Karjalaisten piirteet?

Kiitoksia tästä tiedosta. Kiva lukea välillä asiapitoistakin tekstiä ja selvästi oikeita omakohtaisia kokemuksia, koska itsekin olen havainnut karjalaisissa evakkojen jälkeläisissä vastaavia piirteitä.

aloittaja.. kirjoitti:

Kiitoksia tästä tiedosta. Kiva lukea välillä asiapitoistakin tekstiä ja selvästi oikeita omakohtaisia kokemuksia, koska itsekin olen havainnut karjalaisissa evakkojen jälkeläisissä vastaavia piirteitä.

Lue lisää

Suomen evakois vaiku 10% oldih karjalazie. Lopuškat oldih päivänlaskun suomalazie.

Karjalazet ollah suomalaissugrilaini rahvas kudain pagizou karjan kieleks. Nygöin kuin paissah karjalazih niškoi ga puaksuh segovutetah karjalazet da päivänlaskun suomalazet kessenäh, hod nene ollah kaksi eri rahvastu.

Karjalan kieli rodih viralliseks vähembistökieleks Suomes odva viizi vuotta aijembah a vie tänpiän ei Suomes ellennetä kui karjalazet ollah oma eriluaduini rahvas. Oma kieli, oma kirikkö, oma etnini rodu i muga ielleh...

Myö emmä ole suomalazie, i ven´alaziks emmä taho rodie, vot olemma karjalazie!

Piäkirjutus 1/2016

Pertti Lampi

Kalevalazen runohuon alguperä tahtotah vie nygöigi peittiä Suomes

Lähän Kalevalanpäiviä da muuh aigahgi Suomen kanzalliseeposas kirjutetah vägi boikoih. Se mi čökkiäy silmäh nuolois uudizis da palstois on se, ku niilöis ei nikonzu iččenäh mainita sidä tozidieluo, ku tai kanzallisrunohus on läs kogonah karjalan- da ižoralaskielisty suullistu kirjallizuttu. Laidurahvahallismielizet suomelazet tiedomiehet da kirjuttajat ollah sellitetty suurele rahvahale jo yli 170 vuottu, ku runot ollah suomenkielizii. Mennyt vuozinnu tädä kielahuttu harvazeh tabuau muijal kui laidunatsionalistoin lehtis da nettusivuloil. Erähät alan tutkijat tottu vie nygöigi erehtytäh luadimah tuan ošipkan. Sen sijah tänäpäi monil toimittajil da muuloil kirjuttajil on tavannu ezittiä, ku tai perindeh on baltiekkumerensuomelastu. Lugijoile ei tiedäjen tahtojen sanella kudamien kanzoin perindehes on kyzymys. Lugijat muanitetah uskomah, ku kyzymys ongi suomelazes kanzanrunohuos.

Mindäh ruatah nenga? Enimis tapahtuksis lienöy kyzymys karjalazien da ižorolazien väheksindäs da sit, ku kirjuttajat pietäh heidy vastoin tozidieloloi suomelazinnu. Olen puaksuh vastavunnuh moizih kirjuttajih, kudamien mieles nuoloi kanzoi da heijän omii kielii ei enämbi tarvita nygözes muailmas. Net joutah kuolta pois. Nenga ollen, niilöi ei ni vouse tarviče mainita. Tämänluaduine lugijoin muanittamine da manipuliiruimine on minun mieles ylen suudittavua. Hos dielo on ylen paha, juohtuu mieleh päivännousunemsu korondu, kudamas muanitandu on huipus. Trabantan da Mercedes Benzan välil järjestettih mašinkilbailu. Jälgimäzekse mainittu tiettäväine voitti. Päivännouzu-Germuanien meedii julgai yhtelläh nengozen uudizen: Trabant tavoitti hyvin suavutustu suures kanzoinvälizes mašinkilbailus. Se piäzi toizele sijale. Mercedes Benz sen sijah jäi samas kilbailus vaste toizekse jälgimäzekse! Kui muanittelijas kirjuttamizes muga i korondas on piättäjiä se, midä ei sanella. Olis hyvä, ku kirjuttajat annettas rahvahale oigien kuvan kalevalazen runohuon alguperäs da ei jätettäs sanelemattah tozidieloloi. Ozakse suomelazet tutkijat ollah enimyölleh pravvakkahii, ga monien toimittajien da muuloin kirjuttajien kohtal on vie äijän parandamizen varua.

Muiten, ven’alazethäi voidas ezittiä ielpäi mainitul hiitroil taval, ku kalevalaine runohus on juuri ven’alastu, sendäh ku Ven’an da Suomen Karjalat dai Inkeri kuuluttih silloi Ven’an suarikundah da eläjät oldih sit Ven’an kanzalazii da vuodeh 1861 suate ozittain sežo muaorjii. Kyzymys on sit juuri Ven’an kanzanrunohuos. Karjalazii da ižorolazii ei tiettäväine tarvičis mainita ni yhty. Voidas paista Karjalan da Leningradan alovehien suullizes kirjallizuos.

http://verkolehti.karjal.fi/piakirjutukset/#080416

Karjalaisissa on runsaasti vaaleita, sinisilmäisiä ja hoikkia ihmisiä. Juuret ovat vahvasti Hämeessä ja Savossa.

