Päälahtarin syntymäpäiväjuhlia vietetään jälleen kerran 4.6. "nauttien hurmejuomaa kanssa korppien"
http://www.mannerheim.fi/
Mannerheimi vankka,
kävelee kuin ankka,
rinta on kuin romukaupan ikkuna.
http://kemppinen.blogspot.com/2007/01/mannerheimi-vankka.html
Kuvassa orpolapsi äiteineen muitelee päälahtarin hurmejuhlia...
20. Inhimillisen auliuden mitali
http://www.mannerheim.fi/13_erity/kuvat/20.gif
Lisää hyviä sanoituksia erääseen aikakauteen liittyen:
http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/tekijnilkeys.html
http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/lis-lauluja.html
http://www.mannerheim.fi/
Mannerheimi vankka,
kävelee kuin ankka,
rinta on kuin romukaupan ikkuna.
http://kemppinen.blogspot.com/2007/01/mannerheimi-vankka.html
Kuvassa orpolapsi äiteineen muitelee päälahtarin hurmejuhlia...
20. Inhimillisen auliuden mitali
http://www.mannerheim.fi/13_erity/kuvat/20.gif
Lisää hyviä sanoituksia erääseen aikakauteen liittyen:
http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/tekijnilkeys.html
http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/lis-lauluja.html
Vastaukset 42
Vanhimmat
Onhan näitä monia satuolentoja nostettu yli ihmisten. Mannerheim, Joulupukki, Kekkonen, Jeesus, Hitler, Stalin, Mao..... ja Bush ja rauhannooppelisti Osama Bukama Obama. Kaikilla kädet veriset, kuin vaan tippumalla voi olla. Kaikilla ihastuminen väkivaltaan ja toisen ihmisen silpomiseen.
Mannerheimin syntymäpäivä otettiin aluperin Vapaussodan päätymisen vuosipäivän tilallle, jotta ei loukataisi entisiä punaisia.
Marsalkan syntymäpäivää on pidetty sopivana puolustusvoimien lippujuhlapäivänä, koska Mannerheimilla oli suuri osuus maan puolustusvoimien muodostumisessa ja maan historiassa v.1918 ja 1931-46.
Mikä olisi sitten sinun mielestäsi paras päivä puolustusvoimien lippujuhlapäiväksi?
Jos ei ole tyydyttävää vaihtoehtoa, niin palataan sitten Vapaussodan päätymisen vuosipäivän viettoon 16.5. Tai pidetään nykyinen ajankohta.
Tämä, kun Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa 29. maaliskuuta 1809. Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Aleksanterin seuraajat antoivat edelleen saman vakuutuksen valtaistuimelle noustessaan.
Ennen kaikkea suomalainen mies irroitettiin ruotsalaisesta monisatavuotiaasta sotakoneistosta lähes itsenäiseksi ja vapaaksi mieheksi kantmaan asetta.
-----Mikä olisi sitten sinun mielestäsi paras päivä puolustusvoimien lippujuhlapäiväksi----------
Vuodessa on tämän päivän lisäksi vielä 364 muuta päivää, että loppuiko valkoisten mielikuvitus vai mikä mättää?
Hyvä että muistutit näistä, minun ei sitten tarvinnutkaan.
Johan vitsin murjaisit. Kysessä on maan liitämisestä vieraan vallan alle, josta suomalaiset eivät pitäneet, mutta alistuivat pakon edessä. Ei missään päin maailmaa juhlisteta maan alistamista vieraan alle sotilasparaatein. Esimerkiksi Intiassa ei pidetä sotilasparaattia siirtomavallan alkamisen vuosipäivänä, vaika silloin Intia sai nykyisen muotonsa.
"Ennen kaikkea suomalainen mies irroitettiin ruotsalaisesta monisatavuotisesta sotakoneistosta lähes itsenäiseksi ja vapaaksi mieheksi kant(a)maan asetta."
Suomalaisella miehellä oli korkea taistelutahto "ruotsalaisessa sotakoneistossa", koska ymmärsi puolustaneensa ennen kaikkea perhettään, kotiaan ja omaa vapautta idästä hyökkäävää vihollista vastaan.
