Alempana oli vertailua Suomen ja Ruotsin automyynnissä. Tällä hetkellä kummassakin myydään väkimäärään suhteutettuna melko tarkkaan sama määrä uusia h-autoja. Verotuksellisista ym. syistä autoteollisuusmaissa myynti on yleensä huomattavasti suurempaa kuin esim. Suomessa.
Yleinen käsitys on, että Ruotsi on merkittävä autojen valmistaja. Onhan siellä mm. 2 omaa merkkiä, joilla on (Volvo) tai on ollut (Saab) Suomessa kohtalainen markkina-asema.
Totuus on kuitenkin jotain muuta: Viime vuonna Ruotsissa valmistui 323.032 h-autoa, mikä on n. 1,6% Euroopan yli 20 milj. kpl:een tuotannosta.
Ruotsia suurempi autontuotanto on mm: Tsekissä 441.719, Turkissa 533.672, Belgiassa 904.383.
Lähellä Ruotsia ovat Portugali 239.361, Puola 299.918, Slovakia 281.347. Mm. Espanjan tuotanto on lähes 10 kertainen Ruotsiin verrattuna.
Kuitenkin autoverotuksessa Ruotsi on suurten autoteollisuusmaiden (Saksa, Ranska, Italia, UK) linjoilla, eli ei rekisteröintiveroa, poiketen perinteisestä pohjoismaisesta käytännöstä.
Yleinen käsitys on, että Ruotsi on merkittävä autojen valmistaja. Onhan siellä mm. 2 omaa merkkiä, joilla on (Volvo) tai on ollut (Saab) Suomessa kohtalainen markkina-asema.
Totuus on kuitenkin jotain muuta: Viime vuonna Ruotsissa valmistui 323.032 h-autoa, mikä on n. 1,6% Euroopan yli 20 milj. kpl:een tuotannosta.
Ruotsia suurempi autontuotanto on mm: Tsekissä 441.719, Turkissa 533.672, Belgiassa 904.383.
Lähellä Ruotsia ovat Portugali 239.361, Puola 299.918, Slovakia 281.347. Mm. Espanjan tuotanto on lähes 10 kertainen Ruotsiin verrattuna.
Kuitenkin autoverotuksessa Ruotsi on suurten autoteollisuusmaiden (Saksa, Ranska, Italia, UK) linjoilla, eli ei rekisteröintiveroa, poiketen perinteisestä pohjoismaisesta käytännöstä.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Volvon tuotanto Hollannissa ja Belgiassa pääasiassa, mutta todella pikkutekijöitä kuitenkin.
Ruotsissa tehdään Euroopan mittakaavassa vähän autoja. Niin?
Mutta kuinka siellä voi olla järjestelmä, jossa ei ole lainkaan autoveroa? Ja silloin aikaisemminkin se oli melko maltillinen ainakin Suomen vinkkelistä katsottuna.
Teoriasihan mukaan matala autoverotus voi olla vain maissa, jossa on suuri autoteollisuus. Ja kaikkien muiden maiden kannattaa siirtyä mahdollisimman korkeaan autoverotukseen, koska on kansantaloudellisesti selvästi kannattavampaa, että kaikki uuden auton ostajat haalivat jostain (esim. lainalla) keskimäärin 10 000 euroa lisää rahaa ja lainaavat sen edelleen ilman korkoa valtiolle. Sillä kyllä valtio, jos mikä, osaa ja pystyy esim. näppärästi luomaan tähän maahan satoja tuhansia puuttuvia työpaikkoja, näyttöä kyllä on vuosikymmenten kokemuksella...
Vai että tällä hetkellä myydään saman verran autoja. Autoilija O tuolla alempana totesi, että Ruotsissa on myyty viime vuosikymmenen ajan joka vuosi enemmän autoja henkeä kohti. Ja ero on ollut 20 - 50 % Ruotsin hyväksi. Ettet taaskin yritä tyrkyttää yhden poikkeusvuoden tilastoa ja unohtaa tahallaan kaikki muut...
