Tällä palstalla paljon väännetään kättä sodan kulusta ja niistä "romahduksista" mitä muka Suomen rintamalla oikein tapahtui, syytetään sodanjohtoa epäpätevyydestä jne...
Sodan johtamisessa on kyse kahdesta eri asiasta, eli itse sotatoimien johtamisesta ja sodan johtamisesta, jälkimmäinen pitää sisällään myös poliittiset manooverit mitä ehkä on tehty.
Sotatoimien kannalta "Kannaksen läpijuoksu" näyttää sotatoimena katastrofaalisen epäonnistuneelta, tosiasia vaan on että sodanjohtamisen kannalta ja sodan käynnin kannalta asia ei ole lainkaan näin.
Nimittäin Suomi pyysy keväällä N-liitolta aselepoa ja kysyi aselevon ehtoja samalla, Suomi ei enää tässä vaiheessa esittänyt N-liitolla mitään aluevaatimuksia, eli aselepoa pyydettiin 1940 solmitun rajan pohjalta.
Tämä oli sitä ns sodanjohtamista, eli selviteltiin eri vaihtoehtoja mitä on jäljellä, Saksan tappio oli selvä ja jotenkin piti välttää sama kohtalo, mikä odotti Saksaa.
Eli lyhyesti, Suomi ilmoitti keväällä 1944 aselepoa pyytäessään, että se luopuu valtaamistaan alueista ja aluevaatimuksista, joten kaikki vallatut alueet palautuu silloin takaisin N-liitolle.
Nyt kun tullaan itse sotatoimiin, niin eihän ole mitään järkeä taistella verisesti alueista jotka luovuettaan pois, heti kun aselepo saadaan voimaan.
Mutta ei möskään pidä antaa lisäalueita, eli armeija piti sada vedettä varsin rivakasti nykyisen raan tuntumaan ja mahdollisimman taistelukykyisenä.
Torjuntataisteluissa sitten syötiin puna-armeijan yhtymien voimat, kalusto ja kyky jatkaa sotaa, ilman mittavia lisäreservejä, tämä oli ensiarvoisen tärkeää, kun piti laittaa välit poikki Saksalaisten kanssa, olisi ollut erittäin vaarallista jättää puna-armeija selustaan valmiina ja taistelukykisenä, kun sota alkaa Saksalaisia vastaan pohjoisessa.
Sodan johtamisen ja sotatoimien johtamisen kannalta, Suomi toimi jotakuinkin oikein ja teki oikeita päätöksiä, ne mahdollistivat sen, että laillinen yhteiskuntajärjestys säilyi ja itsenäisyys varmistettiin, varsin epävakaalla hetkellä.
Sodan johtaminen
40
144
Vastaukset
- nytkyllä ja ilman.
Voi herran pieksut....Suomi luopuu valtaamistaan alueista ja alue vaatimuksista.
Joku vielä viittii tänäpäivänä kirjoittaa tollasta soopaa.
kyllä se perääntyminen oli kaaosta ja valtavaa paniikkia aivan viipurin pohjoispuolelle asti.
Sodanjohto ja johtajat varmisteli kuljetuksia itselleen ja läheisilleen pohjanlahden yli.
Esikunnissa ja upseerien majapaikoissa oli 2,5v ryypätty ja rellestetty aivan kuin sotaa ei olisikaan.
v.44 suomem armeijassa on yksi toisen maailmansodan suurimmista epäonnistumista mitä koko sota pitää sisällään.- 10+5
Kumma juttu, että tuossa valtavassa paniikissa kuitenkin käytiin ankarat puolustustaistelut Siiranmäessa ja Kuuterselässä ja aiheutettiin venäläisille suuria tappioita. On puhdasta idioottimaisuutta väittää, että näin pienen maan selviytyminen itsenäisenä moisesta kamppailusta olisi "yksi toisen maailmansodan suurimmmista epäonnistumisista". Kyllä se epäonnistuminen oli valtavilla resursseilla hyökänneen suurvallan puolella!
- näin se meni
En sanoisi tapahtumaa epäonnistumiseksi, ajatellaampa asiaa Venäläisten ja Stalinin kannalta, Suomi tiedusteli aselevon ehtoja, eli Stalin tiesi saavansa kaiken takaisin koska aselepo solmittaisiin Moskovan trauhan 1940 rajojen pohjalta.
No mitä Stalin vastasi, se asetti sellaiset ehdot, joihin Suomi ei voinut suostua, eli Stalin oli saanut omilta kenraaleiltaan sellaisen tiedon, että Suomi vallataan varsin helposti, muutenhan se olisi suostunut aselepoon Moskovan rauhan 1940 rajojen pohjalta.
Miten sitten kävi, torjuntataisteluissa Stalin sai sen alueen, minkä Suomi oli luvannut luovuttaa muutenkin, ilman laukaustakaan, Stalin oli turhaa tuhlannut aikaa ja käyttänyt ehkä puoli miljoonaa miestä, taisteluissa jotka se olisi saanut jokatapauksessa, koska Suomi oli itse tiedustellut aselevon ehtoja ja viestittänyt näin, että se on halukas irtautumaan sodasta.
Stalinin silmissä puna-armeija ei pystynyt lunastamaan lupaustaan, eli epäonnistui annetun tehtävän saavuttamisessa. Suomen armeija taas täytti tehtävänsä, eli pysäytti vihollisen hyökkäyksen ja näinollen tie avautui aselevolle ja sodasta irtaantumiselle.