Sen lisäksi Suomen armeijaa hajoitettiin, jonka vuoksi armeija joudutiin muodostamaan uudelleen v.1918 tyhjästä.
On myös hyvä muistaa, että käyty sota 1808-09 vaikuti siihen, että suomalaiset eivät haluneet venäläistyä sortovuosien 1899-1917 aikana. Joten sota osaltaan vaikuti joko epäsuorasti tai suoraan maan itsenäistymiseen.
Toinen maan itsenäistymiseen vaikutanut asia oli suomalaisten kokemukset sortokaudelta.
Jos suomalaiset joukot olisivat kyenneet työntämään venäjän ratsuväen, vaikka nykyisen rajan taakse 1809, niin "suomalaisuutta" ei nyt olisi!
Ruåtti olisi laittanut sellaiset pakkolait, että kieltä ei väkivallan uhalla puhuttaisi ja kaikki "tavat" olisivat ruåttalaasia.
Olisi käynyt kuten kävi Torniojokilaaksossa 1810-30 ja vielä toisen kerran 1940-50-luvulla. Silloin suomea puhuva lapsi pahoinpideltiin koulun pihassa opettajan toimesta. Silloin suomenkielinen kirja takasi 20-30 kruunun sakon, joka oli 3-4 kuukauden palkka metsätyöläisellä. Meitä on vielä vanhuksina elossa muutamia satoja, jotka koimme tuon!
Raavi paskaasi omasta päästäsi!
------Johan vitsin murjaisit. Kysessä on maan liitämisestä vieraan vallan alle, josta suomalaiset eivät pitäneet, mutta alistuivat pakon edessä. Ei missään päin maailmaa juhlisteta maan alistamista vieraan alle sotilasparaatein-----
On sinulla hurttia huumoria vai valehdellako ehkä yrität. Kirjailet siihen tyyliin, että ennen Venäjän vallan alle joutumistaan Suomi olisi ollut itsenäinen valtio. Emmehän olleet edes yhtäläinen hallintoyksikkö emmekä yhtään mikään.
No ei olisi kyllä ryssääkään. Mutta mitä väliä. Sen minkä Aleksanteri toinen rakensi, Nikolai II tuhosi kuten Venäjällä sanotaan.
Eikä oltas päästy edes finaaliin MM-jääkiekossa.Jos oltas
kuuluttu SWERIGEEN tai RUSSIAAN.
En sanonut mitään itsenäisyyden menetämisestä, vaan joutumisesta vieraan vallan alle. Ne ovat käsiteellisesti kaksi eri asiaa.
Suomalaiset olivat tottuneet pitämään Ruotsin kungasta omanaan ja osallistumalla Tukholman valtiopäiville Ruotsissa, pitivät Ruotsin valtaa omanaan. On hyvä muistaa, että suomalaiset säädyt hyväksyivät säädetyt lait ja saatoivat jopa syntyä suomalaisten aloiteesta.
Venäjän vallan alla ei ollut niin. Suomalaiset eivät pitäneet Venäjän keisaria aivan omana hallitsijana, vaan olivat tietoisia, että oli joudutu keisarin vallan alle sodassa. Siten keisarin valta edusti pohjmiltaan vihollisen valtaa, vaika rauhassa eleiltiin.
Toki suomalaiset saivat tehdä omilla valtiopäivillä lakialoiteita anomusten muodossa ja moni Suomessa voimaan saatettu laki syntyi siten. Tai suomalaisilla säädyillä oli mahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä keisarin aloite.
On kuitenkin muistettava, että keisari pääti viimekädessä, mitkä lait hyväksyy ja moni suomalaisten anomus myös hylätiin keisarin toimesta. Siten suomalaiset olivat tietoisia omasta tilanteesta, siitä että eivät täysin päätäneet omista asioista, vaan lopullisen päätöksen teki (keisarina edustama) ulkovalta.
"Sen minkä Aleksanteri toinen rakensi, Nikolai II tuhosi kuten Venäjällä sanotaan."