Noinhan se on!! kirjoitti:

Karjalaisissa on runsaasti vaaleita, sinisilmäisiä ja hoikkia ihmisiä. Juuret ovat vahvasti Hämeessä ja Savossa.

Savolaisia lähti paljon Värmlantiin ja Karjalaan 1600-luvulla. Savosta lähtivät Karjalaa luterilaistamaan ja Ruotsin korkeaa verotusta pakoon. Värmlantiin menivät nämä vaeltajat levittämään kaskiviljelyä. Uppsalan rotubiologit jätti tämän seikan aikanaan huomioimatta Värmlannin väestöä tutkittaessa. Suomessa tiedettiin aina näistä 1600-luvun vaeltajista.

Uskomatonta roskaa saa lukea täältä! Otetaan siis pieni historian kertaus. Karjalan syntypaikka on Laatokan etelä ja Länsirannalla. Asutus sai voimakkaan sysäyksen Länsi-Suomesta saapuneiden itämerensuomalaisten mukana n.500 jkr. Asutus sekoittui siellä jo eläneisiin, mutta vähemmistöksi jääneisiin lappalaisiin ( eivät olleet nykysaamelaisten sukua). Suurimmillaan "Karjala" käsitti myös Savon ja Perämeren rannikon, Skandinaavisissa saagoissa väitetään karjalaisilla olleen omistuksia myös Norjassa.
Kun katolinen kirkko valtasi alaa Länsi-Suomesta 1100-luvulla ( ei siis "Ruotsi" tässä vaiheessa), Karjalan ja muun Suomen rajaksi tuli suunnilleen kymijokilinja. Kun Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä 1250, kiirehti Novgorod valtaamaan Karjalan itselleen 1278, tämä oli Karjalan itsenäisyyden loppu. Ruotsi valloitti puolet Karjalan ydinalueista 1293 ja kävivät rakentamaan linnaa vanhalle karjalaisten kauppapaikalle Viipuriin. Karjalaiset kapinoivat Novgorodia vastaan 1308 ja 1314. Tämän seurauksena suurin osa karjalaisia siirtyi asumaan Länsikannakselle Ruotsin vallan alle.
Seuraava väestönvaihto tapahtui ns. Pitkänvihan sodan aikana 1570-1596, jolloin Käkisalmen läänin eteläosa autioitui lähes täysin ja asutetiiin länsikarjalaisilla, mm. Käkisalmi, Lahdenpohja ja Sortavala. Koska Venäjä oli heikkoustilassa, sai Ruotsi Stolbovan rauhassa 1612 koko Käkisalmen läänin itselleen. Koska ruotsalaisten käytös oli törkeää ortodoksisia karjalaisia kohtaan ( mm. Kaikki valtakunnan mustalaiset ja rikolliset oli tarkoitus karkottaa Käkisalmen lääniin), nämä aloittivat kapinan 1656-58. Kapinan seurauksna läänin pohjoisosan ortodoksit pakenivat venäjälle ja uudet asukkaat tulivat Eteläkarjalasta, Savosta ja Pohjanmaalta. Näin nykyinen Pohjoiskarjala sai asukkaansa. Ennen sotia murreraja savokarjalan ja karjalan murteen välillä kulki Kiteen ja Kesälahden kuntien eteläpuolelta, siten että Sortavalassa, Imatralla ja Viipurissa puhutiin samaa murretta.
Karjalan murre edustaa puhtainta muotoa alkuperäisestä karjalan kielestä.
Muut "karjalan kielet" eli vienankarjala, eteläkarjala ja livvi ( joista kahta ensimmäistä voi pitää suomen murteina) ovat venäjään, vepsään ja lyydiin sekoittuneita sekakieliä, etenkin livvi. Vepsä ja lyydi ovat omia itämerensuomalaisia kieliä.
Entä se rotukysymys? Idässä ihmiset ovat hieman eri näköisiä kuin lännessä. Tämä ei kuitenkaan johdu "skandinaaveista" tai "venäläisistä", vaan siitä että idässä ihmisissä on enemmän alkuperäistä, tänne heti jääkauden jälkeen tulleiden ihmisten geenejä. Rannikolla geenivirta on vaihtunut tiuhempaan mm. Nuorakeraamikkojen ym. Asutuksesta johtuen. Idän ihmisissä erottuu arkaainen ihmistyyppi - lihava, korkeat poskipäät, tihrusilmät, suorat ja ohuet vaaleat hiukset, lyhyet kädet ja jalat, punertava iho. Tummuus jota todellisuudessa ei ole paljon johtuu jostakin ulkopuolelta Karjalaan tulleesta geenivirrasta. Karjan väestössä on siis monta kerrosta.

