millaisia kokemuksia teillä on kateudesta?
tämähän on luokiteltu yhdeksi ihmiskunnan
helmasynneistä, yksi seitsemästä kuolemansynnistä.
ovatko naiset kateellisempia toisilleen kuin
miehet toisilleen.
miten parisuhteessa näkyy kateus?
ja miksi siitä ei puhuta????
onhan tutkittu että työpaikkakonflikteistakin 2/3
osaa johtuu kateudesta.
onko se liian kipeää kaikille, koska ehkä
jokainen siihen syyllistyy, mutta kukaan ei halua
sitä itsessään tunnistaa.
tämähän on luokiteltu yhdeksi ihmiskunnan
helmasynneistä, yksi seitsemästä kuolemansynnistä.
ovatko naiset kateellisempia toisilleen kuin
miehet toisilleen.
miten parisuhteessa näkyy kateus?
ja miksi siitä ei puhuta????
onhan tutkittu että työpaikkakonflikteistakin 2/3
osaa johtuu kateudesta.
onko se liian kipeää kaikille, koska ehkä
jokainen siihen syyllistyy, mutta kukaan ei halua
sitä itsessään tunnistaa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Miksi joka toisesta asiasta sanotaan, että 'miksi
siitä ei puhuta'?
Eilisen sekoilija olikin Kyane! Vaihtaa koko ajan
nikkiä, tarkkailee ja johtaa puhetta naamari
päässään. En kyllä ole kateellinen hänelle!
Puhuttaisiin joskus mieluummin siitä, miksi monet
eivät ole kateellisia. On paljon ihmisiä, joita
ihailen, ja joskus käy mielessä ajatus, voi kun
ehtisin tuonne asti,... ei minkäänlaista pulmaa
esittää mielipiteitään, joitten takana myös
pysyvät. Pelottomia ja herkkiä,
mutkattomia,...monet heistä ovat myös uskovia,
toiset vain eivät tee siitä mitään erityis-
numeroa ainakaan itsensä tähden.
Miten niin ei muka kateutta ei itsessään
tunnista, minä ainakin tunnistan, mutta mitä minä
sitä täällä kaivelemaan? Miksi kohdistaa huomio
pahaan?
Pikku sekoilija Etti se taas vetää pikaisia
johtopäätöksiä.
> Eilisen sekoilija olikin Kyane! Vaihtaa koko
ajan nikkiä, tarkkailee ja johtaa puhetta naamari
päässään. En kyllä ole kateellinen hänelle!
Mistä ihmeestä sinä tähänkin tulokseen tulit.
Olin eilen Kyane, kuten myös tänään. Huomenna
saatan olla joku muu, mutta se on eri asia.
Etti voisi ehkä HIEMAN käyttää luojan suomia
aivojaan!
(..en ikinä enää provosoidu sinun takiasi, -
itsehän ilmoittauduit, muistatko enää edes keinä
kaikkina esiinnyt? Jos jatkat shouvvaamista, niin
voit ottaa vaikka minun nimeni - sitten sinun
täytyykin keksiä jotakin omaperäistä! hih..
Riidankylväjä en kuitenkaan haluaisi olla. Kyllä
otan opikseni sinultakin, eikä tämä ole pilkkaa.
Tietenkin täällä erehtyy, ainakin niin
häilyväinen ihminen kuin .. jos teen itseni
naurettavaksi sillä tavalla, niin väliäkös tuon,
lopulta voin nauraa itsekin..ehkä. Lasken
sotakirveeni...) Asiaan: Mitä mieltä sinä Kyane
olet kateudesta?
Anteeksipyyntö omasta puolestani kaikilta joita
kyllästyttää kahdenkeskiset kinat!!!!!
jaa, ikävistä asioista ei saa puhua.
no eikös ne veripäissätappelut uskovien kesken
ole ikäviä asioita, vaikka täällähän me niitä
jauhetaan vuorokauden ympäri.
Etti sanoo kyllä tunnistavansa kateuden
itsessään, muttei halua puhua siitä, vaan
hauskoista asioista.
haluaisin kuulla kelle etti on kateellinen ja
minkä vuoksi.
mitkä ovat ne seikat jotka tekevät ihmisen
vihreäksi kateudesta.