Liitto Ranskan ja myöhemmin Englannin kanssa oli Venäjän suurin virhe. Venäjä ja Saksa olivat luonnollisia geopoliittisia ystäviä, Venäjä ja Iso-Britannia puolestaan luonnollisia geopoliittisia kilpailijoita. Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin yhteistyö olisi neutraloinut Ranskan ja toiminut vastapainona brittiläiselle maailmanvallalle. Sitä kautta olisi säilynyt voimien tasapaino, rauha suurvaltojen välillä ja eurooppalaisten kansojen yliherruus maailmassa.
"Venäjän vallan alla ei ollut niin. Suomalaiset eivät pitäneet Venäjän keisaria aivan omana hallitsijana, vaan olivat tietoisia, että oli joudutu keisarin vallan alle sodassa. Siten keisarin valta edusti pohjmiltaan vihollisen valtaa, vaika rauhassa eleiltiin."
Niin kuin Matti Klinge tietäisi kertoa, projisoit tässä anakronistisesti 1900-luvun alun tilanteen 1800-lukuun. Luepa Klingen kirjoja niin löydät lukuisia esimerkkejä niin suomalaisen eliitin kuin yhteisen rahvaankin osoittamasta vilpittömästä lojaalisuudesta keisari-suuriruhtinaalle.
------Siten suomalaiset olivat tietoisia omasta tilanteesta, siitä että eivät täysin päätäneet omista asioista, vaan lopullisen päätöksen teki (keisarina edustama) ulkovalta------
Näinhän oli Ruotsinkin vallan alla. Kuningas oli ruotsalainen, valtiopäivien enemmistö oli ruotsalaisia ja koko hallinto Tukholmassa oli ruotsalaisia tai täysin ruotsalaistuneita suomalaisia. Kyllä meidän oma valtamme päättää omista asioistamme oli ennen Venäjän valtaakin täysin olematon.
Muista myös ne katkerat sodat, joihin jouduimme osallistumaan Ruotsin vallan aikana. Oli kansalle suunnaton helpotus kaikin tavoin kun sotavelvoite poistui. Sillä oli merkitystä ja paljon olikin.
Ruotsin vallan alaisina suomalaiset olivat kuitenkin mukana valtiopäivillä päätämässä valtakunnan asioista. Luonnollisestikaan suomalaiset eivät tiedostaneet sitä ongelmana, että eivät saaneet yksin päättää Suomen maakuntaa liityvistä asioista, vaan siihen piti olla sekä ruotsalaisten säätyjen että kuninkaan kannatus.
Venäjän yhteydessä suomalaiset tulivat tietoisiksi omasta tilanteesta: Suomi oli erillinen valtio, mutta suomalaiset eivät kuitenkaan saaneet valtionsa asioista.
"Muista myös ne katkerat sodat, joihin jouduimme osallistumaan Ruotsin vallan aikana.."
Muista itse Krimin sota ja samassa yhteydessä Oolannin sota, jolloin englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoa. Suomalaiset eivät millään muotoa olleet mukana päätämässä sotaan ryhtymisestä ja kuitenkin rannikon asukaat joutuivat kärsimään siitä.
Itse asiassa ajatus Suomen omasta lipusta syntyi siitä, että halutiin suomalaisen kauppalaivaston erottuvan Venäjän laivastosta, jolloin Suomen ulkomaankauppa ei olisi kärsinyt Venäjän ja länsivaltojen välisesistä sodista. Siihen liityi ajatus Suomen julistamisesta puolueettomaksi valtioksi Sveitsin tapaan kainvälisellä sopimuksella.
Venäjä ei hyväksynyt tälläisiä pyrkimyksiä.
Tuo esitämäsi vaihtoehtohistoria kannataisi mietiä paremmin. Jos suomalaiset olisivat onnistuneet esitämälläsi tavalla karkoittaa venäläiset maasta, niin sellainen olisi saatanut hyvinkin vahvistaa suomalaisten ja suomen kielen asemaa Ruotsin valtakunnassa. Ruotsilla ei olisi ollut varaa jättää suomalaisen väestöosan tarpeet huomiotta.
