Kysymys abortista

Sun ajatusmaailmas on jäänyt jonnekin 1800-luvulle, Milla. Tule jo nykytodellisuuteen. Asiat ei ole mustavalkosia.

En ota sen enempää kantaa mutta esitän lisäkysymyksen: Jos tietää että lapsi ei ole terve, niin hyväksytkö sen siinä tapauksessa?
Esimerkiksi jos on sellaisella lääkityksellä joka tiedetään olevan teratogeeninen ja raskaus on ihan todella vahinko kaikista varokeinoista huolimatta. Kun mainitsit vain nuo kaksi tapausta äidin (terveydentilan) kannalta.

No abortin teossa on minusta vaan se ikävä puoli ettei nainen voi pahimmassa tapauksessa myöhemmin saada enään jälkeläisiä. Mutta kuitenkin muuten hyväksyn ehdottomasti sillä muutenhan meillä ylikuormittuisi tämä maapallo jo niin pahasti ettei tämä planeettakaan enään pysyisi pystyssä, sillä nytkin me ollaan jo ylikansoituttu 2 miljardilla viime aikoina ja yhteensä meitä nyt on täällä siis 8 miljardia! Vielä kun moni nuori ei välttämättä pakosti kykene kasvattamaan niin hyvin lastaan.
Sanoisin että ehkä enemmän myönteisemmällä kannalla kun edelleenkin ja toisaalta entistä enemmänkin nykyään valitettavasti nuoret ei osaa huolehtia ehkäisystä ja vielä tietenkin myös tuon takia että raiskattu ynnä muuta sellaista.

"Se sikiöhän on ihmisenalku ja kun vanhemmat päättävät abortoida sen, he eliminoivat oman jälkeläisensä. Näin kärjistetysti sanoen he tapattavat oman lapsensa. Jokin minussa vastustaa tälläistä ajatusta. Vanhempienhan pitäisi päinvastoin suojella omaa lastaan loppuun asti. Jotain tosi nurinkurista siinä on, että vanhemmat tahtovat eliminoida oman lapsensa."

Heh, naiset! Välillä en millään meinaa ymmärtää noita teidän juttujanne. Siis aikana jolloin sinun on mahdollista vielä tehdä abortti, et periaatteessa niinkään tapa periaatteessa, no periaatteessa joo, mutta sinänsä siinä ole vielä mitään kylmää, kun toisaalta se lapsi ei vielä niin pahemmin tunne vielä mitään tai ajattele, että elämän alun sinä vaan tuhoat. Periaatteessa sama kun minäkin seisottaisin spermaani paikassa, missä ne siittiöt sitten kuolevat. :) Nojoo, toisaalta kun olet kumminkin nainen niin luontoosi vaan kuuluu yksinkertaisesti tämä toisten suojelusvietti, joka selittää kanssa sen miksi hyvin hyvin hyvin harvoin naiset myöskään on kouluampujia ynnä muita tappajia, vaikka miten pahasti olisi kohdeltu.

Jos joku nyt haluaa pakolla rajoittaa tiukasti aborttilakia, niin ennen kuin mihkään tuollaiseen ryhtyy, niin ihan ekaksi olisi kylläkin kannattavampaa kehittää ensiksi nuorten vastuukykyä ja muutenkin arvomaailmaa, niin siinä tapauksessa meidän ei tarvisi enään välttämättä tehdä näitä "turhia abortteja".

En ole joutunut tekemisiin asian kanssa, mutta sellainen ajatus ettei ole liian löysä tai kireä, eli ihan ok. Jos joku käyttää aborttia ensisijaisena ehkäisymenetelmänä, niin tietty voisihan siihen toimenpiteeseen lätkästä jonkun maksun päälle joka riippuu aiemmin tehtyjen anorttien määrästä, niin varmasti ohjaa jonkun verran asiaa.

Tietenkin hyväksyn abortin. Eikä se laki ole liian löysä. Turhaa lässytystä, että 12-viikkoinen sikiö olisi millään tavoin verrattavissa lapseen/ihmiseen.

Itse hyväksyn abortin, ihan missä tilanteessa tahansa.

Uskaltsitpas sohaista muurahaispesää, mutta kun kirjoittaja on nainen, et ehkä saa niitä kaikkein vihaisimpia vastauksia, että yrität rajoittaa naisen oikeutta omaan ruumiseensa.

