Silloin muinoin uskonpuhdistuksen aikoihin
puolisen tuhatta vuotta sitten, kun Luther ja
kumppanit väsäilivät protestantismin perusteita,
tuli kiistaa siitä miten predestinaatiosta saa
varmuuden. (siis että Jumala on omista
aivoituksistaan määrännyt toiset pelastukseen)
Luther oli sitä mieltä, että se on uskon asioita,
eikä sitä voi konkreettisella puolella todistaa.
Kiistakumppani (oliko hän nyt Calvin vai
Melanchton, en nyt muista) päätti soluttaa
katolisen äitikirkon ansio-oppia takakautta
puolisalaa protestantisminkin leiriin: Hän laati
opin, että Jumalan ennaltamäärääman pelastuksen
seurauksena olisi maallisen puolen siunaus (siis
paljon mammonaa).
Seurauksena ihmiset siis ahkeroivat
puritaanisesti kuluttamatta kaikkea ja todistivat
täten muille olevansa valittuja. (Max Weberkin
huomasi jujun)
Luterilaisella puolella (erityisesti
pohjoismaissa) pysyteltiin puhtaimman uskon ja
opin kaidalla tiellä, jossa maalliselle
mammonalle ei pantu liiemmin painoa
puolisen tuhatta vuotta sitten, kun Luther ja
kumppanit väsäilivät protestantismin perusteita,
tuli kiistaa siitä miten predestinaatiosta saa
varmuuden. (siis että Jumala on omista
aivoituksistaan määrännyt toiset pelastukseen)
Luther oli sitä mieltä, että se on uskon asioita,
eikä sitä voi konkreettisella puolella todistaa.
Kiistakumppani (oliko hän nyt Calvin vai
Melanchton, en nyt muista) päätti soluttaa
katolisen äitikirkon ansio-oppia takakautta
puolisalaa protestantisminkin leiriin: Hän laati
opin, että Jumalan ennaltamäärääman pelastuksen
seurauksena olisi maallisen puolen siunaus (siis
paljon mammonaa).
Seurauksena ihmiset siis ahkeroivat
puritaanisesti kuluttamatta kaikkea ja todistivat
täten muille olevansa valittuja. (Max Weberkin
huomasi jujun)
Luterilaisella puolella (erityisesti
pohjoismaissa) pysyteltiin puhtaimman uskon ja
opin kaidalla tiellä, jossa maalliselle
mammonalle ei pantu liiemmin painoa
Vastaukset 19
Vanhimmat
Oletko ajatellut, että menestyminen voi olla
myös "armon" kokemista.
Ei kaikkea voida mitata rahassa ja mammonassa.
Menestyminen voi olla mielen tyyneyttä, sopuisaa
luonnetta iloista mieltä ja positiivista
elämänasennetta. Tällainen ihminen on varmasti
kokenut "armon" synneistään.
Tiedän useita ökyrikkaita jotka maksaisivat koko
omaisuutensa jos olisi jalka, sydän, keuhkot tai
maksa kunossa.
Kaikkea ei voi saada rahalla.
Menestysteologian "idea" on ymmärtääkseni hieman
yksinkertaistettu.
Esimerkiksi "rakkauden" täydellinen kokeminen on
mielestäni täydellistä menestymistä.
Joka asiasta voidaan vetää "töryt" esiin.
Vanha sanonta: -Kun kaivat tunkiota, niin
aina "haisee" pitänee paikkansa tässäkin
yhteydessä... Kuitenkin paska pellolla tekee
seuraavan vuoden sadolle erittäinkin hyvää...
En ole erityisemmin raa'an menetysteologian
kannattaja, mutta en paremmin sen likaajakaan.
Joka asiasta voidaan löytää hyvää tai huonoa.
Kysymys onkin siitä, että mitä etsitään?
TUNNUSTA JUMALAN LUPAUKSET
Tietenkin uskonliikkeen johtajat sanovat, ettei
ihmeitä voi tehdä vastoi Jumalan tahtoa. Miten
sitten voi tietää, mitä ihmeitä Jumala tahtoo?
Se luetaan Raamatusta. Sinne on kirjoitettu
kaikki Jumalan lupaukset.