Nopea ja sekasortoinen perääntyminen sujui kumminkin hallitusti, taisteluja käytiin ja sotatoimille saatiin syvyyttä, jolloin puna-armeijan joukot myös venyivät liian surelle alueelle, ehkä tilanne oli paljon paremmin hallinnassa, kuin jälkikäteen on annettu ymmärtää.
- Pieksupötyä sinulta
Suomi vastasi kieltävästi NL:n rauhanehtoihin huhtikuussa -44. Suurhyökkäyksen alettua niitä varovasti tiedusteltiin uudelleen. Vastaus oli: ehdoton antautuminen.
Perääntymiseessä oli kaaostakin, mutta periaatteessa joukot olivat koko ajan kohtajien käsissä ja ryhmittyivät aina uudelleen taisteluun. Poikkeuksetta KAIKKI JOUKOT.
"Sodanjohto ja johtajat varmisteli kuljetuksia itselleen ja läheisilleen pohjanlahden yli"
Kysyisin todisteita, mutta eihän niitä ole.
Vuonna -44 torjuttiin maan valtaus ja ehdoton antautuminen, Siitä oli valmiit ohjeet NL:ssa.
Itsenäisyys säilyi.Stallareita se pännii ikuisesti. - upseerit "eteen"
Joukot oli hajallaan pitkin kannaksen metsiä ja lampia.
Johtajat oli paniikissa koska huolto hajosi ja jäi jälkeen.
Upseerit oli tottunut kulkemaan autoissa ja hevoskyydeissä.Nämä rapakuntoiset upseerit joutui jalkautumaan ja pyrkivät kulkemaan kerrankin "edessä" mutta vaan perääntymisvaiheessa.kun fyysinen kunto romahti,romahti myös henkinen kantti ja joukot oli oman onnensa ja omien päätäksiensä varassa. - Höpöhöpö!!!
Ilman upseereita joukko oli tuhoon tuomittu. Pätevien upseerien johtaessa taisteltiin tehokkaasti. Jos upseerit kaatuivat, oli usein seurauksena joukon hajoaminen. Ilman upseereita miehet olivat avuttomia.
Torjuntavoitot saavutettiin upseerien johdolla la sotureiden taistelulla.
Pänniikö noin pahasti? Stallariparka.- kumley
Aliupseereista nousi johtajia ja linjat rupesi pitämään viipurin pohjoispuolella itäkarjalasta tuotujen joukkojen ansiosta.
Väsähtäneet upseerit siirrettiin takalinjoille ja uudet johtajat sai taisteluhalun taas joukkoihin.
Valtava merkitys oli myös saksasta saatu ilmasota apu,sekä oman tykistön joka sai rauhassa ryhmittyä tali-ihantalan alueelle. - Vain upseerit
kumley kirjoitti:
Aliupseereista nousi johtajia ja linjat rupesi pitämään viipurin pohjoispuolella itäkarjalasta tuotujen joukkojen ansiosta.
Väsähtäneet upseerit siirrettiin takalinjoille ja uudet johtajat sai taisteluhalun taas joukkoihin.
Valtava merkitys oli myös saksasta saatu ilmasota apu,sekä oman tykistön joka sai rauhassa ryhmittyä tali-ihantalan alueelle.pystyivät johtamaan taisteluja. Parhaatkin aliupseerit vain näyttivät esimerkkiä,
Suomalaiset joukot suomalaisten upseerien johdolla ratkaisivat taistelut. Muu on pikkuperunoita. - kiiltonahka saappaat
Vain upseerit kirjoitti:
pystyivät johtamaan taisteluja. Parhaatkin aliupseerit vain näyttivät esimerkkiä,
Suomalaiset joukot suomalaisten upseerien johdolla ratkaisivat taistelut. Muu on pikkuperunoita.Upseereissa oli paljon täysin kykenemättömiä johtajia,varusmiespalveluksen suorittaneita reserviläisiä.
Ei mitään kokemusta johtamisesta,tämän takia monen kohtalo oli luoti omilta. - 5+17
kiiltonahka saappaat kirjoitti:
Upseereissa oli paljon täysin kykenemättömiä johtajia,varusmiespalveluksen suorittaneita reserviläisiä.
Ei mitään kokemusta johtamisesta,tämän takia monen kohtalo oli luoti omilta.Aika kummallista, että maalaat miehistöstä murhaajia. Samalla tavalla täysin kykenemättömiä muuten se miehistökin oli. Eivät hekään mitään ammattisotilaita olleet.
- takaportaikko
5+17 kirjoitti:
Aika kummallista, että maalaat miehistöstä murhaajia. Samalla tavalla täysin kykenemättömiä muuten se miehistökin oli. Eivät hekään mitään ammattisotilaita olleet.
Ei täällä kai kukaan maalaa,tosiasiat on joskus kipeitä.
-valvontaupseerin päiväkirjat 1941-1944-. - 11+15
takaportaikko kirjoitti:
Ei täällä kai kukaan maalaa,tosiasiat on joskus kipeitä.
-valvontaupseerin päiväkirjat 1941-1944-.Eli suomalainen miehistö oli murhaajia. Luulin, että upseereita oli tarkoitus haukkua...
- Reserviupseerit
kiiltonahka saappaat kirjoitti:
Upseereissa oli paljon täysin kykenemättömiä johtajia,varusmiespalveluksen suorittaneita reserviläisiä.