Myös suomalaisten kansallinen tietoisuus olisi voinut herätä tapahtuneen menestymisen vaikutuksesta.
Se, että Torniojokilaaksossa syrjittiin suomalaisia johtui ilmiselsvästi siitä tapahtuneesta tosiasiasta, että Ruotsi menetti suomalaisen väestön v.1809.
Ei voida automaatisesti sanoa, että Suomessa olisi tapahtunut niin ja näin, koska Haaparannassa tapahtui näin.
nnin ja kauas on pitkä matka ja painava rastasta kantaa ja jumala auttaa.
Alottajalta kysyisin,että mitä tarkoittaa ilmaisu päälahtari ? Lahtaako sellainen pelkästään päitä vai mitä se lahtaa tai on lahdannut.
Ai niin,kesäkuun 4.päivänä vuonna 1999 Suomen silloinen presidentti Martti Ahtisaari myönsi minullekin SVR 1-luokan mitalin.
Olenko minäkin siis lahtari?
-----Alottajalta kysyisin,että mitä tarkoittaa ilmaisu päälahtari ?-----
Huoh, joko jollekin pitää alkaa suomenkieltäkin opettaa? Mieti tai kysy ensteks äiskältä vaikkapa mitä tarkoittavat sanat päämies, päämaja, pääkaupunki, jossain kaupungissa on pääkirjasto ...etc.
riippuu vähän siitä kummalla puolella tappelit vuonna 1918 ?
Mannerheim ei ole lahdannut ketään. Hänen joukkonsa kyllä teloittivat jonkin verran kapinallisia 1918.
Mannerheimia lienee pidettävä myös osasyyllisenä puna-armeijan liki miljoonaan mieheen kohoaviin tappioihin viime sodissa. Se on tietysti paha virhe näiden huttiloiden mielestä.
------Mannerheim ei ole lahdannut ketään. Hänen joukkonsa kyllä teloittivat jonkin verran kapinallisia 1918. ------------
Ylin päällikkö on vastuussa joukkojensa tekemisistä aivan kuten nyt näet Ratko Mladicin tapauksesta. Ei hän voi mennä sotilaittensa selän taa piiloon vaikka mielikin tekisi.
Jos Anni Huttila on tuota mieltä Ratko Mladicista niin samaan kastiin kuului Bill Clintonkin mielestäni. Siinä NATO-koneisto teki "suurta totuuteen perustuvaa" jälkeä serbien keskuudessa. Bill vain ei ole ollut missään kohtaa syytettyjen penkillä vai onko?
Itse olin muunmuassa näkemässä miten kroaattien erikoispoliisi meni Krainan alueella kahden serbivanhuksen talolle. Kun palasin muutamaa tuntia myöhemmin samaa reittiä, niin talo paloi ja vanhukset (mies ja nainen) makasivat pihalla. Oletus että kuolleina. YK julkaisi samalta alueella samansuuntaisia viestejä. NATO yhdessä CNN kanssa kertoi kuitenkin että nimenomaan serbit tekivät niitä tuhoja.
Tässäkin olisi siis hyvä paikka määrätä sotarikollisia lisää, ainakin Annin mielestä.
Puhtaalla miekalla, vain kädet veressä?
Anni Voipio: Suomen Sotamarsalkka, WSOY 1942
Anni Voipio kirjoittaa sivulla 268 näin: "Jättäessään kunniamerkkiin kuuluvat tunnukset ja kiinnittäessään Mannerheimin rintaan Miekkaritarikunnan suuren ristin 1. luokkaan liittyvän hopeamiekan, prinssi Gustaf Adolf toisti Mannerheimin tunnuslauseen >>Candida pro causa ense candido>> - puhtaalla miekalla puhtaan asian puolesta, tunnuslauseen, joka sopii sekä Mannerheimille että hänen kansalleen."
>>Candida pro causa ense candido - puhtaalla miekalla puhtaan asian puolesta>Candida pro causa ense candido - puhtaalla miekalla puhtaan asian puolesta
Vuonna 1918 jätettiin täysin johtajien harkinnan varaan otettiinko vankeja lainkaan!
Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:
"Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan."
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html
Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:
Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:
Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.
Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.
Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.
Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.
Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.
Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.
Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.
Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.
Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.
Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.
Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.
Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.
Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.
Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.
Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.
Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.
Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.
Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.
G. Mannerheim
hyvääkään tarinaa todeksi.
M:n adjutanttina oli valtionhoitajakaudella täysin suomenkielinen jääkärikapteeni Heikki Kekoni. Hän kirjoitti kaikki M:n suomenkieliset repliikit ja puheet ja tämä opetteli ne usein ulkoa. Pitemmät esitykset tarkisti yleensä kenraalimajuri Ignatius.
Lisäksi M:lle antoi yksityisopetusta eräs yliopiston suomenkielen professsori. Tämä "lahtipojat" juttu pn tavanomaista puppua, jota tällä palstalla Mannerheimista syötetään.
#Usein toistetun kertomuksen mukaan Mannerheim puhutteli sisällissodan jälkeen lahtelaista komppaniaa tähän tapaan: "Hyvä päivä Lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua Lahtissa ja Varkauksissa." "
Mannerheim oli suuri mies - liian suuri mies Suomelle, siksi Suomessa ei häntä ymmärretä vieläkään. Suurin suomalainen oli myös suuri venäläinen. Todella suurtöitä tehdäkseen Mannerheim olisi tarvinnut Venäjän keisarikunnan suurempia mittoja, niitä jotka hän menetti v. 1917. Se oli varmasti Mannerheimin elämän suurin tappio. Mannerheim menetti Venäjän ja joutui sopeutumaan Suomen ahtaisiin oloihin, hänelle liian pieniin.
Suomalaiset tuottivat Mannerheimille monia, ellei lukemattomia pettymyksiä. Suomen itsenäisyyden, jonka puolesta Mannerheim taisteli talvella 1918, Svinhufvudin "laillinen hallitus" (hah...) kiiruhti oikopäätä luovuttamaan Saksalle, ja senaatti kutsui Saksan joukot miehittämään uuden siirtomaansa. Saksalaisepisodilla oli nolo loppu, ja Mannerheimin täytyi pelastaa tilanne. Hän teki sen, mutta mikä oli kiitos? Mannerheimia ei hyväksytty presidentiksi, eikä myöskään suostuttu hänen toiveeseensa vapauttaa Pietari osaksi suomalaisin joukoin, pelastaa Pyhä Venäjä ja tuhota bolševismi ikuisiksi ajoiksi.
1920-luvulla Mannerheim oli sivussa ja syrjässä. Mitättömät ja kapeakatseiset suomalaiset karriääripoliitikot eivät hänen neuvojaan kyselleet eivätkä kaivanneet. Vasta 1930-luvun alussa Mannerheim palasi töihin Suomen hyväksi puolustusneuvoston johtajana. Mutta se vasta olikin hänelle turhauttavaa aikaa. Typerän lyhytnäköisesti Suomen eduskunta, etenkin sosiaalidemokraatit, kieltäytyi myöntämästä välttämättömiä määrärahoja uskottavan puolustuksen luomiselle. Ulkopolitiikassa ei samaan aikaan päästy mihinkään sitovaan liittosopimukseen Ruotsin kanssa. Suomi oli joutumassa avuttomaan tilanteeseen aikana, jolloin Euroopan diktaattorit valmistautuivat suursotaan.
Tuli syksy 1939. Neuvostoliitto esitti ehdotuksia konkreettisten poliittisten kysymysten ratkaisemiseksi. Suomen hallitus kieltäytyi harkitsemasta venäläisten ehdotuksia. Mannerheimin mielestä Suomella ei ollut tarpeeksi voimaa takana taipumattomalle linjalleen. Puolustuksen kehittäminen oli systemaattisesti laiminlyöty kautta 1930-luvun. Hallitus pelasi uhkapeliä, ei uskonut venäläisten hyökkäävän vaikka Suomi katkaisisi neuvottelut. Näin ajatteli etenkin Tanner, typerys joka vielä enemmän kuin höpsö Cajander kantaa vastuun talvisodan huonosta suomalaisaseistuksesta. Kun sota sitten alkoi, Mannerheimilla olisi ollut täysi oikeus kieltäytyä ylipäällikkyydestä. Mutta velvollisuuden miehenä Mannerheim päätti uhrautua ja ryhtyä johtamaan sotaa, jonka hän tiesi voivan päättyä ainoastaan häviöön, missä hän tietysti olikin oikeassa: Suomen väärän puolustus- ja ulkopolitiikan takia maa silvottiin Moskovan rauhassa - peruuttamattomasti, mikä sai vahvistuksen v. 1944.
