Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallitus NASA kehittelee parhaillaan monijalkaista robottia, joka kävelee kuin skorpioni, ja suomalaiset insinöörit ovat suunnitelleet kuusijalkaisen metsäkoneen, joka kulkee esteiden yli kuin jättiläishyönteinen.
Toiset tutkijat ovat kehitelleet kankaan, jonka pienet läpät avautuvat ja sulkeutuvat samaan tapaan kuin männynkäpyjen suomut.
Tällaiset kankaat mukautuvat käyttäjän ruumiinlämpöön.
Suunnitteilla on myös auto, jonka muotoilussa on otettu mallia losserokalan hämmästyttävän pienivastuksisesta ruumiinrakenteesta.
Yksi tutkimuskohde on punamerikorvan kuori ja sen iskuja vaimentavat ominaisuudet, joita soveltamalla voitaisiin valmistaa kevyempiä mutta lujempia suojavarusteita.
Luonnosta on saatu niin paljon hyviä ideoita, että tutkijat ovat luoneet tietokannan, johon on koottu tietoa jo tuhansista erilaisista biologisista järjestelmistä.
Tutkijat voivat etsiä sieltä ”luonnollisia ratkaisuja suunnitteluongelmiinsa”, kirjoittaa The Economist -lehti.
Tietokannassa olevista järjestelmistä puhutaan biologisina patenttikeksintöinä.
Yleensä patentinhaltija on henkilö tai yritys, joka virallisesti rekisteröi uuden idean tai laitteen. Viitatessaan tuohon tietokantaan The Economist sanoo: ”Kutsumalla biomimeettisiä ideoita ja rakenteita biologisiksi patenttikeksinnöiksi tutkijat vain korostavat sitä, että patentinhaltija on oikeastaan luonto.”
Technology That Imitates Nature.
Lehdessä:
The Economist Technology Quarterly 11.6.2005,
s. 18–22.
Toiset tutkijat ovat kehitelleet kankaan, jonka pienet läpät avautuvat ja sulkeutuvat samaan tapaan kuin männynkäpyjen suomut.
Tällaiset kankaat mukautuvat käyttäjän ruumiinlämpöön.
Suunnitteilla on myös auto, jonka muotoilussa on otettu mallia losserokalan hämmästyttävän pienivastuksisesta ruumiinrakenteesta.
Yksi tutkimuskohde on punamerikorvan kuori ja sen iskuja vaimentavat ominaisuudet, joita soveltamalla voitaisiin valmistaa kevyempiä mutta lujempia suojavarusteita.
Luonnosta on saatu niin paljon hyviä ideoita, että tutkijat ovat luoneet tietokannan, johon on koottu tietoa jo tuhansista erilaisista biologisista järjestelmistä.
Tutkijat voivat etsiä sieltä ”luonnollisia ratkaisuja suunnitteluongelmiinsa”, kirjoittaa The Economist -lehti.
Tietokannassa olevista järjestelmistä puhutaan biologisina patenttikeksintöinä.
Yleensä patentinhaltija on henkilö tai yritys, joka virallisesti rekisteröi uuden idean tai laitteen. Viitatessaan tuohon tietokantaan The Economist sanoo: ”Kutsumalla biomimeettisiä ideoita ja rakenteita biologisiksi patenttikeksinnöiksi tutkijat vain korostavat sitä, että patentinhaltija on oikeastaan luonto.”
Technology That Imitates Nature.
Lehdessä:
The Economist Technology Quarterly 11.6.2005,
s. 18–22.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Technology that imitates nature
Biomimetics: Engineers are increasingly taking a leaf out of nature's book when looking for solutions to design problems--
*In some cases, engineers can spend decades inventing and perfecting a new technology, only to discover that nature beat them to it. The Venus flower basket, for example, a kind of deep-sea sponge, has spiny skeletal outgrowths that are remarkably similar, both in appearance and optical properties, to commercial optical fibres, notes Joanna Aizenberg, a researcher at Lucent Technology's Bell Laboratories in New Jersey.
http://www.economist.com/node/4031083?story_id=4031083
Koristekrassi pitää lehtensä puhtaina
ns. lootusilmiön avulla.
