Eilen marketissa kävelin miehen perässä ja hänen piti laittaa lompakko takataskuun, mutta ohi meni ja se putosi liukuoven auetessa maahan, eikä mies kuullut sen ääntä. No minä noukin lompsan ja kiirehdin miehen perään ulos ja huusin ,lompakkonne putosi. Mies kokeili takataskuaan ja huomas tilanteen, ja kun sen hänelle ojensin, tuli kauhea kiitosten tulva ja taputti minua olkapäälle. Olen elämäni aikana löytänyt vahan kaikkea, lompakoita kultasormuksia ym. Aina palauttanut omistajalle tai vienyt poliisiasemalle, johon meilläpäin löytötavarat toimitetaan. Autan vanhuksia kassien kannossa- avaan oven vanhuksille- näytän tuittupäisille autoilijijoille käsimerkillä, mene vaan on mulla aikaa seistä tässä suojatien vieressä odottelemassa- Huomautan ihmisille jos näiltä on esim. vyö takista putoamassa pois- Jos joku unohtaa ostoksiaan kaupan kassalle huudan perään tai vien hänelle ne. En ole ikinä varastanut mitään, paitsi kerran vahingossa, kun otin 2 iltista yhden sijaan. Annan bussissa aina vanhemmille ihmisille istuinpaikkani jos on täyttä. Lista on loputon jos kaikki tähän kirjaisin. Eilen illalla mietin olenko minä helvetin tyhmä vai onko tälläinen äärirehellisyys edes älykästä lainkaan. Kerran jouduin suojatiellä hauskaan tilanteeseen kun olin juuri aikonut mennä suojatielle, otin pakkia kun auto tuli niin kovaa paikalle etten voinutkaan lähteä vaan jäin odottamaan. Autoilija teki äkkijarrutuksen ja mulkoili minua tylysti. Näytin, että mene vaan. No kuski näytti minulle keskisormea ja teki sormillaan kävelylikkeitä, että kipitä nyt vain. No menin sitten yli, ja en ikinä ole nauranut niin helkkaristi kuin silloin kun koko korttelissa ei ollut kuin minä ja tuittupäinen autoilija. Onko liika rehellisyys enää hyve vai pelkkä vitsi. Olen hukannut itse kameran, pikku lompsan ja polkupyörän. Mitään en ole saanut takaisin. Olen jo 55 v. ja jatkan samaa rataa......... :)
MIES PUDOTTI LOMPAKON, MINÄ JUOKSIN PERÄÄN JA PALAUTIN SEN.
Kadonnut aikakausi
481138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Olen itse huomannut että pääsee vähemmällä mielipahalla, kun ei odota ihmisiltä kovin paljoa. Itsekkyys ON lisääntynyt. Tympääntyneen näköisiä mutukoita tuolla on kaupat täynnä. Ei niitä kannata miettiä. Monesti tulee kuitenkin positiivia ja rehellisiä yllätyksiä, sekä tapaa huippuhauskoja tyyppejä.
Itse kyllä pitäisin lompakon sisältämät rahat ja palauttaisin lompakon.Ehkä joskus kauan sitten rehellisyys ja rehtiys on perinyt maan,mutta ei enää tänäpäivänä.
Vahnukset ja köyhät ajetaan entistä enemmän kyykkyyn ja pahoinvointi lisääntyy yhteiskunnassamme,ei siinä ole enää aikaa ajatella muuta kuin omaa selviytymistä sen sijaan kuin tuottaa kiva mieli jollekkin ventovieraalle.
Toki olisi hienoa jos kaikki olisivat kuin sinä! Ehkä joskus,kun ollaan taas hyvinvointivaltio...
No toivottavasti hukkaat lompakkosi ja viimeiset sossurahas etkä saa edes lompsaasi takaisin. Terveisin rehti kansalainen.
Kerran löysin lompakon jossa oli 6 x 100 markkaa!
Omistaja kuvan perusteella intialainen, kiinalainen tms. tumma mulkku.
