Partisaanit vai kuolemanleirit ?

,,,,,Tämä fakta ei hyssyttelyllä poistu.,,,,,

Vaan kovasti sitä tosiasiaa on yritetty poistaa ja yritetään edelleenkin. Mitenhän lienee esim. koulujen historianopetuksessa, puhutaanko siellä mahdetaan mitään näistä siviilien tappoleireistä.

mutta myöntää pitää kirjoitti:

,,,,,Tämä fakta ei hyssyttelyllä poistu.,,,,,

Vaan kovasti sitä tosiasiaa on yritetty poistaa ja yritetään edelleenkin. Mitenhän lienee esim. koulujen historianopetuksessa, puhutaanko siellä mahdetaan mitään näistä siviilien tappoleireistä.

Lue lisää

oli suojella siviilejä siirtämällä heidät pois sotatoimialueelta.
Sodan päätyttyä tarkoitus oli siirtää heidät pois karjalaisten asuttamalta alueelta.

Mistään tuhoamisleireistähän ei ollut kyse. Jonkin verran leiriläisiä nääntyi sairauksien ja heikon ravitsemuksen takia. Tilanne parani jo syksyllä -42.

Leirien tarkoitus kirjoitti:

oli suojella siviilejä siirtämällä heidät pois sotatoimialueelta.
Sodan päätyttyä tarkoitus oli siirtää heidät pois karjalaisten asuttamalta alueelta.

Mistään tuhoamisleireistähän ei ollut kyse. Jonkin verran leiriläisiä nääntyi sairauksien ja heikon ravitsemuksen takia. Tilanne parani jo syksyllä -42.

Lue lisää

-----Leirien tarkoitus oli suojella siviilejä siirtämällä heidät pois sotatoimialueelta.-----

Noin varmaan, täytyihän viime sodan kuolemanleireillä toki olla jokin oikein hyvä ja humaani tarkoitus. Kuten Auschwitzillakin, lomaleiri se vain oli ja perustettu juutalaisten suojelemiseksi pahoilta natseilta

Kerro mistä sinä tuon paskan keksit, ihanko itse vaiko jostain lahtarin käsikirjasta?

-------Sodan päätyttyä tarkoitus oli siirtää heidät pois karjalaisten asuttamalta alueelta.----

Niin, ja kun heitä kunnolla näännyttää ensin niin on vähemmän siirrettävää. Kummaa vain se, ettei heidän annettu asua siirtoon asti kylissään.

--------Mistään tuhoamisleireistähän ei ollut kyse. Jonkin verran leiriläisiä nääntyi sairauksien ja heikon ravitsemuksen takia.-----

Onko tuhansia, etupäässä lapsia, sinusta vaatimattomasti vain "jonkin verran"? Minusta se on paljon, oikein paljon. Väheksytkö samalla tavalla myös partisaanien tekemiä murhia vai onko se enemmän kuin "jonkin verrran". Meinaatko todella, että suomalaiset ruikuttaa turhasta?

Keskitysleiri on eri asia kuin tuhoamisleiri, joita Stalin ja Hitler käyttivät puhdistaessaan heille epämiellyttäviä kansaosia.

Suomalaisten sota-ja siviilivankeja varten perustamat leirit olivat sen ajan olosuhteissa inhimillisiä. Jonnekinhan sodan jalkoihin jääneet siviilit oli sijoitettava ja ruokittava. Tämäkin ruoka oli pois Suomen kansalta ja sitä puolustavilta joukoilta.

Marski toimi kuten johtajan kuuluukin toimia. Hän otti viime kädessä vastuun ja antoi käskyt.

Suomalaisten tekemät etniset puhdistukset ovat HÖPÖ HÖPÖÄ.
Mielikuvitus, tietämättömyys ja kauna ovat tässäkin asiassa erinomaisia väärän tiedon jakajia.

Ei läheskään! Kannattaa muistaa, että neukkupartisaanit murhasivat tarkoituksella ja tahallaan yli 200 suomalaista siviiliä ampumalla ja kohteena olisilloin vanhuksia, naisia ja lapsia.

Neuvostoliittoon etnisille venäläisille perustetuissa siirtoleireissä menehtyi 4.000 venäläistä siviiliä lanttutalvena 1941/42 tauteihin eikä heitä kukaan tahallaan tappanut. Seuraavina vuosina ei vastaavaa enää tapahtunut kun ravintotilanne koheni!

mutta myöntää pitää kirjoitti:

,,,,,Tämä fakta ei hyssyttelyllä poistu.,,,,,

Vaan kovasti sitä tosiasiaa on yritetty poistaa ja yritetään edelleenkin. Mitenhän lienee esim. koulujen historianopetuksessa, puhutaanko siellä mahdetaan mitään näistä siviilien tappoleireistä.

Lue lisää

Ei ne miään ’tappoleirwjä’olleet ja on asia ollut esillä! Ethän sin
Juuri muusta puhukaan!

Anonyymi kirjoitti:

Ei läheskään! Kannattaa muistaa, että neukkupartisaanit murhasivat tarkoituksella ja tahallaan yli 200 suomalaista siviiliä ampumalla ja kohteena olisilloin vanhuksia, naisia ja lapsia.

Neuvostoliittoon etnisille venäläisille perustetuissa siirtoleireissä menehtyi 4.000 venäläistä siviiliä lanttutalvena 1941/42 tauteihin eikä heitä kukaan tahallaan tappanut. Seuraavina vuosina ei vastaavaa enää tapahtunut kun ravintotilanne koheni!

Lue lisää

Ei Gulageillakaan ketään tahallisesti tapettu, vaan menehdyttiin tauteihin,

>>Perunan loputtua vuoden 1942 alussa ravintoarvot jäivät vielä alhaisemmiksi. Aliravitsemus paheni ja leiriläisiä alkoi kuolla nälkään.

Perunakysymys kirjoitti:

>>Perunan loputtua vuoden 1942 alussa ravintoarvot jäivät vielä alhaisemmiksi. Aliravitsemus paheni ja leiriläisiä alkoi kuolla nälkään.

1941 juuri ennen Jatkosodan alkua NL lähetti Suomeen, Paasikiven neuvoteltua itsensä Stalinin kanssa, 20 000 tonnia viljaa. Nämä toimitukset oli sovittu Moskovan pakkorauhansopimuksen mukaisten kauppasopimusten mukaisesti, MUTTA siitäkin huolimatta NL jätti toimittamatta kaikkiaan 35 000 tonnia viljaa kauppasopimuksen täyttämiseksi, sekä paljon muita mm. öljytuotteita yli 27 000 tonnia!

Suomen Sinivalkoinen kirja, osa II, sivu 43

Mitä sitten Suomessa syötiin 1941-1942?


Tässä taas on lähteenä mainio kirja Martti V. Terä: Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa -suunnitelman taustaa vasten.

1941 leipäviljan kulutus Suomessa oli 35 000 tonnia KUUKAUDESSA.

Saksasta saatiin 1941-42 kaikkiaan 218 168 tonnia viljaa
Saksasta saatiin 1942-43 kaikkiaan 267 279 tonnia viljaa
Saksasta saatiin 1944 tammi-elokuussa kaikkiaan 150 676 tonnia viljaa, josta reilu 91 000 tonnia heinä-elokuussa.

Kun Suomi valloitti Itä-Karjalan, venäläisiä eristettiin muusta väestöstä keskitysleireihin, koska pelättiin, että vapaana olevat venäläiset voivat järjestää sabotaaseja, vakoilla puna-armeijan hyväksi jne. Suomensukuisten karjalaisten kohdalla riski oli vähäisempi, joten heitä ei eristetty sodan aikana.

Tämä kaikki on tiedetty sodasta asti. Siitä on myös kirjoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Näyttää vähän siltä, että Hyytiä on tutkinut helppoa jo valmiiksi tutkittua asiaa, koska rahkeet eivät ole ehkä riittäneet vaativampiin tutkimuksiin.