Opetteleppa lukemaan. Alkuperäinen kirjoittaja puhuu tästä hetkestä, eikä mistään viimeisestä 10:stä vuodesta. Oot tainnu jämähtää pahasti lama aikaan. ;-) Tottakai tilanne on ollu eri 10 vuotta sitten. On totta, että tämän hetken tilanne voi olla poikkeava. Todellisuus nähdään aikaisintaan 5 vuoden päästä, jolloin voidaan saada luotettavaa tilastoa veromuutoksen jälkeisestä ajasta.
AutoilijaO myönsi jo itsekin virheensä ja esitin jo Ruotsin tilastoa menneeltä ajalta, joten se siitä. Kukin voi laskea paljonko Ruotsin myynti kunakin vuonna on ollut suurempi. Lähelläkään 50% se ei ole milloinkaan ollut ja 30%:kin vain satunnaisesti.
Kysymyshän oli siitä, mihin Suomen myynti voisi nousta Ruotsin myynnin perusteella asukaslukuun suhteutettuna. Tällöinhän ei menneiden vuosien Suomen myynnillä ole merkitystä, vaan sillä, mikä Ruotsin taso on.
Ruotsissa on parhaana vuonna 1999 myyty n. 295.000 autoa, mikä merkitsisi suhteutettuna Suomeen 169.000 auton myyntiä. Eli Ruotsin huipustakin laskettuna ollaan kaukana AutoilijaO:n väittämästä 200.000 vuosimyynnistä. Suomen tämänhetkistä n. 150.000 vuosimyyntiä voidaan tällä perusteella pitää paljon "oikeampana" tässä suhteessa ja joka vastaa myös Ruotsin viime vuosien tilannetta.
Jos Suomen uusien autojen myynti on oikealla tasolla niin miten sitten on mahdollista, että Suomen autokanta on EU-maiden toiseksi vanhin Kreikan jälkeen? Ettei vain olisi niin, että Suomessa uusia autoja myydään todella vähän? Ja varsinkin jos otetaan huomioon Suomen mainostettu korkea elintaso. Pitäisi sen näkyä kansalaisten arkielämässä esimerkiksi siten, että useammat voisivat ajaa uudemmilla, turvallisemmilla, mukavemmilla ja vähäpäästöisemmillä autoilla.
Turha tässä on teidän arvailla. Vedetään tilastot esiin. Tässä alla Suomen henkilöautomyynnin tilastot -90 - 04. Kyllä tuossa viime vuodessa taitaa väkisinkin olla vähän autoveron laskun tuomaa piikkiä, kun sattuu olemaan todella pitkän jakson enkka. Kyllä se yleinen myyntitaso on tilaston mukaan varsin vaatimaton.
Mikähän muuten olisi ollut myyntimäärä, ellei sitä pientä "pakkoveronlaskua" olisi ollut?
Ja mitäköhän etua olisi siitäkin ollut, ellei sitäkin veronlaskua olisi tehty?
Ettei vaan sittenkin olisi oikeansuuntainen kehitys, kun verotulotkin samalla kasvoi?
2003 148 020
2002 117 486
2001 109 911
2000 135 243
1999 137 017
1998 126 386
1997 104 963
1996 96 163
1995 80 145
1994 67 434
1993 56 003
1992 68 891
1991 92 979
1990 139 742
Mutta kun vain Suomessa on ollut välillä lama-aikaa, eikä muissa maissa olekaan.
Eli Suomesta voi vertailuun ottaa vain muutamat parhaat vuodet. Ja muista maista kaikki!!!
Kiitos Tilastoijalle asiatiedosta.
Jokainen vetäköön siitä omat johtopäätöksensä.
Kreikan autokanta on huomattavasti Suomen vastaavaa tuoreempaa 1990-luvun lopulla toteutetun autoverouudistuksen johdosta. Parempi vertailukohta Suomelle alkaa pikkuhiljaa olla Kuuba.
Ja koko juttu Ruotsin ja Suomen myynneistä eli Ahosen heitto: "Kysymyshän oli siitä mihin suomen automyynti voisi nousta Ruotsin myynnin perusteella..." on läpeensä teoreettista hölynpölyä jollei keksitä kuinka laskea mukaan lamavuosien surkea uusien autojen myynti (50 000 autoa 1993) ja samanaikaisesti Venäjälle myytyjen käytettyjen aiheuttama käytettyjen hintoja nostanut autovaje.