Ongelmahan on eettisesti hyvin vaikea, paitsi niille jotka uskovat sikiöllä olevan sielu. Sielun todistamisessa ei kuitenkaan ole onnistuttu. Ongelmaa voi lähestyä myös oikeuksien kautta.

Naisen oikeus päättää kehostaan ja elämänsä suunnasta vastaan sikiön/syntymättömän lapsen oikeudesta elämään. Pienellä sikiöllä ei voi olla oikeuksia. Se ei ole oikeuskelpoinen, koska ei ole edes syntynyt, eikä ole elinkelpoinen äidin kehon ulkopuolella. Oikeus ei tässä tapauksessa ole metafyysinen jumalan antama oikeus, vaan kyse on ihan maallisesta ihmisesten välisestä oikeudesta.

Sikiö ei täytä mitään edellytyksiä omata maallisia oikeuksia kuten oikeutta syntyä, ennenkuin se on riittävän vanha syntyäkseen ja pysyäkseen elossa äidin ulkopuolella. Oikeus elää, taas syntyy oikeudesta syntyä, ja oikeus syntyä on vasta kun on riittävän vanha elämään äidin kehon ulkopuolella.

En ole erityisemmin abortin kannattaja. Se on ruma ja vastenmielinen toimenpide, ja ajatus oman jälkeläisen surmaamisesta on jotenkin "luonnon" vastainen. Ymmärrän abortin tietyissä tapauksissa, kuten raiskaus. Pystyn myös hyväksymään vaikeasti vammaisen sikiön abortoinnin pitämättä sitä rotutehtailuna.

Sukulaiselleni on lapsi, joka on pysyvästi lähes vastasyntyneen tasolla ja ruokitaan letkulla. Lapsi ei edes liiku vaan jäsenet ovat kouristuneet. Kun ensimmäisen kerran näin lapsen rattaissa, hetken luulin häntä kuolleeksi liikkumattomana ja silmät ylös kääntyneinä. Tätä vammaa ei huomattu seuloinnoissa, vasta kuin raskauden lopussa, jolloin abortti ei ollut vaihtoehto. Joidenkin ei kuitenkaan tulisi syntyä. Lapsi ei pysyisi hengissä päivääkään ellei lääketiede olisi jo niin kehittynyt. En ole jumala, mutta ajattelen oikeuksien kautta. Oikeus syntyä voi olla vasta kun on siihen kykenevä. Oikeus elää voi olla, vasta kun on kykenevä syntymään ja elämään toisen kehon ulkopuolella.

Hänellä nyt oli oikeus syntyä, koska asia havaittiin vasta aivan raskauden lopussa. En vain kykene ymmärtämään elämää, jossa lääketiede kykenee venyttämään elämää täysin epäinhimillisen rajoille, missä lapset joiden sisäelimet eivät edes ole kehittyneet elävät kuin kehonsa vankeina.

Kiitos vastauksista. Niitä tuli suurimmaksi osaksi näköjään miehiltä. Olen kyllä vahvasti eri mieltä siinä, ettei se pieni sikiö ole ihminen. Kyllä mielestäni on. Tämä tuttu sairaanhoitaja kertoi, että se olikin niissä aborteissa vaikeinta, että niillä sikiöillä oli niin selvästi jo ihmisen piirteet. Kädet, jalat, silmät, jne. On myös sattunut sellaisia tapauksia, että abortoitu sikiö ei ole kuollutkaan heti vaan jäänyt henkiin ja kamppaillut elämästään yrittäen epätoivoisesti hengittää. Se on ollut hoitohenkilöstöllekin karmea kokemus. Usein aborttia perustellaan sillä, että naisella on oikeus ruumiiseensa. Kyllä onkin, mutta onko se sikiö osa naisen ruumista vai oma yksilönsä? Entä sikiön oikeus elämään? Päätämmekö hänen puolestaan, onko hänellä oikeus elää vai ei?