Minulla ei ole henkilökohtaisia ongelmia kateuden
kanssa. Minusta kateudesta on aika paljon puhetta
kuten sanoin ja muutenkin henkilökohtaisten
ongelmien paljastelu täällä tuskin on kovin
kiinnostavaa. Lapsena olin kateellinen
luonnonkiharoista hiuksista, sain permanentin,
joka epäonnistui. Minusta tällainen on aika
turhaa. Minulla on itsenäinen työ ja puolisolleni
en ole mistään kateellinen, rakastan häntä,
vaikka hän on aika kamala. Tämä on tylsä juttu...
miten tunne joka on luokiteltu yhdeksi pahimmaksi
ihmisen synneistä on sinusta tylsää.
minä en taas koskaan ole onnistunut käsittelemään
kateellisia ihmisiä ympärilläni.
menen lukkoon ja loukkaannun kun joku osoittaa
kateutta minua kohtaan, en osaa suhtautua enkä
myöskään tiedä miten puolustautua kateellisilta
hyökkäyksiltä.
miten muut selvittävät tällaisrt tilanteet?
myös ikävällä mielellä ja hiljaisuudella?
onko muuta tapaa?
..tarkoitit ehkä omaa kirjoitustasi, etti. Niin
minä sinut ymmärsin. Kateus on mielestäni yksi
kielteisistä 'itsensä toteuttamis'-ajattelun
piirteistä, kateus ei ole juuri koskaan saanut
mitään hyvää aikaan, ihmisiä on tapettu pelkkien
koripallotossujen tähden. Joku rikkoo toisen
auton, koska haluaisi itselleen samanlaisen, joku
menee ylitöihin saadakseen vielä hienomman, ja
sairastuu.. Kateus pitää ytimessaan pahan
siemenen. - Muuten, ei sen niin väliä, minkä
otsakkeen alta jokin keskustelu alkaa. Olen
löytänyt aika upeita juttuja yllättävistä
paikoista. Seassa olevat vihaiset kannanotot
uskovia vastaan osoittavat miten järki seuraa
käänteisesti vihan kasvamisen mukana.. Jossakin
aina vilahtaa uskovan asenne, jota mikään ei
pyyhi pois, vaikka se näyttääkin piiloutuvan - ...
Itte on taas vauhdissa. Vikaa löytyy kaikkien
paitsi omasta päästä. Itte löytää sekoja
kyllä.Jos et ole kateellinen jollekin, ei sitä
tartte täällä julistaa. Juttele jumalalles.
Taitaa dissonoida oikein kunnolla. Sosioloogi,
kolleeka , psykolooki arkeolooji,lookikko,ittetti
ellei uskonto ole yhteydessä henkilökohtaisiinkin
ongelmiin niin mihin.Uskonto just liittyy niihin.
Uskonto on myös keino selvitä niistä. Tottakai.
minulla on monta kokemusta kateellisista
työtovereista ja ystävistäkin.
pannaan keppejä rattaisiin, liittoudutaan
lahjakkaampaa ihmistä vastaan joukolla,
kiusataanja ivaillaan, huomautellaan
vaatetuksesta, hiuksista j n e.
olisi nyt mukava tietää mitä raamattu tällaisesta
tunteesta sanoo?
ja muutkin uskonnot?
Voisikohan kateuteen rinnastaa myös ylpeyden.
Minusta ainakin tuntuu siltä, että mitä ylpeämpi
ihminen, sitä helpommin ja enemmän hän tulee
kateelliseksi. Tämä ainakin näkyy ihmisissä jotka
ovat lisäksi epävarmoja itsestään, tiedoistaan
sekä omasta asemastaan. Tämä epävarmuus ja
tyytymättömyys aikaansaa sitten työkaverin
onnistuessa kateuden tunteen ja johtaa jos
minkälaisiin sisäisiin ristiriitoihin työpaikalla.
Tunteiden synty, kuten kateuden, on niin laaja
prosessi, josta monia teorioita, mutta mikä on
teidän käsityksenne? Miten tunteet kuten kateus
syntyvät ja miten haitallisista tunteista voisi
päästä eroon.