Jukka.T kirjoitti:

Uskomatonta roskaa saa lukea täältä! Otetaan siis pieni historian kertaus. Karjalan syntypaikka on Laatokan etelä ja Länsirannalla. Asutus sai voimakkaan sysäyksen Länsi-Suomesta saapuneiden itämerensuomalaisten mukana n.500 jkr. Asutus sekoittui siellä jo eläneisiin, mutta vähemmistöksi jääneisiin lappalaisiin ( eivät olleet nykysaamelaisten sukua). Suurimmillaan "Karjala" käsitti myös Savon ja Perämeren rannikon, Skandinaavisissa saagoissa väitetään karjalaisilla olleen omistuksia myös Norjassa.
Kun katolinen kirkko valtasi alaa Länsi-Suomesta 1100-luvulla ( ei siis "Ruotsi" tässä vaiheessa), Karjalan ja muun Suomen rajaksi tuli suunnilleen kymijokilinja. Kun Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä 1250, kiirehti Novgorod valtaamaan Karjalan itselleen 1278, tämä oli Karjalan itsenäisyyden loppu. Ruotsi valloitti puolet Karjalan ydinalueista 1293 ja kävivät rakentamaan linnaa vanhalle karjalaisten kauppapaikalle Viipuriin. Karjalaiset kapinoivat Novgorodia vastaan 1308 ja 1314. Tämän seurauksena suurin osa karjalaisia siirtyi asumaan Länsikannakselle Ruotsin vallan alle.
Seuraava väestönvaihto tapahtui ns. Pitkänvihan sodan aikana 1570-1596, jolloin Käkisalmen läänin eteläosa autioitui lähes täysin ja asutetiiin länsikarjalaisilla, mm. Käkisalmi, Lahdenpohja ja Sortavala. Koska Venäjä oli heikkoustilassa, sai Ruotsi Stolbovan rauhassa 1612 koko Käkisalmen läänin itselleen. Koska ruotsalaisten käytös oli törkeää ortodoksisia karjalaisia kohtaan ( mm. Kaikki valtakunnan mustalaiset ja rikolliset oli tarkoitus karkottaa Käkisalmen lääniin), nämä aloittivat kapinan 1656-58. Kapinan seurauksna läänin pohjoisosan ortodoksit pakenivat venäjälle ja uudet asukkaat tulivat Eteläkarjalasta, Savosta ja Pohjanmaalta. Näin nykyinen Pohjoiskarjala sai asukkaansa. Ennen sotia murreraja savokarjalan ja karjalan murteen välillä kulki Kiteen ja Kesälahden kuntien eteläpuolelta, siten että Sortavalassa, Imatralla ja Viipurissa puhutiin samaa murretta.
Karjalan murre edustaa puhtainta muotoa alkuperäisestä karjalan kielestä.
Muut "karjalan kielet" eli vienankarjala, eteläkarjala ja livvi ( joista kahta ensimmäistä voi pitää suomen murteina) ovat venäjään, vepsään ja lyydiin sekoittuneita sekakieliä, etenkin livvi. Vepsä ja lyydi ovat omia itämerensuomalaisia kieliä.
Entä se rotukysymys? Idässä ihmiset ovat hieman eri näköisiä kuin lännessä. Tämä ei kuitenkaan johdu "skandinaaveista" tai "venäläisistä", vaan siitä että idässä ihmisissä on enemmän alkuperäistä, tänne heti jääkauden jälkeen tulleiden ihmisten geenejä. Rannikolla geenivirta on vaihtunut tiuhempaan mm. Nuorakeraamikkojen ym. Asutuksesta johtuen. Idän ihmisissä erottuu arkaainen ihmistyyppi - lihava, korkeat poskipäät, tihrusilmät, suorat ja ohuet vaaleat hiukset, lyhyet kädet ja jalat, punertava iho. Tummuus jota todellisuudessa ei ole paljon johtuu jostakin ulkopuolelta Karjalaan tulleesta geenivirrasta. Karjan väestössä on siis monta kerrosta.

Lue lisää

Olen Karjalasta ei ole tihrusilmat vaan upeat nauravat silmät nekin vihreät paksu vaalea tukka pitkät sääret. Ihan turha puhua että karjalan tytöt olisi rumia

No siehä sälli oot!

Sinulla on tuo "lyhyys" kompleksi melko voimakas, jos kävisit värkkiisi hakemassa tallinasta jatketta, ne vois ottaa vaikka nenänpäästä siirrännäisen.

tri mengele kirjoitti:

Sinulla on tuo "lyhyys" kompleksi melko voimakas, jos kävisit värkkiisi hakemassa tallinasta jatketta, ne vois ottaa vaikka nenänpäästä siirrännäisen.

Minkä minä mielisairas vinosilmä mahdan sille, että sinä olet lyhyt ja vieläpä hullu. Edustat sitä samanlaista venäläistä paskaa joka on Suomen kautta yrittänyt länsimaisen sivistyksen kimppuun hyökätä jo vuodesta 1240 lähtien.

kato ryssä kirjoitti:

Minkä minä mielisairas vinosilmä mahdan sille, että sinä olet lyhyt ja vieläpä hullu. Edustat sitä samanlaista venäläistä paskaa joka on Suomen kautta yrittänyt länsimaisen sivistyksen kimppuun hyökätä jo vuodesta 1240 lähtien.

Lue lisää

Osui ja upposi?

Laatokan itäpuolella on lyhyttä. Rajaseudulla ei niinkään. Nevalla on yleensäkin lyhyitä. Sini Saarelaa vartioinnut pallopää oli hyvä esimerkki tästä.