Mitä tule vammaisiin lapsiin, niin tiedän useita perheitä, joissa on vammainen lapsi ja he ovat silti vanhemmilleen rakkaita. Laulaja Stewie Wonder on ollut syntymästään asti sokea. Kirjailija Christy Brown oli cp-vammainen. Kansanedustaja Kalle Könkkölä on cp-vammainen. Molemmat edellämainitut saattoivat liikkua vain pyörätuolin kanssa. Amerikan entinen presidentti Roosevelt oli halvaantunut ja liikkui pyörätuolin avulla. Elämään kuuluu myös sairaus, kärsimys ja kuolema. Se, miten siihen suhtaudumme kertoo paljon sivistystasostamme.

Suojaamattoman seksin riskinä on aina raskaus. Se pitäisi jokaisen naisen ja miehen ymmärtää ja kantaa siitä myös vastuu. Abortti ei saa olla ehkäisykeino. En myöskään hyväksy sitä, että pelkästään naista syytetään näistä vahinkoraskauksista. Myös miehen tulee kantaa vastuunsa yhtä lailla.

Yksi abortin kokenut nainen kerran sanoi, että on helppo liputtaa vapaan abortin puolesta kuin käydä itse sellainen läpi. Se jättää naisen todella kipeän jäljen. Tai jos ei jätä, niin siitäkin pitäisi olla huolissaan. Jos naiset (ja miehetkin) menettävät suojelu-ja hoivaviettinsä omiin jälkeläisiinsä, niin mitä tästä maailmasta tuleekaan?

Omasta mielestäni aborti on sallittu missä tahansa tilanteessa. On typerää tekopyhyyttä ja jeesustelua ruveta alentamaan naista abortin takia ja ruikuttamaan että kaikilla on oikeus elämään. Juu, minkälaiseen elämään? Äiti ei lasta olisi edes halunnut koska tietää ettei varmasti rakastaisi tätä ja/tai pystyisi tarjoamaan hyvää kotia. Mutta ei, kaikki tänne vaan kärsimään paskoihin perheisiin. Sitten alkaa se vuosia kestävä rumba sossutätien ja muiden tahojen kanssa kun lapsesta kasvaa ongelmatapaus jota mahdollisesti siirrellään sijaisperheeltä toiselle ja rahat tähän otetaan tavallisten pulliaisten taskuista.

Joten läpälää ja vinkuvonkuitkupotku, jokaisella on oikeus tehdä niin kuin hänestä parhaalta tuntuu tuollaisessa tilanteessa eikä kenelläkään ole oikeutta alkaa jotain tuntematonta siitä moralisoimaan. Missä ovat nämä abortin vastustajat silloin kun se syntynyt lapsi tarvitsee apua koska hänellä ei ole kunnon perhettä ja rakastavaa äitiä? Aivan, ei teitä kiinnosta tuon lapsen elämä tuon taivaallista sen jälkeen kun hän on maailmaan syntynyt, silloin pitää jo etsiä uusia uhreja joita pääsee haukkumaan ja moralisoimaan sieltä norsunluutornistaan.

Haluatte siis että maailma on tulevaisuudessa täynnä lapsia, jotka jäivät vaille äidinrakkautta ja ovat eläneet rikkonaisessa kodissa? Ja että heistä kasvaa katkeria aikuisia? Idiootit..

Abortin tulee olla sallittu missä tahansa tilanteessa. Tämän enempää en viitsi selittää, koska ketju on jo täynnä ihan turhanpäiväisiä kuulopuheita ja kummitusjuttuja.

Hyväksyn abortin tilanteessa kuin tilanteessa. Itse en varmaan tekisi, paitsi jos lapsi olisi vammainen. En pidä aborttia ehkäisykeinona, mutta kannattaa muistaa että ainoa 100% varma ehkäisy on seksistä pidättäytyminen. Kuinka moni suhteessa tai sinkkunakaan elävä mies tai nainen tosielämässä pystyy tähän, vaikka ei lasta haluaisikaan?

Jos abortti kiellettäisiin, niin mitä Milla ja muut abortin vastustajat tekisitte raskaana oleville päihteidenkäyttäjille (joita on paljon)? Laittaisitteko vankilaan 9kk ajaksi? Entä 13-vuotias tyttö joka e-pillereistä huolimatta tulee raskaaksi? Pitäisikö hänenkin synnyttää lapsi?

Kamunaiselle tehtiin ekan kerran abortti, kun hän oli 16 vuotiaana paksuna renttupelimiehelle.