Jos suomalaiset poliitikot olisivat olleet sotilas Mannerheimin tasolla... Nyt en jaksa miettiä vaihtoehtohistoriaa. Antaa olla. Joka tapauksessa päivän johdosta Mannerheimin malja, piripintaan ja pohjaan saakka (vaikka sekoitus on kyllä omani)!
-----eikä myöskään suostuttu hänen toiveeseensa vapauttaa Pietari osaksi suomalaisin joukoin, pelastaa Pyhä Venäjä ja tuhota bolševismi ikuisiksi ajoiksi----
Kirjoitat houretia. Puna-armeijan vahvuus vallankumouksen loppuaikoina oli lähes 3 milj. miestä ja kun se olisi lopulta marssinut valtaamaan Pietaria takaisin niin olisi suomalaisille tullut sieltä yhtä pikainen lähtö kuin mitä tuli erilaisille Karjalan retkikunnillekin. Miten Pietarin valtaus olisi muka bolsevismin kaatanut, sehän oli vain yksi venäläinen kaupunki siinä missä muutkin.
Pietarin valtaus voinut jotain muuttaakin. Puna-armeija oli tuolloin vasta muodostumassa ja valkoisia joukkoja siellä täällä. Kolmen miljoonana vavhuus saavuettiin vasta vallankumoussotien lopussa 1920-luvun alussa.
Myös länsimaat olivat 1919 vielä toimissa mukana. Vasta niiden poistuminen valkoisia tukemasta ratkaisi sodan bolsevikkien voitoksi.
Toinen juttu on sitten se, että Suomen armeija oli 1919 hyvin heikko ja olisi luultavasti aika helposti lyöty, mikäli se olisi Pietaria vastaan yrittänyt. Pietarin turvana oli myös vahva linnoitusvyöhyke.
Mannerheim oli tuho- ja keskitysleirien keksijä!
erityisen paksua valetta!
Laulua kolmannella:
Punakaartilaisten marssi
(säv. "Ja må' han leva" - kirjoittajasta ei ole tietoa)
Köyhä Suomen kansa
katkoo kahleitansa
kärsimysten malja se jo kukkorillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta, armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistohon.
Hallitus on vankka
kätyrilauma sankka
se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan.
Urhojensa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta
elämästä, kuolemasta kamppaillaan.
Virkavallan huolena
vankilat ja tuonela
tutkimatta hirttäminen, mestaus.
Kumouksen sankari
sydänveren antavi
kallis ompi vapauden lunastus.
Kiihtyy yhä taisto
vapauden vasito
köyhälistön keskuudessa kasvaa yhä vaan.
Ei nyt auta hallitusta
piinat, kidutus ja tuska
urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.
Kuinka kauan siellä
teurastusta vielä
kestää kunnes kansalla on vapaus.
Ei nyt taiston tuoksinassa
tiedä kumpi voittamassa
vallankumousko vaiko taantumus.
Kumouksen myrskyt
kapinat ja tyrskyt
riehuu valtakunnan äärest' äärehen.
Siellä hirmuhenget saavat
sydänverta janoavat
särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.
Kylvämme kun tehdään
kasvaa kerran tähkään
sadoin kerroi kirkkahampi onnen aika uus.
Silloin Suomen kansanvalta
kiittää sankarpoikiansa
ilonkyyneleitä palkaksi' saapi sankaruus.