Jos toivot jotakin, etsit lupauksen, joka vastaa
sitä, mitä tahdot saada. Sitten tunnustat
lupausta kunnes ole saanut, mitä toivoit. Ellet
löydä muuta sopivaa lupausta, voit aina käyttää
sanoja psalmista 23: ”ei minulta mitään puutu…”
Mitä ikinä toivotkin, voit tämän jälkeen
tunnustaa saaneesi sen hengessäsi, ja tämän
jälkeen puhe lupausten etsimisestä menettääkin
merkityksensä. Aina on ”sana, johon voi tarttua”.
Jumalan tahto on Jumalan sanassa ja sinä olet
hengessäsi vanhurskas, Kenyon sanoo. Sen vuoksi
tämä toimii. Sinä puhut uskossa juuri niin kuin
Jumalakin puhui maailmaa luodessaan. Sanan lupaus
herättää uskon ja sinä lausut tämän uskon julki.
Kenyon käyttää tässä varsin paljastavaa ilmausta.
Hän sanoo, että meidän on ”käytettävä Sanaa”.
Onko se sama asia kuin se, että Jumala käyttää
meitä? Kuka tässä määrää?
Pahinta on, että juuri näin perkele yritti saada
Jeesuksen ajattelemaan ja toimimaan.
Missä on virhe? Se on siinä ajatuksessa, että
Jumala olisi niin oman sanansa sitoma, että hänen
olisi aina täytettävä kaikki lupauksensa
(käytännössä = kaikki meidän toiveemme)
tilanteesta riippumatta. Jos löydän lupauksen
taloudellisesta avusta, sanotaan joskus, että
voin ”uskoa itselleni” rahaa tämän lupauksen
nojalla riippumatta siitä, mihin aion rahat
käyttää. Minun ei tarvitse kysyä lupaa juuri
tähän erityistapaukseen.
Miksi minun ei tarvitse kysyä? Siksi, että olen
täysin vanhurskas hengessäni. Koska tunnustan
hengessäni lupausta, synnillä ei ole jalansijaa.
Miksi sitten kysyisin? Sitä paitsi: vaikuttajahan
ei ole Jumala, vaan uskon luonnonlaki, koskapa
Jumalan itsensäkin oli pakko toimia sen
mukaisesti.
Yllä oleva on lainaus Sven Reichmann kirjasta
Lammasten vaatteissa, Uskonliike ja
menestysteologia raamatullisessa läpivalaisussa
(Kuva ja Sana 1991) SUOSITTELEN!
(Opit myös ymmärtämään Jumalan kuvan teologiaa)
Jos pistetään joku syy sille, miksi
pohjoismaissa, Saksassa, Englannissa ja
Yhdysvalloissa on korkea elintaso, niin syynä on
juuri protestanttinen etiikka. Tämä tarkoittaa
korkeaa työmoraalia ja maallisen esivallan
kunnioitusta ja tähän liittyy tuttu sanonta: "Sen
ei syömänkän pidä, joka ei työtä tee".
Protestanttinen etiikka on menestyksen takana,
eikä mikään käsitys siitä, että rikkaat olisivat
Jumalan valitsemia. Yksinkertaisesti
yhteiskunnassa pidettiin laiskottelua ja
päivittäistä juopottelua pahana asiana.
Katolilaisella ansio-opilla ei mitään tekemistä
menestyksen kanssa.
Jokainen on varmasti sitä mieltä, että maallinen
esivalta on välttämätön, muuten vallitsisi
anarkia ja kaaos. Siten ihmisten täytyy itse
asettaa yhteiskuntaan laki ja järjestys.
Maallisen esivallan tehtävänä on noudattaa
Jumalan lakia ja jos se ei noudata sitä, se
joutuu Jumalan tuomittavaksi. Kymmenen käskyä on
Jumalan antama laki ja niiden noudattamisesta
riippuu maallisen esivallan kohtalo, joko siunaus
tai tuomio.
Tätä asiaa juuri Luther toi esille, että yksilön
on aina kunnioitettava maallista esivaltaa,
mikäli se noudattaa Jumalan lakia. Menestys ei
siis ole lottovoitto, vaan se on seuraus siitä,
että yksilö ja yhteiskunta noudattavat Jumalan
lakia. Maallinen menestys onn siis ainoastaan
seuraus Jumalan lain kunnioittamisesta ja tähän
kokolailla korkea elintasomme perustuu.