Toisella kerralla kun hän oli paksuna toiselle amisrentulle, niin hän päätti pitää lapsen ja nyt sossutätit ovat sitä mieltä, että hän ei ole kykeneväinen lapsen huoltajaksi, lapsi on siis neljä vuotias.

Meillä ihmisillä on myös oikeus maailmankatsomukseen. Abortti on kysymys, jossa maallinen totuus vaihtuu maailmankatsomuksen mukana. Kukaan ei ihmisenä voi sanella totuutta toisille tällaisissa kysymyksissä. Siksi tarjosin oikeusnäkökulmaa vain näkökulmana ettei sikiöllä, joka ei ole vielä kykenevä syntymään, voi olla oikeutta syntyä tai muita maallisia oikeuksia. Se on siinä mielessä helpompi "mitata" tai todentaa kuin sielunäkökulma, että sikiön oikeutta syntyä ja muita oikeuksia rajoittaa kyky elää äidin ulkopuolella, kun taas sielua ei voi todentaa.

Jos pidät sikiötä ihmisenä, olet oikeassa kuten kaikki muutkin, niinkauan kuin katsot omasta näkökulmastasi. On olemassa myös erilaista vammaisuutta, ja Stewie Wonderin oikeutta elää tuskin kukaan on kieltämässä. Lääketiede kykenee jo venyttämään elämää äärimmilleen, jopa luonnottomuuteen asti. Eikö tässäkin tulisi noudattaa kohtuutta eli keskitietä? Mitä sivistystä on ylläpitää elämää, jonka tarkoitus ehkä ei ollutkaan elää?

Dualistisessa maailmassa molemmat ääripäät ovat usein pahuutta, ja kultainen keskitie on sitä todellista hyvyyttä. Kun lääketiede kehittyessään itse synnyttää uusia eettisiä ongelmia, onko lääketiede silloin hyvyyttä vai pahuutta? Kun lasta jolla ei ole sisäelimiä, pidetään elossa, koska me pystymme, onko se muka hyvyyttä, vai sittenkin pahuutta? Sanoit, että kuolema kuuluu elämään? Eikö ihmisen tulisi silloin myös luopua eikä pitää kiinni hinnalla millä hyvänsä vedoten vain omaan pakkomielteeseen, jota väittää hyväksi mutta joka näyttäytyy pahuutena? Hyvä ja paha ovat yksi ja sama kolikko.

Kyllä se minusta on ihan hyvä. Jos tulisin vahingossa raskaaksi niin haluan tehdä abortin kuitenkin. En halua omia lapsia enkä halua, että sisälläni kasvaa yksikään pieni ihminen.

Kyllä se minusta on ihan hyvä. Jos tulisin vahingossa raskaaksi niin haluan tehdä abortin kuitenkin. En halua omia lapsia enkä halua, että sisälläni kasvaa yksikään pieni ihminen.

Mielipiteensä kullakin, mutta toi kuulostais varmaan tosi pahalta jonkun sellaisen korvissa, joka haluisi lapsia mutta ei vaikka jonkun sairauden takia voi saada niitä.

Aika vähän on naisia, joille tehdään monia abortteja. Monet näistä varmaan päihteiden kanssa ongelmissa...

En minä haluaisi viedä aborttimahdollisuutta pois.

Ei abortti ole ehkäisy keino varmaan edes näille narkkareille. Jotenkin... En usko että se on kenellekään ehkäisykeino. Joku on saattanut männä vuosina jo, olla tarpeeksi tyhmä käyttääkseen jälkiehkäisypillereitä "ehkäisynä". Vaan tämä abortista asian sanominen, on lähinnä hevonpaskaa, jota kuulee aborttikieltoa toivovien suusta...

En mä jaksa nyt keskittyä tosissani... Seuraava...