Toisin sanoen autojen myynti saattaisi veronalennusten myötä Suomessa nousta muutamaksi vuodeksi kovastikin paljon korkeammaksi kuin Ruotsissa kunnes autokanta alkaisi olla käytännöllisemmän ikäistä.
Itse olen kirjoittanut juuri näiden tilastojen perusteella. Joku muu on arvaillut Ruotsin myyntiin perustuen, että Suomessa myytäisiin ilman autoveroa 200.000 autoa per vuosi, mikä ei pidä paikkaansa.
Mitä sitten tulee autoverouudistuksen jälkeiseen myyntipiikkiin, on tuosta tilastostakin selvästi havaittavissa "kuoppa" tasaisesti nousevassa suunnassa odotettaessa -01 ja -02 EYT:n ratkaisua Suomen autoveroon.
2003 148 020
2002 117 486
2001 109 911
2000 135 243
1999 137 017
1998 126 386
1997 104 963
1996 96 163
1995 80 145
1994 67 434
1993 56 003
Toinen syy kuoppaan on yritysautokaupan hiljaiselo ja pörssikurssien pitkä alamäki, etenkin teknopuolella, joissa yrityksissä on paljon työsuhdeautoja.
Autoveron kohtalon ratkeaminen sinänsä - tavasta riippumatta - lisäsi tietenkin myyntiä, kuten myös talousnäkymien selkiytyminen ja yksi erittäin merkittävä tekijä myynnin kasvuun on ollut ennätysalhainen korkotaso. Sehän on pyörittänyt kiivaasti autojen lisäksi mm. asuntokauppaa.
Tietenkin myös veronlasku ja siitä juhtunut autojen halpeneminen on lisännyt myyntiä tähän saakka, kun vaihtoautojen hinnat ovat jotenkin säilyttäneet tasonsa, eli välirahat ovat pysyneet kutakuinkin entisellään. Mikä jää itse autoveron alennuksen osuudeksi, ei pysty sanomaan kukaan.
>>Jos Suomen uusien autojen myynti on oikealla tasolla niin miten sitten on mahdollista, että Suomen autokanta on EU-maiden toiseksi vanhin Kreikan jälkeen? Ettei vain olisi niin, että Suomessa uusia autoja myydään todella vähän?
Sinulla kun on noi tilastot hallinnassa, niin voisitko kertoa meille esim. Saksan, Ranskan, Norjan ym. muiden maiden automäärän per asukas.
Olis kiinnostavaa tietää. Kiitos.
Koko maailman väkiluku on n. 6 mrd ja h-autoja on n. 600 milj. joista Euroopassa on lähes puolet (yli 250 milj.) ja loput ovat valtaosin USA:ssa ja Japanissa. Kannattaa vilkaista maailman karttaa.
Suomi sijaitsee tässä "autotihentymässä", joskin hieman muista erossa. Euroopassa on autoja per asukas seuraavasti (joitakin esimerkkejä):
Norja 0,35, Tanska 0,35, Kreikka 0,35, Irlanti 0,39, Hollanti 0,44, Suomi 0,45, Ruotsi 0,46, Espanja 0,47, Ranska 0,48, Itävalta 0,49, Saksa 0,55, Italia 0,58.
Italia on pikkuautojen maa ja Ruotsi isojen, eli näiden ääripäiden autokanta on aivan erilainen. Alhaisin keski-ikä on tällä hetkellä Hollannissa 6,5 vuotta. Suomen autokanta on n. 0,5% kaikista Euroopan autoista.
Kannattaisi tarkastella asiaa myös keski-ikätilaston pohjalta. Tällä hetkellä yli 10 vuoden keski-ikä ja romutusikä yli 18 tietää paljon potentiaalisia asiakkaita. Tämän varaan autokauppiaatkin varmaan ovat jo laskeneet. Voisipa kauppias sanoa jopa että "katotaahan kun marjat on kypsiä ja kerätään vasta sitten".
