärrä kun "kaikki oli niin helppoa jolloin vika on oltava muissa ihmisissä".
Minäkin kerran menin paskalle festareiden ainoaan bajamajaan heti kun festivaalialue aukesi ja ihmettelin miksi ulkoa alkoi pian kuulua kiukkuista älämölöä kun minä siinä ihan rauhassa väänsin kolmatta tuntia torttua ja luin akuankkaa. Mikäs hätä siinä oli, olinhan nopeuskisan voittaja. Ei ole enää minun ongelmani.
Lopulta kaatoivat bajamajan ja olin yltäpäältä omassa paskassani. En vieläkään tajua miksi ihmiset olivat niin kateellisia, olisivat hankkineet oman bajamajansa!
" ...Juuri tuo on kaikkein aneemisin peruste "Jos minä pystyin niin miksei muutkin"... "
Kukkis, lienet kuitenkin huomannut että elämässään onnistuneitten kertomukset , asenteet ja reseptit ovat täällä keskenään hyvin samankaltaisia.
Samoin näyttäisi olevan niiden kesken jotka ovat kaltaisiasi.
Joskus minusta tuntuu, että emme edes elä samassa maailmassa.Minun tuntemassani maailmass kukaan ei ole hukkumassa omaan paskaansa. Oikeassa paikassa, oikeaan aikaan, oikealla asenteella, sinäpä sen sanoit ;P
Juuri näin.
Se jos yrittää parhaansa (siis oikeasti parhaansa) ei takaa onnistumista, mutta antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Jos taas ei yritä, harvemmin onnistuu.
"Kukkis, lienet kuitenkin huomannut että elämässään onnistuneitten kertomukset , asenteet ja reseptit ovat täällä keskenään hyvin samankaltaisia.
Samoin näyttäisi olevan niiden kesken jotka ovat kaltaisiasi."
Osuvasti ilmaistu!
Joo, ja elämässään onnistuneiden asenteissa ja resepteissä on yksi yhteinen piirre:
Kukaan heistä ei ole romahtanut useita kertoja, pohja ei ole pettänyt koskaan. Tällöin siis onnistuminen tekee onnistumista ja putoaminen tekee putoamista.
Jos tää järkimies olis vaikka meikäläisen saappasisa se olisi vetänyt ranteet auki. Niihän amerikan mantereellakin suuren pörssiromahduksen aikana satoi jalkakäytäville ihmisiä jotka olivat menettäneet koko omaisuutensa, tappovat itsensä koska oli taskussa enää parisataa tuhatta.
Heitä katselivat pummit ja alkoholistit jotka olivat sinnitelleet kauemmin, ja jatkoviat sinnittelyään.
"Just walk a mile on these shoes" kuten sanottaisiin. Minä en häpeä sitä että toivo menee, koska se on realistinen ja järkeenkäypä suhtautumistapa elämään - inhimillistä - kun asiat menee tarpeeksi päin vittua.
Jos tätä ei ole tapahtunut teille niin miksi kritisoitte? Oma onnistumisen reseptinne vaatii onnistumista jonka päälle rakennetaan jotain. Järkimiehen elämä on ollut oikeasti helppoa ja palkitsevaa, aina on tullut sitä mitä on ansainnutkin, ja eiköhän juuri siksi motivaatio ole ollut kova?
Entä jos olisikin tullut potkut hyvästä yrityksestä? Toistamiseen? Entä jos nousu ei olisikaan tuottanut tulosta? Entä jos kohtaakin sitten vain vihaa, vähättelyä ja kritiikkiä kun ei olekaan elänyt samanlaista onnistujaelämää kuin vertailukappale?
Ja vitut. Minä en luota teihin ja teidän neuvoihinne vaan se on edelleen samaa vedätystä kuin aina ennenkin. "Yritä enemmän, hyödytä muita, todista että..:" - Jaa, jos on noussut junaan niin sitä ei koskaan tarvi juosta kiinni.