Karjalan poikii se on Venäjän nykyinen presidenttikin, juuret Tverin karjalaisalueelta.

Nägökandu: Rengahii Ven’al ostajua nimitetäh muanpettäjäkse – midä iče ruadazit?

Juhani Ahon Juhas kuvatah, kui karjalaine torguniekku Šemeikka astuu raja-alovehtu myöte da puuttuu Juhangi kodih. Eletäh hämäristy aigua sadoi vuozii tagaperin. Kauppu Suomen da Ven’an raja-alovehel on jo ilmanigäine dielo. Ollah vaihteltuhes vai kaupan objektat, painočökkehet da hinnat. Rubl’an madalan kursan täh suomelazet kävväh nygöi Ven’ale ostoksile.

Niiralan rajanylityspaikas Pohjas-Karjalan Tohmajärvelpäi roih matkua Sordavalah vaigu 60 kilometrii.

Paikallizes varaozalaukas da kohendusmasterskois nägyy samua: suomelastu kävyy endisty enämbi, da markinoičendu ielleh suunnatah juuri heile.

Huovis rub’lu on suurendannuh suomelazien da vähendännyh ven’alazien rajanylittäjien miärän.

Puaksuh sanotah, gu Ven’al benzua da rengahii ostajat suomelazet ollah buitegu muanpettäjät. Kui hyö voijah viijä omat jevrot Ven'ale? Gu vai nämmägi jevrot jiädäs kodimuah, se andas ruaduo paikallizile yrittäjile.

Pohjas-Karjala čomendelehes enzimäzil sijoil, konzu verratah muakundien välisty ruavottomusstatistiekkua. Dai mašin tiä on läs vältämättömys, sendäh gu autoubusal piäzet vaigu piämaršruttua myöte ajamah, et joga paikkah piäze. Pidänöy benzua suaja, mašin huollettua da rengahatgi uvvet – da kerran lähäl net kai voibi suaja puoleh hindäh. Tovengi muanivo on suuri.

Midä ruadazit iče sit samazes tilandehes?

Nikonzu en kuulluh nikespäi žualobua, gu ven’alazet matkuniekat tullah Suomeh dengua menettämäh. Jeuruo toinah jiäy tänne vie enämbi, migu suomelaine rajan yli viey?

Mennyt vuozinnu niken ei žualuinnuhes, gu jovensuulazis merkihuoldolois oli voinnuh nähtä ven’an registras olijua džippua.

Susiedan jevrot sit meile päijäh, ga meijän jevroloi ei suas susiedale viijä. In Finland we call this putilline dielo.

Mugaže voizimmo pidiä pahannu internettulaukkuagi. Fu, fu, fu! Jevrot mennäh muailmale, ei paikallizeh kivijalgukauppah.

Yhtelläh nenga se kauppu raja-alovehil menöy. Kentah viey, kentah suau, kentah vinguu. Konzu šemeikka, konzu suomelaine briha.

Mennyt vuozinnu käydih Torniospäi Huabarandah huovistu voidu da zuaharii ostamah. Nygöi mennäh Ikeah.

Olis päivännouzurajan tagan Ruočči, oldasgo sit rengasostoksetgi hyväksytty?

http://yle.fi/uutiset/nagokandu_rengahii_venal_ostajua_nimitetah_muanpettajakse__mida_ice_ruadazit/8520840

HS Mielipide 30.9.2010

Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli

" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."

Rino Grünthal

Johanna Laakso

Anneli Sarhimaa

professoreita

Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti

(European Language Diversity for All)

nengalei kirjoitti:

Nägökandu: Rengahii Ven’al ostajua nimitetäh muanpettäjäkse – midä iče ruadazit?

Juhani Ahon Juhas kuvatah, kui karjalaine torguniekku Šemeikka astuu raja-alovehtu myöte da puuttuu Juhangi kodih. Eletäh hämäristy aigua sadoi vuozii tagaperin. Kauppu Suomen da Ven’an raja-alovehel on jo ilmanigäine dielo. Ollah vaihteltuhes vai kaupan objektat, painočökkehet da hinnat. Rubl’an madalan kursan täh suomelazet kävväh nygöi Ven’ale ostoksile.

Niiralan rajanylityspaikas Pohjas-Karjalan Tohmajärvelpäi roih matkua Sordavalah vaigu 60 kilometrii.

Paikallizes varaozalaukas da kohendusmasterskois nägyy samua: suomelastu kävyy endisty enämbi, da markinoičendu ielleh suunnatah juuri heile.

Huovis rub’lu on suurendannuh suomelazien da vähendännyh ven’alazien rajanylittäjien miärän.

Puaksuh sanotah, gu Ven’al benzua da rengahii ostajat suomelazet ollah buitegu muanpettäjät. Kui hyö voijah viijä omat jevrot Ven'ale? Gu vai nämmägi jevrot jiädäs kodimuah, se andas ruaduo paikallizile yrittäjile.