Rahat otin ja lompakko lensi roskapönttöön.
Suomen verorahoja olivat kuitenkin eli omani otin.
Sinulaisia P A S K O J A on Suomi pullolaan.
me ihmiset teemme hyvinvoinnin tai pahoinvoinnin. Jokainen voi parantaa maailmaa parantamalla itseään. Sinä siis pidät oikeutenasi varastaa, koska mielestäsi vanhukset ja köyhät ajetaan kyykkyyn? Tulet teoillasi lisäämään pahoinvointia, et edistämään kaipaamaasi hyvinvointia.
Onni oli äijällä ettei takana kävellyt MUSTALAISROSVO ROMANIASTA !!!!Se tuskin olisi lämiskää palauttanut.
Ja 99,9% suomalais-nuorista ei varmasti palauta.
Herranjestas mitä yleistämistä... Kyllä nuoristakin löytyy kunnon kansalaisia.
Todennäköisesti joku satunnainen ulkomaalainenkin palauttaisi kadonneen rahapussin ennemmin kuin joku tavallinen keskiverto suomlainen nuoren polven edustaja.
Kerran poikasena, joskus -70 luvulla vartioin yöllä eri kohteita stadin keskustassa. Yksi kohde oli Sokos jonka steissiä vastapäätä olevan sisäänkäynnin edestä löysin naisen laukun. Kaikki oli hujan hajan ja arvotavara viety mutta syystä tai toisesta läjästä löytyi omistajan kotiosoite. Keräsin kamat, paketoin ja vuoron päätyttyä vein postiin. Vajaan viikon päästä soi ovikello ja jokin lähetti ojensi minulle ruusun jossa oli kiitos ja lähettäjän etunimi. Kai siinä oli jotain tarpeellistakin siinä paketissa. Yhtäkaikki, tulin kovin iloiseksi moisesta eleestä.
Kolmessa vuodessa löysin lompakoita, sormuksia, salkkuja, koruja ym.. sekalaista tavaraa jotka toimitin löytötavaratoimistoon. Yksikään näistä ei edes lähettänyt kiitosta vaikka osa sormuksista oli todella paksuja ja eräässä lompakossa yli 7000mk rahaa. No, en niistä mieltäni pahoittanut mutta tuon tuntemattoman naisen lähettämän ruusun tulen muistamaan aina lämmöllä :)
Minulle kävi nolosti. Löysin lompakon joka aluksi näytti aivan tyhjälle. Ei kolikon kolikkoa, eikä mitään papereita(käännetty?) Mutta lompakko näytti aika uudelta ja varsin erikonen ja iso. Kotona katselin vielä sen monenmosia lokeroita. Yhdessä oli 500Mk. Enpä vienyt minnekkään, koska ei paperita ollut. Joulu oli tulossa, joten lienee ollut joululahja enkeleiltä, kukaties.
kirjoittamaan viestin, jossa on pelkkä otsikko?
Eli sait kiitoksen kun lähetit itse laukun postitse omistajalleen mutta lukuisista löytötavaratoimistoon toimittamiesi tavaroiden omistajista et kuullut mitään.
Ihmiset eivät siis käy kyselemässä hukkaamiaan löytötavaratoimistoista. Vai pitäisikö epäillä löytötavaratoimistoa?
Sinun olisi pitänyt toimittaa löytösi poliisille, jossa se olisi otettu löytötavarana säilytettäväksi tai ehkä annettu ohjeet toimittaa se löytötavaratoimistoon, josta sen, mikäli sitä ei kukaan olisi onnistunut perimään, olisi tietyn ajan jälkeen saanut itselleen, säilytysmaksun vähentämisen jälkeen. Muutoin olet syyllistynyt löytötavaran kavaltamiseen. (Näin ainakin ennen "vanhaan hyvään aikaan", en tiedä tarkkaan mitä mahdollisia "uudistuksia" tälläkin rintamalla on kenties saatu aikaan.) Jos siis kyseessä ei ollut ns laitoslöytö, mikä taas olisi ollut säädöksiltään hieman toisenlainen.
