Yksinäisiä syrjitään

Huomasin tossa ihan sattumalta erään mielenkiintoisen keskustelun, eli ton jossa keskustellaan kaverittomuudesta ja siitä, että mitä ihmiset ajattelevat siitä, jos jollain ei ole ketään kavereita.

Itse kun olen kertonut useasti siitä, miten suuri ongelma se kaverittomuus ja yksin oleminen oikein on mulle varsinkin tietyissä paikoissa, eli mm. baareissa, laivaristeilyillä ja ulkomaan matkoilla. Sitten kun mulle on aina sanottu sitä, kuinka mä olen muka ensisijaisesti itse kehittänyt sen ongelman, eikä ihmiset todellisuudessa ajattelisi mitään pahaa yksin olevista ihmisistä tai erityisesti nuorista miehistä.

Luin tuota kyseistä keskustelua ja siinä huomasin sen, kuinka kielteisesti sellaisia miehiä kohtaan oikein suhtaudutaan, joilla ei ole yhtään kavereita. Eräskin mies kertoi tossa keskustelussa, kuinka naiset eivät ole kiinnostuneita hänestä enää sen jälkeen, kun se hänen kaverittomuus on heille selvinnyt.

Näillä keskusteluilla pystynkin hyvin todistamaan just sen, että miten kielteisesti meitä yksinäisiä nuoria miehiä kohtaan tässä maassa ja yhteiskunnassa oikein aina suhtaudutaan. Eli mä olenkin tässä asiassa siis täysin oikeassa, enkä näin ollen tarvitse yhtään mitään psykiatrin apua, koska mun väitteeni eivät olekaan mitään itse kehiteltyä vainoharhaista kuvitelmaa, kuten monet tällä palstalla yrittävät mulle aina väittää.

Tässä tämä kyseinen keskustelu ja sen kommentteja.


http://keskustelu.suomi24.fi/node/9954230

41

758

Äänestä

    Vastaukset 41

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jkkkkkoooo

      Ei se ole mitään harhaa jos on tullut huomaamaan nuorena yksinäisenä miehenä varsinkin outoihin ympäristöihin joutuessaan että juuri siksi on syrjitty kun on yksinäinen nuori mies.
      Tämän lajin syrjinnän kohteeksi joutuminen on sikäli hankala juttu, että siitä on todella vaikea päästä irti. Näin siksi koska päästäkseen irti tästä syrjinnästä pitäisi niittä kavereita jostain tulla joita syrjityksi tulleelle ei taasen helposti tule, ja väkisinhän kavereita on turha edes yrittää mistään hankkia.

      • "Ei se ole mitään harhaa jos on tullut huomaamaan nuorena yksinäisenä miehenä varsinkin outoihin ympäristöihin joutuessaan että juuri siksi on syrjitty kun on yksinäinen nuori mies. "

        Mukava kuulla, että edes kerrankin joku tällä palstalla osaa ymmärtää. Tätähän mä olen just aina sanonut täällä kaikille, mutta kun suurin osa on aina vaan sitä mieltä, että kaikki tämä yksinäisyydestä johtuva syrjintä, haukkuminen ja painostava utelu kavereista ovat muka pelkästään mun omia harhaluuloja ja kuvitelmia, jotka olen muka tehnyt vain omassa päässäni.

        Siitähän se just aina johtuu, kun nämä sosiaaliset ja paljon kavereita omaavat tyypit ovat käyneet muutaman kerran elämänsä aikana yksin baarissa ja tutuissa ympyröissä kukaan ei sitten ihmettele yhtään heidän yksinoloaan, kun kaikki tietävät heidän olevan sosiaalisia ja liikkuvan paljon kaveriporukoissaan. Sitten on aina hyvä väittää meille oikeasti yksinäisille sitä, miten helppoa sinne baareihin ja muihin sosiaalisiin mestoihin on mennä jopa yksinkin, ilman että kukaan sitä ihmettelisi tai alkaisi esittämään painostavia kyselyitä siitä yksinolosta ja kavereista.

        Mulle kun on tullut tässä vuosien saatossa sellainen fiilis, etten halua mennä yksin juuri yhtään mihinkään. Pelkkä töissä käynti ja kotona oleminen on helpointa silloin, jos ei ole ketään kavereita, joiden kanssa voisi käydä noissa sosiaalisissa paikoissa, kuten mm. baareissa, laivaristeilyillä ja ulkomaan matkoilla.

        Tietenkin voi aina yrittää etsiä sitä matkaseuraa jostain nettipalstoilta, jos siinä vaan onnistaisi.

        "Tämän lajin syrjinnän kohteeksi joutuminen on sikäli hankala juttu, että siitä on todella vaikea päästä irti. Näin siksi koska päästäkseen irti tästä syrjinnästä pitäisi niittä kavereita jostain tulla joita syrjityksi tulleelle ei taasen helposti tule, ja väkisinhän kavereita on turha edes yrittää mistään hankkia. "

        Tämä on myös täysin totta. Tällaisesta syrjinnästä kun on mahdottoman hankala päästä eroon just silloin, jos ei ole ketään kavereita ja kuten tiedät, niin yksinäisenä nuorena miehenä se kavereiden löytäminen on todella vaikeaa.


    • cxvbnvcxvbnvv

      Oletko varma, että kyseistä miestä ei jätetty yksinkertaisesti siitä syystä, että hän oli todella tylsä? Tämän tylsyyden seurauksena hänellä ei ole kavereita.

      Ei kaveriton ihminen varmasti ole kovin houkutteleva lähtökohtaisesti, koska eihän kukaan sosiaalinen ihminen ole täysin ilman kavereita. Naisia harvemmin kiinnostaa ihminen, jonka kanssa ei voi tehdä mitään muuta kuin olla kahdestaan, koska ihminen pelkää ihmiskontakteja.

      Ei sitä opi sosiaaliseksi ellei ole sosiaalinen. Sinulla tässä todellakin on ongelma eikä koko lopulla maailmalla. Tietenkin voit etsiä aina syytä muulta, mutta siten et koskaan edisty yhtään mihinkään elämässäsi. Toisaalta minulle on kyllä täysin yhden tekevää, vaikka elämäsi on kurjaa. Olet meinaan aika itsekäs ja tylsä ihmine.

    • Sir Von Baughen

      Joo,lähtökohtana mulla on että kaveriton olen,mutta en sosiaalisesti kömpelö,enään.Nyt ei vain tule käytyä enään missään mistä niitä kavereita saisi.
      Joo,ja mä en nyt kyllä allekirjoita tätä väitettä että yksinäisiä miehiä syrjittäisiin.En nimittäin ole ikinä kokenut sellaista.Toki moni voi ihmetellä että miksi,koska aika puhelias olen nykyään ja avoin.
      Tämä ei ole kuitenkaan mielestäni syrjimistä jos joku kysyy että miten se on mahdollista tms.
      Ja kyllä se on mun mielestä naisen oma ongelma,jos se itse toteaa että on ihan kiva kaveri mutta vaihtaa sen jälkeen mielipidettä kun toinen kertookin ettei ole kavereita.Aika heppoisella perusteella jättää joten mun puolesta voi sitten mennäkin.


      "Naisia harvemmin kiinnostaa ihminen, jonka kanssa ei voi tehdä mitään muuta kuin olla kahdestaan, koska ihminen pelkää ihmiskontakteja. "

      niiin,tämähän on varmasti tapauskohtaista.Jos on oikea bilehile niin kyllä sellainen kotihiiri on varmasti silloin tylsä,jotenka ei ne muutenkaan ajautuisi yhteen.Mutta,sellainen joka viihtyy myös itse jossain muualla kuin bilettämässä voisi varmasti ottaa itelleen kaverittoman miehen.
      Eikä se tarkoita että pelkää ihmiskontakteja.Joillekkin se ei ole vain niin luontaista.

      Yleisesti ottaen musta tuntuu että tänäpäivänä kaikesta pitää tehdä ongelma.Mitä jos vain tyytyisi siihen mitä on saanut/mitä on ja menisi niillä eteenpäin.Varmasti täällä pyörii joku samankaltainen otus kuin itsekkin otus.

    • 16+13

      Olen hieman erimieltä. Veikkaan että yksinäisyyttä suurempi ongelma sinulle on arkuus. Ainakin eräs varattumies saa yksin liikkuessaan ravintolasta aina seuraa, eikä hänelläkään ole muita kavereita kuin vaimo. Mutta hän jutteleekin naisille oma-aloitteisesti.

    • Reipas Poikamies

      Katsos, jos rafla naiset huomaavat että mies y kiinnostaa jotain toista naista niin toki se sosiaalinen golden gate toimii kuin lamppu yöperhosten kanssa: kiinostusta alkaa tulla.

      Vastaavasti kuppilan nurkassa kaljaansa särppivä hapannaama ei innostuta naista hyvään ajatusvirtaan miestä kohtaan: parempi antaa olla rauhassaan.

      Eli sanaton viestintä on niin tärkeää miten se projisoi asemaa sosiaalisessa hierarkiassa: jos miehen tulee olla supliikki ja rohkea niin se käytös on omattava parisuhdemarkkinoilla menestymistä ajatellen.

      En minä tarkoita että jokaisen sällin tulee olla Marlon Brando, vaan sitä omaa asennetta viilata positiivisemmaksi naisen läheisyydessä eli ottaa se tila haltuun sosiaalisesti.

      Juuri näinhän laadukkaat miehet tulevat esille baareissa yms. paikoissa joissa miesten lajittelu supliikin mukaan tapahtuu.

    • FF

      Ei tässäkään tapauksessa ongelma ole se yksinäisyys vaan ne syyt, jotka ovat ihmisestä tehneet yksinäisen. Sosiaalisten taitojen puute, negatiivisuus, katkeruus.. mitä ikinä siellä onkin. Useimmat ihmiset haluavat olla sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa on KIVA olla. Tai MUKAVA, ettei nyt taas synny väärinkäsityksiä jostain ihmeen "asiakaspalvelusta".

