Hallituskuvioista

Kimurantti tilanne, kuka menee naimisiiin ja kenen kanssa. Kokoomus aloittaa neuvottelut kaikkien kanssa, Keskusta haluaa Perussuomalaiset mukaan, vihreät ei halua porvarihallitukseen ja Demarit kääntää kelkkaansa viikottain. RKP myy vaikka persettä päästäkseen hallitukseen kuin hallitukseen, ei mitään väliä vaikka Hitleristä tulisi valtakunnankansleri, pääasia on, että ruotsinkielisten asemaa ei heikennetä. Wallin ja Räsänen ovat samoilla linjoilla, ministeriksi on kova hinku. Hallitus kuin hallitus käy, mustan auton ilmastoidulla takapenkillä on kiva lukea raamattua ja vahtia positiivisen syrjinnän toteutumista.

Eniten säälittää tämä Kokoomuksen pellekerhon toiminta, se on lähes yhtä säälittävää kuin Demareiden jatkuva mielenmuutos politiikka. Kokoomus ei ole valmis joustamaan, mutta huomaa pian olevansa oppositiossa, Demarit taas eivät tiedä itsekkään mitä haluavat, Tuomioja, Urpilainen ja Heinäluoma hinkuvat pelkästään ministerin postia etuineen. Eräässä laulussa sanotaan, "toisinaan tahtoo, toisinaan sitten taas ei", tämä sopii hyvin demareiden nykyiseen politiikkaan. Sekavaa touhua, mutta Kokoomuksella on kaverit vähissä.