Monillahan tilanne on tämä: Joko ostat itsellesi uuden auton, käytetyn tai jäät etsimään uutta työpaikkaa jostain naapurista, missä on samassa lastenhoito,koulut harrastukset jne. Käytettyjen hinnat on pidetty suht korkealla ilmeisesti tuontiautopeikon takia, joten..
>>Käytettyjen hinnat on pidetty suht korkealla ilmeisesti tuontiautopeikon takia, joten
Vai että -01 ja -02 Suomen heikko automyynti johtui EYT:n autoveropäätöksen odottelusta!!!
Kuinkahan moni suomalainen tiesi jostain tulevasta EYT:n autoveropäätöksestä vuonna -02 puhumattakaan -01?! Saati sitten, että sillä olisi ollut jotain vaikutusta uuden auton ostopäätökseen. Vielä loppuvuodesta -02 päätöksen jo tultua sekä pääministeri että valtionvarainministeri vakuuttivat mediassa, että päätöksellä ei ole mitään vaikutusta uusien autojen verotukseen Suomessa...
Ja että "epäselvät talousnäkymät" ja "pörssikurssien pitkä alamäki" esti pahasti autokauppaa vuosina -01 ja -02! Vuonna -00 oli juuri tehty yrityspuolella kaikkien aikojen ennätystulokset, kassat pullisteli, eikä ainakaan -01 voinut todellakaan puhua pitkästä alamäestä tai epäselvistä talousnäkymistä.
Ainoa asia, jota ei ollut edellisessä kirjoituksessa "väritetty" itselle mieluisten "johtopäätösten" luomiseksi, oli se tosiasia, että viime vuodet korkotaso on ollut suomalaisittain ennenkokemattoman alhainen. Ja se on taatusti lisännyt viime aikojen automyyntiä normaalilta tasolta ylöspäin. Kuten se pieni autoveronalennuskin.
>>eikä ainakaan -01 voinut todellakaan puhua pitkästä alamäestä tai epäselvistä talousnäkymistä
Keskimääriseen vuosimyyntiin 150 000 kpl / vuosi ei ole Suomessa mitään mahdollisuuksia ilman autoveron alennuksia.
Eihän sellaisiin lukuihin ole päästy runsaaseen vuosikymmeneen yhtenäkään vuotena, vaikka takana on ennennäkemätön, vuosikymmenen ostopatoutuma (katso myyntiluvut), autoveron pieni lasku ja nyt vallinnut ennätysalhainen rahan hinta!
Eli kuten vaatimattomasti sanot, ei ole mitään takeita esittämiisi myyntilukuihin ja keski-iän alenemiseen pääsemisestä.
Itse asiassa siitä on takeet, että niihin ei ole mahdollista päästä kuin autoveron edelleen alentamisen kautta.
Me kaikki tiedämme, että Suomessa käytettyjen autojen hintataso ei määrydy yleisten markkinoiden mukaan, vaan merkkiliikkeet pystyvät vaikuttamaan siihen. Ainoastaan syrjimätön, vapaa käytettyjen autojen kauppa myös Suomen rajojen yli (molempiin suuntiin, myös alle 6 kk vanhat jne.) mahdollistaisi käytetyjen autojen hintojen mukaumisen markkinoihin.
Ellet sitten käsitä "markkinoilla" suljetun systeemin sisäistä arvojärjestelmää. Kuten esim. Kuubassa.
Luvalla sanoen hieman väkinäistä tuo edellinen argumentointi.
1. Mikä on työsuhdeautojen myynnin osuus Suomessa?
2. Kuinka moni niistä työsuhdeautoista on ostettu sellaisiin yrityksiin jotka ylipäätään omistavat pörssiosakkeita?
3. Kuinka monissa kohdan 2 yrityksissä omistamiensa pörssiosakkeiden arvolla on sellaisten merkitystä yrityksen tulokseen tai taseeseen, että se vaikuttaa yritysauton hankintapäätökseen?
Totta. Tämä ei selitä mitään oleellisia muutoksia uusien autojen myyntitilastoissa.
Vastaavasti vuosina -99 ja -00 olisi pitänyt Suomen automyynnin nousta pilviin, jos pörssikurssien lyhyen tähtäimen kehitys sitä näin ohjailisi...