Ei mitään kokemusta johtamisesta,tämän takia monen kohtalo oli luoti omilta.olivat huolella valikoituja varsumiesten parhaimmistosta. Monella oli sotakokemusta miehistössä taia aliupseerian.Johtamisen perusteet saattiin RUK:ssa. Käytäntö opetti loput. Johtamistahan harjloiteltiin joka päivä.
Huomattava osa suoritti rintamaupseerikurssin tai kouluttajakurssin.
"Upseereissa oli paljon täysin kykenemättömiä johtajia,varusmiespalveluksen suorittaneita reserviläisiä."
"Ei mitään kokemusta johtamisesta,tämän takia monen kohtalo oli luoti omilta. "
Aika paksu vale jopa tällä palstalla. - näin se meni
Reserviupseerit kirjoitti:
olivat huolella valikoituja varsumiesten parhaimmistosta. Monella oli sotakokemusta miehistössä taia aliupseerian.Johtamisen perusteet saattiin RUK:ssa. Käytäntö opetti loput. Johtamistahan harjloiteltiin joka päivä.
Huomattava osa suoritti rintamaupseerikurssin tai kouluttajakurssin.
"Upseereissa oli paljon täysin kykenemättömiä johtajia,varusmiespalveluksen suorittaneita reserviläisiä."
"Ei mitään kokemusta johtamisesta,tämän takia monen kohtalo oli luoti omilta. "
Aika paksu vale jopa tällä palstalla.Eiköhän kesällä 1944 ollut jo kokemusta upseereilla jo ihan riittävästi ja lisää tuli kesän aikana ...
Talvisodassa ehkä oli toisin, mutta tilanne korjaantui sodan ja aktiivisen kouluttamisen myötä, itseasiassa koko jatkosodan ajan niin upseereja kuin miehiäkin koulutettiin kokoajan. - Älä luule!
11+15 kirjoitti:
Eli suomalainen miehistö oli murhaajia. Luulin, että upseereita oli tarkoitus haukkua...
"Luulin, että upseereita oli tarkoitus haukkua..".
Onko upseereita joskus jollain muulla tavalla käsitelty?
- resv. KAPT.
paljon totta tossa.
mutta se että sodan johto ei voi mitenkään vaikuttaa kuoleman väsyneiden joukkojen ja yksittäisten miesten psykolookiseen tilaan.
koska rauta oli loppu ja nikkeli meni saksaan ja liha oli kaikki käytössä.
ryssät lyötiin kaikkialla vuoden -40 rajojen taakse mikä kertoo siitä totuudesta että ensin purnattiin ja sitten toimittiin.
sotatoimen kannalta tärkein on joukkueen johtaja ei suinkaan rykmentin komentaja divisioonan komentajasta puhumattakaan.
sodan johtaja?????? wtf.
jos on 180miljoonainen kansa sodanjohtajan takanan niin sitten se merkitsee jos itse vaa haluu, kai nyt jokainen tajuu sen.- Rateki
Nimenomaan JOHTAMINEN kusi jatkosodassa. Nyt ei hyökkäysvaiheen jälkeen proaktiivisesti johdettu, ainoastaan reagoitiin. Johtaminen olisi edellyttänyt selkeää yhteistä näkemystä johon hyökkäysvaiheen jälkeen pyritään, viimeistään siinä vaiheessa kun nähtiin että asermasota alkaa pitkittyä. Nyt oltiin ja köllöteltiin toivoen parasta eikä edes peläten pahinta ja siihen valmistautuen. Sitten kun skeida osui tuulettiimeen alettiin taas reagoida paniikissa.
- näin se vaan meni
Rateki kirjoitti:
Nimenomaan JOHTAMINEN kusi jatkosodassa. Nyt ei hyökkäysvaiheen jälkeen proaktiivisesti johdettu, ainoastaan reagoitiin. Johtaminen olisi edellyttänyt selkeää yhteistä näkemystä johon hyökkäysvaiheen jälkeen pyritään, viimeistään siinä vaiheessa kun nähtiin että asermasota alkaa pitkittyä. Nyt oltiin ja köllöteltiin toivoen parasta eikä edes peläten pahinta ja siihen valmistautuen. Sitten kun skeida osui tuulettiimeen alettiin taas reagoida paniikissa.
Höpöhöpö, jatkosodan asemasotavaihe alkoi, kun Saksa ei päässyt niihin tavoitteisiin, mitä oli asetettu, tilanne ei myöhemmin muuttunut ja Suomi alkoi valmistautua sodan seuraavaan vaiheeseen.
Siinä vaiheessa oletettiin yleisesti Suomen sodanjohdossa, että sota päättyy yleiseen rauhankonferensiin, kuten päättyi ensimmäinen maailmansota.
Samalla Suomi varusti ja aseisti itseään, Turkuun rakennetiin omat ammustehtaan ja Saksasta saattiin uusia aseita, kuten sinkoja, joukkoja myös koulutettiin.
Sodan loppu oli kummin erillainen kuin oli oletettu ja siihen piti reagoida, eli sodasta piti irtautua jossakin vaiheessa, tämän vaiheen ajoitus oli ratkaisevan tärkeä, itseasiassa Suomi oli ainoa Saksan liittolaisista joka pystyi sodasta irtautumaan, kaikki muut pyrkijät joutuivat joko Saksan miehittämiksi tai N-liiton valtaamiksi.