Nykyinen aborttilaki on torso, ikäänkuin kunnollinen mutta kuitenkin katolilainen... Siis naisen tulee (virallisesti, käytännössä kaikki toimii kuten tuleekin) ANOA aborttia, sen sijaan että menisi ja teettäisi abortin. Sivistysmaissa (ei tarvita kuin lautta länteen) naisen ei tarvitse selitellä eikä lässytellä, lääkärin ei tarvitse kirjoitella tyhjänpäiväisyyksiä ja tuhlata kallista aikaansa joutaviin lomakkeisiin. Mikäli lakia todella kirjaimellisesti noudatettaisiin, pitäisi myös sosiaaliviranomaisten lausunto pyytää... Ajattele, mitä haaskuuta!
Nykyisin olen sinkku, mutta sanoin puolisolleni aikoinaan, ollessani 30 , että mikäli hama sattuisi olisi se ehdottomasti abortti. Hän oli hiukan järkyttynyt, sillä olimme varakkaita hyväosaisia, ja vaikka hän olikin ateisti, niin katolilainen ympäristö väkisinkin muokkaa aina jonkin verran. Rahasta, puutarhasta ja kolmesta autosta huolimatta en olisi ikinä suostunut kantamaan ja synnyttämään. Olisin joutunut lähtemään UK:iin, mutta onneksi mitään ei tapahtunut.

Jos alkaisin sääliä jokaista oliota, jonka tietoisuus itsestään ja muusta maailmasta on onkimadon tasolla, en voisi käydä kesällä kalassa. Se olisi harmillista, joten siksi - tasapuolisuuden nimissä ja linjan säilyttämiseksi - minun on kannatettava myös aborttia aina ja kaikkialla.

Toinen syy on, etten pidä ihmisistä enkä lapsista. Jokainen syntymättä jäänyt lapsi on kuin pieni lottovoitto maapallolle.

Minusta nykyinen aborttikäytäntö on hyvä. Niissä maissa, joissa katolilaisuuden vuoksi abortteja ei ole sallittu (esim. Irlanti) on aiheuttanut sitä, että on yritetty laittomia abortteja, jolloin naisen henki on ollut uhattuna hallitsemattoman verenvuodon vuoksi. Samoin on joutunut esim. keskeyttämään koulun ja lähtemään "opiskelemaan" vuodeksi esim. Englantiin, jotta suku ei tunne häpeää ei-toivotun raskauden vuoksi. Abortti ei ole vain fysiologinen vaan myös psykologinen taakka.

Minusta abortilla pitää suojata myös lasta siinä mielessä, että onko oikein lapselle, että hän syntyy äidille, joka ei rakasta häntä eikä hänellä ole voimia hoitaa tätä? Moni Suomessa kuitenkin pitää lapsen (esim. perheessä ennestään lapsiluku täynnä, mutta ehkäisy pettää eikä halua tehdä aborttia) ja se aiheuttaa koko perheelle taakkaa moneksi vuodeksi, jos lapsi ei ole toivottu ja äiti on jo edellisistä lapsista ajanut itsensä uupumukseen. Esimerkiksi univelat altistavat synnytyksen jälkeiseen masennukseeen.

Täytyy muistaa, että Suomessa terveydenhuollosta ja sosiaalimenoista leikataan rahaa jatkuvasti. Esimerkiksi pienten lasten äidin synnytysmasennusta ei välttämättä hoideta parhaalla tavalla eikä yliväsynyt äiti saa todellakaan aina hoitoapua.

Adoptio ei taas ole aina se ainoa autuaaksi tekevä asia. Suomessa on niin paljon avioeroja ja juurihan julkisuudessa oli juttua äideistä, jotka haluavat antaa murrosikäisiä lapsiaan vapaaehtoisesti huostaan. Mitä kuvittelette, että tulevaisuudessa tapahtuu adoptoiduille lapsille, joiden vanhemmat eroaa ja äiti haluaa perustaa uuden perheen lapsettoman miehen kanssa, johon kuvioon adoptoitu lapsi ei sovi...

Minun mielesetäni abortti on aina oikeutettu, kun asianomainen sen haluaa, oli syy tähän tahtoon MIKÄ tahansa. Nyky-yhteiskunnassa kuitenkin jokaisella lapsella on oikeus syntyä haluttuna eikä kenenkään pitäisi tässä nyky-yhteiskunnassa joutua pakkosynnyttämään/-syntymään. En usko, että kukaan oikeasti käyttää aborttia ehkäisykeinona, mutta se on kuitenkin ikävä tosia asia, että yleisimmätkin ehkäisykeinot näinä päivinä pettävät varsin usein myös oikein käytettyinä.