Napoleon luopui Englannin valloittamisesta ja suuntasi itään. Aivan samoin teki Hitler ja mitenkäs heille sitten kävikään? Napo pääsi sentään Moskovaan saakka, Hitler vain porteille. Kuka vielä kehtaa väittää etteikö historia toistaisi itseään!
Hitler ja Napoleon, kohtalotoverit!
Näin se vain on
18110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kätevästi sinä teiniryssä fani jätät aina Keisari Wilhelmin mainitsematta. Miten Keisari Wilhelm ajoi Englannin romahduksen partaalle nälällä ja Espanjan taudilla samalla kun tuhosi ryssän. Eikö oikein sovi saksalaisvastaiseen kansallismieliseen rasistiseen agendaasi tämä kiusallinen pikkufakta.
Historia on opettanut ettei Venäjää niin vaan valloiteta. Ei tullut Suur-Suomea, tuli tynkä-Suomi kun lähdettiin Hitlerin kelkkaan.
Miten kävi tollo Venäjälle ekassa sodassa. Tuli paskat housuun ryssillä ja kiire tehdä rauha ettei saku polta Pietaria anteeksi Petrogradia ja Paskovaa maan tasalle. Kiveä kiven päälle ja niin edelleen.
Eikä keisarilliset saksalaiset oli ainoita jotka Venäjää ovat nöyryyttäneet ja siltä alueita vallanneet vaikka näitä asioita ei siellä Putin/Komsomol nuorisoleireillä käsitelläkään.
Eipä paljoa germaaneja auttanut vaikka Venäjän kanssa saivat rauhan, länsirintama murtui, hävisivät ensimmäisen maailmansodan. Saksaa on kaksi kertaa maailmansodissa nöyryytetty!
Amerikkalaisten painostuksesta. Yhdysvaltalaisia oli viimeisissä taisteluissa peräti 500 000 mikä on suunnilleen saman verran kuin Saksan Itärintamalla kärsimät tappiot.
Toisaaltaan taas, kun vanjat marssivat Berliiniin, niin siinä taisi NL nöyryyttää läntistä maailmaa sen suhteen että saksmannit olisivat olleet muka läntisen maailman sotilaallinen helmi.
Eiköhän se ollut länsi joka Neuvostoliiton teollisti. Neuvostoliitossa oli jopa kaupunkeja jotka englantilaiset olivat aikanaan perustaneet. ha ha ha
Joka tapauksessa ensimmäisessä maailmansodassa ryssä sai niin pahasti turpaansa että se muistetaan ainakin tuhat vuotta.
1. MS:ssa Saksaa vastassa noin 1,5 miljoonaa ja toisessa noin 2,5 miljoonaa. Siis pelkästään maavoimia.
Jos puhutaan Wilhelmi kakkosesta ja ekasta isosta kahinasta, niin melkein ei ole sama asia kuin englanti polvillaan pyytämässä rauhaa.
Sitäpaitsi, jos katsotaan asiaa siltä kantilta että lähettämällä tov. Lenin Venäjälle voiton tammenlehvät Venäjän kaatumisesta tippuisivat Wilhelmi kakkosen kutreille, niin silloinhan Wilhelmi kakkosen suuriin sotilaallisiin saavutuksiin luetaan myös saksan keisarikunnan kaato.
Willy luopui koska kotirintaman moraali romahti. Sillä ei ollut teenjuojien tai venäläisten maattomien maajussien kanssa mitään tekemistä.
ja olikohan Wille kakkosen kotirintaman romahtamisella jotain tekemistä ensimmäisen ison kahinan kanssa? Viisi piiiiitkä sota vuotta. Taisi olla Wilhelmi kakkosen sotilaallisten saavutusten kruunu se että meni oma keisarikunta alta.
Amerikkalaisten avulla. ha ah ha
Britti paskat pelkäsi niin kovasti jopa Venäjän tyyllistä vallankumousta että kieltäytyivät ottamasta Romanoveja sinne vaikka Lenin tätä mahdollisuutta tarjosikin.
Romanovithan olivat Englannin kuninkaallisille huomattavasti lähempää sukua kuin Keisari Wilhelmille.
Äläs nytten, eikös Muurmanskin rintamalla brittien merijalkaväellä ollut jotain kapinan poikastakin
Joo, mutta Mongoolit aikanaan valtasi koko paskan ja paljon muutakin, myöhemmin sitten suomalaistaustainen Laiska-jaakko valtasi Moskovan kolmeksi vuodeksi 1600 luvulla, yritti saada Venäläiset valitsemaan tsaarikseen ruotsalaisen Vaasa suvun jäsenen.