Pohjas-Karjala čomendelehes enzimäzil sijoil, konzu verratah muakundien välisty ruavottomusstatistiekkua. Dai mašin tiä on läs vältämättömys, sendäh gu autoubusal piäzet vaigu piämaršruttua myöte ajamah, et joga paikkah piäze. Pidänöy benzua suaja, mašin huollettua da rengahatgi uvvet – da kerran lähäl net kai voibi suaja puoleh hindäh. Tovengi muanivo on suuri.

Midä ruadazit iče sit samazes tilandehes?

Nikonzu en kuulluh nikespäi žualobua, gu ven’alazet matkuniekat tullah Suomeh dengua menettämäh. Jeuruo toinah jiäy tänne vie enämbi, migu suomelaine rajan yli viey?

Mennyt vuozinnu niken ei žualuinnuhes, gu jovensuulazis merkihuoldolois oli voinnuh nähtä ven’an registras olijua džippua.

Susiedan jevrot sit meile päijäh, ga meijän jevroloi ei suas susiedale viijä. In Finland we call this putilline dielo.

Mugaže voizimmo pidiä pahannu internettulaukkuagi. Fu, fu, fu! Jevrot mennäh muailmale, ei paikallizeh kivijalgukauppah.

Yhtelläh nenga se kauppu raja-alovehil menöy. Kentah viey, kentah suau, kentah vinguu. Konzu šemeikka, konzu suomelaine briha.

Mennyt vuozinnu käydih Torniospäi Huabarandah huovistu voidu da zuaharii ostamah. Nygöi mennäh Ikeah.

Olis päivännouzurajan tagan Ruočči, oldasgo sit rengasostoksetgi hyväksytty?

http://yle.fi/uutiset/nagokandu_rengahii_venal_ostajua_nimitetah_muanpettajakse__mida_ice_ruadazit/8520840

Lue lisää

Tuo on livvin kieltä jota ei todellisuudessa ole puhuttu Suomessa koskaan kuin Salmin ja Suolahden kunnissa ennen sotia. Sitten tätä kieltä puhuneet siirrettiin muualle Suomeen asumaan. Todellinen alkuperäinen karjala 1200-luvulla oli huomattavan lähellä Länsi-Suomen puhekieltä, koska asutuskin ja kulttuuri olivat Karjalaan eli Laatokan Luoteis ja Länsi-rannalle tulleet Varsinais-Suomesta 600-luvulta alkaen merta pitkin. Sisä-suomen saamenkieliset ( eivät nykysaamelaisten esi-vanhempia) sulautuivat tulijoihin ja heitä oli eniten Savossa järvialueella. Livvi on siis sekoittunutta suomenkieltä ( sen karjalan murretta), jossa on huomattavan paljon vepsän, lyydin ja venäjän vaikutusta. Kieli muodostui vasta 1600 luvulta alkaen. Puhtaimmillaan karjalaa murteena kuulee nykyisen Imatran ja Lappeenrannan seudulla. Mitään karjalan kieltä ei olemassa, koska jo esim. Vienan karjala on aivan selvästi suomea!

SuksiSalmeenKielinesi kirjoitti:

Tuo on livvin kieltä jota ei todellisuudessa ole puhuttu Suomessa koskaan kuin Salmin ja Suolahden kunnissa ennen sotia. Sitten tätä kieltä puhuneet siirrettiin muualle Suomeen asumaan. Todellinen alkuperäinen karjala 1200-luvulla oli huomattavan lähellä Länsi-Suomen puhekieltä, koska asutuskin ja kulttuuri olivat Karjalaan eli Laatokan Luoteis ja Länsi-rannalle tulleet Varsinais-Suomesta 600-luvulta alkaen merta pitkin. Sisä-suomen saamenkieliset ( eivät nykysaamelaisten esi-vanhempia) sulautuivat tulijoihin ja heitä oli eniten Savossa järvialueella. Livvi on siis sekoittunutta suomenkieltä ( sen karjalan murretta), jossa on huomattavan paljon vepsän, lyydin ja venäjän vaikutusta. Kieli muodostui vasta 1600 luvulta alkaen. Puhtaimmillaan karjalaa murteena kuulee nykyisen Imatran ja Lappeenrannan seudulla. Mitään karjalan kieltä ei olemassa, koska jo esim. Vienan karjala on aivan selvästi suomea!

Lue lisää

Moskovan Yhtenäisen Venäjän agentti se yhä jaksaa suoltaa propagandaansa.

Haistakaa v... Karjalaiset Mukavaa väkeä ulkonäöltään tummia naiset siroja ja kauniita niinkuin itsekin olen. Pituutta 174 cm vihreät silmät eikä oo tihrut. Vaaleat paksut hiukset kauniit tasaiset hampaat.

