Jos ihmisen kloonaus onnistuu, onko kloonilla sielu? Kenen henki häneen asettuu?
Ihmisen kloonaus.
Topias
23755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kysyn vaan kun en näistä uskonasioista paljoa
tiedä. Jos kloonatulla ihmisellä ei ole omaa
sielua niin miksi identtisillä kaksosilla olisi
oma sielu molemmilla ?
Ajatelkaa,jos esm. Gerge Bush jr. kloonattaisiin.
En sen sielusta sano mitään,mutta järkeä ei
ainakaan ole siunaantunut.Mikä sielu oikeastaan
on.Missä se sijaitsee.Onko se vain
sähkökemiallisia reaktioita aivoissa,jotka
kuoltua lakkaavat.Energia muuttuu
palamiseksi/lahoamiseksi.Kuka senkin tietää.Missä
osassa aivoja sielu sijaitsee?Kun
esim.narkoosissa ihminen nukutetaan ei silloin
ole mitään tietoisutta,missä sielu silloin
lepää,koska herätessä ihminen on taas tietoinen.
Entä,kun tulee äkillinen sydänpysähdys,ja ihminen
elvytetään henkiin,missä sielu
majailee,silloin,kun ihminen on kliinisesti
kuollut?Joka näihin tietää vastauksen onkin
ratkaissut olemisen ongelman.
Jokainen ihminenhän, vaikkakin identtinen
kaksonen, on oma persoonansa. Persoonan
muodostumiseen on vaikuttanut lukemattomat mikro-
ja makroympäristön osat, ihmiset ja asiat. Perimä
on vain yksi osa persoonan ja ihmisyyden
muodostumista.
Eli voisiko sielukin muotoutua kasvun yhteydessä
kullekin erikseen? Tällöin klooneilla olisi
jokaisella oma sielunsa.
Entä vastasyntyneet, eikö heillä ole sielua,
koska kasvua tai kehitystä ei ole vielä ehtinyt
tapahtua? No, sielukin voisi olla 'lapsi' joka
kasvaa koko elämän ajan, muuttuu ja muokkautuu.
Millainen saman perimän omaavilla vauvoilla
sitten olisi tämä sielu, joka ei ole ehtinyt
kasvaa? Kenties sen kehitys onkin alkanut jo
kohdussa. Sillä hetkellä, kun aivot alkavat
toimia siten, että ne muodostavat jonkinlaisia
yhteyksiä, voisi sielukin ilmestyä sikiöön. Siitä
eteenpäin kaikki on kehitystä - kuukausia
kohdussa (jo sekunti on kehitystä ja muutosta).
Lisäksi kloonia ei koskaan voi kasvattaa
samanlaisissa olosuhteissa kuin alkuperäistä
ihmistä. Jo alkion ja sikiön kehitykseen
vaikuttaa kantavan äidin toiminta, elinympäristö-
ja tavat. Eli identtisesti kasvaminen ja
kasvattaminen on täysi mahdottomuus. Siten ei
sielukaan olisi koskaan samanlainen.
Spot: "Sillä hetkellä, kun aivot alkavat
toimia siten, että ne muodostavat jonkinlaisia
yhteyksiä, voisi sielukin ilmestyä sikiöön."
Jos miettii millä tavoin ymmärrämme tämän
ympäripyöreän sielukäsitteen ilmenemisen, voisi
helposti ajatella että sielu (=tajunta,
ajatteluun kykeneminen) on juuri tämä aivosolujen
välille muodostuneiden kytkösten verkko. Aivot
(=kudos) muodostavat koko elämän ajan uusia
kytköksiä, samalla kuin vanhoja katkeaa. Elämän
alkuvaiheessa voisi olettaa tämän kasvun olevan
tiuhempaa. Sielullinen kehittyminen, asioiden
laajempi ymmärtäminen voisi siis olla tämän
seurausta.
Jos ihmisen sydän pysähtyy (vaikkapa
tapaturmassa), ja sielu (tajunta) häviää
hetkeksi, kytkökset ovat silti tallella (ei liian
pitkää hapenpuutetta aivoissa), ja siten sielu
alkaa jälleen sydämmen toiminnan myötä ilmetä.
En ole asiantuntia alalla, mutta tämä on
henkilökohtainen näkemykseni asiasta.
