Heippa! Ajattelin tänne virittää keskustelua jos olisi kohtalotovereita. Olen 25-vuotias nainen ja minulla alkoi erinäisinä huimauksina ja pahoinvointina jo lapsena nämä ongelmat. On silloin tutkittu, kuvattu päät ja tehty jos jonkinmoista tutkimusta. Asentohuimaus diagnoosina sitä on suurinpiirtein pidetty. Nyt oireet ovat olleet parisen vuotta vaikeammat. Oikeastaan jokapäivä jollakin tapaa huimaa. Tyypillisesti pidetään as.huimausta kiertävänä, minulla tätä ei ole muutoin kuin pahoina kohtauksina. Tunne on että kävelisin pilven päällä, tai kaadattaa jommalle kummalle puolen, hutera olo.. ja liikkuminen pelottaa joka ikinen kerta kun ajattelen lähteväni koiran kanssa ulos.
muutaman kerran on tullut tässä about 4-vuoden sisään PAHAT kohtaukset. Tässä ei voi päätä kääntää, jos yrittää istumaan, niin pitää väkisin pitää itseään istuma-asennossa, koska muuten kaatuu. Kohtaus on tullut todella harvoin. Edelliskerralla ambulanssilla sairaalaan ja sieltä sain paniikkihäiriön syyksi (haistatin koko laitoksen!!!) nyt tuli muutama päivä sitten. En voinut nousta siis ylös. Tein väkisin asentohoitoja joissa maailma pyöri, koko päivän oksetti ja oli huono olla. Pään magneetti tehtiin viime kesänä ja kaikki siinä ok, neurolla kävin pari kk.sitten ja siinäkin ajatteli johtuvan asentohuimauksesta ja niskoista. Teen jumppaliikkeitä niskoihin (olen ollut kolarissa, joten selän satuttanut) kävin myös Tapani Rahkon luona joka on ihan spesialisti tässä hommassa ja hän totesi edelleen as.huimauksen syyksi.. tosin vaan aika vaikean. Suurimmalla osalla oireet helpottaa muutaman hoitokerran jälkeen. Minä teen niitä jatkuvasti, joka aamu ja silti oireilen.
Eniten haluaisin tietää onko samaa kokevia, koska kaikille tuntuu olevan vertaistuki ryhmiä, mutta en ole löytänyt tästä kärsiville. Entä onko kenelläkään näitä pahoja kohtauksia, joissa oikeasti alkaa jo pelottamaan oman terveyden puolesta, kun ei pysty kroppaansa hallitsemaan? olisi ihana saada tietää muistakin tästä kärsivistä.
-Nyky elämä pyörii peläten uutta kohtausta, tai liikkumista jota ennen niin rakastin. Liikunta olisi kuulemma hyvästä, mutta kun rohkeus puuttuu!
muutaman kerran on tullut tässä about 4-vuoden sisään PAHAT kohtaukset. Tässä ei voi päätä kääntää, jos yrittää istumaan, niin pitää väkisin pitää itseään istuma-asennossa, koska muuten kaatuu. Kohtaus on tullut todella harvoin. Edelliskerralla ambulanssilla sairaalaan ja sieltä sain paniikkihäiriön syyksi (haistatin koko laitoksen!!!) nyt tuli muutama päivä sitten. En voinut nousta siis ylös. Tein väkisin asentohoitoja joissa maailma pyöri, koko päivän oksetti ja oli huono olla. Pään magneetti tehtiin viime kesänä ja kaikki siinä ok, neurolla kävin pari kk.sitten ja siinäkin ajatteli johtuvan asentohuimauksesta ja niskoista. Teen jumppaliikkeitä niskoihin (olen ollut kolarissa, joten selän satuttanut) kävin myös Tapani Rahkon luona joka on ihan spesialisti tässä hommassa ja hän totesi edelleen as.huimauksen syyksi.. tosin vaan aika vaikean. Suurimmalla osalla oireet helpottaa muutaman hoitokerran jälkeen. Minä teen niitä jatkuvasti, joka aamu ja silti oireilen.
Eniten haluaisin tietää onko samaa kokevia, koska kaikille tuntuu olevan vertaistuki ryhmiä, mutta en ole löytänyt tästä kärsiville. Entä onko kenelläkään näitä pahoja kohtauksia, joissa oikeasti alkaa jo pelottamaan oman terveyden puolesta, kun ei pysty kroppaansa hallitsemaan? olisi ihana saada tietää muistakin tästä kärsivistä.
-Nyky elämä pyörii peläten uutta kohtausta, tai liikkumista jota ennen niin rakastin. Liikunta olisi kuulemma hyvästä, mutta kun rohkeus puuttuu!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.