SuksiSalmeenKielinesi kirjoitti:

Tuo on livvin kieltä jota ei todellisuudessa ole puhuttu Suomessa koskaan kuin Salmin ja Suolahden kunnissa ennen sotia. Sitten tätä kieltä puhuneet siirrettiin muualle Suomeen asumaan. Todellinen alkuperäinen karjala 1200-luvulla oli huomattavan lähellä Länsi-Suomen puhekieltä, koska asutuskin ja kulttuuri olivat Karjalaan eli Laatokan Luoteis ja Länsi-rannalle tulleet Varsinais-Suomesta 600-luvulta alkaen merta pitkin. Sisä-suomen saamenkieliset ( eivät nykysaamelaisten esi-vanhempia) sulautuivat tulijoihin ja heitä oli eniten Savossa järvialueella. Livvi on siis sekoittunutta suomenkieltä ( sen karjalan murretta), jossa on huomattavan paljon vepsän, lyydin ja venäjän vaikutusta. Kieli muodostui vasta 1600 luvulta alkaen. Puhtaimmillaan karjalaa murteena kuulee nykyisen Imatran ja Lappeenrannan seudulla. Mitään karjalan kieltä ei olemassa, koska jo esim. Vienan karjala on aivan selvästi suomea!

Lue lisää

Suvussani karjalaiset juuret ainakin naiset kauniita hoikkia. On suvussa missejä ja malleja. Et paska puhetta et katkaiset juuret oli jotenkin häpeäksi

Kyllä se joltain osin pittää paekkasa sillä teällä meillä kaenuussa on porukat järkejään pitkä selekäsie ja lyhytjalakasie mönkijöetä...evoluutijon tulos sillä semmonen on paras malli potunnostokonneeksi.

Valitettavan tosi analyysi. Itselläni ovat molempien vanhempien suvut vuosisataisia Kannakselaisia. Ja se kyllä näkyy. Olen pitkä ja hoikka, hieman tummaverinen ja ekstrovertti. Kova seuramies, vitsi tulee tilanteessa kuin tilanteessa ja aina voidaan laulaa ja tanssia jos asia vaatii. Näillä ominaisuuksilla ei tietenkään voi estää että naisia kaatuu. Ja kyllä niitä kaatuukin. Ymmärrän toki että kantasuomalainen, joita nykyisin Virossa kutsutaan nimillä poro tai paskapekka, on kateellinen. Myönnän että aihetta on.

"G.C" Näin on. Tarkoitin nykyisen Pohjois-Karjalan aluetta, josta lähti suurin osa ortodokseista pakoon. Kuitenkin mm. Ilomantsiin jäi näitä asumaan. Tyhjimmäksi jäi Pielisjärven ympäristö. Vaikka Pohjois-Karjalan väestö vaikuttaa homogeeniseltä on kunnissa eroja, mm. Rääkkylän kunnan asukkaiden esi-vanhemmat ovat karjalaisia, viereisen Kiteen taas suurimmaksi osaksi siirtolaisia ruptuurisodan jälkeen tulleita. Myös Parikkalan ortodoksinen väestö säästyi 1500-1600 l. Sodilta ja on alkuperäisiä ( sittemmin suurin osa vaihtoi uskon suuntaa) ortodoksien jälkeläisiä.
Toisen maailmansodan jälkeen suolahtelaisia livvinkielisiä evakkoja asutettiin mm. Nurmekseen. http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Tästä syystä 1970 l. Sinne rakennettiin rajakarjalainen Bomban talo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Bomban_talo
Talolla ei ole esikuvaa Nurmeksen historiassa. Nykyään livvinkieliset narisevat kielellisistä oikeuksistaan, mikäs siinä, mutta livvinkieltä ei ole koskaan puhuttu ennen evakkoja Suomen nykyisten rajojen sisällä. Ennen ruptuurisotaa 1600 l. Karjalaiset ortodoksit Pielisenkarjalassa puhuivat samaa kieltä kuin Ilomantsin ortodoksit nykyään eli suomea ( mitään kielenvaihtoa ei ole tapahtunut). Livvinkieli on varsin nuori, vain 350 vuotta vanha konstruktio. On vastenmielistä että eräs venäjän ja vepsän raiskaamaa itämerensuomea (livviä, voi pitää omana kielenään) puhuvat henkilöt yrittävät "varastaa" karjalan tarkoittavan vain itseään! Karjalaiset on yksi Suomen pääheimo, kuten hämäläiset! Ortodokseja oli evakoista vain 10% ja näistä alle puolet livvinkielisiä.

siis suojärveläisiä...(ei suolahtelaisia)

Bomban taloin plotńikoinda

Fed’an Paušu (Paavo Harakka)

Suojärven pidäjäseuran kesses oľi paginois jo 1960-luvul karjalataloin luajinda ezikuvana Suojärven kuuluža Bomban taloi. 1970-luvul algoi siit tovessah tapuhtuo. Pidäjäseuras perussettih taloitoimikunda. Se keräydyi yhteh 15 kerdua vuozien 1974-75 aigah. Sinä aigana käydih tutustumas Sotkamon kunnan, Nurmeksen, Lieksan da Jovenzuun linnoin lubavuksih vastahtulos. Lopul toimikunda azettui Nurmeksen kannal.

Karjalan liittuo informoidih kogo aijan. Dai sillońi liikennemińistra, kuverńyöri Esa Timońi puoľisti hanketta. Jälgimäin Karjalan liittogi piätti lähtie matkah. 21.3.1976 luajittih sobimus Suojärven Pidäjäseuran, Nurmeksen linnan da Karjalan liiton ker Bomban taloin da karjalazen hierun luajinnas Pielizen järven rannal Nurmeksen Ritoniemeh. Samal ruvettih myymäh taloin ozakkehie. Kiinnossus oľi suuri ymbäri Suomie. Yhissykset, yksityzet, yritykset,siädiöt, i.m.i ossettih ozakkehie muga äijän, sto ozakkahie kerdyi ańikkovai tuhat. Dai rahvasta littšaudui kattšomah taloida luajinda-aigah vägi tukul. Ruajemual pidi kai ottua vardoijat yön aijaksi.