      Miksi ihmeessä joku hakeutuisi sellaisen ihmisen seuraan, joka murjottaa, syyllistää muita, veetuilee, ruikuttaa ja on kaikin puolin ikävä persoona? Se tympeys ei nimittäin tee kenestäkään "syvällistä" vaan veemäinen ihminen on pelkästään veemäinen.

    • Elä, älä selittele

      Haluatko oikeasti muuttaa asioita, vai vain keksiä tekosyyn toisensa perään, että voit lillua kurjuudessasi vuodesta toiseen? Tuntuu siltä että haluat vain vahvistusta sille, että kun olet ollut kaveriton ja kotiseudullakin sitä ja tätä, niin et voi nytkään tehdä mitään, etkä pyrkiä mitään muuttamaan.

      Noh, ihan oma päätöksesi. Minä voin aina skipata sinun kommenttisi, kun tiedän jo etukäteen niiden sisällön, eikä mikään niissä ole muuttunut mihinkään pitkiin aikoihin. Ihan oma elämäsi, jonka suhteen teet omat päätöksesi.

      • K y l l ä

        näin on!


      • "Haluatko oikeasti muuttaa asioita, vai vain keksiä tekosyyn toisensa perään, että voit lillua kurjuudessasi vuodesta toiseen? Tuntuu siltä että haluat vain vahvistusta sille, että kun olet ollut kaveriton ja kotiseudullakin sitä ja tätä, niin et voi nytkään tehdä mitään, etkä pyrkiä mitään muuttamaan. "

        Haluaisin todellakin muuttaa asioita parempaan suuntaan, niin että saisin elää onnellisempaa elämää. Ongelma kun on vaan se, että en tiedä yhtään, miten voisin muuttaa elämääni parempaan suuntaan. Haluaisin oikeasti elää samanlaista elämää, mitä kaikki muutkin mun ikäiset nuoret elävät, eli tehdä muutakin kun viettää aikaa pelkästään töissä ja yksin kotona ollessa.

        Mutta kun on vaan niin vaikea koskaan lähteä mihinkään, kun ei ole ketään kavereita, joita voisi pyytää seuraksi johonkin. Tämä on mulla se kaikkein suurin ongelma, johon ei ole mitään ratkaisua luvassa. Kun on toi kavereiden löytäminen niin vaikeaa, etten tiedä mitä oikein voisin tehdä.


      • DarkFear kirjoitti:

        "Haluatko oikeasti muuttaa asioita, vai vain keksiä tekosyyn toisensa perään, että voit lillua kurjuudessasi vuodesta toiseen? Tuntuu siltä että haluat vain vahvistusta sille, että kun olet ollut kaveriton ja kotiseudullakin sitä ja tätä, niin et voi nytkään tehdä mitään, etkä pyrkiä mitään muuttamaan. "

        Haluaisin todellakin muuttaa asioita parempaan suuntaan, niin että saisin elää onnellisempaa elämää. Ongelma kun on vaan se, että en tiedä yhtään, miten voisin muuttaa elämääni parempaan suuntaan. Haluaisin oikeasti elää samanlaista elämää, mitä kaikki muutkin mun ikäiset nuoret elävät, eli tehdä muutakin kun viettää aikaa pelkästään töissä ja yksin kotona ollessa.

        Mutta kun on vaan niin vaikea koskaan lähteä mihinkään, kun ei ole ketään kavereita, joita voisi pyytää seuraksi johonkin. Tämä on mulla se kaikkein suurin ongelma, johon ei ole mitään ratkaisua luvassa. Kun on toi kavereiden löytäminen niin vaikeaa, etten tiedä mitä oikein voisin tehdä.

        Ihan alkuun sä voit hyväksyä ittes ilman kavereita. Unohda et se on ongelma. Sit kun se ei enää tunnu ongelmalta niitä kavereita alkaa löytymään. Toki sun tarvii luoda kontakteja joko töissä, harrastuksissa tai netissä tms. keksitkään niitä luoda.

        Mut älä pidä kaverittomuutta ongelmana. Eikä anna sen ottaa yliotetta. Sä vaikutat fiksulta nuorelta mieheltä. Ajattelevalta ja harkitsevalta, osaat keskustella ja kuunnella. Mä en näe mitään syytä miksi sulla ei voisi olla ystäviä.

        Ehkä ujous?


      • tinka_tiger kirjoitti:

        Ihan alkuun sä voit hyväksyä ittes ilman kavereita. Unohda et se on ongelma. Sit kun se ei enää tunnu ongelmalta niitä kavereita alkaa löytymään. Toki sun tarvii luoda kontakteja joko töissä, harrastuksissa tai netissä tms. keksitkään niitä luoda.

        Mut älä pidä kaverittomuutta ongelmana. Eikä anna sen ottaa yliotetta. Sä vaikutat fiksulta nuorelta mieheltä. Ajattelevalta ja harkitsevalta, osaat keskustella ja kuunnella. Mä en näe mitään syytä miksi sulla ei voisi olla ystäviä.

        Ehkä ujous?

        "Ihan alkuun sä voit hyväksyä ittes ilman kavereita. Unohda et se on ongelma. Sit kun se ei enää tunnu ongelmalta niitä kavereita alkaa löytymään. Toki sun tarvii luoda kontakteja joko töissä, harrastuksissa tai netissä tms. keksitkään niitä luoda. "

        Siinä se vasta onkin tosi paha ongelma, jos pitäisi osata hyväksyä itsensä ilman kavereita. Mulle se on aina tuntunut valtavalta taakalta, varsinkin kun siitä ei ole koskaan voinut puhua kellekkään ja sitten pitäisi aina yrittää parhaansa mukaan teeskennellä olevansa hyvin sosiaalinen ja kavereita omaava tyyppi, ettei menettäisi mainettaan ihmisten parissa.

        Vielä pahempi ongelma on se, kun muut ihmiset eivät hyväksyä mua tai yleensä nuorta miestä ilman kavereita. Vaikka mä pystyisinkin hyväksymään itseni ilman kavereita ja päättäisin lähteä vaikka baariin tai laivaristeilylle, niin kyllä sieltä vaan löytyisi heti sellaisia ihmisiä, jotka olisivat vittuilemassa mulle siitä yksinäisyydestä ja utelemassa painostavaan sävyyn siitä, että miksei ole ketään kavereita mukana.

        "Mut älä pidä kaverittomuutta ongelmana. Eikä anna sen ottaa yliotetta. Sä vaikutat fiksulta nuorelta mieheltä. Ajattelevalta ja harkitsevalta, osaat keskustella ja kuunnella. Mä en näe mitään syytä miksi sulla ei voisi olla ystäviä. "

        Kiitos kovasti asiallisista kommenteista. Kiva lukea vastauksia, kun huomaa edes joskus fiksujen ihmisten asiallisia kirjoituksia, sillä suurin osa näistä kirjoittajista kun on aina vaan näitä epäasiallisia vittuilijoita, jotka ovat aina mua ja mun mielipiteitäni tuomitsemassa.

        Oon vaan aina ollut tosi huono tutustumaan uusiin ihmisiin, varsinkin kun on aina saanut pelätä sitä, että mitä muut ihmiset musta ja mun taustoistani oikein ajattelevat.


      • cxvvcxxcvxcvcx
        DarkFear kirjoitti:

        "Ihan alkuun sä voit hyväksyä ittes ilman kavereita. Unohda et se on ongelma. Sit kun se ei enää tunnu ongelmalta niitä kavereita alkaa löytymään. Toki sun tarvii luoda kontakteja joko töissä, harrastuksissa tai netissä tms. keksitkään niitä luoda. "

        Siinä se vasta onkin tosi paha ongelma, jos pitäisi osata hyväksyä itsensä ilman kavereita. Mulle se on aina tuntunut valtavalta taakalta, varsinkin kun siitä ei ole koskaan voinut puhua kellekkään ja sitten pitäisi aina yrittää parhaansa mukaan teeskennellä olevansa hyvin sosiaalinen ja kavereita omaava tyyppi, ettei menettäisi mainettaan ihmisten parissa.

        Vielä pahempi ongelma on se, kun muut ihmiset eivät hyväksyä mua tai yleensä nuorta miestä ilman kavereita. Vaikka mä pystyisinkin hyväksymään itseni ilman kavereita ja päättäisin lähteä vaikka baariin tai laivaristeilylle, niin kyllä sieltä vaan löytyisi heti sellaisia ihmisiä, jotka olisivat vittuilemassa mulle siitä yksinäisyydestä ja utelemassa painostavaan sävyyn siitä, että miksei ole ketään kavereita mukana.

        "Mut älä pidä kaverittomuutta ongelmana. Eikä anna sen ottaa yliotetta. Sä vaikutat fiksulta nuorelta mieheltä. Ajattelevalta ja harkitsevalta, osaat keskustella ja kuunnella. Mä en näe mitään syytä miksi sulla ei voisi olla ystäviä. "

        Kiitos kovasti asiallisista kommenteista. Kiva lukea vastauksia, kun huomaa edes joskus fiksujen ihmisten asiallisia kirjoituksia, sillä suurin osa näistä kirjoittajista kun on aina vaan näitä epäasiallisia vittuilijoita, jotka ovat aina mua ja mun mielipiteitäni tuomitsemassa.

        Oon vaan aina ollut tosi huono tutustumaan uusiin ihmisiin, varsinkin kun on aina saanut pelätä sitä, että mitä muut ihmiset musta ja mun taustoistani oikein ajattelevat.

        Mitä mainetta? Millaisena ajattelet ihmisten näkevän sinut nyt?