Siinä mielessä täytyy olla huolestunut nykyisistä
käsityksistä, että yhteiskunta voisi menestyä
ilman Jumalan lain noudattamista. Tästä on paras
esimerkki laajamittainen mielipiteen muokkaus
homoavioliiton puolelle. Olisiko tämän asian
kanssa vielä jotain tekemistä 1960-luvun oppien
ja kommunismin kanssa.
Kuten olen aina tällä palstalla väittänyt,
ensiksi romahti Marx ja seuraavana pölkyllä on
Darwin. Tämä on varmasti Jumalan siunaus, että
näin tulee tapahtumaan.
Yhdysvalloissa on valtavia eroja ihmisten
elintasossa, ovatko paremmin menestyvät sitten
uskovaisempia kuin ne muut? Suomessa on
leipäjonoja. Ne jonottavat ihmisetkö sitten ovat
huonompia kristittyjä?
Sanoit: "Menestys ei siis ole lottovoitto, vaan
se on seuraus siitä, että yksilö ja yhteiskunta
noudattavat Jumalan
lakia."
Ja mitä Raamattu tähän sanoo?
Jeesus ei luvannut seuraajilleen maanpäällistä
rikkautta, vaan ikuisen elämän. Hehän juuri
luopuivat kaikesta. Tiedät varmasti kohdan, jossa
Jeesus paransi sokeana syntyneen. Toiset olivat
jo pitkään ihmetelleet, miksi mies oli sokea,
olivatko hänen vanhempana tehneet syntiä vai
itse. Jeesus sanoi miehen olevan sokea siksi,
että Jumalan voima tulisi näkyviin hänessä. Ja
niin tapahtui.
Jobin kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala antaa
saatanalle vallan kiusata Jumalalle kuuliaista
miestä, Jobia. Ja saatana koettelee ja Job
kärsii. Hänen ystävänsä syyttävät häntä synnin
teosta. "Eikö sinun pahuutesi ole suuri?
Eivätkö sinun syntisi ole loppumattomat? (Job.
22:5)" ja "Tee sovinto Jumalan kanssa, Job,
elä hänen tahtonsa mukaan,
niin saat jälleen onnen. (Job. 22:21)
Ja mitä Jumala sanoi Jobin ystäville. "Minä olen
vihastunut sinuun ja kahteen kumppaniisi, sillä
te olette puhuneet minusta vastoin totuutta,
toisin kuin palvelijani Job. -- Näin minä säästän
teidät rangaistukselta ja häpeältä, vaikka te
olette puhuneet minusta vastoin totuutta, toisin
kuin palvelijani Job. (Job. 42:7-8)"
Job ei kärsinyt syntiensä tähden. Hän menetti
perheensä, karjansa, talonsa, kaiken, mutta sai
kaiken menettämänsä ja vielä enemmänkin takaisin.
Meitäkin odottaa palkkamme taivaassa, vaikka maan
päällä elämä olisikin kärsimystä täynnä. Olihan
Paavalillakin sairauksia, oliko hänenkin uskonsa
huono?
Luettelet paljon asioita, jotka ovat hyödyllisiä
normaali ihmiselle, normaalin elämän elämistä
varten. Näitä elämänohjeita noudattamalla ihminen
ei todennäköisesti kuitenkaan koskaan rikastu.
Tarkoitan todennäköisyydellä tässä sitä, että jos
olet sattunut syntymään vaatimattomiin oloihin,
etkä satu saamaan "Amerikan perintöö",
lottovoittoo tms. onnekasta äkkirikastumista
(sattumaa) ei satu tapahtumaan, järjestelmä
(verotus mm.) pitää huolen siitä, ettet koskaan
pysty rehellisellä työllä ansaitsemaan mitään
rikkauksia. Rikkaudet ja perusvarallisuus
syntyvät maasta (maatalous, metsätalous),
kaupasta (ottamalla toisilta enemmän kuin itse
maksat), siirtomaista (jotkut pitivät
siirtomaatoimintaa riistonakin), sotien kautta
ym. ym... Kaikkiin näihin rikkauksien haalimisiin
on liittynyt, liittyy ja tulee liittymään
häikäilemättömyys, yletön ahneus, pettäminen jne.
jne... Asioita voidaan silotella esim.
käyttämällä sellaisia yleisnimityksiä, kuten
protestanttinen etiikka, uskonto ym. ym...