Pekka Tavi urakoi

Taloi urakoittšijaksi vaľľittih suojärveläńi Pekka Tavi. Häi oľi jo brihattšusena nähnyt alguperäzen Bomban taloin, mi purrettih aigoinah 1934 da parret juattih Bomban taloin veľľeksien kessen. Pekka zavoďi ruajemuan, hos eulluh vie lubie. Net suadih jällespäi. Pekka sanoi, jotta häi päivät pańi maťťie da yöt lugi malittuo. Vai kai mäńi hyvin da taloi valmistui aijalleh.

Suojärveläńi Vilho Suonmaa luaďi Bomban taloin da arkkitehti Erkki Helasvuo karjalazen hierun taloloin piirrustukset. Jygevät, tänäpäingi käytös olevat kalustehet ńikkaroi puusepänliike Tauno Timońi da tuuli- ottšalauvat puuseppä Keijo Suhońi Valtimospäi. Bomban Talois tuli pidohutta 33,7 metrie, levehyttä 13,7 metrie da korgehutta sokkelinker 15 metrie. Partta mäńi 15 kilometrie. Taloida oľi eńimilläh luaďimas 54 ruadajua joukos 18 parrenveistäjiä. Hanketta vedi ruatuttajien puoles HK Pekka Huittińi. Talos roďih Pohjazenmualoin suurin pyöröparzitaloi.

Mieleh jiänyöt nousentšat

Bomban taloin nouseńtšat piettih 23.8.1978. Taloin vihki pravoslaunoin kirikön tabah arhijepiskoppa Paavali. Paginua kuuldih suojärveläzen valdivon dengamińisteran Paul Paavelan da kuverńyöri Esa Timozen suul. Itše säveldäjämuasťerin Ahti Sonnizen nouseńtšoih ńiskoi säveldämä Bomban taloin valssi kuuldih enzi kerdua Pajojoukon Lauluset pajattamana.

Vägie oľi perťit täyvet. Suojärveläzien suuri duuma oman taloin suannas oľi todevunnuh. Pidäjäseuran puoles eńimmin sobottua kannettih paginanvedäjä Valde Konońi, sekretari Paavo Harakka da rektor Nestor Norppa. Karjalan liitospäi ruadoi Bomban natšalńikkoin paginanvedäjänä piäjohtaja Erkki Tuuli. Kaikil ruadajil dai pruazńikkarahvahal suu pańi mukkie, kui nengońi taloi suadih valmeheksi.

Bomban talois kävyi gošťis enzimäzinä vuozina sadoituhanzie rišťikanzoi. Itše tazavallan presidentta Urho Kekkońigi nouzetteli taloih 29.9.1979. Kekkońi mieldyi da sanoi, sto vai hyvin on vanhua pirinnettä tuodu nygyaigah. Erityzešťi häi yľisti parziruaďei. Samana suvena piettih dai Karjalan Liiton kezäpruazńikat. Avuandajuhlas Bomban taloin pihal kerdyi tukkuh onnuako 10.000 hengie.

Kalevalaspäi sanotah talois nenga:
”Taloi oľi ruattu Pohjolas, perťťi laittu, perťťi suuri, sivulpäi yheksän syldä, piäspäi seittšemen levie. Kukoi kui lajes lauloi, ei sen iäńi muah sai kuulun, Penin haukku perťin peräl ei kuulun ńi ukseh saite.”

Nygyaigana nägöö harvoin nengosta yksiduumazuutta da kanzalazien suvaitšendua kui Bomban parzilinnan plotńikoinda. Taloi seizoo tänäpäingi Pielizen rannal uľľahanna da vuottaa gošťie. Muissa vai nouzetella.

http://www.karjal.fi/verkolehti/2012/01/bomban-taloin-plotnikoinda/

Bomban taloin plotńikoinda

Fed’an Paušu (Paavo Harakka)

Suojärven pidäjäseuran kesses oľi paginois jo 1960-luvul karjalataloin luajinda ezikuvana Suojärven kuuluža Bomban taloi. 1970-luvul algoi siit tovessah tapuhtuo. Pidäjäseuras perussettih taloitoimikunda. Se keräydyi yhteh 15 kerdua vuozien 1974-75 aigah. Sinä aigana käydih tutustumas Sotkamon kunnan, Nurmeksen, Lieksan da Jovenzuun linnoin lubavuksih vastahtulos. Lopul toimikunda azettui Nurmeksen kannal.