En tarkoittanut yhdistää ajatusleikissäni sielua
aivoihin ja tajuntaan, vaan että ne ilmenevät
samaan aikaan, mutta erillisinä.
Niistä voisi tulla hyviä sotureita ilman
sieluakin.
Jep, jep. Tää onkin yx ihmisen elämän suurimpia
mysteereitä! Mun mielest ihmisen sielu on vaan
ihmisen itselleen, omaa ajatteluu helpottamaan
luoma "apukäsite", eräänlainen yksinkertaistettu
nimitys mm. sille, et ihminen tajuaa
olemassaolonsa ja hahmottaa ympärillään olevaa
maailmaa. Ihmisen ongelmat alkaa siit, ku se
kokee olevansa erillinen olento jota ympäristö
uhkaa ja toisaalta ku se huomaa et se voi hyötyy
myös siit ympäristöstä. Lisäks sitä sotkee
entistä enemmän, jos se rupee funtsiin sitä mikä
sen tekosist on "oikeeta" ja mikä "väärää". Totta
kai kaikki tää on seuraust vanhempien, frendien,
koulun ym. ym. "ohjauksest" ja vaikutuksest.
Pitääkseen oman pikku boltzins (=pää) kasas se
rupee tekeen kaikenmoisii sääntöi, joist
jotkut "jalostuu" uskonnoix asti. Mut takasi
pääkysymykseen - ihminen on miljoonien ja taas
miljoonien solujen muodostama "yhteisö" jos ne
solut elää enemmän tai vähemmän symbioosis
toistens kaa tietyn ajan. Joidenkin solujen
toiminnan yhteisvaikutuksena ihmiseen eli siis
yksilöön nyt vaan muodostuu oman itsensä tajunta
joka on erillinen ja ainutkertainen pelkästään
sitä yksilöö koskeva jutzka. Näin ollen joka
yksilö on oma yksilöns ja joka yksilöl on
oma "sielunsa". Mun mielest se "sielu" on
ainutkertainen, erillinen, ja erilainen - joka
ihmisel ja myös eläimil omanlaisensa, ehkä jopa
kasveillaki - mene ja tiedä. Onko sit ihminen
jonkin "korkeamman voiman" luoma ja miten ihmisen
tulis moraalisesti käyttäytyy - se on sit aivan
eri jutzka se...
No mieti jos kehitettäisiin laite jolla
voitaisiin kopioida ihminen 1:1, atomi atomilta.
jos sinut kopioitaisiin,niin kopiosi olisi
olemukseltaan ja ajatukseltaan identtinen.
Tietäisi ja tuntisi samoin kuin sinä.
Mistä kopio tietäisi olevansa kopio?
Mielenkiintoista todellakin! Mun mielestäni
nykyisessä kloonauksessa "kopioidaan" ihmisen DNA
eli tavallaan "rakennuspiirrustus", missä ihminen
rakennetaan uudelleen "saman kaavan" mukaan, ihan
samalla tavalla kuin taloja rakennetaan samojen
piirrustuksen mukaisesti. Eli lopputuloksena on
aivan samalta näyttävät ihmiset, jotka lisäksi
toimisivatkin hämmästyttävän samanmukaisesti
aivan kuin identtiset kaksoset. Kuitenkin
kloonatutkin ihmiset ovat eri yksilöitä ihan
samalla tavalla kuten kaikki muutkin ihmiset.
Tietenkin mielenkiintoinen juttu on se, että onko
mahdollista joskus tulevaisuudessa "monistaa"
atomeja ja molekyylejä tarkoittamallasi tavalla
ja miettiä mikä silloin olisi lopputulos.
Kuin alkuperäisellä ihmisellä.Voivatko muistot ja
tunteet kloonautua.Eikö tunne ole aina tilapäinen
esim.adrenaliinihyöky,joka laantuu,kun aiheuttaja
poistuu.Miten nämä voivat vaikuttaa klooniin,jos
aivojen aineenvaihduntaa ei voi toistaa kloonille.
aika ottaa esille myös kerran pohtimani ajatus
muistin periytymisestä alkuihmisiltä ja esi-
isiltämme jokaisen dna:n mukana - luulin
keksineeni idean itse mutta sitten luin että
herra Jung oli ideoinut samaa (sinnepäin ainakin)
ja perustellutkin sen ehkä hieman ;-) paremmin..