Tottakai tarvitaan esivaltaaki, maallist ja
taivaallist mut useimmiten niitten lonkerot
ulottuu meihin tavallisiin duunareihin ja -
huomaa tää - tällä nimenomaan meit pidetään
syvemmäs kyykys. Ne jotka rikastuu ja tekee
omaisuuksii piupaut välittää esivalloist ja
etiikoist - korkeintaan käy kirkos tai
ripittäytymäs et sais omantuntons puhtaax. Lisäx
viel se, ettei oo olemas mitään koko valtioo
kattavaa yleist etiikkaa - kaik ihmiset on
yksilöit, joten mun mielest sun kertomas
perusteell ei voi tehdä mitään johtopäätöksii.
Tämä Lutherinopin syyllisyyden tunne saavat ihmiset masentumaan. Ei olla eloisia kuten katollisissa maissa vaan körttiläisiä nurkkapatriootteja. Vaikeaa on koko oppi ihmissielulle. Kommarit olivat sentään solidaarisia ystäviä ja sukulaisia kohtaan. Luther opettaa hylkää siskosi ja arvosta työnantajaasi.
Koulussa pitäisi opettaa, mikä on Protestanttinen etiikka. Sitä kautta voitaisiin ymmärtää muita kulttuureita.
...vieläkö joku kysyy, miksi venäl. ei voi tulla suomalaista.
..niin, mitä ne fasistit olivat?
Onko näin?
Onko tosiaan oltava maallinen esivalta, eli
jonkinlainen välimies, lain ja sitä noudattavan
kansan välissä? Luulenpa että ei. Jos Pyhä Henki
(jos tästä seurauksena oikeamielisyys ja totuus)
olisi jokaisella ihmisellä maanpäällä, mikä olisi
maallisen esivallan tarkoitus silloin? Ei yhtään
mikään, vaan jokainen olisi itsensä alainen
pelkästään (ja tämän itseensä kirjoitetun lain
alainen), eikä olisi tarvetta "korkeammille"
ihmisille. Laki olisi ihmisessä itsessään ja
ihminen itsessään olisi itsensä tuomari. Tämähän
on hyvinkin Raamatun ja Jeesuksen oppia
itsessään, ei muuta tuomaria eikä muuta lakia
kuin itse Jumala. Eli tällöin olisi maallinen
esivalta itsessäänkin jo turhaa.
Jos katsomme luontoa, emme näe kovinkaan montaa
eläinjärjestöä tai nisäkäsyhdistystä, korkeintaan
näemme laumanjohtajia ja voimakkaampia yksilöitä,
mutta emme ikinä kuin korkeintaan hieman alle n.
sadan yksilön ryhmiä, joilla oma
vahvin/vanhinpansa. Kuitenkaan ei vallitse kaaos,
eikä edes anarkiakaan, vaan koko luonto onkin
ihmiselle paremminkin esikuvana harmoniasta ja
täydellisestä yhteiselosta. Eli loppujen lopuksi,
olen täysin vastaan mielipidettäsi ja poljen
pienimmätkin rippeet siitä sanomalla, että se
juuri, että on maallinen esivalta, on kaiken
anarkian ja kaaoksen syy. Ihmisten EI pidä itse
laittaa yhteiskuntaan lakia ja järjestystä, vaan
pelkästään Jumalan. Ihmisen ja Jumalan välissä EI
SAA MISSÄÄN NIMESSÄ olla ketään välissä. Ihminen
vastaa pelkästään Jumalalle. Suhde on täydellinen
yksinkertaisuudessaan, ja sen koko ytimessä ja
elämänlankana, että sitä yhteyttä ja suhdetta ei
kukaan muu ulkopuolinen voi rikkoa. Se rikkoutuu
ainoastaan jos jompikumpi osallinen sen rikkoo
(eli ihminen suoraan puhuttuna).
Vielä sen verran tulta pesään, että jospa Pyhä
Henki tulisikin jo Jumalan lakien noudattamisesta
ja tämän asettamisesta oikealle kohdalleen, sinne
mihin se kuuluu, niin olisipa perinpohjaisten
uudistusten tarpeessa koko maailma ja ihmisten
maailmakuva.
