Lainaan Suomen sinivalkoinen kirja II s.129:
21.6. min Witting sanoi lähettiläs Orloville Suomen hallituksen kuulleen huhuttavan, että neuvostojoukkoja on tavallista enemmän keskitetty Suomen rajalle, sekä kysyi, viitaten niihin huhuihin, joita oli liikkeellä, syntyykö sota sota Saksan ja Neuvostoliiton välillä.
Hra Ortov vastasi, ettei ole sodan todennäköisyyttäkään."
Kysymys: Mitä NL:n joukot tekivät Suomen rajalla, kun NL ei uskonut sodan syttyvän Saksan ja Neuvostoliiton välillä?
Huomatakoon, että Ortovin vastaus vastasi täysin Stalinin aseneta, kun ei uskonut omia tiedustelijoita, jotka varoittivat tulossa olevasta hyökkäyksestä. Esim. samana päivänä (21.6.) Stalinille kerrottiin saksalaisen lentäjän sanoneen sodan syttyvän, mutta diktattoori ei pitänyt lähdetä luotettavana, koska se oli lentänjä.
Oli ilmeista, että Suomen rajoille keskitettyillä joukoilla oli muut tarkoitus, kuin torjua Suomen alueelta tulevaa saksalaisten hyökkäystä. Mikähän se olisi ollut? Herra Orlov ei selitänyt sitä.
21.6. min Witting sanoi lähettiläs Orloville Suomen hallituksen kuulleen huhuttavan, että neuvostojoukkoja on tavallista enemmän keskitetty Suomen rajalle, sekä kysyi, viitaten niihin huhuihin, joita oli liikkeellä, syntyykö sota sota Saksan ja Neuvostoliiton välillä.
Hra Ortov vastasi, ettei ole sodan todennäköisyyttäkään."
Kysymys: Mitä NL:n joukot tekivät Suomen rajalla, kun NL ei uskonut sodan syttyvän Saksan ja Neuvostoliiton välillä?
Huomatakoon, että Ortovin vastaus vastasi täysin Stalinin aseneta, kun ei uskonut omia tiedustelijoita, jotka varoittivat tulossa olevasta hyökkäyksestä. Esim. samana päivänä (21.6.) Stalinille kerrottiin saksalaisen lentäjän sanoneen sodan syttyvän, mutta diktattoori ei pitänyt lähdetä luotettavana, koska se oli lentänjä.
Oli ilmeista, että Suomen rajoille keskitettyillä joukoilla oli muut tarkoitus, kuin torjua Suomen alueelta tulevaa saksalaisten hyökkäystä. Mikähän se olisi ollut? Herra Orlov ei selitänyt sitä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Suomen rajalla? Omalla puolellaan ne silloin olivat. Witing oli sotahaukka ja mielipuoli kaikilta ominaisuuksiltaan. Vain homoinen tyyppi viitsii lainata mokomaa Klenkka-vääpeliä tänne!
Totta kai ne olivat omalla puolella, mutta kuitenkin Suomen rajan läheisyydessä. Siis, mitä neuvotojoukot tekivät Suomen rajoilla, kun naapuri ei uskonut sodan syttymiseen Saksan-NL:n välillä?
Witting oli ulkoministeri, ei sotahaukka, joten oli paikallaan, että kyseli tilanetta ym.
joukkoja oli Suomea vastassa kesäkuussa -41 kaikkiaan 21 divisioonaa sekä yliovimaiset maa- ja merivoimat. Ennen Suomen liikekannallepanoa ne olisivat kyenneet valloittamaan melkoisen palan Suomea. Meillä oli 13 vajaata prikaatia eli ylivoima oli noin viisinkertainen.
Nämä asiat on selvittänyt mm. Ohto Manninen ja ne löytyvät kaikista sotahistorioista.
Tilanne muuttui saksalaisten alkaessa tulla Suomeen 6.6. 41 ja Suomen kutsuttua suojajoukot aseisiin 10.6. Lkp julistettiin 17.6.
Höpö höpö. Ylivoimaisista merivoimista oli hyvä esimerkki se että eversti Rudel upotti yhdellä paukulla kokonaisen taistelulaivan. Voi vain kuvitella mitä Suomen rannikkotykistö olisi tehnyt.
Maavoimat oli vuonna 1941 kaikilla sektoreilla aivan surkeita. Jäämereltä Mustallemerelle. Viisi miljoona sotavankia vaikka vastassa on vain 3 miljoonaa saksalaista heikoine liittolaisineen. Pelkästään Suomikin taisi napata 60 000 ryssää.
Oli suorastaan ihme että Neuvostoliitto selvisi materiaali ylivoiman ja talven ansiosta. Saksalaisilla upposi tankit lumeen ja suohon ja niin edelleen.
