Johannes Kastajan syntymäjuhla
Paavillisessa kalenterissa on Johannes Kastajan syntymäjuhlan ajankohdaksi meskitty 24. kesäkuuta eli juhannusaatto.
Aivan sama ajankohta oli yhtä merkittävä babylonialaisessa kalenterissa, sillä se oli yksi Babylonian kaikkein tärkeimmistä juhlista.
Sillä juuri juhannuksena eli kesäpäivän seisauksena alkoi Kaldeassa, Syyriassa ja Foinikiassa "Tammus"-niminen kuukausi; ja tuon kuukauden ensimmäisenä päivänä -- ts. noin 24. päivä kesäkuuta -- vietettiin erästä Tammuksen alkuperäisistä juhlista.*
*STANLEYn Saboean Philosophy. Egyptissä Tammusia vastaava kuukausi -- siis Epep -- alkoi 25. kesäkuuta (WILKINSON).
Tuon babylonialaisen jumalan kuoleman ja eloon heräämisen muistolle oli omistettu eri syistä eri maissa muita aikoja; mutta tämä, niinkuin kuukauden nimestä voidaan päätellä, on ilmeisesti ollut todella se ajankohta, jolloin hänen kunniakseen nimettyä juhlaa vietettiin alunperin siinä maassa, jossa epäjumalanpalvelus oli syntynyt.
Ja tämä juhla erityisine rituaaleineen oli saanut niin vahvan otteen ihmisten mielistä, että vaikka aikanaan oli omistettu muitakin päiviä Babylonian Messiaaseen liittyviin suuriin tapahtumiin, niinkuin joissakin osissa maatamme on tehty, tämän pyhän ajankohdan ei voitu antaa mennä ilman ainakin joitakin siihen liittyviä erityisiä rituaaleja.
---------------
Toisaalta roomalaiskatolisen kirkon käyttämällä pyhällä kielellä Johannes kastajan nimi oli Joannes.
Niinpä ei muuta tarvittu, jotta 24. kesäkuuta vietettävä juhla saataisiin sopimaan sekä kristityille että pakanoille kuin, että juhlaa vietettäisiin Joanneksen kunniaksi;
ja siten kristityt luulisivat, että he viettivät juhlaa Johannes Kastajan kunniaksi ja pakanat taas palvoivat edelleen vanhaa hyvää Oannesta eli Tammusia. Siitä syystä paavinkirkko viettää Johannes Kastajan syntymäjuhlaa juuri samaan aikaan kuin muinaisessa Babyloniassa juhlittiin Tammusin suurta kesäjuhlaa. Ja pyhän Johanneksen juhla, fete, alkaa täsmälleen samalla tavalla kuin tuo juhlapäivä alkoi Kaldeassa.-------------------
Alexander Hislop
Kaksi Babylonia
Luku III
Osa III
Johannes Kastajan syntymäjuhla
Paavillisessa kalenterissa on Johannes Kastajan syntymäjuhlan ajankohdaksi meskitty 24. kesäkuuta eli juhannusaatto.
Aivan sama ajankohta oli yhtä merkittävä babylonialaisessa kalenterissa, sillä se oli yksi Babylonian kaikkein tärkeimmistä juhlista.
Sillä juuri juhannuksena eli kesäpäivän seisauksena alkoi Kaldeassa, Syyriassa ja Foinikiassa "Tammus"-niminen kuukausi; ja tuon kuukauden ensimmäisenä päivänä -- ts. noin 24. päivä kesäkuuta -- vietettiin erästä Tammuksen alkuperäisistä juhlista.*
*STANLEYn Saboean Philosophy. Egyptissä Tammusia vastaava kuukausi -- siis Epep -- alkoi 25. kesäkuuta (WILKINSON).
Tuon babylonialaisen jumalan kuoleman ja eloon heräämisen muistolle oli omistettu eri syistä eri maissa muita aikoja; mutta tämä, niinkuin kuukauden nimestä voidaan päätellä, on ilmeisesti ollut todella se ajankohta, jolloin hänen kunniakseen nimettyä juhlaa vietettiin alunperin siinä maassa, jossa epäjumalanpalvelus oli syntynyt.
Ja tämä juhla erityisine rituaaleineen oli saanut niin vahvan otteen ihmisten mielistä, että vaikka aikanaan oli omistettu muitakin päiviä Babylonian Messiaaseen liittyviin suuriin tapahtumiin, niinkuin joissakin osissa maatamme on tehty, tämän pyhän ajankohdan ei voitu antaa mennä ilman ainakin joitakin siihen liittyviä erityisiä rituaaleja.
---------------
Toisaalta roomalaiskatolisen kirkon käyttämällä pyhällä kielellä Johannes kastajan nimi oli Joannes.
Niinpä ei muuta tarvittu, jotta 24. kesäkuuta vietettävä juhla saataisiin sopimaan sekä kristityille että pakanoille kuin, että juhlaa vietettäisiin Joanneksen kunniaksi;
ja siten kristityt luulisivat, että he viettivät juhlaa Johannes Kastajan kunniaksi ja pakanat taas palvoivat edelleen vanhaa hyvää Oannesta eli Tammusia. Siitä syystä paavinkirkko viettää Johannes Kastajan syntymäjuhlaa juuri samaan aikaan kuin muinaisessa Babyloniassa juhlittiin Tammusin suurta kesäjuhlaa. Ja pyhän Johanneksen juhla, fete, alkaa täsmälleen samalla tavalla kuin tuo juhlapäivä alkoi Kaldeassa.-------------------
Alexander Hislop
Kaksi Babylonia
Luku III
Osa III
Johannes Kastajan syntymäjuhla
Vastaukset 8
Vanhimmat
". Ennenkuin kristinusko saapui Brittein saarille druidit viettivät pakanallista kesäkuun 24. päivän juhlaa sytyttämällä kokkoja suuren jumalansa kunniaksi, jonka olemme jo todenneet olevan Baal.