Lauseesi: "Maallinen menestys onn siis ainoastaan
seuraus Jumalan lain kunnioittamisesta ja tähän
kokolailla korkea elintasomme perustuu." Tämä on
menestysteologian perusta ja suuri valhe.
Raamattu ei maallisia ansioita lupaile, vaan
taivaallisia. Maallinen rikkaus tosin tulee
Jumalalta sekin, mutta se ei ole mitään
verrattuna todelliseen ja aitoon rikkauteen
taivaassa, suurimpaan ja ainoaan pyrkimykseemme.
Älkäämme siis kuitenkaan noudattako Jumalan
lakeja itsemme takia, vaan keskittykäämme
pelkästään Jumalaan, ja niin varmasti hyödymme
itse kukin ja jokainen, taivaallisesti ainakin,
ja Jumalan teitä tuntemattomana luulen että siinä
sivussa maallisestikkin ennenkaikkea henkisyyden
kautta.
ja: Yritin vastata suoraan Heidi-79:lle mutta
eipä suostunut tämä systeemi siihen, vaan aina
kun painoin "Lähetä viesti" nappia, palasin tähän
samaiseen kirjoitusruutuun. Missä vika lienee,
sitä en tiedä.
Vastaan nopeasti tähän, sillä tällaiset asiat
vaatisivat kokonaan oman fooruminsa, sillä
pääpiirteittäin keskustelut ovat täällä niin
heppoisia, ettei niihin kannata osallistua.
Toiseksi, uusia viestejä tulee niin paljon, että
jos perusteellisempaa vastausta yrittää antaa,
niin keskustelu on jo ties kuinka kaukana.
Mitä tulee maalliseen esivaltaan, niin sellainen
on pakko olla olemassa. Yhtä hyvin voidaan kysyä,
onko kirkon olemassaolo välttämätön? Kuka
ihmisten nimet ristisi, avioliitot vihkisi tai
hautaan siunaisi, ellei kirkko. Olen siitä samaa
mieltä, että molemmat ovat täysin turhia, jos
puhutaan yksilön ja Jumalan välisestä suhteesta,
mutta kyseessä on utopia, ettei niitä tarvittaisi.
Saatana on tämän maailman ruhtinas, näin sanoo
Raamattu, eikä Jeesus, joten se jo pakottaa
ylläpitämään jonkinmoista maallista esivaltaa ja
kirkkoa. Ei tarvitse katsoa kuin uutisia, niin
ymmärtää, miksi maallinen esivalta,
puolustusvoimat, koululaitos yms. ovat olemassa.
Lue Raamattua, niin huomaat, että saatana on
tämän maailman ruhtinas, eikä Jeesus, joten
kirkko ja maallinen esivalta ovat välttämättömiä.
Siten maallisen esivallan ja kirkon on
noudatettava Jumalan lakia, jotta niiden alla
olevat ihmiset voidaan tuomita teoistansa
oikeudenmukaisesti. Mitä siitäkin tulisi, jos
poliisi ja oikeuslaitos lopetettaisiin kokonaan?
Anarkia ja kaaos, ei muuta.
Ei ole olemassa muuta lakia, kuin Siinain
vuorelta saatu Jumalan laki, näin olen aina
väittänytkin. Ei ihminen voi tuomita, sillä se
joka esiintyy tuomarina ilman valtuuksia, tulee
tuomituksi.
Koska maailman ruhtinas on saatana, maallisen
esivallan ja yksilön menestys riippuvat Jumalan
lain noudattamisesta. Lue Raamattua, niin näet,
onko Jumalan lakia noudattavia siunattu vai
tuomittu. Mitä yksilöön tulee, niin maallisen
menestyksen takana on protestanttinen etiikka,
mutta tämä vaatisi kokonaan uuden otsikon.
eilen sä lupasit olla poissa mutta palasit jo
tänään.
narrasit meitä, mutta tervetuloa silti
Mistä on kyse menestysteologissa ja uskon
liikkeessä. Ruotsalainen Sven Reichmann oli
mukana uskon liikkeessä ja toimi mm.
raamattuopiston sielunhoitajana, joten hän on
päässyt tutustumaan läheisesti liikkeen toiminnan
hedelmiin. Hänen mukaansa liikkeen alkuperäinen
oppi-isä on käärme ja ensimmäinen varsinainen
teologi oli Essek William Kenyon (1867-1948).