Kukaan ei jaksa pinkoa tältä tasolta junaa kiinni. Se on tosiasia, joten voitte minun puolestani lopettaa yrittämisen ja jatkaa omaa kivaa elämäänne. Minä puolestani raapustelen omaa sekavaa suunnitelmaani kaikesta siitä mikä nyt on mahdollista ja järkevää tästä näkökulmasta käsin.
Minulla on historia joka sanele asioita ja mm. sen miten toiset ihmiset näkevät minut. Tosiasia on että he näkevät minussa ihmisen joka soveltuu orjaksi kunhan häntä kiristää tarpeeksi kauan, koska minulla "ei ole vaihtoehtoa muuhun".
Ja vitut. Ei onnistu. En tee yhteistyötä. Jos en päässyt junaan tulkaa hakemaan taksilla tai poltan asemarakennuksen ja kampean kiskot paikaltaan.
Onhan noita kohtuullisen mukavasti palkattuja kunnanjumejakin
pilvin pimein. Ei heidän ole tarvinnut mitään ahkeruusesimerkkiä
näyttää. Kunhan ovat olleet säännöllisesti työpaikalla, samassa
kyydissä on mennyt myös alkoholiongelmaiset. Palkankorotukset
on tullut ajallaan pyytämättä. Kunnanjumeiksi on päästy paljon
urheilun ja suhteiden kautta.
Alkoholiongelmainen elämä kunnanjumina on lottovoitto sekin,
sillä siellä toveria ei jätetä, ellei toveri omasta pyynnöstä jää.
Tosielämässä kuten jäkiksen mm:n joittamisessa tarvitaan
myös onnea.
Pienen konepajan alkoholisoitunut työntekijä vaihtuu nopeasti
uuteen työntekijään, koska tekijä on täystyöllistetty, mitä taas
kunnanjumi ei ole, kunta ei yhtä miestä kaipaa.
Työpaikka, johon tulee valituksi joko hyväksyy äitiysloman,
tai antaa potkut, eli on onnenkauppaa.
Oikeassa elämässä vain aniharvat voi tehdä valintoja
kouluttautumisessa ja työpaikan valinnassa.
Se on täysin kohtalon sanelema, minkälaiset aivot
syntyessä päänsisällä on. Turha sinne mitään kirjaviisautta
on tolkuttomasti kaataa, ellei siellä mikään pysy.
Monilla mukulilla on jo alaluokilla oppimisvaikeuksia
toiset valitsee ammattikoulun, joku haluaa ja pyrkii johonkin,
mut ei pääse, eli vain joku harva voi valita, muut valitaan jos valitaan.
Paljon haukutaan myös kädentaitojen heikkoudesta. Minkäs sille mahtaa, esim. itsellä kun niitä ei ole, niin ei ole. Ne eivät lisäännyt pätkääkään haukkumisesta. Minkäs minä sille voin! Meillä on koko suku käsistään tumpeloa, mutta matemaattisesti lahjakasta. Olenkin kovasti halunnut laskentatoimen hommiin, mutta haastattelua pitemmälle en pääse, kun ei ole tilinpäätöskokemusta. Mistä firmat muuten saavat kohta tekijöitä siihenkään, kun vastavalmistuneita ei oteta? Yritysten omaa syytä on, että odotetaan, että kokemus hankitaan toisesta firmasta ja sitten vasta otetaan...mutta kun kaikki odottavat samaa, kukaan ei palkkaa ketään. Paitsi tuurilla tai suhteilla. Työpaikan saanti on aina kiinni jommasta kummasta. Täälläkin kirjoittelee niin veemäisiä ja ylimielisiä ja joskus aika yksinkertaisia ihmisiä, että tuurilla tai suhteilla heidän on täytynyt saada työnsä pitää.
Ps. Oman työni sain tuurilla, suhteita ei ollut.
En syyttäisi tilitoimistoja tuosta tilanteesta. Taitaa olla niin että kouluissa opetetaan entistä vähemmän kirjanpitoa?
