vaikka ei ole tuomittu mistään".
- Tällaiset fiilikset voi olla monella sairaudesta kärsivällä.
Tässä valossa on vi*un mautonta että murhamiehet ja lastenraiskaajat pääsevät max. 15v. tuomioilla.
Muutenkin rikollisia paapotaan; "paloittelumurhasta tuomittu karkasi kun häntä vietiin pääsykokeisiin..." - Mitä helvettiä....!?!
Mikä oikeusoppineita vaivaa?
-Rikolliset nauravat teille. Ja, me muut häpeämme!!
Jos ei ole kanttia koventaa tuomioita, niin ryhtykää nypläämään pitsiä tms.
- Tällaiset fiilikset voi olla monella sairaudesta kärsivällä.
Tässä valossa on vi*un mautonta että murhamiehet ja lastenraiskaajat pääsevät max. 15v. tuomioilla.
Muutenkin rikollisia paapotaan; "paloittelumurhasta tuomittu karkasi kun häntä vietiin pääsykokeisiin..." - Mitä helvettiä....!?!
Mikä oikeusoppineita vaivaa?
-Rikolliset nauravat teille. Ja, me muut häpeämme!!
Jos ei ole kanttia koventaa tuomioita, niin ryhtykää nypläämään pitsiä tms.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jep. Ja olen huomannut, että rikolliset käyttävät esim häikäilemättömästi heille ilmaisia asianajajapalveluita (jotka ovat rehellistin ihmisten, siis uhrien maksukyvyn saavuttamattomissa) hyväkseen kiusatakseen, kostaakseen uhreilleen. Ja juristit ovat hengessä mukana! Täysin moraaliton ammatti! Raha ei haise.
Toisaalta vankilat maksavat kohtuuttomasti. Vankilapalvelut (rikoksenuusijoille) voisi ulkoistaa esim Venäjälle, Algeriaan, Nigeriaan tms. Eikä tietenkään mitään lomia enään.
Vankeinhoidon kustannuksiin on helppo ratkaisu; vankien työn teko.
(ei tarvitse mennä vanhaan pakkotyöhön - kompromisseja löytyy.)
Moni ihminen ei tee kovinkaan hohdokasta duunia, joten vankien pitäisi joutua samalla viivalle - ja rahat valtiolle. (ylläpitoa vastaan).
Eri asia mikäli henkilö on vielä tutkintavankeudessa. Tässä vaiheessa voidaan pitää vähemmän vankilaa muistuttavassa miljöössä.
(ehkä kotiaresti riittäisi).
Niin tai näin, mutta kustannukset saa alas mikäli tahtoa löytyy. Toki tarvitaan järkeäkin...
Nyt über- humanismi paapoo rikollisia verorahoilla, joille olisi tärkeämpiä käyttökohteita esim. terveydenhoidossa.
Rikosten uusijoille pitäisi olla progressiiviset tuomiot. Esim. Porvoon autokaistalla kolme ampunut mies pitäisi tuomita - aikuisten oikeaan - elinkautiseen. (jos olisi käytössä, niin kuolemantuomio).
Ei voi kun arvailla hänet vapauteen päästäneiden tahojen aatoksia. Ei kait sitä pahemmin voi tyriä.
- Oho! - Hei kaverit, se kundi jonka päästimme vapaaksi listi kolme lisää.
- No, sellaista sattuu.
- Poliisit tuovat sen takaisin.
Miten tyrinyt taho kompensoi uhrien läheisille menetyksistä ? Tekikö kukaan virhettä?
- Juridista vastuuta on helppo kärttää, kun on Valtion asialla.
Törkeän epäpätevää touhua. Nämä ihmiset saavat palkkansa valtiolta. Samojen ihmisten verorahoista joita heidän kuuluisi suojella em. kohtalolta.
Melko outoa touhua. Kuka ottaa vastuun? Ei ainakaan Sisäministeri.
(Suomessa sattuu ja tapahtuu, mutta päättäjät sen kun porskuttavat.)
"Vankeinhoidon kustannuksiin on helppo ratkaisu; vankien työn teko."
Valitettavasti nykyisin tuo on kaukana helposta ratkaisusta. Haluttoman, ammattitaidottoman, karkaushaluisen vangin työpanoksen (joka olisi edes hieman suurempi kuin työnjärjestelykustannukset) ottaminen on todella vaikeaa.
Poikkeusvankeja löytyy, mutta he eivät muutenkaan ole mikään ongelma.
Murhamiesten ja lastenraiskaajien paikka olisi avovankilan sijaan vankimielisairaalassa. He ovat mieleltään sairaita ja sairaina heitä tulisi myös kohdella.
Mitä tulee rikollisiin yleensä, niin suurimmat rikolliset ovat, ja myös pysyvät, vankiloiden ulkopuolella. Ajatellaan vaikka harmaassa taloudessa piileskeleviä rikollisia ja talousmafioosoja. Varsinkin viimeksimainituilla on valta-asemansa ja verkostonsa turvin mahdollisuus vaikuttaa niin lakien sisältöihin kuin itse rikollisuuden käsitteeseen. Ei siis ihme, että pienestä liikennerikkomuksesta rapsahtaa kovat sakot, mutta miljardien "kavaltamisesta" tulee tietyissä asemissa oleville kultaa ja kunniaa.
Rikollisuuden käsite on historiallisesti ja kulttuurillisesti muotoutunut. Joissain kulttuureissa näpistelijältä katkaistaan käsi, jonka saattaa katkaista pahimman luokan orjakauppias. Kumpihan noista mahtaa olla suurenpi rikollinen? Kotoisempi esimerkki: Ymmärtämätön lapsi näpistää tietoisesti kiskurihintaa pyytävältä kauppiaalta karkkipussin. Todennäköisesti lapsi on tässäkin tapauksessa tuomittu ikuisesti rikollisuuden nimen alle, mutta kauppias on vain tehnyt työtään.
Laki on luonnotonta sen tajuaa jokainen vaikka hyötyis siitä...
Kun puhutaan juridisista laeista, niin lakeja on ainakin kahdenlaisia, on auktoriteettien laatimat lait ja yhteisesti sovitut lakisäännökset. Auktoriteettien asettamat lait ovat usein ehdottomia, eikä niihin yleensä muut kuin auktoriteetti itse pysty vaikuttamaan kuin vallankumousten kautta. Sen sijaan kontraktualistisia tai sopimusperustaisia lakeja voidaan muuttaa tai jopa poistaa yhteisten sopimusten kautta ja niin myös tehdään. Mikäli edustuksellinen demokratia toimii, silloin vaaleilla valitut edustajat ovat avainasemassa lakeja säädettäessä. Kysymys onkin siitä, pystyvätkö edustajat avustajineen ja asiantuntijoineen toimimaan lakeja säätävinä eliminä. Historia on täynnä niin onnistumisia kuin epäonnistumisia tuossa tehtävässä