1. Miehityshallinto ja ravitsemustilanne Petroskoin-Karjalassa

Itä-Karjalassa elettiin enemmän tai vähemmän poikkeus-oloissa Venäjän v.1917 vallankaappauksesta lähtien. Aseelliset selkkaukset ja maatalouden kollektivisointi häiritsivät normaalia elämää, ja nälkä väijyi aina tilaisuutta tulla vierailulle ja jäädä taloksi. Eräskin suomalainen kommunismiin-uskovana rajan yli loikannut ja hyvällä onnella "kapitalismin kurjuuteen" palannut, joka kertoi toki saman kuin muutkin mutta elävämmin, kuvaa elämäänsä Petroskoissa varsin tylyin sanoin.
Hänet ja pari muuta suomalaista yliloikkaria oli majoitettu Petroskoissa ahtaaseen ja kosteaan kellarihuoneeseen, josta kirjoittaja halusi pois niin pian kuin mahdollista. Tähän muuttohaluun antoivat virikkeen hänen toveriensa ruokailutottumukset. Vihdoin toteutui hänen toivomansa siirto Leningradiin (Pietariin), ja loikkari kirjoitti iloiten päiväkirjaansa: "Vihdoinkin pääsen pois Petroskoin koiransyönti-huoneesta!"

Pietarissa hän sai huomata, että sama meno jatkui. Oltiinhan "oikeudenmukaisemmassa yhteiskuntajärjestelmässä". Töitä sai tehdä, mutta syömisen laita oli huonommin.

Karkeastiottaen suomalainen miehityshallinto ei muodostunut itäkarjalaisille kovin paljoa normaalista poikkeavaksi kaudeksi. Neuvostoliitossahan osa väestöä oli koko ajan leireissä ja loput pelkäsivät niihin joutuvansa. On myös otettava huomioon, että oli sotatila.
Syynä Itä-Karjalan venäläis-taustaisen väen osittaisesta keräämisestä "siirtoleireihin" oli pelko desanttien ym. soluttautumisesta heidän joukkoonsa. Tätä tapahtuikin jopa enemmän kuin suomalaiset hallintoviranomaiset ikinä saivat tietää. Sodan jälkeen joitain Karjalassa pysytelleitä on tullut esiin kertomuksillaan toiminnasta neuvosto-agentteina miehitetyllä alueella.

Eräskin starikka kertoo muisteluissaan elävästi, kuinka hän onnistui soluttautumaan niin hyvin, että suomalaiset käyttivät häntä kiinnisaatujen desanttien kuulustelijana. Tämä mainio neuvosto-ihminen heitti kuulusteltavilleen ohimennen koodisanoja, joista hänen olisi pitänyt tunnistaa häneen yhteyttä ottamaan lähetetty agentti. Tälläistä ei koskaan tullut.
Toivottavasti paperit starikan määräämisestä soluttautujaksi olivat yhä tallessa sodan lopulla! Miehitetyillä alueilla olleet ja myös Saksassa ja Suomessa sotavankeudesta kärsineet joutuivat nimittäin epäluulojen kohteeksi, ja natsien leireilläkin istuneille lätkäistiin Gulag-reissu ihan vaan varmuuden vuoksi: Olivathan he saattaneet maistaa pelättyä länsimaista vapautta hitleriläisten leireillä?

Suomen miehityshallinto Itä-Karjalassa jatkosodan aikana ei varmaankaan ole vapaa epäkohdista ja erehdyksistä, eikä valta-asemiin päässeiden yksilöiden tekemisiä ehditä missään kontrolloida niin tarkkaan, ettei asiaankuulumattomia asioita pääse joskus tapahtumaan. Suurin miehityshallintoon liittyvä tragedia oli kuitenkin huono ravitsemustilanne jatkosodan ensimmäisenä talvena.
Siihen aikaan Suomessa syötiin aivan toisin kuin samaan aikaan Ruotsissa. Täällä kaikki oli kortilla, ja korttiannokset jouduttiin määrittelemään ajoittain alle ihmisen fyysisen ravinnontarpeen. Kun ihmiset vapaa-ajallaan istuivat asutuskeskusten lähi-järvien ja merenlahtien jäillä pilkkimässä, he eivät tehneet sitä huvikseen.

IKL:n kansanedustajasta Hilja Riipisestä mainitaan, että tämä uskonnollinen ja periaatteellinen nainen yritti itse elää niiden korttiannosten varassa, jotka hän oli ollut kansanedustajana mukana määrittelemässä ja hyväksymässä. Riipisen nälkiintymisen huomasivat hänen edustajatoverinsa, ja myöhemmin he katsoivat pelastaneensa Riipisen hengen huolehtiessaan siitä että hän syö tarpeeksi.
Jos mustanpörssin hintoihin eivät rahat riittäneet, eikä asuinympäristö tarjonnut mahdollisuuksia ruokakomeron täydentämiseen, jokainen Suomessa asuva oli vaikeuksissa. Suomesta lähetettiin sotavuosina Ruotsiin suuri määrä "sotalapsia". Syynä tähän lapsista luopumiseen oli useimmiten vanhempien rajoitetut mahdollisuudet hankkia riittävästi ravintoa.

Tilanne, johon Itä-Karjalan miehityshallinto joutui siirtoleireillä olevan väen ruokkimisessa, oli vain osa koko maata koskevaa kriisiä. Vaikka leirien asukkaat kävivät päivisin ulkopuolella töissä, ei lisäravinnon hankkimismahdollisuuksissa ollut hurraamista. Kulkukoiratkin lienevät olleet siinä vaiheessa harvinaisempia kuin liito-oravat Suomessa?

Stalin oli antanut perääntyville joukoilleen käskyn tuhota kaikki mistä vihollinen voisi hyötyä. Tämän käskyn toimeenpanemiseksi perustettiin erityisiä hävityspataljoonia, joita mm. Virossa siviiliväestö joutui käsittelemään kovakouraisesti, sillä nämä kävivät myös heidän elinmahdollisuuksiensa kimppuun. Itä-Karjassa pelkästään rakennuksien tuhot olivat 60%, ja elintarvikevarastoja ei suomalaisten tullessa ollut käytännössä lainkaan.

Osa 1 kirjoitti:

1. Miehityshallinto ja ravitsemustilanne Petroskoin-Karjalassa

Itä-Karjalassa elettiin enemmän tai vähemmän poikkeus-oloissa Venäjän v.1917 vallankaappauksesta lähtien. Aseelliset selkkaukset ja maatalouden kollektivisointi häiritsivät normaalia elämää, ja nälkä väijyi aina tilaisuutta tulla vierailulle ja jäädä taloksi. Eräskin suomalainen kommunismiin-uskovana rajan yli loikannut ja hyvällä onnella "kapitalismin kurjuuteen" palannut, joka kertoi toki saman kuin muutkin mutta elävämmin, kuvaa elämäänsä Petroskoissa varsin tylyin sanoin.
Hänet ja pari muuta suomalaista yliloikkaria oli majoitettu Petroskoissa ahtaaseen ja kosteaan kellarihuoneeseen, josta kirjoittaja halusi pois niin pian kuin mahdollista. Tähän muuttohaluun antoivat virikkeen hänen toveriensa ruokailutottumukset. Vihdoin toteutui hänen toivomansa siirto Leningradiin (Pietariin), ja loikkari kirjoitti iloiten päiväkirjaansa: "Vihdoinkin pääsen pois Petroskoin koiransyönti-huoneesta!"

Pietarissa hän sai huomata, että sama meno jatkui. Oltiinhan "oikeudenmukaisemmassa yhteiskuntajärjestelmässä". Töitä sai tehdä, mutta syömisen laita oli huonommin.

Karkeastiottaen suomalainen miehityshallinto ei muodostunut itäkarjalaisille kovin paljoa normaalista poikkeavaksi kaudeksi. Neuvostoliitossahan osa väestöä oli koko ajan leireissä ja loput pelkäsivät niihin joutuvansa. On myös otettava huomioon, että oli sotatila.
Syynä Itä-Karjalan venäläis-taustaisen väen osittaisesta keräämisestä "siirtoleireihin" oli pelko desanttien ym. soluttautumisesta heidän joukkoonsa. Tätä tapahtuikin jopa enemmän kuin suomalaiset hallintoviranomaiset ikinä saivat tietää. Sodan jälkeen joitain Karjalassa pysytelleitä on tullut esiin kertomuksillaan toiminnasta neuvosto-agentteina miehitetyllä alueella.

