Nykyisessä vaihtoautotilanteessa voi nettiäkin selatessa tulla vastaan vanhempia (eli lähinnä 80-luvulta) autoja, jotka täyttäisivät kuljetustarpeen erinomaisesti. Mielipiteitä on monia, mutta onko joku perustellusti muita parempi?
Kaikkein aliarvostetuimmat kulkineet?
Combi Coupé
71415
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vastataanpa ensin itse :)
Saab 900. Iso, tukeva, vanhoillista (ja vanhaa) suunnittelua, hiukan oudon näköinen ja jokaisella on varmasti mielipide autosta, joka oli se "toinen ruotsalainen".
Alle tuhannella eurolla on jo melko hyvin valinnanvaraa, jolloin ne hyvinpidetyt yksilötkin nousevat ylös. Nämä "aidot" keskiluokan Saabit alkavat olla jo hiukan vanhoja, joten hinnat eivät muutenkaan ole korkeita. Mutta kun mukaan otetaan arvostuskuopassa oleva malli, niin voitaisiin todeta, että nyt saisi ainakin tätä autoa halvalla?
1980-luvun viimeisissä malleissa oli vielä ruostesuojaus ja katalysaattori tuli pakolliseksi vasta 1990-luvun alussa.
Jostain Fiat Tiposta tai Rellu 19:sta voi saada käytännössä ilmaiseksi lähes ruosteettoman kaupunkiajokin jossa on yllättävän pirteä katalysaattoriton kone ja jonka varaosat eivät maksa mitään.
Plussana on vielä se että noita pystyy itsekin korjaamaan ja joihinkin on aikanaan teetetty kunnon ruostesuojauskin.
Edellämainitun Saabin lisäksi voisi maantielle suositella vielä aliarvostettujen ykköstä eli Citroen BX:ää. 1.9-koneella laite jopa liikkuukin johonkin ja kaasunestejousitus takaa edelleen uskomattoman mukavaa kyytiä.
Kaasunestejousitukseen löytyy halpoja korjausosia siinä kuin tavalliseenkin jousitukseen ja BX on jo aikanaan todettu varsin hyvin ruostesuojatuksi.
Sitten voisi vielä katsoa Volvo 440/460-malleja joissa on yllättävän pirteä 1.7i kone ja mukavat tilat sekä kunnon talvivarusteet. Mätiä ovat kaikki mutta varaosia saa ja itsekin pystyy korjaamaan.
Pahiten yliarvostettuja ovat Corollat, Golfit ja etenkin Accord sekä 626 mutta nykyisin yliarvostetyin käytetty eli Passat alkaa mielestäni 1980-luvun mallina olla jo ihan kohtuuhinnoissa.
esim bmw 3 sarja ja vanhemmat audit voi olla ihan hyvin autoja vaikka ovatkin aika aliarvostettuja monen silmissä
Erityisesti ne joissa oli näitä nokkahihna/kettinkiongelmia eivät ole syyttä "aliarvostettuja". Lisäksi noissa kahdeksankymmentäluvun malleissa ajo-ominaisuudet on kuin koppiladassa (jos autolle ei tee mitään), joten miksi kukaan fiksu sellaista rotteloa pihalleen kaipaisi? Takaveto lienee ainut ilonlähde jos tykkää ajella kahva edellä. :)
Wanhat audit pysyvät niin kauan hinnoissaan kunnes ruoste raiskaa. Silloin tapahtuu dramaattinen romahdus jälleenmyyntiarvossa. Aika rumiahan ne audit ovat aina olleet. Ja ilmeisesti jatkossakin tulevat olemaan (minun makuuni). Sinänsä ihan kohtuullisia autoja.
Siis Bemaria ja Audia ylihintaisempia käytettyjä saa hakea jos ilmiselvät Volvot ja VW:t jätetään pois.
Vasta kun autot ovat täysin läpimätiä ja tekniikka loppu, alkavat hinnat pudota eikä silloikaan kyse ole mistään aliarvostuksesta - vastaavassa kunnossahan kaikki muut ovat jo muuttuneet täysin arvottomiksi ja poistettu rekisteristä.
Aliarvostettu autohan on sellainen joka on pelleiltään ja tekniikaltaan vielä ihan käyttökunnossa mutta jonka arvo on jostain syystä pudonnut lähes nollaan kuten edellämainitut Saab900, Fiatit ja ranskalaiset.
Ostin runsas kolme vuotta sitten Volvo 360 - henkilöauton vm. 1985. Autolla silloin ajettu n. 200.000 km. Auto maksoi 2.500,- mk (420 euroa).
Ajoin autolla kahdessa vuodessa 49.000 km. Matkan varrella piti vaihdattaa laturi, polttimoita, lampun kantoja ja takalyhty (hajottamolta). Korjauksiin meni töineen n. 200 euroa. Uudet kesärenkaat maksoivat 220 euroa.
Myin auton 400 eurolla. Auto oli nykymittakaavan mukaan melko janoinen (n. 9,5l/100km), mutta silti kustannukset kahden vuoden autoilusta jäivät kaikkineen (pääoma, vero, korjaukset, polttoaine, vakuutukset)alle 6.000 euron, eli 0,12 euroon/km.
Erittäin aliarvostettu 80-luvun auto palveli minua mielestäni erittäin hyvin!
300-sarjan Volvo oli takavuosina yksi parhaita ostoksia käytettynä. Hyvät tilat, mainio ajettavuus, hyvät istuimet ja kohtuulliset käyttökulut puoli-ilmaisessa autossa.
Vuonna 1993 ostin Volvo 340 DL:n vm.1987. Maksoin autosta 26 000 mk. Sillä oli ajettu 90 000 km.
Vaihdoin sen pois kolme vuotta myöhemmin 190 000 ajettuna. Vaihtoon oli mennyt laturi, akku ja muutama polttimo. Auto oli siisti, hyvät maalit ja ehjä sisustus. Bensaa meni 8-9 satasella, rengaskulut pienet, vakuutusmaksut vähäiset. Pieni peräkolari tuli ajettua, mutta Volvon puskurit eivät olleet moksiskaan. Hintaa sain 16 000 myydessäni.
Seuraava autoni oli Volvo 340 GL -88. Sillä oli ajettu 95 000 km. Maksoin siitä 25 000 mk. Kahdessa vuodessa ajoin mittarilukemaksi 180 00 km. Vaihtoon meni startti, laturi ja yksi bensaletku. Myin auton tutulle 15 000:lla. Hän ajaa sillä vieläkin. Paikkamaalia on mennyt, kaasarit on vaihdettu, samoin pakoputki ja tuulilasinpyyhkijän vivusto. Viimeksi nähdessämme kilometrejä oli takana 290 000. Lataa kuulemma vähän huonosti. Minulla kyseinen auto kulutti bensaa 7-8 l. satasella.