Jos jäljennös vaatii suunnittelijan, miten on alkuperäisen laita?
Esim. kuidut
▪ Ihmisen valmistama tuote:
Kevlar on kestävä teollinen kuitu, jota käytetään esimerkiksi luotiliiveissä.
Sen valmistamisessa tarvitaan korkeita lämpötiloja ja vaarallisia liuotteita.
▪ Luonnontuote:
Verkkohämähäkit tuottavat seitsemää erilaista seittilankaa. Niistä tukevin on kevyempää kuin pumpuli mutta gramma grammaan verrattuna lujempaa kuin teräs ja kestävämpää kuin kevlar.
Jos tästä seitistä tehtäisiin verkko, jossa langat olisivat senttimetrin paksuisia ja neljän senttimetrin päässä toisistaan, ja verkko suurennettaisiin jalkapallokentän kokoiseksi, sillä voisi pysäyttää suihkukoneen lennosta!
Hämähäkit tuottavat tätä lankaa huoneenlämmössä
ja käyttävät liuotteena vettä.
Esim. kuidut
▪ Ihmisen valmistama tuote:
Kevlar on kestävä teollinen kuitu, jota käytetään esimerkiksi luotiliiveissä.
Sen valmistamisessa tarvitaan korkeita lämpötiloja ja vaarallisia liuotteita.
▪ Luonnontuote:
Verkkohämähäkit tuottavat seitsemää erilaista seittilankaa. Niistä tukevin on kevyempää kuin pumpuli mutta gramma grammaan verrattuna lujempaa kuin teräs ja kestävämpää kuin kevlar.
Jos tästä seitistä tehtäisiin verkko, jossa langat olisivat senttimetrin paksuisia ja neljän senttimetrin päässä toisistaan, ja verkko suurennettaisiin jalkapallokentän kokoiseksi, sillä voisi pysäyttää suihkukoneen lennosta!
Hämähäkit tuottavat tätä lankaa huoneenlämmössä
ja käyttävät liuotteena vettä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Taas tätä uskispuppua.
"Jäykkyydessä parhaaksi osoittautui hiilikuitu vertailuluvulla 300. Teräs oli kakkonen ja Kevlar kolmonen. Luu sai arvon 20, seitti 10 ja nailon 5. Lujuudessa hiilikuitu oli paras, kevlar kakkonen ja teräs kolmonen. Sitten tuli seitti jäljessään nailon.
Venyvyydessä, joka pyyntiverkossa on erityisen tärkeä ominaisuus, kumi oli paras, mutta seitti selvä kakkonen paljon ennen nailonia ja kevlaria. Vahvuudessa ristihämähäkin seitti oli ylivoimainen vertailuluvulla 160. Kumi oli kakkonen luvulla 100. Teräs sai arvon 6."
Hämähäkinseitti on kevyttä ja kestävää. Onko sitä mahdollista valmistaa keinotekoisesti? Mihin tekoseittiä voisi käyttää?
TK nr. 14/2008 s. 9
Hämähäkin kehruurauhasten tuottama seitti on tosiaan laatutavaraa. Valkuaisaineista koostuva 1–2 millimetrin tuhannesosan paksuinen rihma on paitsi erittäin kestävää myös joustavaa.
Seitin vetolujuus on moninkertainen esimerkiksi teräkseen verrattuna: sitä voi venyttää 40 prosenttia sen katkeamatta.
Tutkijat ovat yrittäneet jäljitellä hämähäkin kehruurauhasten toimintaa vuosikymmeniä, mutta tähän asti tulokset ovat olleet vaatimattomia. Seittiä muistuttavat keinotekoiset rihmat ovat olleet yleensä ainakin kymmenisen kertaa niin paksuja kuin esikuvansa ja usein muiltakin ominaisuuksiltaan heikompia.
http://tieku.fi/kysy-meilta/hamahakin-jaljittely-on-kova-haaste
Kevlar on kestävä teollinen kuitu, jota käytetään esimerkiksi luotiliiveissä.
Sen valmistamisessa tarvitaan korkeita lämpötiloja ja vaarallisia liuotteita.
zzz
Hämähäkit tuottavat lankaansa huoneenlämmössä
ja käyttävät liuotteena vettä.
Kysymykseen tulisi vastine sekä korvike hämähäkinseitille.
» Seitin kestävyys on tunnetusti parempi kuin nylonilla sekä teräksellä.
» Hämähäkinseitistä punotaan lentotukialuksille lentokoneen
» pysäytysköysiä.USA:ssa kyseiselle köydelle on varmat markkinat, onhan
» siellä eniten lentotukialuksia.
http://www.koskinverkko.com/forum/index.php?id=16395
http://tieku.fi/elaeimet-ja-kasvit/haemaehaekki-kutoo-jaettiverkkoja
Verkkojen harvinaiset mitat saivat kansainvälisen tutkijaryhmän selvittämään myös sitä, olisiko hämähäkkien kehräämä seitti poikkeuksellisen kestävää. Analyysien mukaan Caerostris darwini -laji tuottaa maailman lujatekoisinta luonnonkuitua.
Sen seitti on kaksi kertaa niin vahvaa kuin tähän asti kestävimpänä pidetyt seitit ja
kymmenen kertaa niin lujaa kuin synteettinen kevlar-kuitu,
joka rinnastuu lujuusominaisuuksiltaan parhaisiin teräksiin.