Et kai vaan ollut STV.llä siinä Kampin piirissä jalkamiehenä. Mm. juuri tämä Sokoksen tavaratalo kuului ainakin 70-luvun loppupuolella tähän STV:n Kampin piiriin. Minä kiersin tuota samaa piiriä vuoden, kun se silloin sopi minulle parhaiten.
Minulta on löydetty Etelä-Suomen eri kaupungeissa 3 polkupyörää, kellarikomerosta kolme keisiä olutta, 5 pulloa viiniä, 4 uutta autonrengasta aluvanteineen, auton lattiamatot ja virveli.
No, tämä löytämisen ääripää, eli varastaminen, on tietysti aivan asia erikseen, mutta kyllä se jonkin verran keljuttaa.
En kuitenkaan ole tästä katkeroitunt, vaan yritän pitää rehellisyyttä arvossa ja vien aina läytämäni tavarat asianomaisiin paikkoihin.
Aikoinaan Romaniassa käydessäni totesin, että siellä oli varminta sitoa tavarat itseensä jollain tavalla kiinni tai ainakin ne piti olla koko ajan näköetäisyydellä, jos aikoi ne säilyttää. EU:n myötä sen tapaisia kulttuureita on alkanut tulla tänne Suomeenkin.
http://www.youtube.com/watch?v=udJrUfb9A6Q
Olisko tullut aika...?
oliko noista laulajista yks se "Hammar" murhamies??
Minä seurasin erästä mummelia kaupassa kerran kun työnteli ostoskärryä jossa oli hänen kassinsa auki ja lompakko siinnä päällimmäisenä. Siinä hänen vierellään 2 teiniä kyttäs ja seuras tilannetta tarkasti. Mummeli kääntyi hyllyynpäin tavaraa tutkimaan ja jätti kärryt ihan itsekseen siihen keskelle käytävää. Teinit lähestyi uhkaavasti, ja niin tein minäkin. Painelin kiireesti mummon kärryjen viereen ja estin kloppien aikeet. Pidin mummolle pienen opetus-saarnan, ettei hyvänen aika tuollain saa kassia pitää avoinna kaikkien nähtävillä. Näytin ne klopit sille jotka paineli täyttä vauhtia pois paikalta. Mummeli näytti ymmärtävän asian, ja laittoi laukun kaulaansa roikkumaan. Toivottavasti ymmärsi jatkossakin pitää laukustaan huolta.
Kerran täällä Helsingissä olin tulossa kotiin myöhään illalla kun siinä Kampin ostoskeskuksen vaiheilla kuulin avunhuutoja. Näin kuinka somalipoika siinä oli vanhan herttaisen mummon laukussa kiinni ja yritti saada sitä haltuunsa. Mummo pisti vastaan ja kumpikin riuhtoi suuntaansa. Mummeli oli kyllä hyvä vastus, mutta avullani somalipoika vihdoin sai laukun.
Potkitteko vielä mummelia kiitokseksi laukusta, kuten suomalais-nuoretkin tekee?
Ikäihmiset eivät tajua vieläkään, ettei enää eletä 50 - 60 luvulla jolloin ovia ei lukittu ja ihmisillä oli vielä moraaliarvot kohdallaan. Nyt tilanne on sellainen ettei tässä oikein mihinkään voi luottaa. Silti ihmettelen miehiä joilla vieläkin on lompakko housujen perstaskussa ? Se on ikäänkuin tyrkyllä, ota vaan ihan helppoa.
Aloittaja on varsinainen partiolainen, hänenlaisiaan tarvittaisiin Suomeenkin lisää rajusti! Tasapainottamaan afrikan sarvesta jobattuja rosvojengejä!
Late Lapista. SSSS Ry!
Mukaavaa luettavaa että vielä sentään joku on laillani REHELLINEN !