On tähän toisetkin sanat:
Kirjailija Ilmari Kianto laati Vapaussoturin valloituslaulun, jota laulettiin Kauan on kärsitty -laulun sävelellä. Se oli aikanaan varsin suosittu, sillä useimmat osasivat sen sävelen. Seuraavassa otteita:
Kauvan on kärsitty ryssien valtaa
Suomen kansan vapautta suojellessa.
:,: Ylös pojat Pohjanmaan!
Urhot kalliin Karjalan!
Jäämit ja Savon jussit rintamahan! :,:
Voittoja väkeviä saatu jo monta
Meillä on Valkoisessa Suomessa:
:,: Oulu olkoon omamme!
Vaasa varsin varmamme!
Viipuria vastahan nyt vierimme! :,:
Hannilan harjuilla pommit ne paukkuu!
Raudussa shrapnellit räiskähtelee!
:,: Ahvola se ankarin!
Suninmäki sankarin!
Pullilankin punikit viel' rangaistaan! :,:
Kuolema korkea - sankarin palkka!
Urhojen haudoilla hurratahan.
:,: Ruumis saakoon haavan vaan!
Kuulat käykööt kulkuaan!
Sielu jääpi perinnöksi syntymämaan. :,:
Viaporin linnahan leijonalippu
Jukoliste, poijat, me nostetahan!
:,: Suomen voimat näytetään!
Keinot karskit käytetään!
Jääkäriveri tässä velvoittaa! :,:
Juhlittiinko teillä?
Mannerheim sitä ja Mannerheim tätä.Tällainen ajatustapa lienee iskostunut joidenkin yksinkertaiseen,tulipunaiseen ajatusmaailmaan.Mutta tällaista se nykyaikoinakin valitettavasti on.Mutta pitäähän joidenkin kiertää tiettyjä aiheita vaikkapa siten että syyllistetääm Mannerheim,mutta ei tietenkään missään nimessä vaikkapa Staninia!
Irvokas näytelmä kun tämä lahtari myönsi Suomen äideille jonkun rautaristin kun ensin oli tapattanut melkein loppuun heidän poikansa. Rautaromun palasellako kuitattiin pojan tai useammankin menetys, niinkö halpa on vanhalle lahtarille nuoren miehen henki?
Mutta entä minne jäivät vaimot, morsiamet, isät, veljet, siskot, isovanhemmat, serkut, enot, sedät, tädit, muut sukulaiset. Hekö eivät tämän päälahtarin mielestä olleet suruissaan?
Suomessa ei ollut lähelläkään ukot loppuneet 1944. Tämä isänmaallisuuden perikuva suojeli toki venäläisiä 1918 ja ammututti omiaan. Oikea isänmaallinen olisi antanut Siilaisissa käskyn pyyhkiä siellä olleet venäläiset pois maapallolta. Siilaisten venäläiset siirrettiin Suomenlinnaan ja sieltä takaisin kotiin. Siilaisista selvinneet venäläiset rukoilivat tyhmien Suomen ruotsinkielisten ja muiden meitä säälineiden kansanmurhaa talvisodassa. Siilaisissa olleet komiat Karjalan pojjaaat pitivät venäläistä lähinnä syöpänä, isänmaallisessa upeassa perintövihassa he nauroivat siellä olleiden virolaisten hoonolle soomelle.
Tarkkispojan pahansuopaisuus on huvittavaa tasoa:-D
” Irvokas näytelmä kun tämä lahtari myönsi Suomen äideille jonkun rautaristin kun ensin oli tapattanut melkein loppuun heidän poikansa. Rautaromun palasellako kuitattiin pojan tai useammankin menetys, niinkö halpa on vanhalle lahtarille nuoren miehen henki?”
Se oli kaunis ele ja lähiomainen sai ns sururistin! Se ei todellakaan ollut mikään ”korvaus” vaan tunnustus ja osanotto siitä kun poika oli ollut mukana lunastamassa Suomea itsenäiseksi ja vapaaksi demokraattiseksi maaksi! Jos asia yhä kyrsii piinkovaa stallaria niin se tekee ristin sitä arvokkaammaksi!