      • Ei jaksa enää
        DarkFear kirjoitti:

        "Ihan alkuun sä voit hyväksyä ittes ilman kavereita. Unohda et se on ongelma. Sit kun se ei enää tunnu ongelmalta niitä kavereita alkaa löytymään. Toki sun tarvii luoda kontakteja joko töissä, harrastuksissa tai netissä tms. keksitkään niitä luoda. "

        Siinä se vasta onkin tosi paha ongelma, jos pitäisi osata hyväksyä itsensä ilman kavereita. Mulle se on aina tuntunut valtavalta taakalta, varsinkin kun siitä ei ole koskaan voinut puhua kellekkään ja sitten pitäisi aina yrittää parhaansa mukaan teeskennellä olevansa hyvin sosiaalinen ja kavereita omaava tyyppi, ettei menettäisi mainettaan ihmisten parissa.

        Vielä pahempi ongelma on se, kun muut ihmiset eivät hyväksyä mua tai yleensä nuorta miestä ilman kavereita. Vaikka mä pystyisinkin hyväksymään itseni ilman kavereita ja päättäisin lähteä vaikka baariin tai laivaristeilylle, niin kyllä sieltä vaan löytyisi heti sellaisia ihmisiä, jotka olisivat vittuilemassa mulle siitä yksinäisyydestä ja utelemassa painostavaan sävyyn siitä, että miksei ole ketään kavereita mukana.

        "Mut älä pidä kaverittomuutta ongelmana. Eikä anna sen ottaa yliotetta. Sä vaikutat fiksulta nuorelta mieheltä. Ajattelevalta ja harkitsevalta, osaat keskustella ja kuunnella. Mä en näe mitään syytä miksi sulla ei voisi olla ystäviä. "

        Kiitos kovasti asiallisista kommenteista. Kiva lukea vastauksia, kun huomaa edes joskus fiksujen ihmisten asiallisia kirjoituksia, sillä suurin osa näistä kirjoittajista kun on aina vaan näitä epäasiallisia vittuilijoita, jotka ovat aina mua ja mun mielipiteitäni tuomitsemassa.

        Oon vaan aina ollut tosi huono tutustumaan uusiin ihmisiin, varsinkin kun on aina saanut pelätä sitä, että mitä muut ihmiset musta ja mun taustoistani oikein ajattelevat.

        Älä nyt taas ala esittämään marttyyria. Moni ihminen on yrittänyt sinua auttaa ja neuvoa, mutta kun sinulle ei ole mikään kelvannut, etkä ole valmis mitään kokeilemaan. Olet vaan jankuttanut samoja juttuja, kunnes ne auttajatkin on turhautunut ja päättäneet, että antaa olla sitten. Sen jälkeen alat nimittelemään heitä vittuilijoiksi.

        Jos sulle ei mikään kelpaa, niin älä sitten edes pyydä apua. Kiittämätön nulikka.


    • xcvvcxvcxxcv

      Eiköhän jokaisen yksinäisyyteen ole omat syynsä. DarkFearin yksinäisyyteen on syynä DarkFear.

    • Jaska'

      Kyllähän se helvetin nuivaa on monesti yksin lähteä yökerhoon sun muuta.
      Joskus saan hyvän vireen päälle ja sillon homma toimii,mut monesti sitä jotenkin vaan niin vituuntuu siihen koko meininkiin jo ulkoovella, ettei mitään rajaa.Sit sitä vaan päätyy johonkin nurkkaan sitä omaa tuoppiansa lipittämään.
      Mulla on just toi, et sillonku mua alkaa vituttamaan, niin sitten kans vituttaa. Tekee enemmän mieli murskata luita, kuin jututtaa näitä bissiksiä.
      Jos olis joku kaljottelu kaveri, niin olisin välttynyt monelta ahdistukselta elämässä.

    • lkhfhiuo

      Voi DarkFear!
      Sinä suhtaudut asioihin niin negatiivisesti ja suljet silmäsi kaikelta positiiviselta. Kyllä tuossa mainitsemassasi ketjussa oli mukana myös niitä ihan kivoja ja positiivisia vastuksia, mutta sinä näet vain ne negatiiviset.

      Muistatko vielä ketjun, jonka joku muu aloitti puolestasi? Sehän liittyi siihen, onko normaalia, että mies käy baarissa yksin. Ketjuun tuli paljon hyviä ja positiivisia vastuksia, mutta sitten kun sinne tuli se yksi negatiivinen vastaus, sinä pelmahdit paikalle, julistaen sitä, että hahaa nytpä se on todistettu, tätä vastausta odotinkin. Miksi yksi negatiivinen, kumoaa kymmenen positiivista?
      Joka tapauksessa tämä nyt on vain yksi keskustelupalsta, ei kuvaus siitä, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti ottaen ajatellaan. Kaikkea ei pidä myöskään ottaa kirjaimellisesti. Aina näissä nettikeskusteluissa saa varautua siihen, että joukkoon mahtuu ihan niitä kettuilu-mielessä kirjoitettuja kommentteja, joiden tarkoitus on satuttaa (huvinsa kullakin).

      Millä tavalla tuo mainitsemasi ketju osoittaa sen että et tarvitse psykiatrin apua? Eihän se mitä ketju sinun elämässä ole mitään muuttanut. Todistit kirjoituksellasi jälleen vain sen, että olisit todellakin ammattiavun tarpeessa. Tarvitse apua siihen, että et ajattelisi niin paljon sitä, mitä muut jostakin ajattelevat tai ovat mieltä. Sekä tarvitse apua myös siihen, että saisit ratkottua ne ongelmat, jotka sinulla on esteenä sille että löytäisit kavereita. Kun nämä olet saanut hoidettua, ei sille ole enää mitään merkitystä, vaikka koko maailma julistaisi että yksinäiset ovat outoja.

      Maailmaan mahtuu aina ihmisiä, jotka syrjivät jota kuta, tai ovat suvaitsemattomia. Aina löytyy ihmisiä, jotka katsovat kieroon heitä, joilla ei ole kavereita. Se on ikävää, mutta minkäs sille mahtaa. Mutta jos yhtäkkiä kävisikin niin, että kaikki, jotka sattuvat pitämään yksinäisiä jotenkin outona, muuttaisivatkin mieltään, ei se tarkoita sitä, että sinun edessäsi olisi sen myötä iso jono kaveriehdokkaita.

      Unohdat koko ajan sen, että ihmissuhteessa on aina kaksi osapuolta. Se ei riitä, että löytyy, joku jonka sinä hyväksyt, joku jolla on ne piirteet ja ajatusmaailma, vakaumukset, jotka sinä haluat toisella olevan. Myös sinun pitää olla sellainen, joka herättää toisen ihmisen mielenkiinnon ja halun olla kanssasi. Panosta siihen, panosta itseesi. Tee työtä sen eteen, että sinusta tulisi ihminen, kenen kanssa muut haluavat olla.

      • Tuttujuttujuu

        "Muistatko vielä ketjun, jonka joku muu aloitti puolestasi? Sehän liittyi siihen, onko normaalia, että mies käy baarissa yksin. Ketjuun tuli paljon hyviä ja positiivisia vastuksia, mutta sitten kun sinne tuli se yksi negatiivinen vastaus, sinä pelmahdit paikalle, julistaen sitä, että hahaa nytpä se on todistettu, tätä vastausta odotinkin."


        Tuo on DF:n tapa keskustella. Hän on etukäteen päättänyt miten asia on ja sen jälkeen kaikki muut mielipiteet ovat vääriä. Siitä huolimatta hän on kuulemma todella suvaitsevainen yms.


      • kkkkfffffff
        Tuttujuttujuu kirjoitti:

        "Muistatko vielä ketjun, jonka joku muu aloitti puolestasi? Sehän liittyi siihen, onko normaalia, että mies käy baarissa yksin. Ketjuun tuli paljon hyviä ja positiivisia vastuksia, mutta sitten kun sinne tuli se yksi negatiivinen vastaus, sinä pelmahdit paikalle, julistaen sitä, että hahaa nytpä se on todistettu, tätä vastausta odotinkin."


        Tuo on DF:n tapa keskustella. Hän on etukäteen päättänyt miten asia on ja sen jälkeen kaikki muut mielipiteet ovat vääriä. Siitä huolimatta hän on kuulemma todella suvaitsevainen yms.

        Oletko nainen ? Jos olet nainen niin sinun lie aika vaikea tätä asiaa ymmärtää. Monen miehenkin on vaikea tätä asiaa ymmärtää, varsinkin silloin jos ei itse koskaan ole joutunut muuttamaan kokonaan uuteen vieraaseen ympäristöön ja jättämään taakseen kaikki entiset elämänkuvionsa ja ympäristönsä. Tosin tämä on myös sellainen asia jota ei liiemmin halutakkaan ymmärtää.

        Oletko koskaan ollut jossain kaukomailla ihan outona vieraassa kulttuurissa, jos et ole ollut niin osaatko kuvitella millaista se voisi olla ?


      • "Voi DarkFear!
        Sinä suhtaudut asioihin niin negatiivisesti ja suljet silmäsi kaikelta positiiviselta. Kyllä tuossa mainitsemassasi ketjussa oli mukana myös niitä ihan kivoja ja positiivisia vastuksia, mutta sinä näet vain ne negatiiviset. "

        Aivan syystäkin suhtaudun moniin asioihin niin negatiivisesti, varsinkin kun mua ja mun tunteitani on aina loukattu mun yksinollessa noissa baareissa. Ei vaan nosta hirveästi mielialaa sellainen, kun aina saa kohdata paheksuntaa sen yksinolonsa takia. Just tällaisten ihmisten ja kommenttien takia ei koskaan viitsi lähteä yksin mihinkään laivaristeilylle tai ulkomaan matkalle, kun niissä pitäisi olla aina kavereiden kanssa, ettei katsottaisi jotenkin oudoksi kun ei ole nuorella miehellä ketään kavereita mukana.