20 vuotta alalla olleena ymmärrän hyvin että kiireen keskellä on vähän aikaa opettaa uutta työntekijää, jolla ei ole ammattitaitoa. Monelle tradenomille ym kaikki pitää näyttää alusta saakka, lukuun ottamatta ihan kenelle vain soveltuvia rutiinihommia. Ja sitten kun tästä pitäisi maksaa palkka, lomakorvaus, sivukulut, vakuutukset ja muut, kieltämättä aika korkealla kynnys palkata vastavalmistuneita tuppaa olemaan. Monihan ei ota edes harjoittelijoita, juuri siksi koska siihen opettamiseen menee hirveästi aikaa.
Silti, neuvoisin sinua etsimään harjoittelupaikkaa. Kannattaa sopia ehdoista ja opeteltavista asioista etukäteen, niin varmistat että sinulle opetetaan tilinpäätösten tekoa. Mielellään kirjallisesti! Vakuuta harjoittelun tarjoaja että pystyt olemaan riittävästi hyödyksi, korvataksesi opettamiseen menevän ajan. Tilitoimistotkin ovat yrityksiä, ja omistajat haluavat jotain tienata, aivan kuten kaikki muutkin.
Kannattaa myös lukea kirjoja, ainakin KHT-yhdistyksellä on hyviä oppaita. Onhan tulos/tase ja perusviennit hallussa, sillä tavalla että oikeasti ymmärrät ne? Jos kyllä, ei se tilipäätöksen tekeminen niiin vaikeata ole :-)
Sitten kun CV:ssä lukee "tilinpäätöskokemusta on", vaikka sitten harjoittelusta, töitä on ihan kohtuullisesti tarjolla.
Minulla on töitä, joten harjoittelu ei ole nyt ajankohtainen ja en varmaan pääse ihan heti työn loputtua työelämävalmennukseen. Minulla on laskentatoimen tradenomin koulutus sekä kauppis toiselta alalta, kirjanpitoa oli todella paljon. Osaan peruskirjanpidon todella hyvin ja tiedän miten tilinpäätös tehdään. Vain se käytännön näyttö puuttuu. Opettamiseen menee hirveästi aikaa, ja paskat. Mulla on kerrankin käynyt niin, että työkaveri, ainoa joka osasi opettaa hommat jäi pitkälle sairaslomalle melkein heti. Hän oli leikkausjonossa ja kutsu tulikin odotettua nopeammin, rutiinileikkaus menikin sitten pieleen ja viikon sairaslomasta tuli kuukausien mittainen. Opettelin hommat ihan itse.
Kirjanpitoa ei tarvitse kovin paljon opettaa, kirjoista löytyy lähes kaikki. Vain erikoistapauksissa tarvitsee apua. Kyse nyt on siitä, että näyttö paperilla puuttuu siitä, minkä perusperiaatteet osaan. Sorry, saatat loukkaantua, mutta minusta kirjanpito on aika helppoa. teen minä parin pikkuyhdistyksen kirjanpDton, menee vuoden aikana tuntia/yhdistys käsipelillä, laskelmat teen taulukkolaskennalla ja kopioin ne vihkoon. Kyllä jos peruskoulutuksen omaavan opettamiseen menee HIRVEÄSTI aikaa, joko opettaja, oppilas tai molemmat ovat aika tumpeloita. Tai sitten, kuten usein on, opettaja jättää asioita kertomatta, koska haluaa itse pysyä parempana. Sama mulla on ollut tässä työssä, työkaveri haluaa turvata oman selustansa olemalla ainoa joka osaa tietyt hommat. Kävin vaan hakemassa ohjelmaoppaat ja rupesin tekemään itse.
Katkeroituneita loispummikouluttajia, näitä TE-keskusten kanssa yhteistyötä tekeviä humpuukimaakareita. Paskasakkia. Homojakin ovat.