Uskallan minäkin väittää, että vuonna 01 ei eletty pitkässä alamäessä ja sen epäselvemmissä talousnäkymissä kuin hyvin usein on tavanomaista.
Neuvoisin vaihtamaan nimimerkkiä sopivammaksi .....
Ovatko talousnäkymät esim. tällä hetkellä epäselvät? Vai lähinnä selvät?
Vaikeita asioita, vai mitä?
Jälkikäteen jotenkin helpompia.
Jos olisit ekonomi, ymmärtäisit aivan varmasti mitä kirjoitin.
Kyllä se jotain ihmeellistä täytyy olla, kun en ainakaan minä sitä sanomaa ymmärtänyt merkonomin koulutuksella ja yli kahdenkymmen vuoden työkokemuksella pankki- ja kuntatalousalalta.
Ottamatta mitenkään kantaa nimimerkin Ekonomi mahdolliseen koulutukseen tai sen puuttumiseen.
Ahonen käyttää ikiaikaista taktiikkaa kun argumentit loppuu. Eli sanoo kyseessä olevan itsestäänselvyys ja vastapuoli on vaan niin tyhmä ettei ymmärrä sen sijaan, että selittäisi mitä tarkoittaa teksteillään.
Oudolta se minustakin tuntui, kun en ymmärtänyt minäkään, mitä se ekonomi ei ymmärtänyt.
Olen tuota talouselämää kuitenkin aina joutunut pakostakin seuraamaan, kun kaupankäynnistä minäkin leipäni olen saanut, vaikka alan koulutusta ei olekaan.
Mielenkintoisia keskusteluja täällä yleensä. Tuntuu Ahosella kuitenkin olevan enemmän yksittäistä nippelitietoa, kun taas sillä ekonomilla on paremmin kokonaisuudet hallussa. Kiitos kuitenkin kaikille mielipiteistä.
Miksi sivupersoonat Tre ja Insinööri ?
En ole koskaan kirjoittanut tälle palstalle millään muulla nimimerkillä kun tällä yhdellä.
Kirjoitin elämäni ensimmäisen kerran (pitkän harkinnan jälkeen) millekään keskustelupalstalle.
Taidan jatkossa harkita vieläkin pidempään, kun suhtautuminen mielestäni hyvinkin taspuoliseen kirjoitukseeni oli tuollainen.
Autoalan viesti 2001 oli tällainen:
EY:n julkisasiamiehen lausunnon ja sen jälkeen alkanut EY-tuomioistuimen päätöksen odottelu on
haitannut kuluvana vuonna autokauppaa ja sitä kautta koko autoalaa.
”Epätietoisessa, pelisäännöttömässä yhteiskunnassa on mahdotonta harjoittaa menestyksekästä yritystoimintaa”, puheenjohtaja Matti Pörhö kiteytti avauspuheessaan Autoalan Keskusliiton
toimitusjohtajaseminaarissa torstaina 8. marraskuuta Helsingissä.
Autoala toivoo Suomen hallituksen tekevän mitä pikimmin esitykset, joilla autoverolaki muutetaan
vastaamaan EU:n vaatimuksia. Tätä kautta autoala toivoo myös saavansa työrauhan harjoittaa
elinkeinoaan. Kyse on laajan ryhmän tarpeesta: autoala työllistää nykyisin yli 20 000 ihmistä, ja
alan liikevaihto on noin 75 miljardia markkaa. Lisäksi autoala on valtiolle merkittävä verotulon
lähde.
Kuka hiukkasenkin on seurannut autoalaa, ei Ahosen kommentissa parin vuoden myyntinotkahduksesta ole pienintäkään epäselvyyttä. Kaikki on täyttä totta. Epäselvyyttä aiheuttaa vain tiedon puute.
Jostakinhan tuo tilapäinen myynninpudostus on peräisin. Vastaväitteet on korrektia perustella.
Jos katsomme automyyntitilastoja markkinatalousmaissa, huomaamme, että autojen myyntikehitys saattaa vaihtaa etumerkkiä vaikka vuosittain. Muutokset eivät kuitenkaan ole markkinataloudessa niin dramaattisia kuin Suomessa, jossa automyynti esim. romahti n. 70 % kymmenen vuotta sitten.