Varmasti en voi väittää, mutta kun naisia seuraa,
niin vaikuttaa siltä, että heidän kateus
kohdistuu helposti toiseen naiseen, ei niinkään
miehiin. Erityisesti, kun kaksi naista on
tiiviissä yhteistyössä ja mukaan tulee kolmas
nainen, syntyy hankalia tilanteita niin kouluissa
kuin työpaikoillakin. Lietsovatko nämä kaksi
naista toisiaan siis suurempaan epäluuloon, kuin
mihin nainen yksin pystyisi? No, ongelma on toki
myös miesten.
Ihan vaan yksi asia ja sekin lyhyesti.
On olemassa myös "oikeutettua" kateutta.
Tarkoitan esim. kateus työstä, jota ei kaikki saa
kun toisilla on kasamäärin. Tällaista kateutta,
joka liittyy ihmisen perusoikeuksiin, saa
kadehtia sekä ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen
korjaamiseksi.
Ehkä kateus on väärä sana tässä, mutta tiedän
tunteen.Onneksi se ei ole itseäni vaivannut
koskaan.
Jokin näissä ylpeydessä ja kateudessa on mikä on
samaa, aivan varmasti. Ne aivan kuin kohottavat
toinen toisiaan, hiiva ja taikina, mutta niitten
tulos on jotenkin tunkkainen jokin..paha ei kyllä
siitä paljon vähene, jos pelkästään sitä
kaivelee, niin kuin muta veden pohjalla, se
leviää ja vesikin alkaa löyhkätä. Joku
uskonnollinen suurmies, oliko se Luther,
muistaakseni puhui rikin hajusta.. samoja asioita
pohdittu kautta aikojen, niitä joitten
luonteeseen kai kuuluu, että niistä ei pääse
eroon kokonaan.. Ja ylpeyskin, miten
kaksijakoinen, toisaalta 'suoraselkaisyydessäkin'
on jotakin ylpeydestä.
Pitääpä vilkaista teorioita! Niitä ei niin
tarkkaan muista, mutta minulle niistäkin on apua,
kun ajatus alkaa jumittaa..
Kyllä Pyhän Antoniuksen kiusauksetkin olisi
varmaan antoisaa luettavaa, sieltähän nuo 7
kuoleman syntiä ovat puheenparteen jääneet.. hyvä
niin. Vaan kaikkea ei millään ehdi! Arvaa kuka
ryhtyy nyt töihin!Nähdään!
Vaikea sanoa ovatko naiset kateellisempia kuin
miehet.Kouluissa on kyllä selvästi
nähtävissä,että tytöt muodostavat
kaksikkoja,joihin kolmannen on vaikeaa päästä
mukaan.Sensijaan pojat ovat enmmän joukkohenkisiä.
En tiedä onko tämä sitten kateutta vai mitä.Suoma-
laisiahan syytetään kateelliseksi kansaksi.Onko
siinä perää,en tiedä.Meitä on niin vähän,että
mahdolliset huonotkin piirteet näkyvät helpommin.
Kateus on kuitenkin piirre,joka tuhoaa eniten
kateellistaitseään.Se syövyttää sismpää,eikä
mikään asia ilahduta,koska aina jollakin menee
paremmin.Olkaa iloisia te ,jotka ette kadehdi!
Minulla on saman tapaisia käsityksiä kuin
sinulla. Ehkä naisiin kohdistuu odotuksia, jotka
jotenkin kehräävät kateutta esiin, monimutkaista.
Kateus määriteltiin muuten
kuolemansyntiluettolossa yhdeksi 'pääsynneistä',
ei niin, että sen takia päätä joku alkaisi
katkaista, vaan niin, että se syövyttää ihmisen,
niin kuin kuivuus näännyttää kukan, joka muuten
kantaisi hedelmää joskus...mutta tämänhän sinä jo
sanoitkin. Suomalaisten kateudesta todella
puhutaan, jopa niin paljon, että se näyttää
alkavan muuttua 'luonnolliseksi'. En oikein
kuitenkaan usko että moni sitä pitää sellaisena.
Heikkoutta se on, mutta ei kokonaan voittamatonta.