Eli Jaakko De La Gardie, valatsi Moskovan ja piti sitä kolme vuotta hallussa.
Venäläiset valitsi kumminkin Romanovit.
Eli tsaari ja uusi tsaarisuku valittiin vaaleilla...
ranskalaistaustainen ruotsalainen ylhäisaatelinen sotapäällikkö. Suomea ei tuolloin ollut, joskin Gardiiella oli mukanaan joitain suomalaisia yksiköitä,
"suomalaistaustainen Laiska-jaakko valtasi Moskovan kolmeksi vuodeksi 1600 luvulla, yritti saada Venäläiset valitsemaan tsaarikseen ruotsalaisen Vaasa suvun jäsenen."
Jaska oli taustaltaan kuninkaan äpärän poika, asui ja kasvoi Suomessa lapsuutensa.
Jaskan äiti tai isä oli siis kuninkaan avioton lapsi, joka siirrettiin Suomeen suomalaisiin sukuihin, ilmeisesti La Gardie sukunimi tuli joltain palkkasotilaalta, joka sai siis tämän isän-äidin puolisokseen ja sitä kautta kartanon Suomesta, jotta huolehtisi lapsista ja antaisi niille kunniallisen taustan.
Palkaksi palveluksistaan sitten tämä Jaska sai kartanon ja läänityksen Ruotsista, olihan hanke nostaa jokin Vaasa suvun jälkeläinen myös Venäjän valtaistuimelle varsin kunnianhimoinen toimi.
No tuskin Napoleon ja Hitler olisi tulleet toimeen keskenään koska olivat toistensa verivihollisia. Mutta muuten voidaan todeta suraavaa:
"Napoleon luopui Englannin valloittamisesta ja suuntasi itään."
Napoleon oli sodassa samaan aikaan Venäjää ja Englantia vastaan. Sitten solmitiin se kuuluisa Tilsitin sopimus v.1807, jossa Suomi luovutettiin Venäjälle. Joten Napoleonin katse kääntyi Englantiin.
Sota Venäjää vastaan syttyi kun Aleksanteri I ei halunut jatkaa Englannin eristämistä.
"Aivan samoin teki Hitler..."
Hitler halusi vältää kahdenrintaman soda v.1939 ja solmi sen vuoksi etupiirisopimuksen, jossa Suomi annettiin jälleen itänaapurille.
V1941 Hitler suuntasi hyökkäyksen itään saadakseen Englannin amtautumaan ja poistakseen selustauhan idästä.
"..ja mitekäs heille sitten kävikään? Napo pääsi sentään Moskovaan saakka, Hitler vain porteille."
Napoleon pääsi Moskovaan henkilökohtaisesti, Hitler taas kuvannollisesti Moskovan porteille (Hitler ei koskaan käynyt Moskovan rintamalla).
Mutta voidaan myös huomauttaa, että Hitler pääsi Volgajoelle (Stalingrad) asti. Napoleon ei pääsyt sentään niin pitkälle.
"Kuka vielä kehtaa väittää etteikö historia toistaisi itseään!"
Tarkasti ottaen historia ei toistanut Napoleonin sotaretkeä v.1941-44. Venäjä pääsi Napoleonin sodasta kahdella vuodella, kun NL joutui käymään sotaa 4v. Hitleriä vastaan. siinä kahden historian erot.
Mikäli ollaan tarkkoja, niin Napoleonia ei kukistanut Venäjän armeija tai talvi, vaan paha punatauti, jota levittivät täit.
Napoleon eteni Moskovaan erittäin lämpimien kelien aikaan Elokuussa, tauti oli joukoissa jo silloin, Venäläiset luovuttivat kaupungin helposti ja Napoleon odotteli tilanteen kehittymistä noin kolme viikkoa, sinä aikana tauti sai kohtalokkaan yliotteen suuresta armeijasta.
Kun joukot sitten alkoivat sairaana vetäytyä, niin ilmat kylmenivät dramaattisesti, sairas armeija ei sitä kestänyt, eikä joukot voineet pysähtyä, kun niitä ei olisi voitu sinne huoltaa, sairaat jätettiin jälkeen ja armeija hajaantui lumihankien keskelle, Venäläisten osuus tappioista on marginaalinen.
Tapauksessa on semmonen tragikoominen piirre, että koko katastrofi olisi vältetty jos armeijassa olisi ollut muutama sata parturia, jotka olisi ajaneet koko porukan kaljuiksi.
Siihen aikaan ei vielä tiedetty täiden ja punataudin yhteyttä.