Autohan on tuote, jota on jo aikoja sitten saavuttanut (Suomessakin) jokseenkin käytännössä määrällisen maksimin. Tilanne on vastaava kuin esim. matkapuhelimissa; meillä ei markinat enää kasva, kyseessä on vain puhelimien uusimisnopeudesta. Autoistumisen kohdalla esim. Amerikassa on kasvukäyrän yleistrendi käytännössä kääntynyt vaakasuoraksi jo vuosikymmeniä sitten.
Suomen vuoden -93 56000 kpl:seen romahtaneesta automyynnistä ei yksinkertaisesti vain ole ollut muuta suuntaa, kuin ylös. Suomessa noudatetulla autoveropolitiikalla realistinen myyntitaso pitkässä juoksussa liikkuu 100 000 - 150 000 kpl:een välillä. Silloinkin vain pitkällinen myyntipatoutuma voi nostaa myynnin poikkeukselliselle 150 000 kpl:n tasolle. Ja näinhän on juuri nyt tapahtunut vuosikymmenen kestäneen ostopatoutuman seurauksena.
>>huomaamme, että autojen myyntikehitys saattaa vaihtaa etumerkkiä vaikka vuosittain>Autohan on tuote, jota on jo aikoja sitten saavuttanut (Suomessakin) jokseenkin käytännössä määrällisen maksimin.
Kyllä se autoistumisen jokseenkin määrällinen maksimi on saavutettu, eli karvukäyrä on melkoisen vaakasuora, jos autokannan lisääntyminen on ollut viimeiset kymmenen vuotta keskimäärin vain 2 % vuodessa.
Merkittävää kasvua Suomen autokannassa tapahtui 60- ja 70-luvulla, jolloin kasvu oli aivan eri luokkaa.
Ei kai kukaan vakavissaan kuvittele, että vuodesta -93 alkanut uusien autojen myynnin huikeat vuosittaiset kasvuprosentit (20 %, 19 %, 20 %, 9 %, 20 %, 8 %) voisivat jatkua loputtomiin ilman kasvun pysähdystä ja notkahteluja? Siihen on turha hakea syyllisiä mistään "ulkopuolelta", vaikka se yleensä onkin ihmismielen normaali defenessimekanismi.
Jos kehitys olisi hiipunut vaikka "vain" 10 %:n vuosittaiseen kasvuun, olisi se meidän utopistisena pitämämme 200 000 auton vuosimyynti mennyt rikki jo viime vuonna...
Jokainen joka tuntee Irlannin ja Kreikan lähtökohtatilanteen ja talouskehityksen viimeisen kymmenen vuoden ajalta (pitkälti EU:n tuomien mahdolisuuksien perusteella), ei näe 60 %:n autokannan kasvua vuosikymmenessä mitenkään hämmästyttävänä.
Keksitkö muuten selityksen, miksi toukokuun auomyynti on pudonnut 10 % viime vuoden vastaavasta? Tarkoitukseni ei ole ilkkua myynnin putoamisella, vaan ihan vakavissani kysyn, miten näin suuri notkahdus on selitettävissä?
Tuntuu Nipalla olevan enemmän asiantuntemusta ainakin Irlannin tilanteesta...
(kirjoituksetkin vasta Nipan jutun jälkeen!)
Vrt. Turun-Sanomat 7.6.;
Sitran Eurooppa 2000-hankkeessa projektinjohtajan Peter Ekholmin kirjoitus.
"Euroopan unionin tuesta on ollut kiistämätöntä hyötyä esimerkiksi Irlannille, toteaa Peter Ekholm. Maa on noussut melkoisesta köyhyydestä selvästi yli EU:n keskiarvon ja on monien mielestä uusien jäsenmaiden ihanne."
Sama lehti, toimittaja Kari Pitkäsen artikkeli Irlannin liikenteestä:
"Irlannin viime vuosikymmeninä jatkunut elintaso on myös tuonut liikenteeseen yhä enemmän yksityisautoja" ja
"Julkisen liikenteen palveluja ja infrastuktuuria ei ole kehitetty tarpeeksi, jotta se nyt pystyisi vastaamaan irlantilaisten liikkumistarpeisiin".