Eli periaatteessa kaikkien aiemmin eläneiden
ihmisten muistot ovat MEIDÄN aivoissamme. Ne
voivat nousta sieltä mm. hypnoosissa.
Mielipiteitä?
Eipä se ole mahdollista ihmisellä, ainakin
tutkimukset osoittavat niin...
Mutta geneettistä muistia esiintyy
yksinkertaisimmilla eliöillä kuten
sukkulamadoilla. Madot 'oppivat' karttamaan
tiettyä happoa. Kun madot tapettiin, silvottiin
ja syötettiin lajikumppaneilleen, periytyi
varovaisuus, oppimista ei tarvittu.
Jotta moinen toimisi ihmisillä, se vaatisi sitä,
että perimä muuttuisi ratkaisevasti yhden
sukupolven aikana. Tämähän ei tietenkään ole
mahdollista, sillä evoluuttinen kehitys vie monia
kymmeniä tuhansia vuosia.
tuotanoin, eikös ihmisillä ole aivojensa keskellä
liskoaivot. eli jämät elikkoajoiltaan?
Ihmisen aivojen uloimmat osat ovat uusimmat
(isoaivokuori) ja sisemmällä on osia, jotka
hoitavat yksinkertaisempia tehtäviä.
miten se tähän liittyy?
en ole aivotutkija :) mikä tuli ehkä
selväksi..mutta ajattelin että siellä se
liskomuistissa olisi taltioituna kaikki hamasta
maalleryömimisestä asti kuin rompulle ikänään..
joo, jotenkin teoria ontuu
periytymisvaiheessa..että se muisti kopioituisi
tai taltioituisi sitten sikiöön.
saa nauraa ihan vapaasti.
No mutta miten ne tapahtumat/kokemukset/tiedot
nyt olisivat sinne taltioituneet?
Ja juuri siinähän se tyssää, kun pitäisi sikiöön
saada tieto siirtymään. (vaiko jo munasoluun ja
siittiöön, vai kulkeutuisivatko ne tiedot
napanuoran kautta sikiöön?)
Eli ei moinen geneettinen muisti ole mahdollista,
koska se tarkoittasi evoluutiota (geneettistä
perimän muuntumista) jossain mittakaavassa joka
sukupolven välillä.
Epäilyä on esiintynyt, että tällainen olisi
laittomuuden ihminen, eli antikristus.
Höpö höpö! Tommoset lausumat on jäänteitä
pimeältä keskiajalta - tai paremmin
ihmisen "sisäisestä jarrusta" kehitystä vastaan.
Toisilla ihmisillä kun on pelkästään ja aina vaan
jarrut päällä. Jos sitä menoo kaikki eläis,
kiikuttais kaikki viel puissaki ja syötäis
ruohoi.....
Monet muka-älyköt ja pinta-intellektuellit
kuvittelevat itsestänsä vaikka mitä. Luulevat
jopa ajattelevansa jo olevansa olemassa.
Kysehän on vain geeniviljelmästä josta itse
farmari saattaa jopa käyttää nimeä,ihminen.
Niin monimutkainenko rakenne olisi sattumalta
syntynyt? Tuhansia molekyylejä käsittävä
kaksoiskierreketju, joka antaa tiedon, kuinka
esim, käsi rakentuu ja koska. Mainitsin sanan
- tieto, joka tarkoittaa älyä ja suunnitelmaa.
entäpä sitten nuo geenien muutokset (mutatiot)
joista esim. mongoloidismi johtuu, tai muut
genettiset muutokset joiden aiheuttajina ovat mm.
thalidomini, rad.akt. säteily, yms.
Ei Raamatussa kielletä, etteikö geeneihin voisi
tulla muutoksia, koska siellä ei puhuta geeneistä
mitään. Lajien kehityksestä ja niiden
muuttumisestakaan ei puhuta mitään. Kaikki
ihmisetkin olisivat saman näköisiä, ellei geenit
olisi erilaisia kaikilla.
sen sanoit. Noissa kromosomeissa tapahtuneet
muutokset ovat varsin pieniä, ja kuitenkin niiden
lopullinen vaikutus on jo aivan ratkaisevaa
luokkaa, vaikka vain yksi tai muutama
kysityiskohta on muuttunut.
Jos muutos tapahtuisi yhtä suurena toisessa
kohdassa seuraukset saattaisivat olla vähintäinkin
yhtä merkityksellisiä, mutta johonkin
toiseensuuntaan.