Luontoäiti vai Jumala

Ihminen etsii ja kyselee, pidän tätä seikkaa luonnollisena.
Suurin osa on hyvin tietämätön Jumalasta, vaikka selityksiä tulee solkenaan...suoranaista julistusta.
(itse olen syyllistynyt julistuksenomaiseen ei suotavaan käytökseen)



Loppujenlopuksi ihmisiksi eläminen ja lähimmäisiä kunnioittaen eletään varsin tyydyttävä elämä.
Ei meitä kukaan ulkopuolinen ole tuomitsemassa, itse tuomitsemme itsemme ja tekomme...... ajatuksemme,

Se on riittävää minkä kohtuudeksi näkee.

" He ovat hyvin seikkaperäisesti kertoneet miten itse peloista käsin ja varmuudentunteen tarpeesta käsin rakennamme omat uskonnot ja niihin kuuluvat jumalat.Ja kuitenkin he samassa yhteydessä korostavat ettei pidä uskoa, mitä vaikkapa juuri lukemani guru on lukijalleen tarjonnut.kaiken oivalluksen on lähdettävä itsestä,on nähtävä ajattelukoneistonsa toimintatapa rakentaa minuutensa turvaksi mitä erilaisimpia asioita. "

Länsimaisessa psykoanalyysissa on monia hienoja ideoita. Tuo yllä oleva juttu on kuin psykoanalyysiin pohjautuvaa ajattelua. Guru on sisäistänyt kohtia, jotka tulevat yhä uudelleen esiin uususkonnoissa ja sisäisen kasvun oppaissa, jotka perustuvat muinaisiin legendoihin, joista ihmiset jopa maksavat rahaa. Näitä juttuja voi kirjoitella kukin itsekin kun elämää tarkasteleet ja siitä kirjoittelee minkälaisena sen näkeet. Se on vain koettua elämää, ja näihin psykoanalyyseihin ei korkeakouluopintoja tarvita. Näistä jutuista jos alamme taas luomaan uskontoja tai muuttumattomia teorioita niin samassa ojassa ollaan edelleen. Siihen taitaa perustua se, että kun ajattelemme jotain niin siihen ei sitten uskotakaan, koska pitkällinen uskominen jämähdyttää ajatukset tuohon ajatukseen, joka jo meni. Se hetki meni jo, ja uusi hetki tulee, ja taas uusi, näin loputtomiin.. Aina tulee uutta juttua ja se menee ja tulee niinkuin tuuli humisee metsässä.

Kun on elämää tarkastellut niin järjestään ihminen näyttää opiskelevan sitä mistä eniten juttelee. Tämän kun tiedostaa niin tiedämme juttelevamme itsellemme, näemme itsemme projektioita ja mielemme reagointitapoja "toisten" ihmisten reagoinneissa. "Toisissa" itsen kasvumahdollisuuksien näkeminen on helpompaa toisinaan kuin sisään katsomalla.

Nimittäin se asia mikä vähäisessäkin määrässä itsessä aiheuttaa hämmennystä tai ärsyttää, niin siellä meillä on kasvunvaraa. Tietysti voi kuulosta oudolta keskustella ihmisille jotta näkisi itsensä ja virheensä tarkemmin, mutta tämäkin on yksi keino parantaa maailmaa parantamalla itseänsä. Tämä perustuu siihen että toisissa näemme itsemme ja voimme käyttää tätä hyödyksi.

Toinen keino olisi mennä tutun kaavan mukaan meditaatioon ja katsoa sieltä millainen itse on ja mitä sille kuuluu. Tämä aika on yhä enenevässä määrin sellaista, että gurut lasketaan jalustalta tavallisen ihmisen tasolle, sillä he ovat tavallisia. Ihmiset kykenevät pitämään heitä jo ystävinä ja ottavat itse osaa kehitykseensä aktiivisesti. Olla oppilas ja opettaja samaan aikaan, se taitaa olla nykyaikaa. Uskoa siihen tiehen millä kulkee, se itseensä uskominen tarkoittaa. Ja voimme vaihtaa näkemyksiä tarvitsematta uskoa mihinkään, vaihtelemme vain ajatuksia niin syntyy viestintää mikä täydentää näkökulmiamme.