        En valitettavasti muista mitään tollaista keskustelua, jossa olisi suhtauduttu myönteisesti yksinäisiä miehiä kohtaan. Ja vaikka tollainen keskustelu olisikin ollut tai jos sen muistaisin, niin ei sillä olisi mitään merkitystä, sillä se ei siltikään kannustaisi mua käymään yksin baareissa, kun mua kohtaan se suhtautuminen on aina ollut siellä erittäin pinnallista, suvaitsematonta ja suorastaan loukkaavaa.

        "Millä tavalla tuo mainitsemasi ketju osoittaa sen että et tarvitse psykiatrin apua? Eihän se mitä ketju sinun elämässä ole mitään muuttanut. Todistit kirjoituksellasi jälleen vain sen, että olisit todellakin ammattiavun tarpeessa. Tarvitse apua siihen, että et ajattelisi niin paljon sitä, mitä muut jostakin ajattelevat tai ovat mieltä. Sekä tarvitse apua myös siihen, että saisit ratkottua ne ongelmat, jotka sinulla on esteenä sille että löytäisit kavereita. Kun nämä olet saanut hoidettua, ei sille ole enää mitään merkitystä, vaikka koko maailma julistaisi että yksinäiset ovat outoja. "

        Mieluummin nämä suvaitsemattomat kusipäät ja muut yksinäisiä ihmisiä loukkaavat idiootit pitäisi laittaa johonkin käytöskouluun ja sellaiseen terapiaan, jossa heitä opetettaisiin ajattelemaan avarakatseisemmin ja ottamaan huomioon ne ihmiset, joita on syrjitty kotiseuduilla ja jotka ovat joutuneet muuttamaan tuntemattomaan kaupunkiin ilman ketään kavereita. Mutta eipä näitä suvaitsemattomia, kapeakatseisia ja pinnallisia idiootteja ole kukaan ikinä haluamassa mihinkään asenteiden muutoskouluun, kun he ovat aina niin pidettyjä kaikkien ihmisten keskuudessa.

        Mulla kun ei ole minkäänlaista tarvetta yhtään mihinkään psykiatrin palveluihin, varsinkin kun niistä on vain ja ainoastaan huonoja kokemuksia, kun aikoinaan jouduin pakotettuna niissä käymään melkein koko kouluajan.

        "Unohdat koko ajan sen, että ihmissuhteessa on aina kaksi osapuolta. Se ei riitä, että löytyy, joku jonka sinä hyväksyt, joku jolla on ne piirteet ja ajatusmaailma, vakaumukset, jotka sinä haluat toisella olevan. Myös sinun pitää olla sellainen, joka herättää toisen ihmisen mielenkiinnon ja halun olla kanssasi. Panosta siihen, panosta itseesi. Tee työtä sen eteen, että sinusta tulisi ihminen, kenen kanssa muut haluavat olla. "

        Kyllä mä sen tiedän, että ihmissuhteissa on aina kaksi osapuolta. Mutta kun yksinäisenä miehenä sitä on vaan todella vaikea herättää toisten ihmisten minkäänlaista kiinnostusta itseään kohtaan, kun ei ole mitään suurta kaverilaumaa tai edes yhtä kaveria, jolla voisi mainostaa omaa suosiotaan, eikä myöskään ole profiilia facebookissa tai edes yhtään kaveria siellä. Näillä asioilla sitä saisi varmasti kavereita pinnallisten nykynuorten keskuudessa, mutta kun näitä ilman se onkin enemmän kun vaikeaa.


      • Tuttujuttujuu kirjoitti:

        "Muistatko vielä ketjun, jonka joku muu aloitti puolestasi? Sehän liittyi siihen, onko normaalia, että mies käy baarissa yksin. Ketjuun tuli paljon hyviä ja positiivisia vastuksia, mutta sitten kun sinne tuli se yksi negatiivinen vastaus, sinä pelmahdit paikalle, julistaen sitä, että hahaa nytpä se on todistettu, tätä vastausta odotinkin."


        Tuo on DF:n tapa keskustella. Hän on etukäteen päättänyt miten asia on ja sen jälkeen kaikki muut mielipiteet ovat vääriä. Siitä huolimatta hän on kuulemma todella suvaitsevainen yms.

        "Tuo on DF:n tapa keskustella. Hän on etukäteen päättänyt miten asia on ja sen jälkeen kaikki muut mielipiteet ovat vääriä. Siitä huolimatta hän on kuulemma todella suvaitsevainen yms. "

        Kyse on lähinnä mun omista kokemuksista ja siitä, mitä mä olen saanut nähdä ja kokea sen oman yksinäisyyden takia. Mua kohtaan kun on aina suhtauduttu todella ilkeästi, suvaitsemattomasti ja jopa loukattu mun tunteitani sen takia, kun mulla ei ole ollut ketään kavereita mukana noissa baareissa. Eli ei siinä muutamat nettikeskustelut auta muuttamaan mun mielialaa, kun sitä on pahasti loukattu.


      • FF
        DarkFear kirjoitti:

        "Voi DarkFear!
        Sinä suhtaudut asioihin niin negatiivisesti ja suljet silmäsi kaikelta positiiviselta. Kyllä tuossa mainitsemassasi ketjussa oli mukana myös niitä ihan kivoja ja positiivisia vastuksia, mutta sinä näet vain ne negatiiviset. "

        Aivan syystäkin suhtaudun moniin asioihin niin negatiivisesti, varsinkin kun mua ja mun tunteitani on aina loukattu mun yksinollessa noissa baareissa. Ei vaan nosta hirveästi mielialaa sellainen, kun aina saa kohdata paheksuntaa sen yksinolonsa takia. Just tällaisten ihmisten ja kommenttien takia ei koskaan viitsi lähteä yksin mihinkään laivaristeilylle tai ulkomaan matkalle, kun niissä pitäisi olla aina kavereiden kanssa, ettei katsottaisi jotenkin oudoksi kun ei ole nuorella miehellä ketään kavereita mukana.

        En valitettavasti muista mitään tollaista keskustelua, jossa olisi suhtauduttu myönteisesti yksinäisiä miehiä kohtaan. Ja vaikka tollainen keskustelu olisikin ollut tai jos sen muistaisin, niin ei sillä olisi mitään merkitystä, sillä se ei siltikään kannustaisi mua käymään yksin baareissa, kun mua kohtaan se suhtautuminen on aina ollut siellä erittäin pinnallista, suvaitsematonta ja suorastaan loukkaavaa.

        "Millä tavalla tuo mainitsemasi ketju osoittaa sen että et tarvitse psykiatrin apua? Eihän se mitä ketju sinun elämässä ole mitään muuttanut. Todistit kirjoituksellasi jälleen vain sen, että olisit todellakin ammattiavun tarpeessa. Tarvitse apua siihen, että et ajattelisi niin paljon sitä, mitä muut jostakin ajattelevat tai ovat mieltä. Sekä tarvitse apua myös siihen, että saisit ratkottua ne ongelmat, jotka sinulla on esteenä sille että löytäisit kavereita. Kun nämä olet saanut hoidettua, ei sille ole enää mitään merkitystä, vaikka koko maailma julistaisi että yksinäiset ovat outoja. "

        Mieluummin nämä suvaitsemattomat kusipäät ja muut yksinäisiä ihmisiä loukkaavat idiootit pitäisi laittaa johonkin käytöskouluun ja sellaiseen terapiaan, jossa heitä opetettaisiin ajattelemaan avarakatseisemmin ja ottamaan huomioon ne ihmiset, joita on syrjitty kotiseuduilla ja jotka ovat joutuneet muuttamaan tuntemattomaan kaupunkiin ilman ketään kavereita. Mutta eipä näitä suvaitsemattomia, kapeakatseisia ja pinnallisia idiootteja ole kukaan ikinä haluamassa mihinkään asenteiden muutoskouluun, kun he ovat aina niin pidettyjä kaikkien ihmisten keskuudessa.

        Mulla kun ei ole minkäänlaista tarvetta yhtään mihinkään psykiatrin palveluihin, varsinkin kun niistä on vain ja ainoastaan huonoja kokemuksia, kun aikoinaan jouduin pakotettuna niissä käymään melkein koko kouluajan.

        "Unohdat koko ajan sen, että ihmissuhteessa on aina kaksi osapuolta. Se ei riitä, että löytyy, joku jonka sinä hyväksyt, joku jolla on ne piirteet ja ajatusmaailma, vakaumukset, jotka sinä haluat toisella olevan. Myös sinun pitää olla sellainen, joka herättää toisen ihmisen mielenkiinnon ja halun olla kanssasi. Panosta siihen, panosta itseesi. Tee työtä sen eteen, että sinusta tulisi ihminen, kenen kanssa muut haluavat olla. "

        Kyllä mä sen tiedän, että ihmissuhteissa on aina kaksi osapuolta. Mutta kun yksinäisenä miehenä sitä on vaan todella vaikea herättää toisten ihmisten minkäänlaista kiinnostusta itseään kohtaan, kun ei ole mitään suurta kaverilaumaa tai edes yhtä kaveria, jolla voisi mainostaa omaa suosiotaan, eikä myöskään ole profiilia facebookissa tai edes yhtään kaveria siellä. Näillä asioilla sitä saisi varmasti kavereita pinnallisten nykynuorten keskuudessa, mutta kun näitä ilman se onkin enemmän kun vaikeaa.

        Mutta, DF, mitä siis aiot tehdä elämällesi? Kuinka kauan olet jo etsinyt matkaseuraa netistä, vuoden verran? Kauanko vielä aiot etsiä? Entä jos ei löydy? Jäätkö odottamaan, että täytät 40 vuotta ja sitten yhtäkkiä lähteminen onkin helppoa? Heitätkö kymmenen vuotta elämästäsi hukkaan vain sen takia, ettet netistä löydä matkaseuralaista tai kaveria muihin menoihin?