Eräskin starikka kertoo muisteluissaan elävästi, kuinka hän onnistui soluttautumaan niin hyvin, että suomalaiset käyttivät häntä kiinnisaatujen desanttien kuulustelijana. Tämä mainio neuvosto-ihminen heitti kuulusteltavilleen ohimennen koodisanoja, joista hänen olisi pitänyt tunnistaa häneen yhteyttä ottamaan lähetetty agentti. Tälläistä ei koskaan tullut.
Toivottavasti paperit starikan määräämisestä soluttautujaksi olivat yhä tallessa sodan lopulla! Miehitetyillä alueilla olleet ja myös Saksassa ja Suomessa sotavankeudesta kärsineet joutuivat nimittäin epäluulojen kohteeksi, ja natsien leireilläkin istuneille lätkäistiin Gulag-reissu ihan vaan varmuuden vuoksi: Olivathan he saattaneet maistaa pelättyä länsimaista vapautta hitleriläisten leireillä?

Suomen miehityshallinto Itä-Karjalassa jatkosodan aikana ei varmaankaan ole vapaa epäkohdista ja erehdyksistä, eikä valta-asemiin päässeiden yksilöiden tekemisiä ehditä missään kontrolloida niin tarkkaan, ettei asiaankuulumattomia asioita pääse joskus tapahtumaan. Suurin miehityshallintoon liittyvä tragedia oli kuitenkin huono ravitsemustilanne jatkosodan ensimmäisenä talvena.
Siihen aikaan Suomessa syötiin aivan toisin kuin samaan aikaan Ruotsissa. Täällä kaikki oli kortilla, ja korttiannokset jouduttiin määrittelemään ajoittain alle ihmisen fyysisen ravinnontarpeen. Kun ihmiset vapaa-ajallaan istuivat asutuskeskusten lähi-järvien ja merenlahtien jäillä pilkkimässä, he eivät tehneet sitä huvikseen.

IKL:n kansanedustajasta Hilja Riipisestä mainitaan, että tämä uskonnollinen ja periaatteellinen nainen yritti itse elää niiden korttiannosten varassa, jotka hän oli ollut kansanedustajana mukana määrittelemässä ja hyväksymässä. Riipisen nälkiintymisen huomasivat hänen edustajatoverinsa, ja myöhemmin he katsoivat pelastaneensa Riipisen hengen huolehtiessaan siitä että hän syö tarpeeksi.
Jos mustanpörssin hintoihin eivät rahat riittäneet, eikä asuinympäristö tarjonnut mahdollisuuksia ruokakomeron täydentämiseen, jokainen Suomessa asuva oli vaikeuksissa. Suomesta lähetettiin sotavuosina Ruotsiin suuri määrä "sotalapsia". Syynä tähän lapsista luopumiseen oli useimmiten vanhempien rajoitetut mahdollisuudet hankkia riittävästi ravintoa.

Tilanne, johon Itä-Karjalan miehityshallinto joutui siirtoleireillä olevan väen ruokkimisessa, oli vain osa koko maata koskevaa kriisiä. Vaikka leirien asukkaat kävivät päivisin ulkopuolella töissä, ei lisäravinnon hankkimismahdollisuuksissa ollut hurraamista. Kulkukoiratkin lienevät olleet siinä vaiheessa harvinaisempia kuin liito-oravat Suomessa?

Stalin oli antanut perääntyville joukoilleen käskyn tuhota kaikki mistä vihollinen voisi hyötyä. Tämän käskyn toimeenpanemiseksi perustettiin erityisiä hävityspataljoonia, joita mm. Virossa siviiliväestö joutui käsittelemään kovakouraisesti, sillä nämä kävivät myös heidän elinmahdollisuuksiensa kimppuun. Itä-Karjassa pelkästään rakennuksien tuhot olivat 60%, ja elintarvikevarastoja ei suomalaisten tullessa ollut käytännössä lainkaan.

Lue lisää

Sodan kuluessa tilanne siirtoleireillä parani, ja suomalaisten vetäytyessä Itä-Karjalasta siviiliväestölle jaettiin kahden viikon muonat. Usein jopa enemmän, sillä kuormiin ei mahtunut kaikkea. Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli turvata asukkaiden ravintotilanne siihen asti, kun neuvostoviranomaiset saavat huollon toimimaan.
Valitettavasti vetäytyvien suomalaisten perässä tulleen puna-armeijan eräille yksiköille muodostui tavaksi tukeutua miehityksestä vapautuvan(?) venäläisen ja karjalaisen siviiliväestön em. tavalla saamiin varastoihin, jotka olivatkin puna-armeijan apetta parempaa laatua. Hyvät aikeet eivät aina tuota toivottua tulosta.

SPR:n entinen apulaispääsihteeri Gunnar Rosen kirjoittaa miehityshallinnosta kirjassaan "Suomalaisina Itä-Karjalassa. Sotilashallinnon ja Suomen Punaisen Ristin yhteistoiminta 1941–1944".
"Ennen Churchillin, Rooseveltin ja Stalinin tapaamista Teheranissa syksyllä 1943 Neuvostoliitto käynnisti Suomea vastaan propagandakampanjan, jonka tarkoituksena oli maan maineen mustaaminen länsivaltojen silmissä ennen rauhanneuvottelujen aloittamista. Suomalaismiehitys Itä-Karjalassa esitettiin yhtä julmaksi kuin saksalaisten toiminta itäalueillaan.

Sotatoimialueilta evakuoituja venäläisiä siviilejä varten perustetut siirtoleirit rinnastettiin suoraan natsien keskitysleireihin. Karjalaisten suosiminen venäläisväestöön verrattuna ja ensimmäisen sotavuoden nälänhätä esitettiin harkittuna kansanmurhana. Venäläispropagandan väitteitä on suomalaisissakin julkaisuissa ja tiedotusvälineissä toistettu viime vuosiin saakka.

Gunnar Rosén – SPR:n entinen apulaispääsihteeri – esittää suomalaismiehityksen kokonaan uudessa valossa perustaen esityksensä aiemmin julkaisemattomaan Itä-Karjalan lääkintäkomentajan Aarne Vallen yksityisarkistoon ja Suomen Punaisen Ristin arkistoaineistoon. Tosiasiassa Itä-Karjalassa tehtiin todellinen humanitäärinen suurtyö, joka kohdistui yhtä hyvin venäläiseen kuin karjalaiseen väestöön.

Kenttätyö ja asenteiden kehitys kuvataan sisältäpäin sotilashallinnon ja Punaisen Ristin työntekijöiden silmin. Todellisuudessa Itä-Karjalaan luotiin kesken sodan kattavampi terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmä kuin samanaikaisessa Suomessa. Lapsikuolleisuus aleni puoleen ja siviilien aikuisten suomalaiselle tasolle. Puolueeton ruotsalais-sveitsiläinen lehtimiesretkikunta kiitti suomalaismiehitystä esimerkillisen inhimilliseksi. Työn tuloksellisuudesta kertoo, että suomalaisten lähtiessä itkettiin ei vain karjalaisten, vaan myös venäläisten keskuudessa."
Lähteitä:

Gunnar Rosen: "Suomalaisina Itä-Karjalassa. Sotilashallinnon ja Suomen Punaisen Ristin yhteistoiminta 1941–1944". Suomen historiallinen seura. Jyväskylä 1998, 274 s. ISBN 951-710-092-2
Haunnu Rautkallio, L.Hyvämäki: "Lista 1:n vangit", Weilin Göös, 1983, 246 s
Suomen Kuvalehti 4/2006, sivut43-46: Galina Sankon kuvaväärröksen taustat.

Osa 2 kirjoitti:

Sodan kuluessa tilanne siirtoleireillä parani, ja suomalaisten vetäytyessä Itä-Karjalasta siviiliväestölle jaettiin kahden viikon muonat. Usein jopa enemmän, sillä kuormiin ei mahtunut kaikkea. Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli turvata asukkaiden ravintotilanne siihen asti, kun neuvostoviranomaiset saavat huollon toimimaan.
Valitettavasti vetäytyvien suomalaisten perässä tulleen puna-armeijan eräille yksiköille muodostui tavaksi tukeutua miehityksestä vapautuvan(?) venäläisen ja karjalaisen siviiliväestön em. tavalla saamiin varastoihin, jotka olivatkin puna-armeijan apetta parempaa laatua. Hyvät aikeet eivät aina tuota toivottua tulosta.