Tottakai voidaan todeta, että rintama romahti kesällä 1944, mutta mikä oleellinen merkitys sillä oli, kun oli jo päätetty luopua kyseistä alueesta ja aluevaatimuksista, sillä aselepoa pyydettiin Moskovan 1940 rajojen pohjalta keväällä 1944. - Ei nyt sentään!
näin se vaan meni kirjoitti:
Höpöhöpö, jatkosodan asemasotavaihe alkoi, kun Saksa ei päässyt niihin tavoitteisiin, mitä oli asetettu, tilanne ei myöhemmin muuttunut ja Suomi alkoi valmistautua sodan seuraavaan vaiheeseen.
Siinä vaiheessa oletettiin yleisesti Suomen sodanjohdossa, että sota päättyy yleiseen rauhankonferensiin, kuten päättyi ensimmäinen maailmansota.
Samalla Suomi varusti ja aseisti itseään, Turkuun rakennetiin omat ammustehtaan ja Saksasta saattiin uusia aseita, kuten sinkoja, joukkoja myös koulutettiin.
Sodan loppu oli kummin erillainen kuin oli oletettu ja siihen piti reagoida, eli sodasta piti irtautua jossakin vaiheessa, tämän vaiheen ajoitus oli ratkaisevan tärkeä, itseasiassa Suomi oli ainoa Saksan liittolaisista joka pystyi sodasta irtautumaan, kaikki muut pyrkijät joutuivat joko Saksan miehittämiksi tai N-liiton valtaamiksi.
Tottakai voidaan todeta, että rintama romahti kesällä 1944, mutta mikä oleellinen merkitys sillä oli, kun oli jo päätetty luopua kyseistä alueesta ja aluevaatimuksista, sillä aselepoa pyydettiin Moskovan 1940 rajojen pohjalta keväällä 1944."sillä aselepoa pyydettiin Moskovan 1940 rajojen pohjalta keväällä 1944. "
Suomi esitti rauhansopimuksen pohjaksi Tarton rauhan rajoja. NL ei tinkinyt hiukkaakaan Moskovan rauhasta. Suomi hylkäsi ehdot. Siitähän se viimeisin revohka lähti. - 2+20
Rateki kirjoitti:
Nimenomaan JOHTAMINEN kusi jatkosodassa. Nyt ei hyökkäysvaiheen jälkeen proaktiivisesti johdettu, ainoastaan reagoitiin. Johtaminen olisi edellyttänyt selkeää yhteistä näkemystä johon hyökkäysvaiheen jälkeen pyritään, viimeistään siinä vaiheessa kun nähtiin että asermasota alkaa pitkittyä. Nyt oltiin ja köllöteltiin toivoen parasta eikä edes peläten pahinta ja siihen valmistautuen. Sitten kun skeida osui tuulettiimeen alettiin taas reagoida paniikissa.
Voitko kertoa miten asemasodassa toimitaan proaktiivisesti? Miten asemasodassa pidetään aloite käsissä? Asemasodan luonteeseen kuuluu tietty passiivisuus. Saksan menestyksen vuoksi mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ei olisi ollut, vaikka niihin olisi ollut resurssejakin. Vai höpisetkö taas tapasi mukaan läpiä päähäsi asioista, joista et tajua mitään? Siltä vaikuttaa.
- Rateki
2+20 kirjoitti:
Voitko kertoa miten asemasodassa toimitaan proaktiivisesti? Miten asemasodassa pidetään aloite käsissä? Asemasodan luonteeseen kuuluu tietty passiivisuus. Saksan menestyksen vuoksi mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ei olisi ollut, vaikka niihin olisi ollut resurssejakin. Vai höpisetkö taas tapasi mukaan läpiä päähäsi asioista, joista et tajua mitään? Siltä vaikuttaa.
Linnoittamalla, kouluttamalla, varustamalla, psyykkaamalla, suunnittelemalla, politikoimalla. Nyt kaikki tämä unohdettiin ja uinahdettiin täysin, uskoen suureen rauhankonferenssiin, ihmeeseen, johonkin muuhun tai ei mihinkään. Telttamajoituksesta sentään päästiin korsuihin mutta asemat jäivät suurelta osin siihen kuntoon missä ne -41 lopussa olivat. Valkeasaaressa kirjallisuuden mukaan suuri osa juoksuhaudoista oli pengertämättömiä, lähinnä poteroita. Resurssit pantiin toissijaiseen, kuten korsuarkkitehtuuriin, tai jo lähtökohtaisesti väärään paikkaan toteutettuihin linnakkeisiin. Ylimalkaan toimittiin satunnaisesti ilman johtamisotetta, toiminta oli yksittäisten komentajien aloitteellisuuden ja tarmon varassa, keskitettyä johtoa ei käytännössä ollut.
- 19+4
Rateki kirjoitti:
Linnoittamalla, kouluttamalla, varustamalla, psyykkaamalla, suunnittelemalla, politikoimalla. Nyt kaikki tämä unohdettiin ja uinahdettiin täysin, uskoen suureen rauhankonferenssiin, ihmeeseen, johonkin muuhun tai ei mihinkään. Telttamajoituksesta sentään päästiin korsuihin mutta asemat jäivät suurelta osin siihen kuntoon missä ne -41 lopussa olivat. Valkeasaaressa kirjallisuuden mukaan suuri osa juoksuhaudoista oli pengertämättömiä, lähinnä poteroita. Resurssit pantiin toissijaiseen, kuten korsuarkkitehtuuriin, tai jo lähtökohtaisesti väärään paikkaan toteutettuihin linnakkeisiin. Ylimalkaan toimittiin satunnaisesti ilman johtamisotetta, toiminta oli yksittäisten komentajien aloitteellisuuden ja tarmon varassa, keskitettyä johtoa ei käytännössä ollut.