ESEMpyyhkäisyelektronimikroskoopilla otetussa
kuvassa näkyy, miten vesipisarat pysyvät irti lehden
pinnasta. Tämä johtuu lehtien samettimaisesta
pinnasta, jonka ansiosta vesipisarat valuvat nopeasti
pois lehdeltä vieden mukanaan lehden pinnalta
mahdollisen lian.
Lootusilmiötä on tutkittu mittavasti
Bonnin yliopistossa professori Barthlottin ja hänen
työryhmänsä toimesta, ja sitä käytetään jo monissa
tuotteissa, kuten julkisivumaaleissa, joilla maalatuilta
pinnoilta vesi vie pois valuessaan mukanaan
myös lian.
Samoin lootusilmiötä hyödyntävät
kylpyhuonekalusteet on hyvin helppo pitää puhtaina.
Kasvien lehdet hyödyntävät myös muun
tyyppistä nanoteknologiaa.
Useat kasvit
ohjaavat vedenjohtojärjestelmäänsä forisomeilla,
mikroskooppisen pienillä lihaksilla, jotka avaavat
kanavia kasvin hiussuonistossa ja sulkevat niitä
tarpeen mukaan kasvin vaurioituessa......
ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/nanotechnology/docs/nano_brochure_fi.pdf
sivulla 9 "Nanoteknologiaa luonnossa"
täytyy myös kysyä:
KUKA keksi sen ensin? ;D
Nanoteknologian monimutkaisuuden ei
pidä antaa lannistaa.....
Jo tavallinen omenakin
on itse asiassa erittäin monimutkainen :
– täynnä soluja, ribosomeja, DNA:ta.
Tämä
ei kuitenkaan millään lailla ole haitannut hedelmän
suosiota.....
Voimme laskea myös montako siementä on yhdessä omenassa..-mutta kuka pystyy laskemaan kuinka monta omenaa yksi siemen voikaan sopivissa olosuhteissa tuottaa ? ;D
Niin. Luonto luo myös elämää tuhoavia tauteja, ei pelkkää ihanaa uskis-huuhaata.. Jos ihmisen ikuinen elämä olisi tavoiteltava, tai luonnon kannata hyvä, se olisi luonut sellaisen. Mahdollisesti juuri uskistollakoista johtuen, luonto on tehnyt ihmiselosta määräaikaisen. Varmuuden vuoksi.
Voimme myös laskea montako kusipäätä on hyvissä olosuhteissa syntynyt yhdestä saarnaajan "vahingonlaukauksesta" kunniallisten ihmisten kiusaksi.
elämä on haaskausta ja tuhlausta
Luominen on älyllistä toimintaa.
-luotu on usen pitkänkin suunnittelun tulos.
Sattuma on -sattuma,
ja vahinko on vahinko.
The Economist sanoo: ”Kutsumalla biomimeettisiä ideoita ja rakenteita biologisiksi patenttikeksinnöiksi tutkijat vain korostavat sitä, että patentinhaltija on oikeastaan luonto.”
Sanoisin tuohon että patentihaltija on Luoja...
Eipä ole näkynyt patenttihakemusta jättämässä; eipä toisaalta yhtään missään muuallakaan. Melko hiljainen ja huomaamaton kaveri kun ottaa huomioon kaikki mitä tästä väitetään.
Linssit .... ????
▪ Ihmisen valmistama tuote:
Insinöörit ovat kehittäneet nuppineulan pään kokoisen verkkosilmän,
johon mahtuu 8 500 linssiä.
Tällaisia linssejä voitaisiin käyttää erittäin nopeissa liiketunnistimissa ja hyvin litteissä kameroissa, joissa on moneen suuntaan osoittavia linssejä.
▪ Luonnontuote:
Sudenkorennon kummassakin silmässä on noin 30 000 linssiä, joiden välittämät kuvat yhdistyvät laajaksi mosaiikkimaiseksi näkymäksi. Verkkosilmiensä avulla sudenkorento erottaa vähäisenkin liikkeen ympäristössään.