SPR:n entinen apulaispääsihteeri Gunnar Rosen kirjoittaa miehityshallinnosta kirjassaan "Suomalaisina Itä-Karjalassa. Sotilashallinnon ja Suomen Punaisen Ristin yhteistoiminta 1941–1944".
"Ennen Churchillin, Rooseveltin ja Stalinin tapaamista Teheranissa syksyllä 1943 Neuvostoliitto käynnisti Suomea vastaan propagandakampanjan, jonka tarkoituksena oli maan maineen mustaaminen länsivaltojen silmissä ennen rauhanneuvottelujen aloittamista. Suomalaismiehitys Itä-Karjalassa esitettiin yhtä julmaksi kuin saksalaisten toiminta itäalueillaan.

Sotatoimialueilta evakuoituja venäläisiä siviilejä varten perustetut siirtoleirit rinnastettiin suoraan natsien keskitysleireihin. Karjalaisten suosiminen venäläisväestöön verrattuna ja ensimmäisen sotavuoden nälänhätä esitettiin harkittuna kansanmurhana. Venäläispropagandan väitteitä on suomalaisissakin julkaisuissa ja tiedotusvälineissä toistettu viime vuosiin saakka.

Gunnar Rosén – SPR:n entinen apulaispääsihteeri – esittää suomalaismiehityksen kokonaan uudessa valossa perustaen esityksensä aiemmin julkaisemattomaan Itä-Karjalan lääkintäkomentajan Aarne Vallen yksityisarkistoon ja Suomen Punaisen Ristin arkistoaineistoon. Tosiasiassa Itä-Karjalassa tehtiin todellinen humanitäärinen suurtyö, joka kohdistui yhtä hyvin venäläiseen kuin karjalaiseen väestöön.

Kenttätyö ja asenteiden kehitys kuvataan sisältäpäin sotilashallinnon ja Punaisen Ristin työntekijöiden silmin. Todellisuudessa Itä-Karjalaan luotiin kesken sodan kattavampi terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmä kuin samanaikaisessa Suomessa. Lapsikuolleisuus aleni puoleen ja siviilien aikuisten suomalaiselle tasolle. Puolueeton ruotsalais-sveitsiläinen lehtimiesretkikunta kiitti suomalaismiehitystä esimerkillisen inhimilliseksi. Työn tuloksellisuudesta kertoo, että suomalaisten lähtiessä itkettiin ei vain karjalaisten, vaan myös venäläisten keskuudessa."
Lähteitä:

Gunnar Rosen: "Suomalaisina Itä-Karjalassa. Sotilashallinnon ja Suomen Punaisen Ristin yhteistoiminta 1941–1944". Suomen historiallinen seura. Jyväskylä 1998, 274 s. ISBN 951-710-092-2
Haunnu Rautkallio, L.Hyvämäki: "Lista 1:n vangit", Weilin Göös, 1983, 246 s
Suomen Kuvalehti 4/2006, sivut43-46: Galina Sankon kuvaväärröksen taustat.

Lue lisää

http://www.yle.fi/d-projekti/arkisto/paasarja/pics/suursuomi.gif

Tätä kuvaa on kierrätetty vuosikymmeniä erilaisissa fennofoobisissa julkaisuissa. Sen kerrotaan esittävän "venäläis-lapsia suomalaisella keskitysleirillä". Kuva itsessään kumoaa siihen liitetyn poliittis-urbaanin folkloren.

40-luvun lopun itäeurooppalaisiin oloihin suhteutettuna kuvan lapsilla menee hyvin. Heillä on ehjät ja puhtaat vaatteet, ja he ovat saaneet syödä säännöllisesti. He eivät ole kerjäämässä valokuvaajalta ruokaa, vaan poseeraavat kiltisti ja tunnollisesti kun kuvaaja-täti tekee työtään.
Ero seuraaviin pikkupoikiin on ilmeinen. He ovat vsaaneet nauttia kommunistisesta rauhan-ajan hallinnosta omassa kotimaassaan Ukrainassa.

http://vanha.hum.utu.fi/historia/hverkko/arkisto/0467.html


Miten kohu-kuva syntyi?
Stalin aikoi käyttää propaganda-valheita suomalaisten hirmutöistä miehitetyssä Itä-Karjalassa muokatakseen Rooseveltin ja läntisten liittolaistensa mielialoja supeimmiksi aikomaan Suomen "Endlösungille". Tämän kauhu-aineiston kehittelemiseksi puna-armeijan perässä seurasivat propagandistit ja valokuvaajat.
Petroskoihin propagandakuvaaja, eräs Galina Sanko, ehti vasta viikkoa puna-armeijan jälkeen. Ehkä häntä olivat pidätelleet mukavammat "agitaatio-toimet"? Kätkeäkseen viivyttelynsä hän lavasti kuvaustilanteen.

Suomen armeijan lähdettyä Äänislinnasta/Petroskoista, siirtoleirit ym. vartioidut alueet oli tyhjennetty ja hylätty. Osa leireissä asuneista oli palannut niihin eri syistä. Entiset omat asunnot saattoivat olla jo muiden käytössä, tai leireissä oli turvallisempaa odottaa vallan vaihtumista ja järjestyksen palaamista?

Galina haki lapsia lavastukseensa myös Leirillä n.5 olleesta väestä, sikäli kun kameran tms. kaluston kanssa maalaiskaupungissa 40-luvulla liikkuva ylipäänsä välttyi uteliaiden pikkupoikien saattueelta?
Petroskoilainen kirjoittaja, Valeri Verhogljadov , joka ei suinkaan säästä kritiikkiään suomalaisten sodanaikaista toimintaa kohtaan jos kokee sen aiheelliseksi, kertoo mitä itärajan takana tiedetään Galina Sankon kohukuvasta:

"Joskus suosiossa olleet suulliset kertomukset Petroskoin valtauksen aikana käydyistä ankarista taisteluista eivät ole mitään muuta kuin tavallisia myyttejä. Laajalti tunnettu Galina Sankon valokuva, jossa on piikkilangan takana seisovia lapsia, on lavastettu ja otettu jo kaupungin vapauttamisen jälkeen, se esittää sodan todellisuutta juuri saman verran kuin niitä esittävät pelifilmit." Carelia-lehti, 5-2003.

Valokuvaa lapsista ja aidasta esitellään tästäkin huolimatta edelleen suomalaisten stalinistien ja ruptsalaisten svekomaanien toimesta "vapautuksen" yhteydessä otettuna. Tämä on lukijan harhaanjohtamista, mutta sehän näillä sveko-stallareilla on tarkoituskin??

Lisäisin tuohon elintarvikepulaan vielä erään asian.
Suomalaiset veivät kotieläimiä Itä-Karjalasta Suomeen. Lehmiä, lampaita, hevosia.
Pohjois-Savoon toimitettiin lampaita kotieläimiksi, en tiedä vaikuttiko asiaan kuopiolainen leirinjohtaja.
Nämä toimet aiheuttivat entistä enemmän nälänhätää Itä-Karjalassa. Kyllä siellä elettiin aiemmin lähes omavaraistaloudessa, joten suomalaisten toimet aiheuttivat nälänhädän. Turha on selitellä tehtyä tekemättömäksi.

Myös Itä-Karjalan leirit olivat seuraus Stalinin järjettömästä sotapolitiikasta.

Ei Stalinin joukot Itä-Karjalan kuolemanleirejä perustaneet vaan suomalaiset. Johan paksun skeidan pukkasitkin.

Itä-Karjalasta evakuoitiin Stalinin käskystä käyttökelpoinen henkilöstö ja muonavarat.

On yksinkertainen totuus ja aivan sopimuksiin perustuva, että siviiliväestön huolto on aina miehittäjän vastuulla. Miehittäjä ei siitä vastuustaan pääse sulkemalla siviilit piikkilangan taa ja estämällä heiltä täten kaikenlaisen omatoimisen ruoan hankinnan, kuten kalastuksen ja marjastuksen ja pienriistan pyynnin. Ja jopa petunkin hankinnan.

Vain väestön heikoin osa jätettiin valloittajan huollettavaksi. Tulos tiedetään.

Tuo sama koski myös ns. kansallista väestöä mutta heitä ei kuollut nälkään eikä heitä suljettu piikkilankojen taa.

