Oli kesä..oli mopo...

http://www.youtube.com/watch?v=DyoBnBgja34&feature=related

Pappi istui bussissa iltapäiväruuhkan aikaan. Kun auto ruuhkassa tempoili, horjahti käytävällä seisonut rouva papin syliin. Hän istui hetken aikaa liikkumattomana, lehahti sitten punaiseksi ja jaloilleen pyrkien sopersi:
- Ooooooh...
- Älkäähän nyt, pappi sopersi hämillään. - Se on kirkon avain.

OPAS IDO-JUMALANPALVELUKSEN OIKEAOPPISEEN JA KORREKTIIN SEKÄ KAIKIN PUOLIN SÄÄDYLLISEEN SUORITTAMISEEN KERROSTALOASUNNOSSA, JOSSA SEINÄT OVAT UUTTA IMUKYKYISEMPÄÄ OHUEMMAT.
Yleensä tilanne on seuraava:
Sinuun iskee vastustamaton tarve lahjoittaa uhrilahjasi suuren ja mahtavan IDO Jumalan kaikkinielevään kurimukseen, mutta kaikkinainen esivalmistelu on tekemättä.
Ei hätää, sillä kaikkien vorteksien isä, imuisa ja kiintoisan vanhan pissan ja pikatolun sekoitteisen ominaistuoksun omaava IDO on anteeksiantava ja armollinen. Riittää, kun lähestyt hänen valkoisuuttaan nöyrässä kumara-asennossa tai vielä kunnioittavammin laskeutuneen kaikille (otaksuttavasti) neljälle raajalle.
Tässä lähestymisvaiheessa kannattaa raottaa toista sokean kunnioituksen sulkemaa, rähmäreunaista öögaansa ja tarkastaa, että kaikki portit ovat auki. Tiedetään tapauksia, joissa suuri ja ajoittain huumorinkukkaistuoksuinen IDO on leikkisästi sulkenut porttinsa ja vilpitön uhrilahja on valunut ympäri alttaria ja nöyristynyttä palvojaa. Tällainen saattaa järkyttää niitä jumalattomia, jotka eivät tunne IDOn pyörteisiä teitä (ja jotka mitä luultavimmin joutuvat siivoamaan uhrilahjan jäänteet).
Kun on varmistettu, että IDO on valmis vastaanottamaan uhrilahjasi voit varoen asettaa molemmat kätesi alttarin lämpimästi hohtaville reunuksille. Tässä vaiheessa on todettava, että riippuen palvojan uskonnollisesta vakaumuksesta, on huomioitava alttarin reunan päälle mahdollisesti laskettava mystinen ovaali. Jos tunnustaudut niiden ihailtavien ja tuhannesti ylistettävien fundamentalistien joukkoon, joita vielä joskus omilla pyhiinvaelluksillanikin tapaan, niin tiedän, että mikään ei korvaa viileän alttarin karun keltaläikkäisen posliinipinnan rauhoittavaa kosketusta. Se yhdistää mielesi johonkin sanoin kuvailemattomaan.
Kun kätesi lepäävät alttarin reunoilla, olet valmis uhrilahjan luovutukseen. Joskus tässä vaiheessa iskee mieleen epäilys. Mitä jos en saakaan uhrilahjaa annetuksi? Mitä jos uhrilahja ei tulekaan? Tällaiset ajatukset on syytä häätää mielestään ja keskittyä sisimpäänsä. Mieti miksi oikein olet siinä polvillasi, syvään huokaillen. Jos elämälläsi pitää olla joku tarkoitus, niin juuri tällä hetkellä tämän hetkinen elämäsi kulminoituu tähän hetkeen ja tiivistyy kristallinkirkkaaksi tarkoitukseksi.
Herätä IDOn huomio matalalla, väreilevällä ÖÖÖ-Ö-ÖÖÖÖÖH kutsulla. Yleensä messu ottaa näillä paikkeilla ohjat omiin käsiinsä ja palvojan tehtäväksi jää vain antaa oma osansa. Kutsuhuutoa voi kehitellä omalle persoonalleen sopivaksi, joten variaatiot ovat lukemattomat. Mitään yksittäistä kutsua ei pidä arvostaa yli muiden, sillä kaikki ovat aivan yhtä oikeita.
Kun messu on ohi, älä unohda seremoniallisia sylkäisyjä.
Poistuminen alttarilta ei ole enää niin säädeltyä, vaan jokainen voi käyttää omia hyväksi havaittuja liikkeitään. Pääasia, että kiskaiset ennen lähtöäsi rukousmyllyn vivusta, jotta seuraava palvoja, tai sinä itse uudemman kerran, voi aloittaa oman syventymisensä ja hengellisen kokemuksensa ongelmitta.
On huomattava, että joskus vieraissa temppeleissä vieraillessasi saattaa vastaasi tulla alttari, jonka sisus on merkattu pyhällä ruskeansävyisellä riimukirjoituksella. Ominaistuoksu voi olla eksoottinen, normaalista poikkeava, mutta tämän ei pidä antaa hämmentää mieltä sillä voit pitää itseäsi erikoisen onnekkaana. Harvassa ovat ne, jotka voivat väittää, etteikö pyhä riimukirjoitus ole irrottanut heistä erikoisen runsasta ja totaalisen tyhjentävää uhria. Ei tarvitse miettiä, että tuleeko vai eikö tule.
Jos kuitenkin käy niin onnettomasti, että olet valmiusasennossa luovuttaakseni vaivalla hankkimasi uhrin etkä sitten saakaan itseäsi sellaiseen valmiuteen, että uhri irtoaisi helposti, niin muista ne keltaiset läikät sen Mystisen Ovaalin alla (fanaatikothan eivät niitä koskaan voi unohtaakaan).
Ne ovat siellä sitä varten, että kenenkään ei tarvitse poistua häväistyneenä, uhrilahja mukanaan. Tarvitaan vain reipas nuolaisu.
Tässä oli ensimmäinen osa IDO-palvojan oppaasta. Seuraavassa osassa käsittelemme tarkemmin niitä innokkaimpia palvojia, jotka antavat uhrilahjoja kahdessa eri rukousasennossa. Tämä vaatii suurta syventymistä ja erityisen tarkkaa synkronointia eikä ole päättämättömien heiniä. Pahimmassa tapauksessa kumpikin uhrilahja päätyy temppelin seinille, mikä on melko ikävää. Tämä palvojien joukko on siis aivan oma lajinsa ja heistä enemmän ensi kerralla.
Ylimmäinen Temppelikirjuri
Koshnn Kläpp IV

Hyvää Juhannusta!