Etulinja oli vihollisen tulen alla. Ei siellä voitu mitään merkittävää tehdä. Linnoitteita rakennettiin VT-linjalla ja Laatokan pohjoispuolella. Oliko VT-linjan rakentaminen yksittäisen komentajan homma? Entä U-linja? Mitä teki päämajan linnoitusosasto?
- Aivan pötyä!!
Rateki kirjoitti:
Linnoittamalla, kouluttamalla, varustamalla, psyykkaamalla, suunnittelemalla, politikoimalla. Nyt kaikki tämä unohdettiin ja uinahdettiin täysin, uskoen suureen rauhankonferenssiin, ihmeeseen, johonkin muuhun tai ei mihinkään. Telttamajoituksesta sentään päästiin korsuihin mutta asemat jäivät suurelta osin siihen kuntoon missä ne -41 lopussa olivat. Valkeasaaressa kirjallisuuden mukaan suuri osa juoksuhaudoista oli pengertämättömiä, lähinnä poteroita. Resurssit pantiin toissijaiseen, kuten korsuarkkitehtuuriin, tai jo lähtökohtaisesti väärään paikkaan toteutettuihin linnakkeisiin. Ylimalkaan toimittiin satunnaisesti ilman johtamisotetta, toiminta oli yksittäisten komentajien aloitteellisuuden ja tarmon varassa, keskitettyä johtoa ei käytännössä ollut.
Rateki voisi hieman perehtyä asemasodasta tehtyihin tutkimuksiin. On turha keksiä juttuja omasta päästä.
Esimerkiksi kouluttaminen ja linnoittaminen oli hyvin laajaa.
Päämajan johtamisote oli tiukka, mikä johti kyllä byrokratian kasvamiseen. - Rateki
19+4 kirjoitti:
Etulinja oli vihollisen tulen alla. Ei siellä voitu mitään merkittävää tehdä. Linnoitteita rakennettiin VT-linjalla ja Laatokan pohjoispuolella. Oliko VT-linjan rakentaminen yksittäisen komentajan homma? Entä U-linja? Mitä teki päämajan linnoitusosasto?
Nimenomaan ei ollut yksittäisen komentajan vastuulla vaan olisi pitänyt johtaa. Käsittämätön päätös oli eritoten maaselän kannaksen valtavat linnoitustyöt, jossa suurin osa koko linnoituskapasiteetista uhrattiin alueelle jota ei (ainakaan vallalla olevan selityksen mukaan) ollut edes tarkoitus pitää vaan se vallattiin neuvotteluvaltiksi. Käsittämätön strateginen kömmähdys tehdä eräs Suomen suurimmista rakennustöistä alueelle josta oli tarkoitus joka tapauksessa muutaman vuoden päästä luopua. Eipä ihme että asiasta vaietaan aktiivisesti, taitavat ainoat kuvatkin asiasta olla julkaistu venäläisessä lehdistössä ja kirjallisuudessa. Entä kuinka ihmeessä ei voitu nähdä että Kannaksen rintaman puhkeaminen johtaa lähes välittömään saarrostusvaaraan jolloin Aunuksesta tulee luopua tai jäädä suurmottiin?
Heikkoa johtamista, olematonta strategista kyvykkyyttä. Reagointiin ja improvisointiin sentään kyettiin miten kuten, onneksi. - Älä myönnä mitään.
Aivan pötyä!! kirjoitti:
Rateki voisi hieman perehtyä asemasodasta tehtyihin tutkimuksiin. On turha keksiä juttuja omasta päästä.
Esimerkiksi kouluttaminen ja linnoittaminen oli hyvin laajaa.
Päämajan johtamisote oli tiukka, mikä johti kyllä byrokratian kasvamiseen.Byrokratiasta päätellen Suomen armeijalla on edessä uusi romahdus.
Sata everstiä ja neljäsataa everstiluutnanttia pyörittämässä papereita.
Pian me olemme samassa tilanteessa kuin Ruotsin karoliinit. Enemmän paperinpyörittäjiä kuin rivisotilaita. - 3+17
Rateki kirjoitti:
Nimenomaan ei ollut yksittäisen komentajan vastuulla vaan olisi pitänyt johtaa. Käsittämätön päätös oli eritoten maaselän kannaksen valtavat linnoitustyöt, jossa suurin osa koko linnoituskapasiteetista uhrattiin alueelle jota ei (ainakaan vallalla olevan selityksen mukaan) ollut edes tarkoitus pitää vaan se vallattiin neuvotteluvaltiksi. Käsittämätön strateginen kömmähdys tehdä eräs Suomen suurimmista rakennustöistä alueelle josta oli tarkoitus joka tapauksessa muutaman vuoden päästä luopua. Eipä ihme että asiasta vaietaan aktiivisesti, taitavat ainoat kuvatkin asiasta olla julkaistu venäläisessä lehdistössä ja kirjallisuudessa. Entä kuinka ihmeessä ei voitu nähdä että Kannaksen rintaman puhkeaminen johtaa lähes välittömään saarrostusvaaraan jolloin Aunuksesta tulee luopua tai jäädä suurmottiin?