,,,,,,, Ei leiriläisiä ollut tarkoitus näännyttää nälkään, mutta ruoka ei yksinkertaisesti riittänyt.,,,,,,,,,,

Miksi heidät sitten pantiin leireille? Mieti sitä, jos tiedettiin, että ruoka ei tule riittämään.

,,,,,,,,Tällöin altistuttiin myös sairauksille. Vanhukset ja pikkulapset ynnä sairaat menehtyivät ensimmäisinä.

Niinhän se kuolemanleireillä yleensäkin menee, on aina mennyt. Et kertonut mitään uutta.

Mutta entäs avauksen pointti, kumpi oli pahempi juttu. Nämä kuolemanleiritkö vaiko partisaanitoiminta.

Avaaja kirjoitti:

Myös Itä-Karjalan leirit olivat seuraus Stalinin järjettömästä sotapolitiikasta.

Ei Stalinin joukot Itä-Karjalan kuolemanleirejä perustaneet vaan suomalaiset. Johan paksun skeidan pukkasitkin.

Itä-Karjalasta evakuoitiin Stalinin käskystä käyttökelpoinen henkilöstö ja muonavarat.

On yksinkertainen totuus ja aivan sopimuksiin perustuva, että siviiliväestön huolto on aina miehittäjän vastuulla. Miehittäjä ei siitä vastuustaan pääse sulkemalla siviilit piikkilangan taa ja estämällä heiltä täten kaikenlaisen omatoimisen ruoan hankinnan, kuten kalastuksen ja marjastuksen ja pienriistan pyynnin. Ja jopa petunkin hankinnan.

Vain väestön heikoin osa jätettiin valloittajan huollettavaksi. Tulos tiedetään.

Tuo sama koski myös ns. kansallista väestöä mutta heitä ei kuollut nälkään eikä heitä suljettu piikkilankojen taa.

,,,,,,, Ei leiriläisiä ollut tarkoitus näännyttää nälkään, mutta ruoka ei yksinkertaisesti riittänyt.,,,,,,,,,,

Miksi heidät sitten pantiin leireille? Mieti sitä, jos tiedettiin, että ruoka ei tule riittämään.

,,,,,,,,Tällöin altistuttiin myös sairauksille. Vanhukset ja pikkulapset ynnä sairaat menehtyivät ensimmäisinä.

Niinhän se kuolemanleireillä yleensäkin menee, on aina mennyt. Et kertonut mitään uutta.

Mutta entäs avauksen pointti, kumpi oli pahempi juttu. Nämä kuolemanleiritkö vaiko partisaanitoiminta.

Lue lisää

sotapolitiikkaa ei olisi ollut näitä leirejäkään. Stalinin ja Hitlerin sopimushan sodat aloitti. Siitä johtuivat sotaan vedettyjen kansojen kärsimykset. Stalinin tekojen seurauksia on lapsellista panna Suomen syyksi.

Partisaanit lähetettiin tarkoituksella surmaamaan suomalaista siviiliväestöä. Leireille koottua venäläistä väkeä ei ollut tarkoitu surmata, vaan siirtää sodan päätyttyä uusille alueille. Stallarin on tietysti mahdoton käsittää eroa.

Avaaja kirjoitti:

Myös Itä-Karjalan leirit olivat seuraus Stalinin järjettömästä sotapolitiikasta.

Ei Stalinin joukot Itä-Karjalan kuolemanleirejä perustaneet vaan suomalaiset. Johan paksun skeidan pukkasitkin.

Itä-Karjalasta evakuoitiin Stalinin käskystä käyttökelpoinen henkilöstö ja muonavarat.

On yksinkertainen totuus ja aivan sopimuksiin perustuva, että siviiliväestön huolto on aina miehittäjän vastuulla. Miehittäjä ei siitä vastuustaan pääse sulkemalla siviilit piikkilangan taa ja estämällä heiltä täten kaikenlaisen omatoimisen ruoan hankinnan, kuten kalastuksen ja marjastuksen ja pienriistan pyynnin. Ja jopa petunkin hankinnan.

Vain väestön heikoin osa jätettiin valloittajan huollettavaksi. Tulos tiedetään.

Tuo sama koski myös ns. kansallista väestöä mutta heitä ei kuollut nälkään eikä heitä suljettu piikkilankojen taa.

,,,,,,, Ei leiriläisiä ollut tarkoitus näännyttää nälkään, mutta ruoka ei yksinkertaisesti riittänyt.,,,,,,,,,,

Miksi heidät sitten pantiin leireille? Mieti sitä, jos tiedettiin, että ruoka ei tule riittämään.

,,,,,,,,Tällöin altistuttiin myös sairauksille. Vanhukset ja pikkulapset ynnä sairaat menehtyivät ensimmäisinä.

Niinhän se kuolemanleireillä yleensäkin menee, on aina mennyt. Et kertonut mitään uutta.

Mutta entäs avauksen pointti, kumpi oli pahempi juttu. Nämä kuolemanleiritkö vaiko partisaanitoiminta.

Lue lisää

Arvoisa nimim. Avaaja on aivan oikealla asialla.

Suomen kuolemanleirien puolustelijat eivät oikein tunnu tietävän edes, mihin leireillä mukamas pyrittiin: yhtäällä seli-selitellään että ne perustettiin suojelemaan heitteillejätettyjä heikkoja ja raihnaisia, toisaalla taas itku silmässä tuherretaan että leirit oli pakko pystyttää siviiliväestön vastarinnan (=partisaanitoiminnan) pelossa. Ne heikot ja raihnaisetko muka turvallisuusriski, vai oliko alueelle sittenkin jätetty niin hyväkuntoista nuorisoa että oikein pelotti?

Yrittää jumalauta isämaampuollustajat päättää.

Ilman Stalinin kirjoitti:

sotapolitiikkaa ei olisi ollut näitä leirejäkään. Stalinin ja Hitlerin sopimushan sodat aloitti. Siitä johtuivat sotaan vedettyjen kansojen kärsimykset. Stalinin tekojen seurauksia on lapsellista panna Suomen syyksi.

Partisaanit lähetettiin tarkoituksella surmaamaan suomalaista siviiliväestöä. Leireille koottua venäläistä väkeä ei ollut tarkoitu surmata, vaan siirtää sodan päätyttyä uusille alueille. Stallarin on tietysti mahdoton käsittää eroa.

Lue lisää

Oletko muka joku stanan selvännäkijä, kun tiedät mitä Suomi olisi tehnyt vuonna 1941 ilman talvisotaa?

Helpostikos Saksa olisi meidät painostanut kelkkaansa ja haluja meillä olisi siihen myös ollut ihan riittämiin (ryssän tuho ja Karjalan valtaus kiihoitti monen mieltä). Jos yhtäällä itketään että Suomi olisi joka tapauksessa joutunut taistelutantereeksi Barbarossan mukana, niin miten tilanne olisi ollut eri vaikka talvisotaa ei olisi käyty? Saksa olisi tullut meidän alueiden läpi joko luvan kanssa tai ilman. Erittäin todennäköisesti oltaisiin siis oltu heidän kelkassaan joka tapauksessa.

mistä sinä sen tiiät kirjoitti:

Oletko muka joku stanan selvännäkijä, kun tiedät mitä Suomi olisi tehnyt vuonna 1941 ilman talvisotaa?

Helpostikos Saksa olisi meidät painostanut kelkkaansa ja haluja meillä olisi siihen myös ollut ihan riittämiin (ryssän tuho ja Karjalan valtaus kiihoitti monen mieltä). Jos yhtäällä itketään että Suomi olisi joka tapauksessa joutunut taistelutantereeksi Barbarossan mukana, niin miten tilanne olisi ollut eri vaikka talvisotaa ei olisi käyty? Saksa olisi tullut meidän alueiden läpi joko luvan kanssa tai ilman. Erittäin todennäköisesti oltaisiin siis oltu heidän kelkassaan joka tapauksessa.

Lue lisää

että Suomi olisi hyökännyt ilman Talvisotaakin? Millä perusteella?
Juuri Talvisodan takia yleinen mielipide kääntyi Saksan puoleen ja ryövätyn alueen takaisin saaminen oli koko kansan toive.

"Oletko muka joku stanan selvännäkijä, kun tiedät mitä Suomi olisi tehnyt vuonna 1941 ilman talvisotaa? "

ja vielä lisäys kirjoitti:

Arvoisa nimim. Avaaja on aivan oikealla asialla.