Rudel pudotti 1000kg paukun suoraan ammusvarastoon. Suomen rannikkotykistö ei siihen pystyisi
Itse asiassa Maratiin osui kaksi 1000kg:n pommia lähes samanaikaisesti. Toinen osui ammusvarastoon ja se oli sitte siinä. Siinä olisi moni muukin purkki mennyt pohjaan.
kuului yli 200 sota-alusta. mm. 2 taistelulaivaa, 2 ristelijää, 22 hävittäjää, 4 torpedovenettä, 66 sukellusvenettä ja suuri määrä pieniä aluksia. Meri-ilmavoimissa oli yli 300 konetta.
Kesällä -41 laivasto koki noin 40-50 % tappiot.
Siksi ne tappiot olivatkin niin suuria koska kalusto oli huono laatuista. Ei sillä Suuren Pohjan sodan Hanko voittoa oltaisi toisteltu.
enimmäkseen ilmahyökkäyksissä, evakuoinneissa ja miinakentissä. Kaluston laadulla ei niissä ollut merkitystä. Pääosa laivoista oli ajanmukaisia ja hyväkuntoisia.
Suomen rannikkotykistö oli ehkä siihen aikaan maailman parhaimmistä järeistä Kruppin tykeistä tehtyä. Marat ei ollut mikään Tirpitz. Kyllä se niillä olisi uponnut leikiten. Jos ei asia ollut näin niin miksi perääntyi talvisodassa kun sai pienen osuman. Äläkä vaan sanoa että perääntyi koska pelkäsi ettei jäiden takia pääsisi lopulta enää liikkumaan.
Tirpitziä pommitettiin maailman parhailla pommikoneilla rajusti monta kertaa ja silti se vasta upposi 1944. Mutt sinähän kalastajana ja ahvenanmaalaisena "merenkävijänä" tiedät nämä asiat paremmin eikö niin. Kannattaisiko käydä tarkistamassa ne katiskaverkot ja ymmärtää että jos se oma kumiankka jonka on ristinyt Maratiksi ei kylpyammeessa uppoa niin se ei tarkoita sitä ettei oikea Marat olisi voinnut upota.
Kyllä ne oli venäläisiä Obuhovin ja Putilovin tykkitehtaiden valmistamia tykkejä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/305/52_O
Mutta kuitenkaan eivät hyökänneet vaikka oli suuri ylivoima. N-liitosta et saa sodanaloittajaa vain sen takia, että sillä oli joukkoja meidän rajoillamme.
Niin eivät siksi koska ei ollut kunnollista kykyä. Suomen rannikkotykit olisivat upottaneet Itämeren laivaston jokaisen peltipurkin merenpohjaan. Tankkeja ja lentokoneita olisi myös taas mennyt runsaasti.
No mutta suorittihan ne sen suurpommituksen, josta sota alkoi. Toki suomalaisetkin oli silloin jo puolensa valinneet
-----Suomen rannikkotykit olisivat upottaneet Itämeren laivaston jokaisen peltipurkin merenpohjaan------
Tuskinpa neukku olisi hyökännyt maahamme Itämereltä päin. Mieluumminkin kaakkoisrajamme yli.
Mutta miksi puna-armeijan joukoja oli Suomen rajoilla, kun NL ei uskonut sodan syttymiseen Saksan ja Neuvostoliiton välillä? Orlovin vastaus viitaa siihen, että rajoilla olevien joukojen tehtävä oli muu, kuin torjua suomalais-saksalainen hyökkäys.
Älä veikkosta. Pitihän Joen saada idolinsa Pietari Ensimmäisen Hanko voitto toistaa. Valitettavasti ruotsalaisista ei ollut tappelemaan revanssia mutta kyllä teutonkin kelpasi.
odottamassa suomen ja fasistisen saksan hyökkäystä...
Muista Ortovin vastaus: Sodan syttymiselle ei ollut "pienintäkään todennäköisyytä", joten miksi odottaa sellaista, mihin ei usko?
"odottamassa suomen ja fasistisen saksan hyökkäystä".
Stalin ei uskonut fasistisen Saksan hyökkääväykseen jatkuvista varoituksista huolimata. Kun hyökkäys sitten tuli, se oli Stalinille niin suuri järkytys, että Molotovin piti ilmoittaa suurelle neuvostokansalle sodan syttymisestä.
"Sodan syttymiselle ei ollut pienintäkään todennäköisyytä" Orlovin keskustellessa Wittingin kanssa 21.6. 1941 sota ei ollut vielä syttynyt joten Orlov saattoi myös kuvitella sen hetkisen tilanteen pohjalta ettei suomi olisi aloittamassa fasistisen saksan kanssa sotaa.
Miksihän puna-armeijan joukkoja jatkuvasti lisätään Suomen vastaiselle rajalle? Odottaakohan ne ylipäälliikö Halosen aloittavan hyökkäyksen ennen vaaleja?
No jaa, tämän päivän tilanteesta en tiedä. Mutta vuodesta 1941 on muistettava, että kesäkuussa Talvisodasta oli kulunut vain 15kk ja että Molotov oli käynyt edellisen vuoden marraskuussa Berliinissä valitamassa sitä, että Suomen kysymys oli ratkaisematta. Hitlerin tiedutelessa, "minkälainen se "ratkaisu" olisi, Molotov viitasi Bessarabian ja Baltian esimerkkeihin.