Toland sanoo teoksessaan Account of the Druids, että "näiden juhannuskokkojen ja -uhrien tarkoituksena oli siunata maan hedelmä, joka valmistautui nyt korjuuta varten; samoin kuin toukokuun 1. päivän juhlallisuudet hyvän kasvun takia; ja lokakuun viimeisen päivän vietto oli kiitosjuhla saadusta sadosta".
Ja hän jatkaa druidien kokoista juhannuksena: "Palataksemme jälleen kokkoihimme, oli tapana, että paikan isäntä tai hänen poikansa tai joku muu merkkihenkilö otti käsiinsä uhratun eläimen sisälmykset ja käveli paljain jaloin kolme kertaa kekäleiden yli sen jälkeen, kun liekit olivat palaneet loppuun viedäkseen ne suoraan Druidille, joka odotti alttarilla kokonaiseen vuotaan pukeutuneena. Jos tuo herra selvisi vahingoittumattomana, sitä pidettiin hyvänä merkkinä ja sitä tervehdittiin äänekkäin huudoin; mutta jos hän sai mitään vammaa, sen katsottiin tuovan huonoa onnea sekä yhteisölle että asianomaiselle itselleen".
Toland jatkaa: "Näin olen nähnyt ihmisten juoksevan ja hyppivän juhannuskokkojen yli Irlannissa; niin etteivät he ollee ylpeitä ainoastaan siitä, että selvisivät vammoitta, vaan ikäänkuin seremoniassa olisi kysymys eräänlaisesta puhdistumisesta, jonka jälkeen he pitivät itseään erityisellä tavalla siunattuina, vaikka he olivatkin täysin tietämättömiä seremonian alkuperästä jäljitellessään sitä niinkin epätäydellisesti".
Neillä on jo ollut syytä tehdä se johtopäätös, että Foroneus, joka oli "ensimmäinen kuolevainen, joka hallitsi" -- ts. Nimrod ja roomalainen jumalatar Feronia -- muistuttivat toisiaan. Mitä tulee "Johanneksen" kokkoihin, tuo yhteys tulee entistä selvemmäksi sen perusteella, mitä kerrotaan muinaisista ajoista alkaen näistä kahdesta jumalasta; ja samalla saamme valaistusta näiden kokkojen alkuperään.
Foroneusta kuvataan sellaisella tavalla, että se osoittaa, että hänen tiedettiin liittyvän tulen palvontaan. Näin viittaa Pausanius häneen: "Tämän kuvan [Bitonin kuva] lähellä he [argoslaiset] sytyttivät tulen, sillä he eivät myönnä sitä, että Prometheus olisi lahjoittanut tulen ihmisille, vaan kertovat Foroneuksen keksineet tulen. Foroneushan 'kokosi ensimmmäisenä ihmiset yhteisöiksi";
Alexander Hislop
Kaksi Babylonia
Kokko-tulien eräs alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla. Henkiä on peloteltu myös meluamalla. Vastaavia tulia on poltettu myös talvipäivänseisauksen aikoihin. Ilmeisesti uskottiin, että näinä taianomaisina aikoina, kun auringon liike näyttää pysähtyvän vähäksi aikaa ääripäähänsä, tulevat henkiolennot levottomiksi ja lähtevät liikkeelle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannuskokko
Paljo pahempi juttu on vartiotornissa oleva tornilogo.
Törkee miten pakanallinen.
Kumma kun se orjaluokka ei ole sitä vielä huomannut?:-(
Vartiotorni
Tähystyspaikka, joka usein rakennettiin kaupungin muurille .
Muita vartiotorneja rakennettiin erämaahan tai rajaseuduille. Niillä oli pääasiassa sotilaallinen tarkoitus,
ja ne suojelivat kaupunkia tai rajaa;
niitä rakennettiin myös syrjäseuduilla paimenten ja maanviljelijöiden turvapaikoiksi,
ja vartijat saattoivat niistä käsin varoittaa ryöstelijöistä, jotta alueella olevaa karjaa ja kypsyvää viljaa voitiin suojella (2Ai 20:24; Jes 21:8; 32:14).
Siis Vartiotornista tähyillään tulevia vaaroja, ja niistä kaiutetaan tulevista vaaroista.
Turvapaikkakin :)
Millaisia olivat entisajan fyysiset vartiotornit?
Miksei sellainen saisi logossa esiintyä?
Ei se ollut mikään pakanallinen piletyspaikka eikä palvonnankohde.
pyh pyh itsellesi et tiedä mistä puhut.
Tornia on käytetty pakanallisessa symboliikassa, joista ehkäpä tunnetuin löytyy ennustamiseen käytetyistä Tarot-korteista. ;-)
Mitä sitten?
Uniikkia on harvat perinteet, kaikki perustuu johonkin edelliseen.
Lukekaa ihan yleis-sivistyksen ja uskon käsitystenne historian tuntemuksen vuoksi Prof. V. T. Aaltosen kirja; "Miksi en ole kristitty?"
Sieltä saatte taustoja vapahtajille, ylösnousemuksille ja eli kristiukson oppipohjille.