Suomen kuolemanleirien puolustelijat eivät oikein tunnu tietävän edes, mihin leireillä mukamas pyrittiin: yhtäällä seli-selitellään että ne perustettiin suojelemaan heitteillejätettyjä heikkoja ja raihnaisia, toisaalla taas itku silmässä tuherretaan että leirit oli pakko pystyttää siviiliväestön vastarinnan (=partisaanitoiminnan) pelossa. Ne heikot ja raihnaisetko muka turvallisuusriski, vai oliko alueelle sittenkin jätetty niin hyväkuntoista nuorisoa että oikein pelotti?

Yrittää jumalauta isämaampuollustajat päättää.

Lue lisää

yksinomaan stallarien asialla yrittäessään syyllistää Suomea tapahtumiin, joihin ainoa syyllinen on NL ja sen johtajien yhteistoiminta natsien kanssa.

Ja sinä siis tiedät, kirjoitti:

että Suomi olisi hyökännyt ilman Talvisotaakin? Millä perusteella?
Juuri Talvisodan takia yleinen mielipide kääntyi Saksan puoleen ja ryövätyn alueen takaisin saaminen oli koko kansan toive.

"Oletko muka joku stanan selvännäkijä, kun tiedät mitä Suomi olisi tehnyt vuonna 1941 ilman talvisotaa? "

Lue lisää

"Saksa olisi tullut meidän alueiden läpi joko luvan kanssa tai ilman. Erittäin todennäköisesti oltaisiin siis oltu heidän kelkassaan joka tapauksessa. "

Saksa olisi tunkeutunut kohti Murmanskia Suomen Lapin läpi ja pahimmassa tapauksessa havitellut meiltä jopa hyökkäysuraa Leningradiin. Sinunko mielestä Suomi olisi taistellut mieluummin Saksaa vastaan kuin hypännyt sen kelkkaan?

et osaa lukea? kirjoitti:

"Saksa olisi tullut meidän alueiden läpi joko luvan kanssa tai ilman. Erittäin todennäköisesti oltaisiin siis oltu heidän kelkassaan joka tapauksessa. "

Saksa olisi tunkeutunut kohti Murmanskia Suomen Lapin läpi ja pahimmassa tapauksessa havitellut meiltä jopa hyökkäysuraa Leningradiin. Sinunko mielestä Suomi olisi taistellut mieluummin Saksaa vastaan kuin hypännyt sen kelkkaan?

Lue lisää

Suomella ei olisi ollut mitään aihetta ryhtyä sotaan NL:a vastaan. Saksan tekemiset on sitten toinen juttu.

On aika omituista, että et tiedä sitä, mitä on todella tapahtunut, mutta kuitenkin tunnet ne asiat, joita ei ole koskaan tapahtunut...

Ilman Talvisotaa kirjoitti:

Suomella ei olisi ollut mitään aihetta ryhtyä sotaan NL:a vastaan. Saksan tekemiset on sitten toinen juttu.

On aika omituista, että et tiedä sitä, mitä on todella tapahtunut, mutta kuitenkin tunnet ne asiat, joita ei ole koskaan tapahtunut...

Lue lisää

Oletetaan että talvisota jäi käymättä. Suomen maantiedettä se ei muuta miksikään, eli tarjoamme edelleen Saksalle houkuttelevan hyökkäysreitin. Saksa on osoittanut että se höökii surutta puolueettomien kimppuun jos tarve niin vaatii (Hollanti, Belgia, Tanska, Norja jne).

On vuosi 1941. Saksa on murskannut koko Euroopan Britanniaa lukuunottamatta. Saksa sanoo Suomelle, että olisi tarkoitus hyökätä Neuvostoliittoon; oletteko mukana vai tullaanko väkisin teidän kautta sen ydinalueille? Olisiko Suomi taistellut puolueettomana voittamatonta Saksaa vastaan, liittynyt vihatun Neuvostoliiton kanssa yhteen rintamaan sitä vastaan vai liittynyt Saksan rinnalle vapauttamaan suomensukuisia toivoen samalla verivihollisen tuhoa?

Mitäs sanot.

kerro nyt toki kirjoitti:

Oletetaan että talvisota jäi käymättä. Suomen maantiedettä se ei muuta miksikään, eli tarjoamme edelleen Saksalle houkuttelevan hyökkäysreitin. Saksa on osoittanut että se höökii surutta puolueettomien kimppuun jos tarve niin vaatii (Hollanti, Belgia, Tanska, Norja jne).

On vuosi 1941. Saksa on murskannut koko Euroopan Britanniaa lukuunottamatta. Saksa sanoo Suomelle, että olisi tarkoitus hyökätä Neuvostoliittoon; oletteko mukana vai tullaanko väkisin teidän kautta sen ydinalueille? Olisiko Suomi taistellut puolueettomana voittamatonta Saksaa vastaan, liittynyt vihatun Neuvostoliiton kanssa yhteen rintamaan sitä vastaan vai liittynyt Saksan rinnalle vapauttamaan suomensukuisia toivoen samalla verivihollisen tuhoa?

Mitäs sanot.

Lue lisää

tilanne Pohjolassa olisi ollut täysin toinen. Mm. yhteistyö Ruotsin kanssa olisi ollut mahdollinen ja tilanne Saksan kannaltakin silloin aivan toinen. Juuri Talvisota loi lännen uhan Pohjolaan ja sai Saksan hyökkäämään.

Ilman Talvisotaa Suomen armeija olisi myös ollut teholtaan vain murto-osa.

Sinun on turha spekuloida mitään noin vaatimattomilla tiedoilla.

Ilman Talvisotaa kirjoitti:

tilanne Pohjolassa olisi ollut täysin toinen. Mm. yhteistyö Ruotsin kanssa olisi ollut mahdollinen ja tilanne Saksan kannaltakin silloin aivan toinen. Juuri Talvisota loi lännen uhan Pohjolaan ja sai Saksan hyökkäämään.

Ilman Talvisotaa Suomen armeija olisi myös ollut teholtaan vain murto-osa.

Sinun on turha spekuloida mitään noin vaatimattomilla tiedoilla.

Lue lisää

"Juuri Talvisota loi lännen uhan Pohjolaan ja sai Saksan hyökkäämään."

Sen loi Ruotsin malmi, ei mikään ihmeen rajakahakka nimeltä talvisota. Ruotsin malmi pysyi kaikkien suurvaltojen strategisissa intresseissä, oli talvisotaa tai ei.

roskaa kirjoitti:

"Juuri Talvisota loi lännen uhan Pohjolaan ja sai Saksan hyökkäämään."

Sen loi Ruotsin malmi, ei mikään ihmeen rajakahakka nimeltä talvisota. Ruotsin malmi pysyi kaikkien suurvaltojen strategisissa intresseissä, oli talvisotaa tai ei.

Lue lisää

Juuri Talvisota antoi Ranskalle ja Iso-Britannialle ajatuksen nousta maihin Norjassa ja katkaista malmireitti. Samalla voitaisiin antaa apua Suomelle, jos väkeä sattuisi riittämään,

Tämä uhka lopetti osaltaan Talvisodan ja pani Saksan kiirehtimään sotaretkeä Pohjolaan.

Kuten sanottu, spekulointikin vaatisi tietoa. Sitä stallareilla harvoin on.

Avaaja on kirjoitti:

yksinomaan stallarien asialla yrittäessään syyllistää Suomea tapahtumiin, joihin ainoa syyllinen on NL ja sen johtajien yhteistoiminta natsien kanssa.

Kahden suuren jakotilaisuudessa Suomi ja Baltian maat jäivät Neuvostoliiton miehitettäväksi.Käytäntö ei aivan toteutunut.

ei Mannerheimin käskystä perustettu yhtään minnekään, ei Itä-Karjalaan eikä Kanta-Suomeen. Niitä oli kyllä NL:n hallituksen käskystä perustettu tuhansittain jo rauhan aikana. Niissä tuhottiin miljoonittain ihmisiä.

Mitään yhteistyötä ei Päämajalla Himmlerin kanssa edes ollut.

