Toimittajat eivät hallitse käsitteitä "hakkeri" ja "krakkeri"

Vain pieni osa tietokoneohjelmoinnista ja hakkeroinnista liittyy tietoturvaan tai edes tietoliikenteeseen.

Hakkeri nimitystä käytetään joskus jopa elektroniikan virittelijöistä eli omin päin parantelijoista.

Osa hakkeroinnista tapahtuu wikipedian periaatteella avoimen lähdekoodin projektien parissa.

Hakkerointi tarkoittaa kai lähinnä ohjelmointia jolla ei olla tekemässä kaupallista tuotetta tai jota ei tehdä työn puolesta.

Eli kun työtön tai sairauspäivärahalla oleva ohjelmoi melkein mitä tahansa, se on hakkerointia.

Yksi tapa ajatella!

Niin kauan kuin nettiyhteydet ovat olleet yleisessä käytössä, on myös käytetty nimityksiä hacker ja kracker ja myös niiden suomalaiset muodot hakkeri ja krakkeri ovat olleet käytössä. Myös näiden käsitteiden suomenkieliset selitteet ovat olleet tunnettuja yhtä kauan.

On totta että tietomurtaja, tiedostomurtaja. tietoliikennemurtaja ja muitakin vastaavia nimityksiä käytetään yleisesti ja ne ovat myös oikein ja muutenkin selviä käsitteitä. Toimittajilla näyttää olevan kuitenkin aika yleisesti tapana käyttää näistä hakkeri nimitystä ja se on täysin väärin. Oikea nimitys tähän olisi nimenomaan krakkeri. Mutta väärien nimitysten käyttäminen ei ole ainoastaan suomalaisten ongelma.

Mailmalla toimii lukuisa määrä hakkereita kaupallisin perustein ja sopimuksin, eli nämä henkilöt tai ryhmät etsivät tietojärjestelmistä heikkoja kohtia ja testaavat suojauksia ja saavat työtään rahakorvauksia eli palkkaa. Näiden ryhmien löytäessä aukkoja ja murtaessa luvallisesti järjestelmiä järjestelmiä, niin niistä uutisoidaan usein että hakkerit murtautuivat järjestelmiin tai löysivät tietoturva-aukkoja. Kun toimittajat eivät ymmärrä mistä on kysymys, niin näitä uutisoidaan usein sensaatiohakuisin otsikoinkin hakkereiden suorittamiksi tietomurroiksi selvittämättä tilanteen perusteita.

Vähän ongelmallisempi ryhmä on täysin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti toimivat hakkerit. Nämä henkilöt ja ryhmät etsivät järjestelmistä ilman valtuutusta heikkoja kohtia ja murtautuvat järjestelmiin. Myyvät sitten tietonsa kovaan hintaan järjestelmien ylläpitäjille eli rahoittavat näin toimintansa. Tässä toiminnassa lähestytään kahtakin rikosnimikettä eli tietomurtoa ja kiristystä. Usein tämän kaltainen toiminta loppuu siihen että nämä palkataan kovapalkkaisiksi tietoturva-asiantuntijoiksi.

Kun tietomurtojen tavoitteena on järjestelmien toiminnan haittaaminen tai niiden kaataminen ja tietojen välittäminen esimerkiksi kilpailijoiden käyttöön, tai salaisiksi luokiteltujen tietojen julkistaminen, niin tämä toiminta on yksiselitteisesti rikollista toimitaa.

Ei ole aivan yksiselitteistä määritellä krakkerointia kaikissa murtautumistapauksissa rikolliseksi toiminnaksi. Luvallinen testaaminen ja murtautuminenkin voitaisiin luokitella hakkeroinniksi ja ensisijaisesti rikollisin tavoittein tapahtuva murtautuminen voisi olla krakkerointia.

Yksi tapa ajatella!