        Vai voisitko hyväksyä sen, että olet yksinäinen "ratsastaja", Camelboots-mies, vai mikä se oli, joka kulkee omia polkujaan? Mitä väliä sillä on mitä joku satunnainen risteilymatkustaja miettii nähdessään yksin liikkuvan/istuvan miehen laivalla? Eihän sinun tarvitse enää koskaan tavata häntä.

        Minä lähden reilun viikon kuluttua kesän toiselle ulkomaanmatkalle, yksin. Ja matkustan yksin nimenomaan siksi, että silloin ei tarvitse tehdä kompromisseja. Monenlaisia kommelluksia saattaa olla taas luvassa; olen varannut majoituksia taas monella eri kielellä puhelimitse eikä kaikista paikoista ole mitään kirjallisia vahvistuksia; ei ole mitään tietoa mistä mikäkin bussiterminaali saati -laituri tulee löytymään tai miten lentokentälle pääsee tai mitä tapahtuu jos lento myöhästyy ja sen seurauksena myöhästyn jatkoyhteyksistä... Mutta aina on selvitty. Pisimmillään pelkkä meno Etelä-Euroopan erääseen kohteeseen on vienyt reilut 12 h ja vaatinut kaksi koneenvaihtoa mutta juuri siksihän matkalle lähdetään, hakemaan seikkailua!

        ELÄ, hyvä ihminen. Nauti nuoruudesta ja vapaudesta mennä ja tulla.


      • FF kirjoitti:

        Mutta, DF, mitä siis aiot tehdä elämällesi? Kuinka kauan olet jo etsinyt matkaseuraa netistä, vuoden verran? Kauanko vielä aiot etsiä? Entä jos ei löydy? Jäätkö odottamaan, että täytät 40 vuotta ja sitten yhtäkkiä lähteminen onkin helppoa? Heitätkö kymmenen vuotta elämästäsi hukkaan vain sen takia, ettet netistä löydä matkaseuralaista tai kaveria muihin menoihin?

        Vai voisitko hyväksyä sen, että olet yksinäinen "ratsastaja", Camelboots-mies, vai mikä se oli, joka kulkee omia polkujaan? Mitä väliä sillä on mitä joku satunnainen risteilymatkustaja miettii nähdessään yksin liikkuvan/istuvan miehen laivalla? Eihän sinun tarvitse enää koskaan tavata häntä.

        Minä lähden reilun viikon kuluttua kesän toiselle ulkomaanmatkalle, yksin. Ja matkustan yksin nimenomaan siksi, että silloin ei tarvitse tehdä kompromisseja. Monenlaisia kommelluksia saattaa olla taas luvassa; olen varannut majoituksia taas monella eri kielellä puhelimitse eikä kaikista paikoista ole mitään kirjallisia vahvistuksia; ei ole mitään tietoa mistä mikäkin bussiterminaali saati -laituri tulee löytymään tai miten lentokentälle pääsee tai mitä tapahtuu jos lento myöhästyy ja sen seurauksena myöhästyn jatkoyhteyksistä... Mutta aina on selvitty. Pisimmillään pelkkä meno Etelä-Euroopan erääseen kohteeseen on vienyt reilut 12 h ja vaatinut kaksi koneenvaihtoa mutta juuri siksihän matkalle lähdetään, hakemaan seikkailua!

        ELÄ, hyvä ihminen. Nauti nuoruudesta ja vapaudesta mennä ja tulla.

        "Mutta, DF, mitä siis aiot tehdä elämällesi? Kuinka kauan olet jo etsinyt matkaseuraa netistä, vuoden verran? Kauanko vielä aiot etsiä? Entä jos ei löydy? Jäätkö odottamaan, että täytät 40 vuotta ja sitten yhtäkkiä lähteminen onkin helppoa? Heitätkö kymmenen vuotta elämästäsi hukkaan vain sen takia, ettet netistä löydä matkaseuralaista tai kaveria muihin menoihin? "

        No ei se yksin lähteminen ole sen mukavempaa tai helpompaa edes vanhemmalla iällä, mutta sitten joskus keski-ikäisenä sitä voi ainakin matkustella yksinään niin, ettei muut ihmiset sitä paheksu ja ihmettele samalla tavalla kun mun ikäisen nuoren miehen yksin matkailua ja baareissa käyntiä. Kuitenkin noissa baareissa ja laivamatkoilla näkee hyvinkin usein yksin olevia keski-ikäisiä (n. 40-50-vuotiaita) miehiä, mutta nuorempia ei taas koskaan, kun he ovat aina kavereidensa kanssa.

        Ehkä etsin sitä matkaseuraa täältä Suomi24-palstalta niin kauan, kunnes lopulta sitä löydän. Ehkä jossain vaiheessa alan kirjoitella melkein kaikille Suomi24-palstoille samoja kirjoituksia näistä laivaristeilyistä ja matkaseuran etsimisestä, niin lopulta joku kyllästyy niitä lukemaan ja suostuu ihan vaikka sen takia lähtemään mun kaveriksi tonne laivalle, että saisin lopultakin sinne sitä seuraa.

        "Vai voisitko hyväksyä sen, että olet yksinäinen "ratsastaja", Camelboots-mies, vai mikä se oli, joka kulkee omia polkujaan? Mitä väliä sillä on mitä joku satunnainen risteilymatkustaja miettii nähdessään yksin liikkuvan/istuvan miehen laivalla? Eihän sinun tarvitse enää koskaan tavata häntä."

        Mun tuurilla ei olisi mikään ihme, jos siellä laivalla sattuisi näkemään vaikka jonkun vanhan koulukaverin tai muun tutun kotipuolesta ja sitten olisi maine menetetty, kun hän näkisi mut yksin laivalla ilman ketään kavereita. Vieläkin huonompi säkä olisi, jos näkisin siellä jonkun työkaverin tai entisen työkaverin täältä Helsingistä, sillä siinä sitä olisi kovasti seliteltävää työkavereille, että miksi oikein on yksin laivalla, kun työkaverit ovat kaikki erittäin sosiaalisia tyyppejä, eivätkä liiku koskaan missään yksin kuten mä joudun aina tekemään kun ei ole ketään kavereita.

        Ainakin jos yksin lähtisi laivalle, niin ei siitä viitsisi työkavereille sanallakaan mitään kertoa, kun he kuitenkin ihmettelisivät sitä, jos kertoisin olleeni siellä yksinään ilman ketän kavereita. Toinen huono puoli tossa yksin lähdössä olisi myös se, että mun veljeni ihmettelisi kovasti, jos kertoisin olleeni yksin laivamatkalla. Hänellä kun on itsellään tosi paljon kavereita ympäri suomea, eikä hän edes tiedä mun olevan näin yksinäinen mitä todellisuudessa olen, kun en ole tästä asiasta koskaan hänelle täysin avoimesti kertonut.

        "ELÄ, hyvä ihminen. Nauti nuoruudesta ja vapaudesta mennä ja tulla. "

        Itseäni inhottaa aina just noi kommentit, että pitäisi muka nauttia siitä nuoruudesta, kun en ole koskaan saanut mitenkään siitä nauttia, vaikka alan olla jo kolmekymppinen. Mä olen vapaa vielä vanhemmallakin iällä, kun ei ole perhettä ja lapsia, niin ihan hyvin mä voisin elää ja mennä vielä neljäkymppisenä ja vanhempanakin, kun siinä iässä varmaan rahaakin on mulla enemmän, kun ei ole edes perhettä elätettävänä ja kun on saanut koko nuoruusikänsä säästää, kun ei ole tarvinnut käyttää sitä rahaa näihin normaaleihin nuorten menoihin, kuten mm. baareihin, laivaristeilyihin ja muihin menoihin.


      • kkkkkffffffuu
        DarkFear kirjoitti:

        "Mutta, DF, mitä siis aiot tehdä elämällesi? Kuinka kauan olet jo etsinyt matkaseuraa netistä, vuoden verran? Kauanko vielä aiot etsiä? Entä jos ei löydy? Jäätkö odottamaan, että täytät 40 vuotta ja sitten yhtäkkiä lähteminen onkin helppoa? Heitätkö kymmenen vuotta elämästäsi hukkaan vain sen takia, ettet netistä löydä matkaseuralaista tai kaveria muihin menoihin? "

        No ei se yksin lähteminen ole sen mukavempaa tai helpompaa edes vanhemmalla iällä, mutta sitten joskus keski-ikäisenä sitä voi ainakin matkustella yksinään niin, ettei muut ihmiset sitä paheksu ja ihmettele samalla tavalla kun mun ikäisen nuoren miehen yksin matkailua ja baareissa käyntiä. Kuitenkin noissa baareissa ja laivamatkoilla näkee hyvinkin usein yksin olevia keski-ikäisiä (n. 40-50-vuotiaita) miehiä, mutta nuorempia ei taas koskaan, kun he ovat aina kavereidensa kanssa.

        Ehkä etsin sitä matkaseuraa täältä Suomi24-palstalta niin kauan, kunnes lopulta sitä löydän. Ehkä jossain vaiheessa alan kirjoitella melkein kaikille Suomi24-palstoille samoja kirjoituksia näistä laivaristeilyistä ja matkaseuran etsimisestä, niin lopulta joku kyllästyy niitä lukemaan ja suostuu ihan vaikka sen takia lähtemään mun kaveriksi tonne laivalle, että saisin lopultakin sinne sitä seuraa.

        "Vai voisitko hyväksyä sen, että olet yksinäinen "ratsastaja", Camelboots-mies, vai mikä se oli, joka kulkee omia polkujaan? Mitä väliä sillä on mitä joku satunnainen risteilymatkustaja miettii nähdessään yksin liikkuvan/istuvan miehen laivalla? Eihän sinun tarvitse enää koskaan tavata häntä."