Itse olen sattunut , maailmaa kiertäessäni lukuisia kertoja vastaavanlaisiin tilanteihin ja aina olen palauttanut tai toimittanut kadonneet lompsat ja muut tavarat joko suoraan omistajille tai löytötavaratoimistoon .
Vaikka nythän on niin että epärehelliset ne maan perii ja suuri yleisö piu-pau valittää moraalisista arvoista , siksi näitä varashinttejä luikerteleekin kaikkialla .
"Vaikka nythän on niin että epärehelliset ne maan perii ja suuri yleisö piu-pau valittää moraalisista arvoista , siksi näitä varashinttejä luikerteleekin kaikkialla"
siinä sitä "oikeata" moraalia
ollaan rehellisiä kunnon kansalaisia ,moraalisia, sitten jo seuraavassa lauseessa haukutaan ihmisiä
vois kyllä sanoa että ihmiset ovat pääsääntöisesti kaksinaismoralisteja,kuten tämä "vanha rehti" toivottavasti ihmiset eivät ole samanlaisia kuten sinä kuitenkaan.
Se nyt vaan on tyhmää olla ottamatta rahoja,jos ihan rehellisiä ollaan.
Ja ihan tyhmää olla iskemättä turpaan, teikäläisiä lusmuja.
Vastaus nimimerkille Seonvaan
Sinulla ei taida olla minkäänlaista omaatuntoa, toivottavasti joskus kärähdät että opit. Niinhän sitä sanotaan että erehdysten kautta me ihmiset opimme. Mutta on kai täällä Suomessa paljon sentään vielä sellaisiakin ihmisiä, jotka osaavat käyttäytyä ilman niitä erehdyksiäkin.
Ei aikakausi ole kadonnut, olet itse omalla toiminnallasi ja esimerkilläsi sen todistanut. Kaltaisiasi ihmisiä on muitakin, ja jos jaksamme olla hyviä, rehellisiä ja kanssaihmiset huomioonottavia, voimme tartuttaa ehkä muitakin tekemään samoin. Pistetään hyvä kiertämään.
Varmaa on, että moraali tulee takaisin, jollei muuten niin vaikeimman kautta. Minäkään en ole koskaan varastanut. Olen kyllä käryttänyt ihan konkreettisesti poliisin käsiin saakka mm kaksi romaaninaista, joiden arvasin ennalta ja sitten seurattuani näinkin varastavan tungoksessa naisen avoimesta laukusta lompakon. Yrittivät karkuun, mutta hyvä keino on seurata ja kertoa koko ajan hätäkeskukseen minne menevät. Kolmessa minuutissa olivat poliisin käsissä ja maasta pois kohta.
mut muista yksi asia ennakkoluulojesi kanssa.. eivät kaikki romaanit varasta!!!
Olen sitä mieltä, että mitä kierompi mieli ja mitä epärellisempi, sitä paremmin menestyy.
Vast. nimimerkille jämpti
Voi pitää osittain paikkansa, mutta kyllä se oikea totuus aina sitten jossain kohtaa tulee vastaan.
Kuinkas minusta vaan tuntuu, että jos ihmiset olisivat avoimempia ja rehellisempiä niin tämä maailma olisi paljon kivampi paikka.
Samoin olen minäkin toiminut aina, kuin aloittaja.
Nyt vasta lähes 50vuotiaana alan oppia, ettei ihmisiin kuitenkaan ole syytä luottaa. Kaverit "unohtaa" maksaa velkansa, tai iltakahvilla meikäläisen vessassa käydessä katoaa kolikkopurkista kaikki 1 ja 2€:n kolikot...pienemmät jää? Kaikenlaista pientä vilunkia on tosiaan tuttavissakin!
