Montako sukellusvenettä olisi Bismarckin hinnalla rakennettu? Oliko Väinämöinen ja Ilmarinen hyvä ostos, eikö niiden hinnalla olisi saanut aika monta kenttäkanuunaa ja ison läjän ammuksia?
Aseiden hintoja kyselisin
Onko tietoa
31220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Suomen ja Saksan johto yliarvioi Neuvostoliiton Itämeren laivaston voiman. Toisaalta Saksahan teki laivosasioissa niin Neuvostoliiton kuin Suomenkin kanssa yhteistyötä kiertäen Versaillesin sopimusta.
Pelkästään Suomenlahden tykkisulku olisi riittänyt. Toisaalta sakut katsos kun halusi tappaa mahdollisimman paljon ryssiä ja siihen tarvittiin jonkinlainen laivasto jotta Tallinnasta ja Hankosta karkuun juoksevat ryssät saatiin upotettua kesällä 1941 Suomenlahden pohjaan. Vähempikin olisi toki riittänyt.
Tallinnasta ja Hangosta lähteneet laivasto-osastot upotettiin suomalaisin merimiinoin, suomalaiset oli miinoittaneet meriväylät ja puna-armeijan laivasto-osastot ajoivat näihin miinoituksiin.
Tappiot oli venäläisillä noin 80 000 ihmistä molemmissa saattueissa, satoja laivoja ja valtava määrä maavoimien aseistusta, jota oltiin siirtämässä Leningradin rintamalle.
Toisen maailmansodan toiseksi ja kolmanneksi kovimmat tappiot, vain yhdessä taistelussa tyynellä valtamerellä on ollut suuremmat tappiot.
kusetettiin huolella kuten aina. Clearingiakin maksettiin vaihtosuhteella 1 rupla = 7 markkaa. Heh heh, kun dollari oli 4 markkaa.
Paskaa puhut. Rupla ei ole koskaan ollut korkeampi kuin dollari markoissa mitattuna. Ehkä joskus 1800-luvulla mutta ei koskaan sen jälkeen.
Vielä 70-80 -luvun taitteessa. Ruplaa vaihdettiin 7mk=1rupla ($ oli n. 4.5mk) ja takaisinpäin ruplista markkoihin ei vaihdettu lainkaan. Ottaisit selvää tosiasioista.
Vahvistan tämän. Vuonna 1988 ruplan sai viralliseen kurssiin 14 markalla, ja samaan aikaan taala maksoi 5-6 markkaa. Eri asia on ainakin turistille kuka viralliseen kurssiin ostaa...
Vahvista sinä vaan eestipelle se sosialitukesi siellä paikallisessa KELAN toimistossa Stadissa.
Sinähän hassuja kyselet, Väinömöinen ja Ilmarinen olivat liikkuvaa rannikkotykistöä, Suomen laivaston teräsnyrkit! Kun niiden putket alkoivat huokumaan niin kyllä iivanan matruusia hirvitti.
Kävivätkö ainoatakaa kunniallista ja voitollista taistelua?
Panssilaivat olivat pelote joka piti iivanan laivaston tiukasti Leningradissa!
Bismarck ja sen sisarlaiva Tirpitz maksoivat kumpainenkin noin 200 miljoonaa valtakunnanmarkkaa kappale ja sukellusvenelaivaston työhevosena tunnettu VII C-luokan sukellusvene noin 5 miljoonaa markkaa, yhteensö siis 80 sukellusveneen verran pantiin näihin taistelulaivoihin
Paitsi Ilmarinen joka osui miinaan pyöreät 3 kuukautta sodan syttymisen jälkeen. Vanjat olivat Hangossakin pitempään.
Noh toisaaltaan taas, kun SF tuotti poikamme sitä ja pokamme tätä pätkiä, niin kansan suussa kuulema kiersi tarina siitä että seuraavat SF:n osat odottavat vielä vuoroaan: poikamme sodassa ja poikamme sankarihaudassa.
Ja punikin mielestä tietysti sankarillinen ja niin osaava Itämeren laivastoa ei koskaan osunnut omaan miinaansa millään aluksella. Niin taidokasta ja moniosaavaista oli tämä Ukrainan savimajoista palvelukseen värvätty työläisten armeija. heheheh
entäpäs kun suomi syyllistyy jatkosodan aloittamiseen laskemalla neuvosto-eestin rannikolle miinoja...
Muuuutta tietenkään se ei muuta mihinkään balttianlaivaston sankarillisuutta kuten historiaa puffaavamme skumppamme tuossa ylhäällä mainitsee.
"Muuuutta tietenkään se ei muuta mihinkään balttianlaivaston sankarillisuutta kuten historiaa puffaavamme skumppamme tuossa ylhäällä mainitsee"
Baltian laivaston sankariteoista syntyy yhtä lyhyt luettelo kuin Egyptin armeijan voitoista.
Ja ryssähän ei merimiinoja käyttänyt. Eikai se suomalaisten ja saksalaisten vika ole että Venäjä ei ollut osannut modernisoida laivastoaan edes englantilaisella ohjauksella.