Karjalan liittuo informoidih kogo aijan. Dai sillońi liikennemińistra, kuverńyöri Esa Timońi puoľisti hanketta. Jälgimäin Karjalan liittogi piätti lähtie matkah. 21.3.1976 luajittih sobimus Suojärven Pidäjäseuran, Nurmeksen linnan da Karjalan liiton ker Bomban taloin da karjalazen hierun luajinnas Pielizen järven rannal Nurmeksen Ritoniemeh. Samal ruvettih myymäh taloin ozakkehie. Kiinnossus oľi suuri ymbäri Suomie. Yhissykset, yksityzet, yritykset,siädiöt, i.m.i ossettih ozakkehie muga äijän, sto ozakkahie kerdyi ańikkovai tuhat. Dai rahvasta littšaudui kattšomah taloida luajinda-aigah vägi tukul. Ruajemual pidi kai ottua vardoijat yön aijaksi.

Pekka Tavi urakoi

Taloi urakoittšijaksi vaľľittih suojärveläńi Pekka Tavi. Häi oľi jo brihattšusena nähnyt alguperäzen Bomban taloin, mi purrettih aigoinah 1934 da parret juattih Bomban taloin veľľeksien kessen. Pekka zavoďi ruajemuan, hos eulluh vie lubie. Net suadih jällespäi. Pekka sanoi, jotta häi päivät pańi maťťie da yöt lugi malittuo. Vai kai mäńi hyvin da taloi valmistui aijalleh.

Suojärveläńi Vilho Suonmaa luaďi Bomban taloin da arkkitehti Erkki Helasvuo karjalazen hierun taloloin piirrustukset. Jygevät, tänäpäingi käytös olevat kalustehet ńikkaroi puusepänliike Tauno Timońi da tuuli- ottšalauvat puuseppä Keijo Suhońi Valtimospäi. Bomban Talois tuli pidohutta 33,7 metrie, levehyttä 13,7 metrie da korgehutta sokkelinker 15 metrie. Partta mäńi 15 kilometrie. Taloida oľi eńimilläh luaďimas 54 ruadajua joukos 18 parrenveistäjiä. Hanketta vedi ruatuttajien puoles HK Pekka Huittińi. Talos roďih Pohjazenmualoin suurin pyöröparzitaloi.

Mieleh jiänyöt nousentšat

Bomban taloin nouseńtšat piettih 23.8.1978. Taloin vihki pravoslaunoin kirikön tabah arhijepiskoppa Paavali. Paginua kuuldih suojärveläzen valdivon dengamińisteran Paul Paavelan da kuverńyöri Esa Timozen suul. Itše säveldäjämuasťerin Ahti Sonnizen nouseńtšoih ńiskoi säveldämä Bomban taloin valssi kuuldih enzi kerdua Pajojoukon Lauluset pajattamana.

Vägie oľi perťit täyvet. Suojärveläzien suuri duuma oman taloin suannas oľi todevunnuh. Pidäjäseuran puoles eńimmin sobottua kannettih paginanvedäjä Valde Konońi, sekretari Paavo Harakka da rektor Nestor Norppa. Karjalan liitospäi ruadoi Bomban natšalńikkoin paginanvedäjänä piäjohtaja Erkki Tuuli. Kaikil ruadajil dai pruazńikkarahvahal suu pańi mukkie, kui nengońi taloi suadih valmeheksi.

Bomban talois kävyi gošťis enzimäzinä vuozina sadoituhanzie rišťikanzoi. Itše tazavallan presidentta Urho Kekkońigi nouzetteli taloih 29.9.1979. Kekkońi mieldyi da sanoi, sto vai hyvin on vanhua pirinnettä tuodu nygyaigah. Erityzešťi häi yľisti parziruaďei. Samana suvena piettih dai Karjalan Liiton kezäpruazńikat. Avuandajuhlas Bomban taloin pihal kerdyi tukkuh onnuako 10.000 hengie.

Kalevalaspäi sanotah talois nenga:
”Taloi oľi ruattu Pohjolas, perťťi laittu, perťťi suuri, sivulpäi yheksän syldä, piäspäi seittšemen levie. Kukoi kui lajes lauloi, ei sen iäńi muah sai kuulun, Penin haukku perťin peräl ei kuulun ńi ukseh saite.”

Nygyaigana nägöö harvoin nengosta yksiduumazuutta da kanzalazien suvaitšendua kui Bomban parzilinnan plotńikoinda. Taloi seizoo tänäpäingi Pielizen rannal uľľahanna da vuottaa gošťie. Muissa vai nouzetella.

http://www.karjal.fi/verkolehti/2012/01/bomban-taloin-plotnikoinda/

Karjalan litteroinnissa, ainakin vienan murteessa voitaisiin luopua noista z ja g - äänteistä, jolloin kieli olisi täysin ymmärrettävää suomenkieliselle. Viena on paljon ymmärrettävämpää puhuttuna kuin kirjoitettuna meille muille suomensukuisille. Tosin taitaa olla niin että suomen ja karjalan ( vienan ja eteläkarjalan kielen) erottaminen toisistaan on itsetarkoitus. On myös totta että suomen murteiden lukeminen kirjoitettuna on käsittämätöntä jos ei tunne murretta. Lukekaa esim. Aku Ankkaa eteläpohjanmaan murteella. http://www.akuankka.fi/artikkeli/tietolaari/ajankohtaista/ensimmainen_etappi_pohjanmaa

Aivan hullua höpinää keisarikunnista ym. 😄