Joskus olen kateellinen ihmisille, joilla on
paljon ystäviä ja jotka liikkuvat toisten
ihmisten parissa, voivat opiskella mielin
määrin..no, kyllä tämä internet on tässäkin
suhteessa hieno..Sitten olen kateellinen niille,
jotka osaavat todella upeasti käyttää tätä...
minä olen kateellinen ihmisille, jotka osaavat
jättää aiheettoman kritiikin ja kateuden
ilmaukset omaan arvoonsa ja keskittyä
positiivisin mielin kuitenkin tehtäviinsä
kaikesta kateudesta huolimatta.
tai ehkä parempi sana olisi että ihailen suuresti
ja haluaisin itsekin sellaisen luonteen.
valitettavasti olen kuitenkin hirveän herkkä
kaikelle kateudelle ja ilkeydelle, se saa minut
blokeeratuksi.
onko teillä neuvoja miten minusta tulisi enemmän
kateutta sietävä.
jaa, joku sanoi että jos tällaisia asioita
selvittää ne alkaa löyhkätä rikkihapolle.
no kyllähän ne keskitysleiritkin ja rasismikin
rikkihapolle löyhkää, mutta on tosi tärkeää että
ihmisen raadollisiakin puolia nostetaan
päivänvaloon.
olen lukenut, että kiitoksen antamisesta toiselle
pidättäytyminen on juuri sellaista kateutta jolla
vahingoittaa toista eniten.
kiitos ja tunnustushan ovat juuri niitä asioita
joita haluaa eniten juuri läheisimmiltään eli
itselleen tärkeiltä ihmisiltä.
jokainen tietää tämän ja siksi tunnustuksen
antamatta jättäminen tuottaa tuskaa sille, jolta
se evätään.
se on sitä psyykkisen väkivallan käyttöä, joka
johtuu niin juuri - kateudesta!
ja tällaiseen meidän lähimpämme syyllistyvät
aivan tahallisesti kateuden riivaamina.
jokainen tietänee miltä se tuntuu.
niin ja minä olen lukenut, että henkilö joka aina
kiirehtii ikävien juorujen ja asioitten kanssa
luoksesi ei ole ystäväsi.
hän on sinulle kateellinen ja tahtoo heikentää
sinun energiaasi ja menestymistäsi.
usein ihminen hädässä kuuntelee ja turvautuu
tällaisiin henkilöön, ja joutuu kiduttajansa
helmaan.
varokaa tällaisi kateellisia pahanilmanlintuja.
minulla oli eräs opiskelukaveri, joka aina kun
pidin esitelmää tai annoin ideoita jonkun
työskentelyn yhteydessä, koko ajan haukotteli oli
välinpitämättömän oloinen ja huokaili ja jopa
pyöritteli silmiäänkin.
hän muutoinkin laittoi keppejä rattaisiin minun
suhteeni jos vain pystyi.
minulla oli opiskelutulokset ilmeisesti sitä
luokkaa, nohon hän itse yritti yltää, mutta
häneltä puuttui pitkäjännitteisyyttä ja tarmoa.
huomasin, että hänen käytöksensä häiritsi minua
ja vei minulta monesti ilon onnistumisesta ja
joskus hän onnistui saamaan huomion aivan muualle
kuin pitämääni esitelmään.
oli helpotus kun sitten lukiessani alberonin,
italialaisen sosioloogiprofessorin
kirjaa:optimismi, pystyin tunnistamaan tällaisen
kateusilmiön. Hän kutsuu tällaista
henkilöä:häiritsijäksi.
tarkoituksena onkin heikentää kilpailijaa ja
vahingoitta hänen energiaansa.
onhan se kiva tietää, ettei ollut luulotautinen,
mutta alberoni ei hänkään kerro miten saa
tuollaisen käytöksen loppumaan.
ja aika työlästä häiritseminen on jos sitä
riittää vuositolkulla.
Minullakin on tuo kirja hyllyssä, muka luettu, en
muista juuri mitään, otan iltalukemiseksi.
luitko alberonin optimismi-kirjan???
mitäs olit mieltä????
sitä kirjaa, harmi! Mutta muistikuva on, että
siinä kyllä hienosti asiaa tutkaillaan, mutta
mikä A:n ehdotus tai vinkki vapautua.. tai itse
vaikuttaa toisten pulmaan on aika hämärän
peitossa. Kyllä asioihin paneutuneet ihmiset
avaavat näkökulmia, mutta saattaa mennä
pieleenkin jos omaksuu liiaksi ohjeita... No,
tämä ei ole paljon mitään, sori. Asia on
mielessä.. Haa, löytyi! Muistin, että siinä oli
kirkkaamman vihreät kannet, selaan, mitähän lie
alleviivaillutkin joskus! palaan
En ole lukenut, en ole tiennyt koko kirjasta,
olen kyllä pitänyt muista, hauska kun varottaa
opaskirjoista, kehottaa luottamaan älyllisiin
voimavaroihin..vilkuilen tässä kateutta. Että
siitä irtipääsemiseksi, siis jonkun itseä
kadehtivan olotilan helpottamiseksi on luotava
jokin asia mikä yhdistää - näin ymmärrän.