        Mun tuurilla ei olisi mikään ihme, jos siellä laivalla sattuisi näkemään vaikka jonkun vanhan koulukaverin tai muun tutun kotipuolesta ja sitten olisi maine menetetty, kun hän näkisi mut yksin laivalla ilman ketään kavereita. Vieläkin huonompi säkä olisi, jos näkisin siellä jonkun työkaverin tai entisen työkaverin täältä Helsingistä, sillä siinä sitä olisi kovasti seliteltävää työkavereille, että miksi oikein on yksin laivalla, kun työkaverit ovat kaikki erittäin sosiaalisia tyyppejä, eivätkä liiku koskaan missään yksin kuten mä joudun aina tekemään kun ei ole ketään kavereita.

        Ainakin jos yksin lähtisi laivalle, niin ei siitä viitsisi työkavereille sanallakaan mitään kertoa, kun he kuitenkin ihmettelisivät sitä, jos kertoisin olleeni siellä yksinään ilman ketän kavereita. Toinen huono puoli tossa yksin lähdössä olisi myös se, että mun veljeni ihmettelisi kovasti, jos kertoisin olleeni yksin laivamatkalla. Hänellä kun on itsellään tosi paljon kavereita ympäri suomea, eikä hän edes tiedä mun olevan näin yksinäinen mitä todellisuudessa olen, kun en ole tästä asiasta koskaan hänelle täysin avoimesti kertonut.

        "ELÄ, hyvä ihminen. Nauti nuoruudesta ja vapaudesta mennä ja tulla. "

        Itseäni inhottaa aina just noi kommentit, että pitäisi muka nauttia siitä nuoruudesta, kun en ole koskaan saanut mitenkään siitä nauttia, vaikka alan olla jo kolmekymppinen. Mä olen vapaa vielä vanhemmallakin iällä, kun ei ole perhettä ja lapsia, niin ihan hyvin mä voisin elää ja mennä vielä neljäkymppisenä ja vanhempanakin, kun siinä iässä varmaan rahaakin on mulla enemmän, kun ei ole edes perhettä elätettävänä ja kun on saanut koko nuoruusikänsä säästää, kun ei ole tarvinnut käyttää sitä rahaa näihin normaaleihin nuorten menoihin, kuten mm. baareihin, laivaristeilyihin ja muihin menoihin.

        Nelikymppisenäkin olet vielä suht. nuori, ja silloinkin vielä ehtii vaikka mitä. Ei kannata ainakaan työ-ja talouspuolen asioitaan läskiksi lyödä siksi jos ei ole itselle sopivaa seuraa.

        Tuo kun sinulla toistuu usein tuo ongelmaksi kokemasi sivarivalinta, niin se johtunee siitä kun olet jotenkin erityisti siitä saanut kuullaksesi ja siitä loukkaantunut.
        Jos olet tai olet ollut joskus ideologialtasi joku pasifisti niin ei sellaisesta kannattaisi loputtomiin ainakaan äärimmäisen tiukasti kiinni pitää, ja ei varsinkaan lähteä millään kiihkomielellä muille ideologiaansa saarnaamaan, ja mielipiteitään asioista voi elämän varrella muuttaakkin niinkui valtaosa meistä tekee.


      • Tuttujuttujuu
        kkkkfffffff kirjoitti:

        Oletko nainen ? Jos olet nainen niin sinun lie aika vaikea tätä asiaa ymmärtää. Monen miehenkin on vaikea tätä asiaa ymmärtää, varsinkin silloin jos ei itse koskaan ole joutunut muuttamaan kokonaan uuteen vieraaseen ympäristöön ja jättämään taakseen kaikki entiset elämänkuvionsa ja ympäristönsä. Tosin tämä on myös sellainen asia jota ei liiemmin halutakkaan ymmärtää.

        Oletko koskaan ollut jossain kaukomailla ihan outona vieraassa kulttuurissa, jos et ole ollut niin osaatko kuvitella millaista se voisi olla ?

        En ole nainen, vaan mies.Pari vuotta DF:a vanhempi, mutta samaa ikäluokkaa. Olen muuttanut elämäni aikana monta kertaa kaupungista toiseen, pitkiäkin välimatkoja, eikä uudessa kaupungissa ole yleensä ollut tuttuja. Olen siis joutunut luomaan aina sosiaaliset verkostot uudestaan. Nykyään asun Helsingissä (kuten DF) ja täälläkin jouduin luomaan verkostot uusiksi, ihan omatoimisesti. Olen myös käynyt yksin baarissa yms ainakin kolmenumeroisen summan verran.

        Olen kyllä käynyt kaukomailla, mutta en ole siellä asunut pitkään. Mikä tuon vertauksen pointti edes oli? Eihän DF mihinkään kaukomaille ole muuttanut.


      • .............
        DarkFear kirjoitti:

        "Mutta, DF, mitä siis aiot tehdä elämällesi? Kuinka kauan olet jo etsinyt matkaseuraa netistä, vuoden verran? Kauanko vielä aiot etsiä? Entä jos ei löydy? Jäätkö odottamaan, että täytät 40 vuotta ja sitten yhtäkkiä lähteminen onkin helppoa? Heitätkö kymmenen vuotta elämästäsi hukkaan vain sen takia, ettet netistä löydä matkaseuralaista tai kaveria muihin menoihin? "

        No ei se yksin lähteminen ole sen mukavempaa tai helpompaa edes vanhemmalla iällä, mutta sitten joskus keski-ikäisenä sitä voi ainakin matkustella yksinään niin, ettei muut ihmiset sitä paheksu ja ihmettele samalla tavalla kun mun ikäisen nuoren miehen yksin matkailua ja baareissa käyntiä. Kuitenkin noissa baareissa ja laivamatkoilla näkee hyvinkin usein yksin olevia keski-ikäisiä (n. 40-50-vuotiaita) miehiä, mutta nuorempia ei taas koskaan, kun he ovat aina kavereidensa kanssa.

        Ehkä etsin sitä matkaseuraa täältä Suomi24-palstalta niin kauan, kunnes lopulta sitä löydän. Ehkä jossain vaiheessa alan kirjoitella melkein kaikille Suomi24-palstoille samoja kirjoituksia näistä laivaristeilyistä ja matkaseuran etsimisestä, niin lopulta joku kyllästyy niitä lukemaan ja suostuu ihan vaikka sen takia lähtemään mun kaveriksi tonne laivalle, että saisin lopultakin sinne sitä seuraa.

        "Vai voisitko hyväksyä sen, että olet yksinäinen "ratsastaja", Camelboots-mies, vai mikä se oli, joka kulkee omia polkujaan? Mitä väliä sillä on mitä joku satunnainen risteilymatkustaja miettii nähdessään yksin liikkuvan/istuvan miehen laivalla? Eihän sinun tarvitse enää koskaan tavata häntä."

        Mun tuurilla ei olisi mikään ihme, jos siellä laivalla sattuisi näkemään vaikka jonkun vanhan koulukaverin tai muun tutun kotipuolesta ja sitten olisi maine menetetty, kun hän näkisi mut yksin laivalla ilman ketään kavereita. Vieläkin huonompi säkä olisi, jos näkisin siellä jonkun työkaverin tai entisen työkaverin täältä Helsingistä, sillä siinä sitä olisi kovasti seliteltävää työkavereille, että miksi oikein on yksin laivalla, kun työkaverit ovat kaikki erittäin sosiaalisia tyyppejä, eivätkä liiku koskaan missään yksin kuten mä joudun aina tekemään kun ei ole ketään kavereita.

        Ainakin jos yksin lähtisi laivalle, niin ei siitä viitsisi työkavereille sanallakaan mitään kertoa, kun he kuitenkin ihmettelisivät sitä, jos kertoisin olleeni siellä yksinään ilman ketän kavereita. Toinen huono puoli tossa yksin lähdössä olisi myös se, että mun veljeni ihmettelisi kovasti, jos kertoisin olleeni yksin laivamatkalla. Hänellä kun on itsellään tosi paljon kavereita ympäri suomea, eikä hän edes tiedä mun olevan näin yksinäinen mitä todellisuudessa olen, kun en ole tästä asiasta koskaan hänelle täysin avoimesti kertonut.

        "ELÄ, hyvä ihminen. Nauti nuoruudesta ja vapaudesta mennä ja tulla. "

        Itseäni inhottaa aina just noi kommentit, että pitäisi muka nauttia siitä nuoruudesta, kun en ole koskaan saanut mitenkään siitä nauttia, vaikka alan olla jo kolmekymppinen. Mä olen vapaa vielä vanhemmallakin iällä, kun ei ole perhettä ja lapsia, niin ihan hyvin mä voisin elää ja mennä vielä neljäkymppisenä ja vanhempanakin, kun siinä iässä varmaan rahaakin on mulla enemmän, kun ei ole edes perhettä elätettävänä ja kun on saanut koko nuoruusikänsä säästää, kun ei ole tarvinnut käyttää sitä rahaa näihin normaaleihin nuorten menoihin, kuten mm. baareihin, laivaristeilyihin ja muihin menoihin.

        "Ehkä jossain vaiheessa alan kirjoitella melkein kaikille Suomi24-palstoille samoja kirjoituksia näistä laivaristeilyistä ja matkaseuran etsimisestä, niin lopulta joku kyllästyy niitä lukemaan ja suostuu ihan vaikka sen takia lähtemään mun kaveriksi tonne laivalle, että saisin lopultakin sinne sitä seuraa."

        MUTTA KUN SULLE ON TARJOTTU SEURAA JO MONTA KERTAA, EIKÄ OLE KELVANNUT!!!

        "Mun tuurilla ei olisi mikään ihme, jos siellä laivalla sattuisi näkemään vaikka jonkun vanhan koulukaverin tai muun tutun kotipuolesta ja sitten olisi maine menetetty, kun hän näkisi mut yksin laivalla ilman ketään kavereita."

        WTF? MIKÄ MAINE??? OLETKO SINÄ VAINOHARHAINEN?????