Heikkoa johtamista, olematonta strategista kyvykkyyttä. Reagointiin ja improvisointiin sentään kyettiin miten kuten, onneksi.Mikä teillä komukoilla on aina pakko valehdella, että jostain asiasta vaietaan? Kyllähän nyt herran jumala kaikilla on tiedossa nuo linnoitustyöt. Miten sitä aluetta olisi voinut pitää panttina, jos sitä ei olisi voinut pitää ollenkaan? Senhän takia sitä linnoitettiin, että panttia ei otettaisi pois. No sitten oli lopulta pakko luopua, mutta sekin on helpompaa oivaltaa jälkikäteen. Jälkiviisaus on helpointa, kuten olet huomannutkin. Mitään välitöntä saarrostusvaaraa ei ollut. Pohjoiseen päin saartamaan pääsi vain Vuoksen yli. Ei onnistunut naapurin pojilta. Oletko ikinä katsonut karttaa? Tai historiankirjaa?
- resv. KAPT.
Rateki kirjoitti:
Linnoittamalla, kouluttamalla, varustamalla, psyykkaamalla, suunnittelemalla, politikoimalla. Nyt kaikki tämä unohdettiin ja uinahdettiin täysin, uskoen suureen rauhankonferenssiin, ihmeeseen, johonkin muuhun tai ei mihinkään. Telttamajoituksesta sentään päästiin korsuihin mutta asemat jäivät suurelta osin siihen kuntoon missä ne -41 lopussa olivat. Valkeasaaressa kirjallisuuden mukaan suuri osa juoksuhaudoista oli pengertämättömiä, lähinnä poteroita. Resurssit pantiin toissijaiseen, kuten korsuarkkitehtuuriin, tai jo lähtökohtaisesti väärään paikkaan toteutettuihin linnakkeisiin. Ylimalkaan toimittiin satunnaisesti ilman johtamisotetta, toiminta oli yksittäisten komentajien aloitteellisuuden ja tarmon varassa, keskitettyä johtoa ei käytännössä ollut.
JR58 oli linnoitus töissä............
helwetin hyvää työtä tekivätkin.
panssari divisioona oli kokoajan koulutuksessa.
miehet pääsi LOMILLE.
.
väärään paikkaan toteutettuihin linnakkeisiin....
tämä on mielenkiintoinen juttu, sillä elettiin vuotta -41 ja ennen sitä kun ne tehtiin
SIIS NIITÄ EI TEHTY SINUN TIETOSI POHJALTA, mikä on todella sääli.
resurssit pantiin toissijaiseen...
kyllä ry_ssät kaivoi tunneleita, mutta mutta mutta mikä olisi ollut ensisijainen.
telttamajoituksesta sentään päästiin korsuun...
kiitos jumalan,,,, mutta luuletko sen olleen yhen sunnuntain homma jota r_yssä varmaa tykeillään vaikeutti. - Rateki
3+17 kirjoitti:
Mikä teillä komukoilla on aina pakko valehdella, että jostain asiasta vaietaan? Kyllähän nyt herran jumala kaikilla on tiedossa nuo linnoitustyöt. Miten sitä aluetta olisi voinut pitää panttina, jos sitä ei olisi voinut pitää ollenkaan? Senhän takia sitä linnoitettiin, että panttia ei otettaisi pois. No sitten oli lopulta pakko luopua, mutta sekin on helpompaa oivaltaa jälkikäteen. Jälkiviisaus on helpointa, kuten olet huomannutkin. Mitään välitöntä saarrostusvaaraa ei ollut. Pohjoiseen päin saartamaan pääsi vain Vuoksen yli. Ei onnistunut naapurin pojilta. Oletko ikinä katsonut karttaa? Tai historiankirjaa?
Miksi hyökkäät keskustelijaa vastaan ja nimittelet, kykenemättä argumentoimaan oletuksiasi? Tosiasia on, ettei Maaselän linnoituksista ole Suomessa juurikaan keskusteltu, johtuen juuri valtavasta virhearviosta, tai pikemmin koko arviointikyvyn puutteesta, jonka asia armotta paljastaa. Sillä karu totuus on, että sekä vaivalla rakennetusta Aunuksen kenttälinnoitetusta asemasta että sen takana olleesta raskaasti linnoitetusta PSS-puolustuslinjasta luovuttiin taistelutta. Toisin kuin väität oli saarrostusuhka välitön ja vain Neuvostoilmavoimien päätös olla pommittamatta rautatieyhteyksiä pelasti katastrofilta. Syynä tähän oli strategisen kokonaistilanteen seuraamattomuus tai nähdyn kehityksen totaalinen ymmärryksen puute. Miten ihmeessä saattoi mennä ohi se kehitys että Saksa oli joutunut perääntymään jatkuvasti koko itärintaman mitalla jo Stalingradista alkaen, ennen kesän -44 suurhyökkäystä koko sen Pohjoinen armeijaryhmä oli jo lähes motissa Baltiassa ja Suomen Syvärin rintama oli koko itärintaman itäisin asema.