Tuhoamisleirejä kirjoitti:

ei Mannerheimin käskystä perustettu yhtään minnekään, ei Itä-Karjalaan eikä Kanta-Suomeen. Niitä oli kyllä NL:n hallituksen käskystä perustettu tuhansittain jo rauhan aikana. Niissä tuhottiin miljoonittain ihmisiä.

Mitään yhteistyötä ei Päämajalla Himmlerin kanssa edes ollut.

Lue lisää

>>ei Mannerheimin käskystä perustettu yhtään minnekään

Lukivirhettä pukkaa kirjoitti:

>>ei Mannerheimin käskystä perustettu yhtään minnekään

Mannerheim ei käskenyt perustaa tuhoamiskleirejä, vaan lyhytaikaisia keskitysleirejä. Venäläiset oli tarkoitus lähettää rauhanteon jälkeen pois Suomelle jäävältä alueelta. Mitään tuhoamista ei suunniteltu, eikä käsketty, eikä toimeenpantu.

,,,,,,Hyrsylän siviilit joutuivat vankileireille talvisodan aikana.Venäläiset hyökkäsivät niin äkkiä ettei siviilejä ehditty evakuoida.Myös Suomussalmen pohjoisosista joutui siviilejä vangiksi.Jotkut näistä siviileistä palasivatkin vankeudesta,,,,,,

Ikävä tosiasia on että heidän evakoimisensa ajoissa nimenomaisesti kiellettiin eli estettiin.

Mutta meinaatko siis, että suomalaisten perustamat leirit olivat jonkinlainen kosto tästä.

totuus Hyrsylästä kirjoitti:

,,,,,,Hyrsylän siviilit joutuivat vankileireille talvisodan aikana.Venäläiset hyökkäsivät niin äkkiä ettei siviilejä ehditty evakuoida.Myös Suomussalmen pohjoisosista joutui siviilejä vangiksi.Jotkut näistä siviileistä palasivatkin vankeudesta,,,,,,

Ikävä tosiasia on että heidän evakoimisensa ajoissa nimenomaisesti kiellettiin eli estettiin.

Mutta meinaatko siis, että suomalaisten perustamat leirit olivat jonkinlainen kosto tästä.

Lue lisää

Se Suomussalmen kylä on Juntusranta.Myös sieltä siviilit vietiin vangeiksi ja osa palasi hengissä,vaikkakin laihtuneina.Väitetään että Juntusrannan asukkaista osa olisi ollut kommunisteja ja he olisit avustaneet maahantunkeutujia.

epäkansalliset ihmiset joutuivat leireille? Haiskahtaa pahasti etniseltä puhdistukselta, eli törkeältä rikokselta.

Leireille siirrettiin ns. epäkansallinen väestö, siis venäläisväestö, ei tosin aivan kokonaan.
Onhan päätös leirien perustamisesta tietenkin olemassa, eihän sellaisia toimenpiteitä tehdä ilman määräystä.
Eihän niitä tapahtumia voi mitenkään kieltää.

Epäkansallinen..... kirjoitti:

Leireille siirrettiin ns. epäkansallinen väestö, siis venäläisväestö, ei tosin aivan kokonaan.
Onhan päätös leirien perustamisesta tietenkin olemassa, eihän sellaisia toimenpiteitä tehdä ilman määräystä.
Eihän niitä tapahtumia voi mitenkään kieltää.

Lue lisää

Missä on käsky tuhoamisleireistä?

Entä vastaus? kirjoitti:

Missä on käsky tuhoamisleireistä?

Onko mieleesi juolahtanut että josko se käsky on vaikkapa kiusallisena tuhottu sodan jossain vaiheessa. Kukaan ei olisi sen tason järjestelyihin ja toimiin voinut ryhtyä ilman m-heimin ja myös ainakin Rytin ja hallituksen sisäpiirin hyväksyntää.

Entä vastaus? kirjoitti:

Missä on käsky tuhoamisleireistä?

Kyllä käskyt ja määräykset on kirjattu paljon pienemmistäkin asioista. Tallella kaikki on arkistoissa, saattaa löytyä myös netistä.

sota on julmaa kirjoitti:

Onko mieleesi juolahtanut että josko se käsky on vaikkapa kiusallisena tuhottu sodan jossain vaiheessa. Kukaan ei olisi sen tason järjestelyihin ja toimiin voinut ryhtyä ilman m-heimin ja myös ainakin Rytin ja hallituksen sisäpiirin hyväksyntää.

Lue lisää

käsitä, että mitään tuhoamisleirejä ei ole ollut. Osa venäläisväestöstä koottiin leireihin pois sotatoimien jaloista. Heistä osa kuoli sairauksiin ja aliravitsemukseen.
Mitään totaalista venäläisten tuhoamista ei tapahtunut. Sitä ei myöskään käsketty tai edes suunniteltu.

,,,,Väestöä ei muuten siirretty keskitysleireille kokonaan, vaan noin 1/4.,,,,,

Mitähän taas valehtelet. Puhutko muuten muista kuin karjalaisista vaiko koko alueen väestöstä?

Kirjassa Menetetty lapsuus on sivulla 63 tieto, että jo 8.7.41 annettiin Päämajan toimesta käsky miten vallattavien alueiten siviilejä tulee käsitellä. Käskyn kohta nro 4 kuuluu venäläisten osalta seuraavasti: "..Venäläinen väestö on vangittava ja toimitettava keskitysleireihin...."

Samassa kirjassa kerrotaan myös miten vangitun venäläisväestön ruokavarastot, monesti jopa vuoden ruoka perheelle, otettiin armeijan käyttöön kun perhe vietiin keskitysleiriin. Leirien nälkäkuolemia ei siten voi perustella yleisellä ruoan niukkuudella vaan tahallisuudella.

Jatkettiin vuoden -18 politiikkaa tappaa ihmisiä nälkään keskitysleireissä. Näin kenenkään ei tarvinnut heitä ampua ja moraalinen vaiva oli pienempi. Jos sota olisi voitettu niin koko väärän värinen väestö olisi surmattu, yhtään ei olisi ollut sodan jälkeen hengissä siirrettäväksi tynkä-Venäjälle.

Naakanketale kirjoitti:

,,,,Väestöä ei muuten siirretty keskitysleireille kokonaan, vaan noin 1/4.,,,,,

Mitähän taas valehtelet. Puhutko muuten muista kuin karjalaisista vaiko koko alueen väestöstä?

Kirjassa Menetetty lapsuus on sivulla 63 tieto, että jo 8.7.41 annettiin Päämajan toimesta käsky miten vallattavien alueiten siviilejä tulee käsitellä. Käskyn kohta nro 4 kuuluu venäläisten osalta seuraavasti: "..Venäläinen väestö on vangittava ja toimitettava keskitysleireihin...."

Samassa kirjassa kerrotaan myös miten vangitun venäläisväestön ruokavarastot, monesti jopa vuoden ruoka perheelle, otettiin armeijan käyttöön kun perhe vietiin keskitysleiriin. Leirien nälkäkuolemia ei siten voi perustella yleisellä ruoan niukkuudella vaan tahallisuudella.

Jatkettiin vuoden -18 politiikkaa tappaa ihmisiä nälkään keskitysleireissä. Näin kenenkään ei tarvinnut heitä ampua ja moraalinen vaiva oli pienempi. Jos sota olisi voitettu niin koko väärän värinen väestö olisi surmattu, yhtään ei olisi ollut sodan jälkeen hengissä siirrettäväksi tynkä-Venäjälle.

Lue lisää

sotatoimialueelta noin puolet venäläisväestöstä eli 1/4 vallatun alueen väestä. Se oli tarkoitus siirtää lyhyen sodan jälkeen Venäjän alueelle.

Mitään nälkään näännyttämistä ei suunniteltu, eikä väestöllä ollut mitään ryöstettäviä ruokavaroja. Ne oli neuvostohallitus takavarikoinut tai tuhonnut.

Lue neuvostopropagandan sijasta Antti Laineen väitöskirja Itä-Karjaklan sotilashallinnosta ja voit lopettaa valehtelun. Vaikka et taida moiseen pystyä?

Tottahan ne leirit olivat tosi kauheita. Ihmisiä kuoli siellä tuhansittain. Osa vammautui eliniäkseen.
Tuskin Klimenko edes muistaa koko asiaa, tai jos muistaa, hänenkin mielestään leirit olivat tosi kauheita.