Tallinan evakointi?
Tiedättekös muuten mitä saisikaan 60:nen F35:den hinnalla?
Aseistamattoman F35A-koneen kappalehinta:
F-35A: US$122 million (flyaway cost, 2011)
http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Martin_F-35_Lightning_II
60 konetta vastaisi n.7,3 miljoonaa US$. Tällä rahalla saisi esimerkiksi:
*22 kappaletta huippunykyaikaisia tyyppi 214 luokan taistelusukellusveneitä
http://en.wikipedia.org/wiki/Type_214_submarine
*26 kappaletta Rockwell B-1 Lancer -pommikoneita
http://en.wikipedia.org/wiki/Rockwell_B-1_Lancer
pommikoneet ovat turhia nykyaikaan.
Jos yksi maksaa 122, miten väität 60 maksavan 7,3? Olisiko pilkkuvirhettä oikein kunnolla 7300? Ei us biljoonaa, eli eu miljardia, vaan 7 300 000 000 dollaria.
..."Aseistamattoman F35A-koneen kappalehinta:
F-35A: US$122 million (flyaway cost, 2011)
http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Martin_F-35_Lightning_II
60 konetta vastaisi n.7,3 miljoonaa US$. Tällä rahalla saisi esimerkiksi:
*22 kappaletta huippunykyaikaisia tyyppi 214 luokan taistelusukellusveneitä"
Bismarkin hinta oli sulla mistä oli, kun Saksan markka oli vuonna 1930 budjetoinnissa jotakin aivan muuta, kun vihkimisvuonna 1939.
Yhdeksässä vuodessa DMK devalvoitui monta kertaa. Vuoden 1930 markka olisi ollut uppoamisvuonna 1941 jo 200 markkaa. Siis uppamishetken hinta oli jotakin käsittämätöntä niinkin suuressa kansanaloudessa, kuin Kolmasvaltakunta.! Kahden laivan menetys vastasi varmasti kaikkien sukellusveneiden hintaa.
Vuonna 2006 "vuoti" julkisuuteen suunnitelma Suomen ja Ruotsin yhteisestä Gotland-luokan Stirling-moottorisukellusveneestä. Suomen osuus olisi valmistuksesta ollut koko vuoden laivastomme kulumomentti. Hyötyä ei laskettu, mutta onneksi vaihtui komentaja.
Sama ukko ostatti ilmatyynyaluksen, jolle väitetään tulleen hintaa 140 miljoonaa. Todellisesti siihen lisättiin jäätymisenestolaitteistoa, pakkasessa toimimislaitteistoa ja komentotulenjohto- ja yhteydenpitovermeet. Silloinpa hinta olikin jo 280 miljoonaa! Se kai nyt myytiin salaa 12 miljoonalla (salaisuus!). Sitä ennen se vuosia ruostui ja makasi Upinniemessä taivasalla.
Muistutan, että 8 varuskunnan lakkautuksella säästettiin 6 miljoonaa 2006!
Onko ilmatyynyaluksen hinnat toisaan euroina?
Minä muistan, että kuulin sen myyntihinnaksi euroina nyt 1,6 miljoonaa! Ostajaa ei paljastettu ja muutenkin vaikutti, että pari kenraalia ja Häkäpään poika laittoi rahat omaan taskuun.
Kuvitellaan ettei Bismarckia olisi ollut vaan 30-luvulla olisi silläkin rahalla rakennettu sukellusveneitä. Saksalaisten sukellusveneiden laatu kun ei ollut mitään parhainta sodan alussa myyteistä huolimatta. Torpedot eivät edes aina toimineet.
Eli siis silti ei Englantia oltaisi voitettu. Hädän tullen Yhdysvaltain laivasto olisi murtanut saarron jo 1940.
Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, suunnittelevat uusia pommikoneita tälläkin hetkellä. Miksikö? Koska pommikoneilla on kantamaa ja pystyvät kuljettamaan tarpeeksi lastia.
"Ostajaa ei paljastettu ja muutenkin vaikutti, että pari kenraalia ja Häkäpään poika laittoi rahat omaan taskuun."
Suunnitelma Z:tan tavoitteisiin ei olisi päästy nopeammin vaikka Bismarck oltaisi jätetty rakentamatta. Suunnitelma Z:ta oli suunnilleen seuraava:
Tai ei pidä siitä edes puhua. Nämä pellet halusi Z:ta suunnitelman perusteella rakentaa NELJÄ siis NELJÄ lentotukialusta mutta yhtään ei edes japanilaisten tuella oltu saatu rakennettua kun sota alkoi syyskuussa 1939.
Pelkästään Narvikissa meni jo käytännössä lähes puolet laivastosta. Ei poika poika. Ei Saksa kyennyt koskaan anglo-sakseja haastamaan merellä.
Japani oli ainut valtio joka olisi pystynyt lyömään sekä Yhdysvallat että Englannin. Toisaalta kuten Yamamoto huomatti että Nukkuvan jättiläisen osaaminen meriasioissa vaikeutti sen lyömistä.