- Ei Suomessa koskaan
Rateki kirjoitti:
Miksi hyökkäät keskustelijaa vastaan ja nimittelet, kykenemättä argumentoimaan oletuksiasi? Tosiasia on, ettei Maaselän linnoituksista ole Suomessa juurikaan keskusteltu, johtuen juuri valtavasta virhearviosta, tai pikemmin koko arviointikyvyn puutteesta, jonka asia armotta paljastaa. Sillä karu totuus on, että sekä vaivalla rakennetusta Aunuksen kenttälinnoitetusta asemasta että sen takana olleesta raskaasti linnoitetusta PSS-puolustuslinjasta luovuttiin taistelutta. Toisin kuin väität oli saarrostusuhka välitön ja vain Neuvostoilmavoimien päätös olla pommittamatta rautatieyhteyksiä pelasti katastrofilta. Syynä tähän oli strategisen kokonaistilanteen seuraamattomuus tai nähdyn kehityksen totaalinen ymmärryksen puute. Miten ihmeessä saattoi mennä ohi se kehitys että Saksa oli joutunut perääntymään jatkuvasti koko itärintaman mitalla jo Stalingradista alkaen, ennen kesän -44 suurhyökkäystä koko sen Pohjoinen armeijaryhmä oli jo lähes motissa Baltiassa ja Suomen Syvärin rintama oli koko itärintaman itäisin asema.
mitään strategista kyvykkyyttä ole ollut, sillä se merkitsee johtajuutta ja meitä on aina johdettu ulkoapäin. Me nimenomaan olemme reagoijia, torjuntavoittojen kansa. Lukekaa nyt vaikka kansalliseepoksiamme: Veljekset pelastuivat Impivaarasta munasillaan pakkasessa juosten ja sudet persposkia näykkien. Koskelan Jussi säilytti torppansa nipinnapin, maailmanpoliriikan kehityksen ansiosta. Tuntemattomat tulivat maaliin hyvänä kakkosena. Kuten nähdään, ei kirjallisuutemmekaan kuvaa hyvin etukäteen harkitun oman toiminnan ja aloitekyvyn mukanaan tuomaa menestystä vaan tilanteisiin ajautumista ja niistä selviytymistä onnellisten yhteensattumien ja hampaat irvissä taistelun kautta.
- 5+5
Rateki kirjoitti:
Miksi hyökkäät keskustelijaa vastaan ja nimittelet, kykenemättä argumentoimaan oletuksiasi? Tosiasia on, ettei Maaselän linnoituksista ole Suomessa juurikaan keskusteltu, johtuen juuri valtavasta virhearviosta, tai pikemmin koko arviointikyvyn puutteesta, jonka asia armotta paljastaa. Sillä karu totuus on, että sekä vaivalla rakennetusta Aunuksen kenttälinnoitetusta asemasta että sen takana olleesta raskaasti linnoitetusta PSS-puolustuslinjasta luovuttiin taistelutta. Toisin kuin väität oli saarrostusuhka välitön ja vain Neuvostoilmavoimien päätös olla pommittamatta rautatieyhteyksiä pelasti katastrofilta. Syynä tähän oli strategisen kokonaistilanteen seuraamattomuus tai nähdyn kehityksen totaalinen ymmärryksen puute. Miten ihmeessä saattoi mennä ohi se kehitys että Saksa oli joutunut perääntymään jatkuvasti koko itärintaman mitalla jo Stalingradista alkaen, ennen kesän -44 suurhyökkäystä koko sen Pohjoinen armeijaryhmä oli jo lähes motissa Baltiassa ja Suomen Syvärin rintama oli koko itärintaman itäisin asema.
"Ei ole keskusteltu"? Kuka estää keskustelemasta? Kyllä tähän maahan kommareita mahtuu keskustelemaan, mutta eipä ole aihe heitäkään sitten kiinnostanut. Sotahistoria ei mitenkään vaikene näistä linnoitustöistä, mutta sellaisista linnoituksista, joita ei sotatoimissa ole käytetty, ei luonnollisesti kirjoiteta niin paljon kuin sotatoimissa käytetyistä linnoituksista. Vaietaanko mielestäsi Helsinkiä ympäröivistä I maailmansodan linnoituksista? Mikä salaliitto tähän liittyy?
"Välitön saarrostusuhka"? Mistä sinä tuon keksit? Vaikka venäläiset tosissaan yrittivät, he eivät päässeet päävoimillaan Vuoksen yli. Syväriltä vetäydyttiin, koska joukkoja jouduttiin siirtämään Kannakselle ja puolustautuminen jäljelle jäävillä voimilla ei ollut enää mahdollista. PSS-asemassa taisteltiin. U-asema pelasti maan. Mitä vielä?
Jos et osannut lukea argumenttejani, kertoo se sinun luetunymmärtämisen taidoistasi, ei argumenttien puutteesta. Minä hyökkään sinua vastaan henkilökohtaisesti, koska sinä jatkuvasti tuotat tänne asenteellista paskaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ainoa tarkoituksesi on solvata Suomen sodanaikaista johtoa. Uskoisin, että valehtelet tarkoituksella. Minä halveksin sinua ja sen takia hyökkään sinua vastaan. Tuliko selväksi? - Näin e vaan meni
Ei Suomessa koskaan kirjoitti:
mitään strategista kyvykkyyttä ole ollut, sillä se merkitsee johtajuutta ja meitä on aina johdettu ulkoapäin. Me nimenomaan olemme reagoijia, torjuntavoittojen kansa. Lukekaa nyt vaikka kansalliseepoksiamme: Veljekset pelastuivat Impivaarasta munasillaan pakkasessa juosten ja sudet persposkia näykkien. Koskelan Jussi säilytti torppansa nipinnapin, maailmanpoliriikan kehityksen ansiosta. Tuntemattomat tulivat maaliin hyvänä kakkosena. Kuten nähdään, ei kirjallisuutemmekaan kuvaa hyvin etukäteen harkitun oman toiminnan ja aloitekyvyn mukanaan tuomaa menestystä vaan tilanteisiin ajautumista ja niistä selviytymistä onnellisten yhteensattumien ja hampaat irvissä taistelun kautta.