”Mutta entä minne jäivät vaimot, morsiamet, isät, veljet, siskot, isovanhemmat, serkut, enot, sedät, tädit, muut sukulaiset. Hekö eivät tämän päälahtarin mielestä olleet suruissaan?”
Suruissaan olivat kaikki, mutta risti lähetettiin vain äidille!
Arvaapa, että lähettikö kusilammikko musikan vanhemmille mitään vaikka poika kaatui keski-Euroopassa kesken raiskauskemujen orjuuttaessaan rautaesiripun taakse päätyvää Itä-Eurooppaa!
------- tunnustus ja osanotto siitä kun poika oli ollut mukana lunastamassa Suomea itsenäiseksi ja vapaaksi demokraattiseksi maaksi!----
Niinkö tehtiin 1941, tietääkseni Suomi oli itsenäinen vaikkei demokraattinen eikä -41 todellakaan sodittu demokratian tuomiseksi Suomeen vaan ihan päinvastoin.
-----orjuuttaessaan rautaesiripun taakse päätyvää Itä-Eurooppaa!------
Natsin, SS:n, Gestapon, Einsatzgruppien, Wehrmachtin allako lepäsi VAPAA Itä-Eurooppa vapaudestaan nautiskellen ? Harva natsikaan kehtaa noin rankkaa sontaa päästellä.
"Irvokas näytelmä kun tämä lahtari myönsi Suomen äideille jonkun rautaristin kun ensin oli tapattanut melkein loppuun heidän poikansa."
Sodan kestäessä annettiin sodassa lapsensa menettäneelle äidille ns. sururisti tunnustuksena siitä, että valtiovalta otti osaa suruun menetyksen johdosta. Nuori ihminen oli menettänyt henkensä puolustaessaan Suomen itsenäisyyttä ja demokratiaa!
"Rautaromun palasellako kuitattiin pojan tai useammankin menetys, niinkö halpa on vanhalle lahtarille nuoren miehen henki?"
Kyseessä ei ollut kuittaus tai korvaus vaikkei sitä asiaa rienaava Venäjän Tiltu ymmärrä!
"Mutta entä minne jäivät vaimot, morsiamet, isät, veljet, siskot, isovanhemmat, serkut, enot, sedät, tädit, muut sukulaiset. Hekö eivät tämän päälahtarin mielestä olleet suruissaan?"
Kaikkia sodassa menehtyneitä surtiin, mutta sururisti myönnettiin äideille!
Uskooko Tiltu, että Jooseppi lähetti minkäänlaista osanottoa niille miljoonille puna-armeijalaisille, jotka menettivät henkensä tunkeutuessaan Balttiaan ja Itä-Eurooppaan alistaakseen ne osaksi raakaa sortovaltaaa 45:n vuoden ajaksi. Hukkaan meni heidänkin henkensä! Nyt nuo maat ovat taas vapaita!
"Natsin, SS:n, Gestapon, Einsatzgruppien, Wehrmachtin allako lepäsi VAPAA Itä-Eurooppa vapaudestaan nautiskellen ?"
Itä-Euroopan kohtalo oli todella surkea!
Tärkeä kysymys kuului: kumpi oli pahempaa…. tulla natsi-Saksan valtaamaksi vai kommunisti-neukun 'vapauttamaksi'? Lopputulos kun ei monestikaan eronnut paljoakaan!
Harva komukka kehtaa enää väittää Neukkua demokratian tuojaksi!
"Niinkö tehtiin 1941, tietääkseni Suomi oli itsenäinen vaikkei demokraattinen eikä -41 todellakaan sodittu demokratian tuomiseksi Suomeen vaan ihan päinvastoin."
NIIN tehtiin MYÖS vuonna 1941, jolloin vallattiin ENSIN Talvisodan neukkuanastukset takaisin ja lopuksi edettiin Syvärille saakka! Suomi oli vuosina 11920-1939 paljon demokraattisempi valtio kuin vuosina 1945-1948.
Lahtareita ovat tietenkin Lakhta-keskuksessa työskentelevät sadunkertojat eli pietarintrollit ja päälahtari on heidän esimiehensä.