Kyllähän se Stalinkin haaveili Normandia tyyllisistä maihinnousuista New Yorkiin ja Washingtoniin muutaman Vodka ryypyn ja piipun pössyttelyn jälkeen.
Ilmarinen ja Väinämöinen imaisivat muutaman vuoden puolustusbudjetin rahat!
Tarkastellaanpa tuolloisia hintoja ja budjettia:
Tässä mainiossa Niklanderin kirjassa, Meidän panssarilaivamme, on tarkasti kerrottuna panssarilaivojemme kaikki vaiheet ja ennen kaikkea niiden suunnittelu ja rakentaminen. Rakennepiirroksia on sivukaupalla ja yksityiskohtaisia tietoja valtavasti.
Sivulla 266 laskettu yhden laivan hinnaksi 210 miljoonaa silloista markkaa ja kaksi laivaa maksoi siis 420 miljoonaa. Tuolloinen valtion vuosibudjetti oli noin 4 miljardia eli laivat maksoivat noin 10% valtion vuosibudetista. Toki tuo tasaantui useamman vuoden osalle, mutta summa on melkoinen nykyrahassakin. Tuolloin, vuonna 1996, hinnaksi on laskettu noin yksi miljardi silloista "nykymarkkaa"! Summa voisi olla helposti jotain 1 miljardin "inflaatioeuron" luokkaa tämän päivän rahassa. Sillä rahalla saisi varmaankin aika paljon tavallista aseistusta. Laivojen hintaahan laskettiin tarkkaan juuri Väinämöisen myynnin takia. Se kyllä taidettiin antaa liian halvalla... mutta piano säästyi! Se kun oli miehistön itsensä hankkima ja ostama.
Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Helsinki : T. Niklander, 1996. 290 s.
Täällä on aika paljon juttua Ilmarisen tuhosta:
"Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen olivat nuoren tasavallan puolustusvoimien ylpeydenaihe. Syyskuun 13. päivä 2006 tuli kuluneeksi 65 vuotta Ilmarisen viimeisestä sotatoimesta, josta tuli matkan pää myös 271 merisotilaalle."
http://koti.mbnet.fi/~karsikas/psl/index.html
http://koti.mbnet.fi/~karsikas/psl/html/ilmarinen-kirjallisuus.html
Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Helsinki : T. Niklander, 1996. 290 s.
Ilmarinen ja Väinämöinen
Lisää juttuja löytyy:
Elävä arkisto / Kotimaa / Arkiston aarteet /
Panssarilaivat olivat Suomen laivaston ylpeys
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=2335
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panssarilaiva_Ilmarinen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panssarilaiva_V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6inen
Forsén, Björn & Forsén, Annette: Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24029-X.
Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Gummerus, 1996. ISBN 952-90-7775-0.
Penttilä, Eino: Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen. Mainosteknikot Oy, 1986. ISBN 951-99704-3-6.
Tuomi-Nikula, Jorma: Suomen laivat punatähtisen sotalipun alla. Gummerus, 2000. ISBN 951-796-212-6.
Hyvä kuvaus Ilmarisen tuhosta. Kirjaa löytyy hyvin divareista:
Heinämies, Wilho: Seitsemän minuuttia merellä, WSOY, Porvoo 1945, 198 s.
Tuolla on hyvä lista Suomessakin ilmestyneitä meriaiheisia kirjoja, suurin osa on suomeksi.
http://www.uboat.net/books/index.html/finnish.html
P.S.
Samaa aihetta vatkattiin tuolloinkin ja laitanpa silloiset juttuni tännekin.
Suomen laivasto vastuussa
Kirjoittanut: OsulanKioski 22.3.2009 klo 02.36
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000042655621
Suomalaista merenkulun historiaa.
Ensin miinoitetaan koko itämeri, jonka jälkeen posautetaan omiin miinoihin. Edes ruotsalaiset eivät ole vajonneet yhtä alas.
Onks kellään tiedossa websivua,josta paljastuisi kuinka paljon Saksa käytti rahaa eri puolustushaaroihin ja laitteisiin sota-aikana?
>>kuinka paljon Saksa käytti rahaa eri puolustushaaroihin ja laitteisiin sota-aikana
Kallista lystiä ja pohjaan meni.
Eikös sinulla ole mitään järkevää sanottavaa asiasta?
Suomen panssarilaiva toki maksoi, mutta oli pieni vahink0o verrattuna maailamsodan yleiseen tilanteeseen!
Muutama esimerkki:
- taistelulaiva Bismark upposi lähes koko miehistöineen
- taistelulaiva Hood räjähti... vain kolme miestä pelastui
- taistelulaiva Marat uppos Kronstadtin satamassa viedemn satoja miehiä mukanaan
lista olisi loputon. Swuomalainen os-laiva ja runsaan 200 sotilaan menetys on näiden rinnalla kaitasia asioita! Sidassa tuppaa tulemaan tappioita!