No, tästä oppineena, ei ole kuin muutama oikea ystävä, johon todella voin luottaa 100%. Muiden tuttujen kyläillessä piilotan korut, rahat ja kaiken mahdollisen taskuun sujahtavan pikkutavaran, jolla itse koen olevan edes vähän arvoa. Kusipään leiman olen saanut itseeni, kun en nykyisin "vippaa" edes kymppiä kenellekään. Mutta ompahan oppineet tuttavatkin, etteivät enää kysele vippejä. Vaikea oli oma itsensä aluksi kovettaa sanomaan se EI, mutta nyt onnistuu jo reippaasti. (itse en ole koskaan lainannut rahaa, muutakuin pankista)
Samanlaisia tarinoita olen kuullut erittäin hyvän miespuolisen ystäväni suusta, jopa pöydällä lojuneesta lompakosta on osa rahoista kadonnut kaverin mukaan! Ja kuinkapaljon hänellä mahtaakaan olla "saamisia" pikkuvipeistä, joita ei koskaan edes aijota maksaa takaisin. Koitan hänellekin jankuttaa kieltäytymistä vipeistä, mutta
Löysin lompakon missä oli rahaa ja omistajan osoite. Palautin sen rehellisesti ja sain kiitokseksi sisällä olleet rahat.
Ja olen 15
Täällä samoilla linjoilla mennään. Olen yli 50 v. Koko elämäni olen vetänyt samaa roolia ja palauttanut aina löytämäni lompakot ym. tavarat. Olen ollut vanhustyössä hoiolaitoksissa joihin joskus oli eksynyt töihin varsinaisia varkaita. Näin useita rahavarkauksia kun vanhuksien yöpöytiä siivottiin ja laatikosta otettiin rahaa. Niin alhaisiin tekoihin syyllistyneet käräytin oitis. Huomauttelen myös vanhuksille heidän holtittomasta tavasta pitää lompakoitaan miten sattuu kaupoissa ja jättää ne tiskille ja vaikka mihin. Ajat muuttuvat, ja tavat. Nyt pitää esim. polkupyörät sitoa kauheilla kettingeillä pyörätelineisiin, kun pelkkä lukitus ei auta. Pyörät nakataan autoon ja myydään muualla pois, varsinkin arvokkaimmat sellaiset.
Minun postiluukustani tipahti kerran jollekin muulle osoitettu CD-tilauslähetys. Olisi ollut helppoa pitää levyt itsellään, kun kukaan ei olisi saanut selville mihin väärään osoitteeseen levyt oli kiikutettu. Palautin kuitenkin CD:t oikealle tilaajalleen, koska minulla on empatiakykyä.
Totta tosiaan, joskus rehellisyys tuntuu vain vaivavan muita. Paras esimerkki lie kännykkä jonka ruokatauolla löysin puistosta. Työkaveri henkäisi kateellisena että voi vitsi, sait uuden puhelimen. En vastannut siihen mitään, musta se oli tosi tökeröä. Kiikutin foonin kyttälaitokselle ja arvaappa mitä, olivat siellä lähinnä kyllästyneitä siihen että toin sen puhelimen sensijaan että olisin vaan pitänyt sen itselläni. Ja kuulemma, jos kukaan ei sitä tietyn ajan sisällä hae, saisin sen itselleni. En todellakaan halunnut toisen ihmisen puhelinta, vähänkö kurja olo tuli. Ei ollut edes mikään halpa kapula kyseessä, joku varmasti kaipasi sitä ihan oikeasti. >:(
Mutta täytyy sanoa että iso kiitos muille kaltaisilleni jotka vielä jaksavat olla rehellisiä. Yläasteella lämmitti kun lompakkoni tuli postissa kotiin, eikä siinä ollut lähettäjän nimeä. Sääli, olin niin iloinen saadessani hukkaamani luokkasormuksen ja valokuvat takaisin että olisin laittanut kiitos-kortin takaisin. :)
Eikös puhelimen ollessa kyseessä, tehokkain tapa olisi katsoa viimeksi puhuttuja puheluita tai jonkun mahdollinen sukulainen luettelosta, jolle soittaa ja kertoo että nyt on tältä henkilöltä luuri kateissa.