Kauheita... kirjoitti:

Tottahan ne leirit olivat tosi kauheita. Ihmisiä kuoli siellä tuhansittain. Osa vammautui eliniäkseen.
Tuskin Klimenko edes muistaa koko asiaa, tai jos muistaa, hänenkin mielestään leirit olivat tosi kauheita.

Lue lisää

Ei ne kovin kauheita ole voineet olla jos tyyppi syntyi niissä täysin terveenä ja hyvin ravittuna lapsena. Taas yksi suomalaisvastainen juutalaisten, ryssien ja svedu petterien keksimä valhe paljastui. Klimenko on tästä paras todiste mutta nooh mitähän uutta tuossa on. Tiedetäänhän jopa Kabulissa minkälainen valehtelija Juri Andropov oli ja miten raakoja hänen "urheat" sotilaansa olivat.

ss kasakka kirjoitti:

Ei ne kovin kauheita ole voineet olla jos tyyppi syntyi niissä täysin terveenä ja hyvin ravittuna lapsena. Taas yksi suomalaisvastainen juutalaisten, ryssien ja svedu petterien keksimä valhe paljastui. Klimenko on tästä paras todiste mutta nooh mitähän uutta tuossa on. Tiedetäänhän jopa Kabulissa minkälainen valehtelija Juri Andropov oli ja miten raakoja hänen "urheat" sotilaansa olivat.

Lue lisää

kyllähän sellainen 25-30% kuolleisuus on aivan normaalia.

eivät toki kirjoitti:

kyllähän sellainen 25-30% kuolleisuus on aivan normaalia.

Nälästä ja taudeista ne johtui. Ihan samaa sinun NKVD sankarisikin sanoivat että tautien takia esim. Itä-Karjalasta ja Udmurtiasta katosi runsaasti porukkaa 30-luvulla.

Ja eikös ne ukrainalaisetkin kuolleet tauteihin eikä nälkään. Vai mitä.

Jos täällä oltaisi noudatettu politiikkaa että ammutaan sata venäläistä siviiliä yhdestä kuolleesta suomalaisesta niin Karjalassa ei olisi sodan jälkeen ollut yhtään ihmistä.

Partisaanit murhasivat harkitusti. Jos leireillä esim. ammuttiin ihmisiä niin kerros ketä. Muuutama satako.

Suomi ei edes kunnolla siihen aikaan pystynyt omaa väestöä ruokkimaan tai hoitamaan joten miksi lääkkeitä ja ruokaa olisi pitännyt antaa joillekin leirillä viruville murhanhimoisille ryssille.

-----Kyllä valkolahtari voittaa punikin aina ja kaikessa, jopa siviilien tappamisessakin-----

Johan lahtariarmeija näytti 1918, että ei punikit pärjää heille missään lajissa. Todellakaan eivät edes siviilien lahtaamisessa. Suomalainen lahtari on siinä maailmanennätystasoa, lähes ainakin. Häviää vain natseille ja Pol Potille.

Anni Huttila kirjoitti:

-----Kyllä valkolahtari voittaa punikin aina ja kaikessa, jopa siviilien tappamisessakin-----

Johan lahtariarmeija näytti 1918, että ei punikit pärjää heille missään lajissa. Todellakaan eivät edes siviilien lahtaamisessa. Suomalainen lahtari on siinä maailmanennätystasoa, lähes ainakin. Häviää vain natseille ja Pol Potille.

Lue lisää

lahtaamisen ehdoton ykkösmaa on kyllä NL. Se kävi koko olemassaolonsa ajan sotaa omaa kansaansa vastaan. Miljoonat sortuivat joukkomurhiin, teloituksiin, kidutuksiin, nälkään, karkoituksiin ja kuolemanleireihin.

Siinä riittää huttuloille ihailemista.

Mitä Suomeen tulee, niin kapinallisten enmmistö armahdettiin 1918. Sitähän huttulat eivät voi myöntää.

ha ha ha kirjoitti:

Jos täällä oltaisi noudatettu politiikkaa että ammutaan sata venäläistä siviiliä yhdestä kuolleesta suomalaisesta niin Karjalassa ei olisi sodan jälkeen ollut yhtään ihmistä.

Partisaanit murhasivat harkitusti. Jos leireillä esim. ammuttiin ihmisiä niin kerros ketä. Muuutama satako.

Suomi ei edes kunnolla siihen aikaan pystynyt omaa väestöä ruokkimaan tai hoitamaan joten miksi lääkkeitä ja ruokaa olisi pitännyt antaa joillekin leirillä viruville murhanhimoisille ryssille.

Lue lisää

----- Jos leireillä esim. ammuttiin ihmisiä niin kerros ketä.-----

Kun ihminen tapetaan tieten tahtoen ja harkitusti niin on aivan sama tapetaanko nälällä vaiko luodilla. Nälällä tappaminen vaan on julmaa kidutusta, luoti rintaan on armelias tapa kuolla.

Ei ollut mitään joukkotuhontaa!

Neuvostoliittoon etnisille venäläisille perustetuissa siirtoleireissä menehtyi 4.000 venäläistä siviiliä lanttutalvena 1941/42 tauteihin eikä heitä kukaan tahallaan tappanut. Seuraavina vuosina ei vastaavaa enää tapahtunut kun ravintotilanne koheni!

Sen sijaan partisaanien hyökkäystek kohteena oli tarkoituksella surjäseutujen siviilit, jotka koostuivat vanhuksista, naisista ja lapsista!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ollut mitään joukkotuhontaa!

Neuvostoliittoon etnisille venäläisille perustetuissa siirtoleireissä menehtyi 4.000 venäläistä siviiliä lanttutalvena 1941/42 tauteihin eikä heitä kukaan tahallaan tappanut. Seuraavina vuosina ei vastaavaa enää tapahtunut kun ravintotilanne koheni!

Sen sijaan partisaanien hyökkäystek kohteena oli tarkoituksella surjäseutujen siviilit, jotka koostuivat vanhuksista, naisista ja lapsista!

Lue lisää

-----Neuvostoliittoon etnisille venäläisille perustetuissa siirtoleireissä menehtyi 4.000 venäläistä siviiliä lanttutalvena 1941/42 tauteihin eikä heitä kukaan tahallaan tappanut---

Kehtaatkin puolustella. Leireillä kuolleisuus oli n. 20 %. Kuoliko Suomessa tuona talvena väestöstä samat 20 % ? Ei kuollut joten jokin asia oli leireillä pahasti vialla koska ruokaa hengissä pysymiseen olisi ollut. Heidän omat ruokatarvikkeensahan Suomen armeija varasti.

Muuten, miksi olivat leireillä piikkilangan takana vangittuina, minkä rikoksen Suomea kohtaan olivatkaan tehneet ?

Anonyymi kirjoitti:

Ei ollut mitään joukkotuhontaa!

Neuvostoliittoon etnisille venäläisille perustetuissa siirtoleireissä menehtyi 4.000 venäläistä siviiliä lanttutalvena 1941/42 tauteihin eikä heitä kukaan tahallaan tappanut. Seuraavina vuosina ei vastaavaa enää tapahtunut kun ravintotilanne koheni!

Sen sijaan partisaanien hyökkäystek kohteena oli tarkoituksella surjäseutujen siviilit, jotka koostuivat vanhuksista, naisista ja lapsista!

Lue lisää

Ei Stalinkaan syyllistynyt joukkotuhontaan, rikollisia kyllä teloitettiin, mutta ketään ei Gulageillakaan tapettu, vaan niillä kuoltiin tauteihin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Stalinkaan syyllistynyt joukkotuhontaan, rikollisia kyllä teloitettiin, mutta ketään ei Gulageillakaan tapettu, vaan niillä kuoltiin tauteihin.

Ihan oikein, ei Stalin tapattanut 20 miljoonaa. Gulageilla kun kuoltiin tauteihin, nälkään ja kovaan työhön. Oikeistohörhöjen mukaan Stalin oli siten syytön.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan oikein, ei Stalin tapattanut 20 miljoonaa. Gulageilla kun kuoltiin tauteihin, nälkään ja kovaan työhön. Oikeistohörhöjen mukaan Stalin oli siten syytön.

Niinhän hän onkin venäläisten silmissä! Sinut on pelastettu, Tarkkispoika!