      • FF
        DarkFear kirjoitti:

        "Mutta, DF, mitä siis aiot tehdä elämällesi? Kuinka kauan olet jo etsinyt matkaseuraa netistä, vuoden verran? Kauanko vielä aiot etsiä? Entä jos ei löydy? Jäätkö odottamaan, että täytät 40 vuotta ja sitten yhtäkkiä lähteminen onkin helppoa? Heitätkö kymmenen vuotta elämästäsi hukkaan vain sen takia, ettet netistä löydä matkaseuralaista tai kaveria muihin menoihin? "

        No ei se yksin lähteminen ole sen mukavempaa tai helpompaa edes vanhemmalla iällä, mutta sitten joskus keski-ikäisenä sitä voi ainakin matkustella yksinään niin, ettei muut ihmiset sitä paheksu ja ihmettele samalla tavalla kun mun ikäisen nuoren miehen yksin matkailua ja baareissa käyntiä. Kuitenkin noissa baareissa ja laivamatkoilla näkee hyvinkin usein yksin olevia keski-ikäisiä (n. 40-50-vuotiaita) miehiä, mutta nuorempia ei taas koskaan, kun he ovat aina kavereidensa kanssa.

        Ehkä etsin sitä matkaseuraa täältä Suomi24-palstalta niin kauan, kunnes lopulta sitä löydän. Ehkä jossain vaiheessa alan kirjoitella melkein kaikille Suomi24-palstoille samoja kirjoituksia näistä laivaristeilyistä ja matkaseuran etsimisestä, niin lopulta joku kyllästyy niitä lukemaan ja suostuu ihan vaikka sen takia lähtemään mun kaveriksi tonne laivalle, että saisin lopultakin sinne sitä seuraa.

        "Vai voisitko hyväksyä sen, että olet yksinäinen "ratsastaja", Camelboots-mies, vai mikä se oli, joka kulkee omia polkujaan? Mitä väliä sillä on mitä joku satunnainen risteilymatkustaja miettii nähdessään yksin liikkuvan/istuvan miehen laivalla? Eihän sinun tarvitse enää koskaan tavata häntä."

        Mun tuurilla ei olisi mikään ihme, jos siellä laivalla sattuisi näkemään vaikka jonkun vanhan koulukaverin tai muun tutun kotipuolesta ja sitten olisi maine menetetty, kun hän näkisi mut yksin laivalla ilman ketään kavereita. Vieläkin huonompi säkä olisi, jos näkisin siellä jonkun työkaverin tai entisen työkaverin täältä Helsingistä, sillä siinä sitä olisi kovasti seliteltävää työkavereille, että miksi oikein on yksin laivalla, kun työkaverit ovat kaikki erittäin sosiaalisia tyyppejä, eivätkä liiku koskaan missään yksin kuten mä joudun aina tekemään kun ei ole ketään kavereita.

        Ainakin jos yksin lähtisi laivalle, niin ei siitä viitsisi työkavereille sanallakaan mitään kertoa, kun he kuitenkin ihmettelisivät sitä, jos kertoisin olleeni siellä yksinään ilman ketän kavereita. Toinen huono puoli tossa yksin lähdössä olisi myös se, että mun veljeni ihmettelisi kovasti, jos kertoisin olleeni yksin laivamatkalla. Hänellä kun on itsellään tosi paljon kavereita ympäri suomea, eikä hän edes tiedä mun olevan näin yksinäinen mitä todellisuudessa olen, kun en ole tästä asiasta koskaan hänelle täysin avoimesti kertonut.

        "ELÄ, hyvä ihminen. Nauti nuoruudesta ja vapaudesta mennä ja tulla. "

        Itseäni inhottaa aina just noi kommentit, että pitäisi muka nauttia siitä nuoruudesta, kun en ole koskaan saanut mitenkään siitä nauttia, vaikka alan olla jo kolmekymppinen. Mä olen vapaa vielä vanhemmallakin iällä, kun ei ole perhettä ja lapsia, niin ihan hyvin mä voisin elää ja mennä vielä neljäkymppisenä ja vanhempanakin, kun siinä iässä varmaan rahaakin on mulla enemmän, kun ei ole edes perhettä elätettävänä ja kun on saanut koko nuoruusikänsä säästää, kun ei ole tarvinnut käyttää sitä rahaa näihin normaaleihin nuorten menoihin, kuten mm. baareihin, laivaristeilyihin ja muihin menoihin.

        Olet vapaa vanhemmalla iällä mutta oletko terve? Entä jos sairastut vakavasti? Vammaudut? Joudut pyörätuoliin tai sänkyyn loppuelämäksi?

        Minä en uskaltaisi jäädä odottamaan vanhuutta, elämästä pitää nauttia jokaikinen päivä. Koskaan ei tiedä mikä on viimeinen.


      • ............. kirjoitti:

        "Ehkä jossain vaiheessa alan kirjoitella melkein kaikille Suomi24-palstoille samoja kirjoituksia näistä laivaristeilyistä ja matkaseuran etsimisestä, niin lopulta joku kyllästyy niitä lukemaan ja suostuu ihan vaikka sen takia lähtemään mun kaveriksi tonne laivalle, että saisin lopultakin sinne sitä seuraa."

        MUTTA KUN SULLE ON TARJOTTU SEURAA JO MONTA KERTAA, EIKÄ OLE KELVANNUT!!!

        "Mun tuurilla ei olisi mikään ihme, jos siellä laivalla sattuisi näkemään vaikka jonkun vanhan koulukaverin tai muun tutun kotipuolesta ja sitten olisi maine menetetty, kun hän näkisi mut yksin laivalla ilman ketään kavereita."

        WTF? MIKÄ MAINE??? OLETKO SINÄ VAINOHARHAINEN?????

        "MUTTA KUN SULLE ON TARJOTTU SEURAA JO MONTA KERTAA, EIKÄ OLE KELVANNUT!!! "

        Ei ole kertaakaan tarjottu sellaista ja sen ikäistä seuraa, jota mä olisin vailla. Mä haluaisin matkaseuraksi n. 20-37-vuotiaan henkilön ja tähän ikäluokkaan kuuluneet henkilöt eivät ole mulle koskaan matkaseuraksi tarjoutuneet. Niin ja pariskuntien seuraksi en halua lähteä.

        "WTF? MIKÄ MAINE??? OLETKO SINÄ VAINOHARHAINEN?????"

        Se maine joka mulla on, niin en halua sitä kokonaan menettää. Mä kun en ole kertonut tästä yksinäisyydestä ja muista ongelmistani kenellekkään tän palstan ulkopuolella, jos sen tiedät.


      • kkkkkffffffuu kirjoitti:

        Nelikymppisenäkin olet vielä suht. nuori, ja silloinkin vielä ehtii vaikka mitä. Ei kannata ainakaan työ-ja talouspuolen asioitaan läskiksi lyödä siksi jos ei ole itselle sopivaa seuraa.

        Tuo kun sinulla toistuu usein tuo ongelmaksi kokemasi sivarivalinta, niin se johtunee siitä kun olet jotenkin erityisti siitä saanut kuullaksesi ja siitä loukkaantunut.
        Jos olet tai olet ollut joskus ideologialtasi joku pasifisti niin ei sellaisesta kannattaisi loputtomiin ainakaan äärimmäisen tiukasti kiinni pitää, ja ei varsinkaan lähteä millään kiihkomielellä muille ideologiaansa saarnaamaan, ja mielipiteitään asioista voi elämän varrella muuttaakkin niinkui valtaosa meistä tekee.

        "Nelikymppisenäkin olet vielä suht. nuori, ja silloinkin vielä ehtii vaikka mitä. Ei kannata ainakaan työ-ja talouspuolen asioitaan läskiksi lyödä siksi jos ei ole itselle sopivaa seuraa. "

        No se mulla olisi vähän niin kun tarkoituksena, että pääsisi vaikka joskus neljäkymppisenä käymään ulkomailla, kun tässä nuoruusiällä ei ole mulla ollut siihen koskaan mahdollisuuksia.

        Joo ton sivarivalinnan takia olenkin saanut kuulla koko ikäni jatkuvaa vittuilua ja haukkumista ja sen takia mua ja mun tunteitani onkin loukattu aina tosi pahasti ja just tällaisten ihmisten kanssa en haluakaan olla missään tekemisissä, jotka eivät pysty hyväksymään mun sivarivalintaani.

        En mä olekaan missään kiihkomielellä saarnaamassa omaa ideologiaa ja mielipiteitäni, mutta en vaan pidä siitä, jos mun henkilökohtaisia valintojani aletaan kritisoida ja pitää vääränlaisina ja haukkumaan mua sen takia, kun olen tehnyt monissa asioissa erilaisia valintoja, kun mitä suomalaisnuoret yleensä tekevät.


      • ..................
        DarkFear kirjoitti:

        "MUTTA KUN SULLE ON TARJOTTU SEURAA JO MONTA KERTAA, EIKÄ OLE KELVANNUT!!! "

        Ei ole kertaakaan tarjottu sellaista ja sen ikäistä seuraa, jota mä olisin vailla. Mä haluaisin matkaseuraksi n. 20-37-vuotiaan henkilön ja tähän ikäluokkaan kuuluneet henkilöt eivät ole mulle koskaan matkaseuraksi tarjoutuneet. Niin ja pariskuntien seuraksi en halua lähteä.

        "WTF? MIKÄ MAINE??? OLETKO SINÄ VAINOHARHAINEN?????"

        Se maine joka mulla on, niin en halua sitä kokonaan menettää. Mä kun en ole kertonut tästä yksinäisyydestä ja muista ongelmistani kenellekkään tän palstan ulkopuolella, jos sen tiedät.