kerran lenkillä ollessa löysin puhelimen joka oli auki.. katsoin puhelinluetteloa ja löysin äidin numeron johon sitten soitin ja kerroin että löysin puhelimen ja että sen voi tulla luotani hakemaan.. äiti tuli tyttönsä kanssa puhelimen hakemaan ja voi sitä tytön ilmettä kun sai oman puhelimensa takaisin.. tyttö itki ensin surusta että oli kadottanut puhelimensa ja kun annoin sen hänelle niin ei ollu riemulla rajaa kun tyttö tuli ja halas mua.. :)
äiti myös kiitteli todella paljon että ilmoitin löytäneeni puhelimen.. :)
en suostunut ottamaan edes rahaa vastaan siitä vaikka sitä tarjottiin.. sanoin että suurempaa iloa tuottaa mulle tuo tytön reaktio kun se vaan tuli ja halas kiitokseks.. :)
Itse en omaa paljoa mitään. Ainoa mitä omistan on korkea moraali, itsekunnioitus ja tieto että pystyn katsomaan itseäni peiliin tietäen että sieltä katsoo takaisin ihan hyvä jätkä. Niistä pidän kiinni viimiseen asti. Lompakon palauttaisin rahoineen.
alkaa toi jussuf se sama tympäseen.muuta metsään..
mä oon aina ollu rehellinen vaikka oon huomannu et jos haluaa tulla hyväksytyksi tietyis sosiaalisis piireis nii pitää pystyä olemaan epärehellinen, mutta semmoiseen en sorru! Rehellisyys on nykyään tosi vaikeeta suomessa!
Kävipä kerran (noin 80-luvun alussa) niin, että Helsingin Asematunnelissa päivystäessäni näin kuinka täti-ihminen kantoi raskaasti lastattua ostoskassia. Arvatenkin tämä kassi hajosi ja ostokset iloisesti pyöri pitkin poikin lattiaa. Minä avuliaana riensin auttamaan ja keräämään näitä ostoksia. Siinä kerätessä hetken päähäni tömähti käsilaukku ja kauhee huuto "älä varasta mun tavaroita!". Voin sanoa, että se käsilaukku teki kipeää ja siihen jäi auttamishalut.
Toisen kerran löysin Aseman vessasta lompakon, josta oli viety rahat, mutta kaikki kortit ja muut härpäkkeet oli jätetty. Lähdin siitä sitten Aseman poliisille viemään löytötavaraa. Arvokkaita ne ovat kaikki kortitkin uusia. Asemalla minusta tulikin rikoksesta epäilty ja varsin tiukka kysely "mihin käytit rahat, missä ne rahat on, nimi, ikä, osoite, äläkä enään toista kertaa tee tuollaista!". Siihen taas siltä kertaa jäi auttamishalut :)
Ehkä tähän vaikutti ulkonäkö: olin oranssipystytukkainen, raitahousuinen ja muutenkin ihana nuori mies :)
Tästä huolimatta tai juuri sen takia uskoni lähimäisen auttamiseen ei ole vieläkään mennyt. Nykyään ei tosin enään hakata käsilaukulla kiitokseksi :)
Mukavaa kesää kaikille ystävällisille ja epäystävällisille, rehellisille ja varkaille!
muistan vieläkin elävästi kun kerran hurjassa nuoruudessani pukeuduin mustaan ja tukkanikin olin mustaksi värjännyt.. aina olen ollut kohtelias ihmisille.. ja niimpä sitten ystävällisyyttäni aukaisin oven vanhemmalle rouvalle jotta hän pääsee pihalle niin kiitokseksi sain "sinä saatananpalvoja pysy kaukana minusta!!" lausahduksen.. en voinut muuta kuin hymyillä.. :D rouva kun oli toisaalta niin herttainen ennakkoluulojensa vuoksi.. :)
Muuten ymmärrän, mutta miksi jalankulkijan pitää ohjata liikennettä? Se on melko ärsyttävää, kun hidastaa tai pysäyttää, niin joku valopää alkaa heiluttamaan käsiään. Seisokaa muualla kuin suojatien edessä, jos ei ole kiire mihinkään.