-. Biologit uumoilevatkin, että C. darwinin erite johtaa jo lähiaikoina vielä perusteellisempiin materiaalitutkimuksiin.
Eri hämähäkkilajit kutovat erilaista verkkoa, mutta se on aina kauniin symmetrinen ja rakenteeltaan monimutkainen.
.- Seitin rihmoissa on tasavälein hämähäkin itsensä valmistamia liimapisaroita. Jännitettyään rihman kahden kohteen väliin ja levitettyään sille liimaa hämähäkki vetää rihman alas ja antaa sen sitten ponnahtaa takaisin, jolloin pienen pienet liimapisarat jakautuvat tasavälein. Hämähäkin saalis tarttuu tahmeaan rihmaan.
Hämähäkki mainitaan Raamatussa kaksi kertaa, kummallakin kerralla kuvaannollisessa merkityksessä.
Puhuessaan Jobille Bildad sanoi luopion turvautuvan tai nojautuvan ”hämähäkin taloon” eli verkkoon, sellaiseen mikä on liian haurasta pitääkseen hänet pystyssä (Job 8:14, 15).
Uskottomien israelilaisten vahingollisia ja väkivaltaisia tekoja rinnastetaan hämähäkin seitin kutomiseen.
Nuo uskottomat eivät kuitenkaan voi verhota itseään töillään sen enempää kuin hämähäkin seitti käy vaatteeksi. (Jes 59:5, 6.)
Miksi ne hämyt kutoo seittejä? Pydyystääkö ne niillä siitepölyä tai jopa putoilevia käpyjä? jepulathan uskoo, että elukat oli alunperin kasvissyöjiä - ja on taas aivan pian koittavan harman jälkeen. Mikä teitä uskiksia vaivaa?
Hmmm... seitti eli verkko on tosi hyödyllinen keksintö, kyyyllä...
--.1990-luvun alusta lähtien joissakin aavikkokaupungeissa on käytetty sumunkerääjiä, suuria polypropyleeniverkkoja, joihin sumu tiivistyy,
ja näin asukkaat ovat saaneet alhaalla riippuvista sumupilvistä vettä sekä itselleen että puutarhoilleen.
Elämä ilman sadetta voisi olla hyvin kuivaa, mutta seitit on avuksi ;D
Hämähäkin kutomatko seitit kastepisaroineen ovat innoittaneet ihmisiä tähänkin kokeiluun? Jumalan luomista asioista ihminen saakin paljon innoitusta "omille" keksinnöilleen ;D
Vettä juoksutetaan pilvistä
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN ETELÄ-AMERIKAN-KIRJEENVAIHTAJALTA
CHILESSÄ työskentelevät tutkijat ovat soveltaneet menestyksekkäästi vanhaa arabialaista tekniikkaa, jonka avulla sumusta saadaan kerättyä vettä.
Uutislehdessä Health InterAmerica selitetään: ”Omanin aavikon oliivipuut ovat satojen vuosien ajan saaneet ravintoa sumuvedestä, jota kerääntyy lehdille ja tippuu puiden juurelle rakennettuihin pieniin säiliöihin.”
Sen sijaan että tutkijat käyttäisivät oliivipuita, he pystyttävät suuria verkkoja vuoristoisille aavikkoalueille, joita peittää säännöllisesti valtamereltä tuulten mukana saapuva sumu.
Verkot, jotka näyttävät jättimäisiltä lentopalloverkoilta, keräävät sumusta vesipisaroita. Nämä putoavat kouruun, joka johtaa veden putkeen ja sitä myöten säiliöön.
Pikkuruinen Chungungon kylä Chilen pohjoisen rannikkoalueen aavikolla on osoittanut, että tämä järjestelmä toimii. IDRC Reports -lehti, jota julkaisee Kanadan kansainvälinen kehityksen tutkimuskeskus, kertoo, että 14 vuotta sitten Chungungon asukkailla ei ollut omaa makean veden lähdettä.
Kuorma-autot toivat kylään päivittäin 5000 litraa vettä, ja kunkin perheen piti tulla toimeen 3–14 litralla päivässä.
Nykyään 75:n sumuvettä keräävän verkon ansiosta, jotka on asennettu vuoristoon kylän yläpuolelle, Chungungoon virtaa kuitenkin hämmästyttävät 11000 litraa vettä, niin että jokainen kyläläinen saa sitä päivässä 30 litraa.
Tutkija ja pilvifyysikko tri Robert Schemenauer sanoo, että sumuveden keräysjärjestelmä on edistänyt kyläläisten terveyttä. ”Jokainen syö oman puu- ja hedelmätarhan vihanneksia ja hedelmiä.”
Sumuvesi ei ole ainoastaan terveellistä vaan myös halpaa.
Verkon asentaminen maksaa keskimäärin noin 375000 markkaa kun taas padon rakentaminen vaatii miljoonia markkoja.
Tutkijat sanovat, että vaikka monet muut kuivat paikat eri puolilla maailmaa voisivat hyötyä tästä järjestelmästä, kansainväliset elimet ovat olleet hitaita tunnustamaan tätä vaihtoehtoista tapaa saada vettä.
[Kuvat s. 23]
Vasemmalla: vuorenhuipulla olevia verkkoja, jotka keräävät vesipisaroita sumusta
Alla: lähikuva verkosta
[Lähdemerkintä]
Kuvat: IDRC
http://www.nasm.si.edu/ceps/drylands/camanchaca.html
Sumu keräysjärjestelmä El Tofo