        "Ei ole kertaakaan tarjottu sellaista ja sen ikäistä seuraa, jota mä olisin vailla"

        TÄSTÄ JUURI ON KYSE, PÖLJÄ. JA KYLLÄ SINULLE TARJOSI SEURAA (EI VÄLTTÄMÄTTÄ MATKASEURAA) AINAKIN PARI TUONKIN IKÄLUOKAN TYYPPIÄ. MUTTA EI SULLE KELPAA KENENKÄÄN SEURA ELLEI SEURAKSI TARJOUDU NUORI NAINEN, NIMEN OMAAN RUOTSIN REISSULLE JA VIELÄ SAMAAN HYTTIIN. SITÄ SAATKIN ODOTTAA.

        "Se maine joka mulla on, niin en halua sitä kokonaan menettää. Mä kun en ole kertonut tästä yksinäisyydestä ja muista ongelmistani kenellekkään tän palstan ulkopuolella, jos sen tiedät."

        JOO EIHÄN MAAILMASSA OLE MITÄÄN HIRVEÄMPÄÄ JA NOLOMPAA SALAISUUTTA KUIN YKSINÄISYYS, EIHÄN.


      • just joooo
        Tuttujuttujuu kirjoitti:

        En ole nainen, vaan mies.Pari vuotta DF:a vanhempi, mutta samaa ikäluokkaa. Olen muuttanut elämäni aikana monta kertaa kaupungista toiseen, pitkiäkin välimatkoja, eikä uudessa kaupungissa ole yleensä ollut tuttuja. Olen siis joutunut luomaan aina sosiaaliset verkostot uudestaan. Nykyään asun Helsingissä (kuten DF) ja täälläkin jouduin luomaan verkostot uusiksi, ihan omatoimisesti. Olen myös käynyt yksin baarissa yms ainakin kolmenumeroisen summan verran.

        Olen kyllä käynyt kaukomailla, mutta en ole siellä asunut pitkään. Mikä tuon vertauksen pointti edes oli? Eihän DF mihinkään kaukomaille ole muuttanut.

        No jos jätät kaiken entisen taaksesi ja muutat johonkin vaikkapa USA:han(USA:n kulttuuri on sittenkin meille yllättävän vieras, eikä sitä TV:stä ja elokuvista paljon pysty sisäistämään. Minulla on kokemusta tästä asiasta ) missä sinulla ei ole ketään jonka tuntisist entuudestaan. Jos tähän vielä ei myöskään mikään ntinen johon olet kuulunt kanna sinne asti, niin silloin voit löytää itsesi tilanteesta joka toimii esimerkkinä siitä miten nämä asiat äärimmillään voivat olla. Vielä sekin tähän että ei paluuta kotimaahasi ole tai et sellaista edes harkitse.


    • Miettimistä

      En väitä ettet olisi oikeassa, DF, mutta luuletko ettei tuollaiseen aloitukseen vastaa nimenomaan ne jotka ajattelee voimakkaasti, eli pahasti, kaverittomista?

    • Reipas Poikamies

      "Vai voisitko hyväksyä sen, että olet yksinäinen "ratsastaja", Camelboots-mies, vai mikä se oli, joka kulkee omia polkujaan?"

      Tässä genressä ei omaa itsetuntoa tarvitse pönkittää muiden hyväksynnän hakemisella.

      Se että joku on loner ei tarkoita että pelkää toisia ihmisiä.

      Se että pelkää ihmisiä ei tarkoita että on loner.

      Aika ei paranna asioita jos se oma suhtautuminen asioihin ei muutu erilaiseksi, paremmaksi.

    • "Aika ei paranna asioita jos se oma suhtautuminen asioihin ei muutu erilaiseksi, paremmaksi. "

      Kun en vaan voi mitään sille, että en osaa suhtautua mitenkään paremmin siihen, jos kävisin yksinään noissa sosiaalisissa paikoissa.

      • Tiedän mistä puhun!!

        Mitä sulle on huomautettu yksinään liikkumisesta? Yksin on paljon herkempi ja ymmärtää kysymykset paremmin syytteiksi.


    • Mä luulen, että se kaverittomuuden ongelmaksi kokeminen on se turn off. Ja aiheuttaa sen hylkimisreaktion? Ehkei niinkään se kaverittomuus itsessään. Siinä kohdassa kun mainitsen asian olevan ongelma se voi särähtää korvaan.

      Toiset ihmiset ei halua olla ihmistä lähellä, joka mainitsee ääneen hänellä olevan ongelmia sosiaalisella puolella tai ylipäänsä ongelmia lainkaan. Vaikka kaikilla meillä jotain ongelmia elämässä joskus on.

      Varsinaisesti en ole koskaan kohdannut hylkimistä vastakkaisen sukupuolen taholta, ilmetessä että en kaipaa paljoa kavereita enkä liioin haali itselleni kavereita. Tämä mun luonne siis on sellainen. Mä en koe sitä ongelmaksi edes.


      Toki joskus on yksinäisiä hetkiäkin ollut, paljon. Nuorempana etenkin, kun hiukan poikkesin muutenkin ns. normi nuoresta joissain jutuissa. Silloin huomasi olevansa ajatuksineen aika yksin. Ja helposti syrjäytettävissä sosiaalisesta verkostosta.


      Ainoana lapsena tietysti on tottunu olemaan yksin. Mutta kyllä se silti pahalta on joskus tuntunut olla syrjäytetty. Kiusattu ja yksinäinen. Jännintä on että mä vieläkin usein koen olevani seurassakin yksin. Ihan muutama ihminen saa mut kokemaan mun oloni ei yksinäiseksi.

      Se on ihan totta, että aika usein itse on suurin este oman elämän onnellisuudessa. Onni ei tule muista, se tulee itsestä. Jos sitä hakee muista, elää muiden kautta, eikä se ole onnea, se on petosta. Itsepetosta.

      Muut voi lisätä sun onnellisuudentunetta, mutta sä itse olet se joka onnensa löytää, itsestään.

    • jastmii

      Hanki harrastus, ihan mikä tahansa harrastus. Mene salille, aloita kamppailulaji jne jne jne jotain mikä kiinnostaa edes vähän ja missä on muita, siten saadaan kavereita. Esim puntti sali .. siis tosi miesten sali ei mikään trenidi hippilä) teet siellä omaan rauhalliseen tahtiin tahtiin käyt siellä normaalisti niin että muut kävijät alka amuistaa sut ja sitte heität yleiseen keskusteluun (jota siel vähä varmasti käydään joskus) niin lisäät oman mielipitees. siitä se lähtee kohta sulla on kavereita joiden kans voit lähtä pubiin istumaan esim.

      minä tämän kirjoittaja itse olen joukkue lajien inhoaja mutta kavereita on löytyny ottelu tatamilta, koulusta, töistä, salilta ja netistä.

      • Yrittäkää ymmärtää

        Ei se voi kun se tuntuisi väärältä, eikä muutenkaan oikein sovi ja kaikki ongelmat johtuu siitä ettei ole kaveria jonka kanssa lähteä laivalle ja kotiseudullakin sitä ja tätä ja muut ei ymmärrä.

        M.O.T.


    • näin ajatellaan

      yksinäinen poikamies = homo

    • Dr pili

      Jos ei osaa hyviä ihmissuhteita luoda elämässään, niin silloin sellaisesta ei ole miksikään.

      "Mt- ongelmat ovat akkojen juttuja."

      Sinä olet kaikkein suurin akka, kun ruikutat täällä.

      "Vammaiset, aspergerit ja mt- ongelmaiset ovat vanhempiensa hoivattavana tai laitoksissa."

      Sinulla on niin vinksahtanut maailmankatsomus ja niin olematon käsitys elämästä, että et saa ystäviksesi kuin vammaisia ja sairaita.

      "Olen työelämässä ja en tee muutakuin palloilen koti- työ akselin välillä."

      Sinähän olet se Suomivihainen idiootti, joka haukkuu suomea ja suomalaisuutta, mutta itse kuitenkin elät kuten "kunnon suomalainen mies". Olet ristiriitainen, etkä kuulu muutakuin omaan luokkaasi joka on "roskaruokaa syövä paskainen perseeseen ottava hippi."

      "Älyni ei riitä shakkiin."

      Olet liian tyhmä ollaksesi hieno individualisti. Olet vain sama paskaa syövä rakki, jota näkee koirankakkipuistoissa.

      Loppupäätelmä: Sinä, jos joku olet hullu. Et saa ystäviä, koska vihaat kaikkea ja ennen kaikkea, itseäsi. Lopeta jo toivosi. Olet hävinnyt.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL

      Martina on kasvattanut fiksun tyttären.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      373
      866
    2. Muuttaisitko kaivattusi luokse

      heti asumaan? 🛒
      Ikävä
      100
      842
    3. Mitä odotat kohtaamiselta?

      Niin, otsikossa kysymys.
      Ikävä
      78
      642
    4. Olet kuin minä

      Jännä huomata tämä kerta toisensa jälkeen eikö ❤️
      Ikävä
      50
      625
    5. Samassa kylässä asuu yks mies...

      Jota en voi sietää... yök!
      Ikävä
      65
      615
    6. Mä olen tosi

      Ylpeä sinusta 🫂 Ajatuksissani pyydän sulle paljon suojelusta ja varjelusta. Sinua rakastettaan ja susta välitetään. Mui
      Ikävä
      38
      599
    7. Orpo pelästyi, kun asiat tulivat ilmi ? Hallitus ei enää tuekaan Garden hanketta

      Pääministerinä Orpo on vastuussa hallituksensa päätöksenteosta. Hallitus päätti avokätisestä tuesta hankkeelle, joka ei
      Kansallinen Kokoomus
      152
      594
    8. Sanotaan se sitten tässä

      Rakastan sua mies varmaan.
      Ikävä
      30
      576
    9. Omituiset kuntayhtymän vieraat festareilla

      Mitähän Pekka Iivari teki kuntayhtymän vieraana festareilla? Harvemmin tällaiset tilaisuudet ovat ns. avec- tyyppisiä ei
      Kemijärvi
      48
      557
    10. Mitä kaivattusi

      pelkää? 👻
      Ikävä
      57
      556
    Aihe