Kadehtijaa rohkaistava huomaamatta oivaltamaan,
että kohde ei ole vihollinen ja kade saattaa
huomata, että hän liioitteli toisen 'onnea'..
Kirjastossa kurkistan optimismi-juttuun..
Alberoni: Kateellinen: Yksinäinen, jää kiinni
kateuteensa ja itsesääliin, jos alkaa sitä
itselleen jollakin tavalla oikeuttaa.. Jokin
yhteinen juttu pitäisi löytää, mutta mikä? Mutta
mistä yhteisyyden tunne? Alberoni sanoo, että
oman, ehkä toisenlaisen maailmankuvansa voi
ikäänkuin sulkeistaa, ihan järkeillen vain, että
tulisi yrittää asettua toisen asemaan. Jokin
laajempi yhteisöllinen arvopohja, johon eri
osapuolet kuuluvat. Hauska: Karnevaalit ja
jalkapallomatsit, hierakiat nurin,
toimintaa!!!..näitä ehdottaa. kade huomaa, ettei
tuo nyt niin vaarallinen vihollinen ollutkaan.
Kade saatava jotenkin toisten yhteyteen takaisin,
näin neuvoo, mutta on sitäkin mieltä, että pitää
suhtautua oppaisiin epäluuloisesti.
Yksilöllisyyden korostamista ei A kannata,
pitäisi keskittyä niihin asioihin mitä tekee..
Peräänkuuluttaa ikivanhaa kollektiivisuutta.
Riittien merkitys, niitten jälkeen kateus pysyy
poissa kauimmin..
Ei kehota 'rakastamaan kaikkia', ei ole
mahdollista... Kehottaa tyyneyteen niin onnen
kuin epäonnenkin suhteen.. Mutta mitä sitten kun
toinen vain 'kiemurtelee', osoittaa eleillä
mieltään ja vähättelee toisen tekemisiä. Ei kai
voi mennä toista neuvomaan.. työntäisi tämän
kirjan hänelle? Huh. Hän on ollut jostain
epävarma, jokin 'kurja' juttu on jo
unholassa.. 'Pulman alkuperää ei kannata hakea
lapsuudesta, tämä menetelmä johtaa vain kateuden
oikeutukseen kohti kostoa..
A puhuu täälläkin optimismista ja avoimuudesta
(minua vähän jo rassaa sana avoimuus..),
myönteinen elämänas, no niin. Kannatan toki
myönteistä asennetta.. Jos löytää jonkin yhteisen
kohteen, huomio pois itseistä -
A sanoo, että vihollisiaankin voi arvostaa ja
kunnioittaa.. mutta miten tällainen toimii, jos
ei ole yhteisä asiaa. Työhuone? Uudet verhot
yhdessä..hm.. en kyllä keksi..
Tätä kannatan: Kateellisen luonteen heikkoutta ei
voi korjata vetoamalla mielen hyvyyteen. moraali
on se mikä kehottaa noudattamaan järjen
kriteerejä. Vähän kalseaa, mutta ok..
Rawlsilta: on määriteltävä oikeudenmukaisuuden
perusta ilman, että ottaa huomioon osapuolten
asemaa, edes tietämättä onko itse kade vai joku
itselle kade. Toisen asemaan itsensä
sijoittaminen ja toinen omaan, ei saa arvioida
ennalta miltä tämä 'koe' (mielessä) tuntuu.