Olen nähnyt kaksi venäläistä dokumenttia Talvisodasta, jossa sanotaan, että NL halusi ottaa Suomen. Toinen on nimeltä "Rajaselkaus" ja toinen 2009 joulukuussa esitetty dokumentti "Sota ilman voittoa". Se merkitsee, että venäläisetkin myöntävät nykyisin, että neuvostojohdon tavoiteena oli liitää Suomi Neuvostoliittoon.
Siitä ei pitäisi olla mitään erimielisyytä, mikä Stalinin ja Molotovin tavoite oli v.1940-41.
Näin ollen ainoa selitys puna-armeijan joukojen keskitykselle Suomen rajoilla v.1941 on, että ne olivat odotamassa hyökkäyskäskyä Suomeen. Muista, että Stalin ei uskonut Saksan hyökkäävän ja Orlov vastasi Wittingille, että sodan syttymiseen ei ollut "pienintäkään todennäköisyytä".
En tunne syitä Venäjän tämän päivän toimille, mutta minusta nykyajan tilaneta ei voi verrata vuoteen 1941 tilanteeseen.
"Olen nähnyt kaksi venäläistä dokumenttia Talvisodasta, jossa sanotaan, että NL halusi ottaa Suomen..."
Aivan, näin siis talvisodassa 1939-1940 kevät. Mutta 1941 onkin ihan eri juttu.
"En tunne syitä Venäjän tämän päivän toimille, mutta minusta nykyajan tilaneta ei voi verrata vuoteen 1941 tilanteeseen. "
Eikä 1941 tilannetta voi verrata mitenkään vuosien 1939-1940 tilanteeseen. Suurvaltapoliittiset kuviot olivat aivan erilaiset.
NL ei ollut valtaamassa Suomea 1941. Syy: se oli siihen sekä poliittisesti että sotilaallisesti kykenemätön.
Mitä teen itse?
"Olen nähnyt kaksi venäläistä dokumenttia Talvisodasta, jossa sanotaan, että NL halusi ottaa Suomen."
**Aivan, näin siis talvisodassa 1939-1940 kevät.
Venäläisissä dokumenteissa sanotiin Talvisodan jälkitilanteesta, että NL halusi Suomen.
** Mutta 1941 onkin ihan eri juttu.
Mahtaako olla? Olisi mielenkiintoista saada venäläinen näkemys asiasta.
** Eikä 1941 tilanneta voi verrata mitenkään vuosien 1939-1940 tilanteeseen.
Aivan hyvin voidaan verrata. Olivathan kyseiset vuodetkin lähempänä toisiaan kuin v.2011 vuotta 1941.
Tilanne Talvisodan päätyttyä oli kaikea muuta kuin rauhallinen Suomen ja Neuvostoliiton välilä. Diplomaattisuhteissa oli kaikenlaisia hankauksia, joita en ala luetelemaan.
** Suurvaltapoliitiset kuviot olivat aivan toiset.
No, saksalaisia joukoja Pohjolassa enemmän kuin v.1940 keväällä. Samoin oli saksalaisten joukojen keskityksiä NL:n rajoilla runsaasti. Stalin ei kuitenkaan uskonut omien kenraaliensa varoituksia edessä olevasta hyökkäyksestä, vaan oleti Saksan siirtävän joukot Englantiin tehtävää maihinnousua varten.
** NL ei ollut valtaamassa Suomea 1941. Syy: se oli siihen sekä poliitisesti että sotilaallisesti kykenemätön.
Mitä tarkoitat sanoilla "poliitisesti kykenemätön"? Tarkoitatko, että poliitinen johtajuus ei ollut kenenkään käsissä ennen Saksan hyökkäystä? Minne Stalin oli kadotanut arvovaltansa?
Mitä tulee sotilaalliseen kykenemättömyyteen, niin sellainen ei ollut mikään este hyökätä Suomeen v.1939.
Yhteinen suomalais-venäläinen dokumentti Jatkosodasta esimerkiksi televisiossa tai radiossa olisi mielenkiintoinen. Se voisi avartaa näkemystä molemmin puolin. Samalla se veisi pohjan ainaiselta kinalta sodan syistä ja perusteilta.
ehkäpä ne odottavat seuraavia pressanvaaleja jolloin joko perspuolueen nokkamies tai Niinstö saa päähänsä liittää suomen NATO:on ja kyllähän NATO:n "rauhantahtoisuus" tiedetään.
Joo, olet oikeassa Naton ansiosta Euroopassa säilyi rauha koko kylmän sodan ajan, eikä venäläiset päässeet riehumaan kuin omissa satelliittimaissaan.
Kuten Kreikassa ja Italiassa jossa gladiot joko vallankaappauksilla tai pommioffensiivilla piti edellämainnittujen maiden kansalaisten halun äänestää kommunisteja kurissa. Ranska. Mikäs muuten olikaan se syy jonka takia De Gaulle päätti potkia NATO:n päämajan Pariisista hittoon.