Hänen opetuksiaan ovat lainanneet uudemmat
uskonjulistajat mm. Hagin, Copeland, Capps jne.
Reichman on kirjoittanut kirjan; Lammasten
vaatteissa, Uskonliike ja menestysteologia
raamatullisessa läpivalaisussa. (Kuva ja Sana
1991, käännös Leena Huima) SUOSITTELEN!
LAINAUS SIVULTA 75.
"Uskonjulistus tarjoaa uuden evankeliumin, joka
on ensi näkemällä huomattavasti parempi kuin
vanha. Tietenkään sitä ei markkinoida uutena
evankeliumina, vaan ainoana oikeana, joka on
ollut unohduksissa. Se vapauttaa suuret määrät
iloa ja toimintatarmoa, mutta se rakennu armolle
muuten kuin itse pelastumishetken osalta.
Kristityn elämä on sen jälkeen rakennettava
pikemminkin oikeutuksille kuin sille armolle,
joka on joka aamu uusi.
Jos ihmisellä on vähänkään itsetuntemusta, hän
huomaa piankin, että hän ei kykene käsittelemään
näitä suuria oikeuksia, jota hänelle lupaillaan.
Sitä paitsi ne evät aina toimi luvatulla tavalla,
vaikka käyttäjä onkin menetellyt niin kuin pitää.
Silloin seuraa hämmennys ja ahdistus.
Olen puhunut monen sellaisen kanssa, joka on
ollut lujasti kiinni uskonliiikkeen verkossa ja
joko taistellut itsensä irti tai tehnyt henkisen
vararikon. Monet sanovat, että he tunsivat
voimakasta vetoa mennä eteenpäin ja syvemmälle,
mutta samanaikaisesti ahdistus kasvoi. Eräs nuori
mies yhdisti nämä molemmat tunteet yhdeksi
kuvaksi. Hän sanoi: ”Oli kuin olisi ollut
ajautumassa mustan aukon sisään.”
Monet ajattelevat, että vetovoima on Jumalasta –
että se on Jumalan kutsu syvempään sitoutumiseen.
Ahdistuksen sanotaan sen sijaan olevan ”saatanan
hyökkäyksiä”. Toisinaan väitetään, että me, jotka
otamme etäisyyttä uskonliikkeesseen – ei sen
ihmisiin, vaan sen oppiin- lähetämme kirouksia,
jotka aiheuttavat tätä ahdistusta. Minä en itse
tee niin enkä tiedä kenenkään muunkaan tekevän.
Jos asia olisi kuitenkin niin, miksi sitten olisi
niin vaikea Jeesuksen nimessä torjua tämä
ahdistus? Ei, asia on kyllä taatusti toisin päin.
Vetovoima on käärmeen houkutusta eikä Jumalan
kutsua. Kyseessä on vastustamaton kiusaus saada
hengellistä valtaa. Ahdistus tulee ainakin osaksi
Jumalalta. Se on hänen hälytysmerkkinsä.
Jos olet ollut mukana oikeassa
naurujumalanpalveluksessa ja sekä nauranut
makeasti että murissut kuin Juudan leijona ja jos
voit jälkikäteen huonosti, älä luule että
paholainen kiusaa sinua, koska sinä olet niin
suureksi vaaraksi hänelle. Sinä voit huonosti,
koska olet puuhaillut sellaista, joka ei kuulu
kristilliseen elämään. Vain Jumalan läheisyydessä
on todellinen rauha ja tosi lapseus. Kuuntele
varoituksia, kun on vielä aika!"
luuletko että tuollaista jaksaa lukea loppuun asti
liian pitkä sepustus
luuletko että tuollaista jaksaa lukea loppuun asti
liian pitkä sepustus
luuletko että tuollaista jaksaa lukea loppuun asti
liian pitkä sepustus
luuletko että tuollaista jaksaa lukea loppuun asti
liian pitkä sepustus
luuletko että tuollaista jaksaa lukea loppuun asti
liian pitkä sepustus
luuletko että tuollaista jaksaa lukea loppuun asti
liian pitkä sepustus
luuletko että tuollaista jaksaa lukea loppuun asti
liian pitkä sepustus
luuletko että tuollaista jaksaa lukea loppuun asti
liian pitkä sepustus
luuletko että tuollaista jaksaa lukea loppuun asti
liian pitkä sepustus