Toisenkin elämä on täynnä tuskaa,
ponnisteluja..Hän ansaitsee kunnioituksen, vaikka
on epämiellyttävä. (Ei ole tullut mieleen omassa
päässäni kyllä, itse häivyin yhdestä duunista,
oli aika tuskallista, mutta oliko se edes
kateutta, koin ylimielisyyttä, tölvimistä, mutta
kyllä siinä oli minussa jotakin sisäänpäin
kääntyneisyyttä, joka vain vahvistui, noidan
kehä. nyt kun ajattelen näitä ihmisiä, niin kyllä
se taisi olla sitä, että he oikeastaan olisivat
halunneet tutustua minuun, pyysivät kerran
kylään, esittelivät kotinsa)
Oma kademieli on Alberonin mielestä kuitenkin
suurempi uhka kuin toisen..Vaikka kade saattaa
ylistää keskinkertaisia suorituksiamme ja
tuhahtavat parhaimmalle, tekevät meistä
epävarmoja, niin tyyneyttä mieluummin.
Kateellinen on vaarassa ajautua yhä kauemmaksi
muista..
Ei ole helppoja ohjeita... Mutta ei huonojakaan
juuri..
Parasta A:n mielestä on kuitenkin keskittyä itse
työhön tehdä se niin hvyin kuin vai voi. Jos
menestyy niin tulisi suhtautua siihenkin kuin
ansaitsemattomaan lahjaan.. Tässä on jotakin,
mitä kannatan, kun vain pystyisi...
Tämmöisiä kirjoittelin. onkohan tässä mitään. Se
jäi vielä mieleen, että kateellinen on kuin
petetty rakastaja.. Mutta pitää päästä johonkin
uuteen alkuun..
Puhuu kilvoittelusta, esim tutkijat..jotkut..
Emme voi estää taivaan lintuja lentämästä päämme
yli. Voimme kuitenkin estää tekemästä niitä
pesäänsä päämme päälle, (olikohan saarnaajaa)
Jäytävä kateus on tappava tauti. Toisaalta ahneus
on kateutta jostakin päin katsellen. Jollei ole
ahne on vaikea olla kateellinenkaan.
Toisaalta terve kateus on väline muuttaa omia
elämänöloja tahtonsa suuntaan. Suuri osa
kehityksestä siis johtuu kateudesta.
Vielä pari vanhaa viisautta: Puolet on enemmän
kuin kaikki ja rikas ei ole se jolla on paljon
vaan se jolta puuttuu vähän.
että kehitys johtuisi kateudesta.
ei nyt sentään.
terve kilpailu ja voimienkoittelu on eriasia.
menestymisen halu ei edellytä että toivoisi
joltakin toiselta poi.
keateus on tuhoava voima, joka tahtoo toiselta
jotain pois, tuhota toisen lahjakkuuden, anastaa
menestyksen j n e.
olen kateellinen tyhmille ihmisille.
koska he pääsevät vähemmällä, kuovat sukkaa ja
hyräilevät kansanlauluja.
kaikki on heille itsestäänselvää.
päivät ovat tasapaksuja ja turvallisia.
eivät ajattele mitään sen enemmän, käyvät ehkä
vielä jossain hengellisissä kokouksissa
sunnuntaisin juomassa pullakahvit ja puhumassa
ilmoista.
leppoisaa.
olen myös kateellinen fundamentalistien
tyhmyydelle.
ajatella kun voisin olla niin yksinkertainen että
tyytyisin jonkun vanhan happaman kirjan
käsityksiin ja viisasteluihin.
aina kun joku alkaisi keskustelun napsauttasin
keskustelijaa jollain sopivalla raamatunkohdall
päähän tai joissakin maissa napsautetaan jopa
raamantun/koraanin avulla päät pois.
jo helpottus elämä.
olishan se yksinkertaista ja tyhmää, ja tyhmiä
kavereita riittäis vaikka millä mitalla, jotka
taputtelisivat selkään.
mutta niin helppoa, ei tarttis muuta ku
ulkoaopitusta kirjasta vetasta aina joku
tuomiopäivänpiruilu jos joku yrittäis
kyseenalaistaa mun raamatunlauseitten tulkinnan.
täytyy tunnustaa että olen kateellinen kaikille
joilla on antoisa seksielämä.
jos vain epäilenkin jotain sellaista alan
yhtäkkiä kuin pirun riivaamana saarnata heitä
tulijärveen ja ikuiseen tuliseen pätsiin.
koko ajan kun saarnaan seksistä on minulla
pakottava stondi.
mitä tehdä, jumalakaan ei enää kuuntele
rukouksiani.