Höpöhöpö, Suomella oli erittäin tarkka strateginen silmä jatkosodassa, alue joka alunperin oli tarkoitus ottaa haltuun, mös otettin haltuun ennätysajassa, Saksan omat aikataulut pettivät, eikä se pystynyt etenemään kuten oli sovittu.
Kun sota ei ratkennut 1941 syksyllä, niin tehtiin nopeasti päätelmät sen pitkittymisestä ja siirryttiin asemasotavaiheeseen, eli sataloudellisesti noin kolmas-osa joujoista kotiutettiin, jotta sodan jatkaminen taloudellisesti oli mahdollista, muuten olisi loppuneet rahat sodan käymiseen.
Tämähän on nimenomaan oikeaa sodanjohtamista, vaikka varsinaisia sotatoimia ei johdetakkaan niin näkyvästi, eli ymmärretään aikataulujen ja resurssien merkitys kokonaisuuden kannalta.
Myöhemmin sitten tuli muut tilanteen muutokset ja päätökset sodasta irtautumisesta, mikä sekin tehtiin varsin onnistuneesti, eli oikea-aikaisesti.
Myös armeijan taistelukyky oli silloin parhaimmillaan, mikä taas perustuu siihen, että asioita tehtiin oikein ennen varsinaisten torjuntataisteluiden alkamista, eli hommaan oli valmistauduttu silloin kun se piti tehdä. - Mamohorski
5+5 kirjoitti:
"Ei ole keskusteltu"? Kuka estää keskustelemasta? Kyllä tähän maahan kommareita mahtuu keskustelemaan, mutta eipä ole aihe heitäkään sitten kiinnostanut. Sotahistoria ei mitenkään vaikene näistä linnoitustöistä, mutta sellaisista linnoituksista, joita ei sotatoimissa ole käytetty, ei luonnollisesti kirjoiteta niin paljon kuin sotatoimissa käytetyistä linnoituksista. Vaietaanko mielestäsi Helsinkiä ympäröivistä I maailmansodan linnoituksista? Mikä salaliitto tähän liittyy?
"Välitön saarrostusuhka"? Mistä sinä tuon keksit? Vaikka venäläiset tosissaan yrittivät, he eivät päässeet päävoimillaan Vuoksen yli. Syväriltä vetäydyttiin, koska joukkoja jouduttiin siirtämään Kannakselle ja puolustautuminen jäljelle jäävillä voimilla ei ollut enää mahdollista. PSS-asemassa taisteltiin. U-asema pelasti maan. Mitä vielä?
Jos et osannut lukea argumenttejani, kertoo se sinun luetunymmärtämisen taidoistasi, ei argumenttien puutteesta. Minä hyökkään sinua vastaan henkilökohtaisesti, koska sinä jatkuvasti tuotat tänne asenteellista paskaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ainoa tarkoituksesi on solvata Suomen sodanaikaista johtoa. Uskoisin, että valehtelet tarkoituksella. Minä halveksin sinua ja sen takia hyökkään sinua vastaan. Tuliko selväksi?Tämä on kylläkin keskustelupalsta eikä sotahistorian väitöstilaisuus. Mielipiteenvapauskin taitaa jossain määrin vallita.
- Mun mielestä tää
Mamohorski kirjoitti:
Tämä on kylläkin keskustelupalsta eikä sotahistorian väitöstilaisuus. Mielipiteenvapauskin taitaa jossain määrin vallita.
Rateki on palstan parhaimmin asioista perillä oleva keskustelija.
- 18+14
Mamohorski kirjoitti:
Tämä on kylläkin keskustelupalsta eikä sotahistorian väitöstilaisuus. Mielipiteenvapauskin taitaa jossain määrin vallita.
Sun mielipitees ei kiinnosta tipan tippaa.
- Ei erikoista
Venäläiset vain tiedustelivat heikot kohdat, ja vastus oli vähäistä.
- Missä mahtoi
tuolla tavalla käydä?
- 6+15
Itsekö ne itsensä ampui...? Venäläisten tappiot n. 100.000 miestä.
- <zxcv"#
Paasikivi ei pyytänyt aselepoa keväällä 1944. Paasikiven valtuudet rajoituivat vain rauhanehtojen tunnusteluihin, ei hänelle oltu annettu mitään mandaattia tehdä sopimuksia.
- tää on kyllä hauska
"olisi ollut erittäin vaarallista jättää puna-armeija selustaan valmiina ja taistelukykisenä, kun sota alkaa Saksalaisia vastaan pohjoisessa."
Ei saatana =D . Et kai tosissasi luule, että SUomi tuhosi neuvostojoukot? Et taida tajuta, että NL:n käskystä Suomen asevoimat oli ajettu alas sodan jälkeen? Ne harvat sotavalmiit yksiköt olivat sakuja jahtaamassa Lapissa, muuten ei ollut mitään rauhanajan varuskuntia suurempaa toimintaa.
Sotaa käyvä ja runsaslukuinen puna-armeija oli kyllä valmiina 1944-1945, elä siitä huoli. Se, mikä ei ollut taistelukykyisenä oli Suomen rauhanajan valmiuteen käsketty varusväki. - Surullisissa
kantimissa oli sekä sodan- että sotatoimien johto. Oikeastaan mitään johtoa ei edes ollut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874048Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella242901No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452310- 341311
- 10899
- 131875
- 6864
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12811Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124756- 11750