Varsinkin tällä palstalla esiintyy runsaasti tyyppejä, jotka uskovat kaiken juutalaisten syöttämän valheen, mitä itse itsensä "luvatuksi kansaksi" ylentäneestä kansasta sanotaan. Voi pyhä yksinkertaisuus!
Varsinkin tällä palstalla esiintyy runsaasti tyyppejä, jotka uskovat kaiken uusnatsien syöttämän valheen, mitä itse itsensä "luvatuksi kansaksi" ylentäneestä kansasta sanotaan. Voi pyhä yksinkertaisuus!
Onneksi tällä palstalla esiintyy myös tyyppejä, jotka eivät usko kaikeen uusnatsien ja juutalaisten syöttämään valheeseen, mitä itse itsensä "luvatuksi kansaksi" ylentäneestä kansasta sanotaan. Hieno homma!
Varsinkin tällä palstalla esiintyy runsaasti tyyppejä, jotka uskovat kaiken uusnatsien syöttämän valheen, mitä itse itsensä "luvatuksi kansaksi" ylentäneestä kansasta sanotaan. Voi pyhä yksinkertaisuus!
Onneksi tällä palstalla esiintyy myös tyyppejä, jotka eivät usko kaikeen uusnatsien ja juutalaisten syöttämään valheeseen, mitä itse itsensä "luvatuksi kansaksi" ylentäneestä kansasta sanotaan. Hieno homma!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tajusin piikkisi kohdistuvan yksinomaan minuun, on siitä omakohtaisia kokemuksia ehkä vuoden ajalta. Mutta minäkin osaan vastata, ja tälläkin kertaa asiallisesti.
Minulla itselläni on aivan omat aivot, syntymässä saadut ja monta kertaa terveiksi todetut.
Aivbopestyjä tällä palstalla esiintyy yksinomaan siellä toisella puolella, juutalaisten loikaajien puolella.
Ovatko juutalaiset loikaajat todellakin aivopestyjä, onko aivopesusta hyötyä urheilussa. Osallistuvatko nämä aivopestyt juutalaiset loikkaajat Atenan kesäkisoihin.
Vitsi, Vitsi......
Juutalaisten lokaajien vitsikirjasta sen ensimmäiseltä ja ainoalta sivulta.
Tosin lisäliitteitä tulee näköjään vähintään tunnin välein, mutta ovat yhtä surkeita kuin tämäkin
Pysytäänpä siis Neveri asiassa, jooko!
Shalomin kanssa. Aivopiestyiksi osoittautuvat kerta kerran jälkeen juutalaisten loikkaajat.
Parasta kun opettelisit ensin itse oikeinkirjoitusta ja vasta senjälkeen siirtyisit puujalkavitseihin. Aivopiestyillä ei ole - näitten muutaman viikon ajan kun tällä foorumilla olen käynyt, ollut kertaakaan mitään uutta ajatusta mistään asiasta maailmassa.
Minua viehättää juutalaisessa kulttuurissa siihen kuuluva erityinen tapa juuri käydä dialogia. Mikään mikä koskee ihmisen elämää ja vuorovaikutusta ei siinä perustu dogmeihin eikä ulkolukuun vaan keskusteluun. Ja keskustelu on aina argumentoivaa. Siis ei sitä, että heitellään vain mielipiteitä tai näennäisiä palikkalogiikkapinoja. Juutalainen kulttuuri, uskonto, kaikki, kun siihen syventyy, pakottaa ajattelemaan itse. Tämän dialogisen tavan pohtia asioita löytää kirjallisuudesta, uutisista, kirjat ja tekstit 'keskustelevat' keskenään ja lukijan kanssa, tekstit eivät käske, ne kysyvät, ne pakottavat ajattelemaan. Jopa vitsit ovat dialogeja! Ja dialogien avulla juutalainen huumoriperinne nauraa omalle tavalleen keskustella ja tehdä aina jonkin uuden kysymyksen. Tarinat ja legendat 'keskustelevat', rukoukset ovat keskustelua. Kaikki asiat ovat suhteessa johonkin muuhun, ihminen on aina suhteessa joihinkin toisiin ihmisiin, johonkin aikaan, paikkaan, historiaan. Tästa tavasta suhtautua maailmaan, kyselemällä ja keskustelemalla, varmaan löytyy yksi syy siihen miksi heille ollaan kateellisia: heillä on aika usein ollut paremmat perustelut 'mielipiteilleen'.
MIksi? Koska juutalainen uskonto ja kulttuuri enemmän kuin mikään tuntemani toinen uskonto, on vailla dogmatiikkaa. Kun mainitaan Toora eli laki, kannattaisi muistaa, että sanan merkitys ei ole sama kuin meillä 'laki', vaan se merkitsee myös 'opetusta', opetusta ajattelemaan ITSE.
Tämä ei tarkoita sitä, että juutalaisten joukossa ei löytyisi kusipäitä, aivan samanlaisia kuin ketkä tahansa. Mutta se ei muuta juutalaisuutta miksikään, se on aina vain yhtä elävä kuin ennenkin.
Juutalaisten loikkaajissa on se vika, että he loikkaavat aina ohitse: Kuvitelmia juutalaisista pidetään tosina tai oletettuja tai todellisia 'juutalaisia puutteita' liioitellaan.
Juutalaisten loikkaajilta en ole saanut yhtään kunnollista vasta-argumenttia, en ainakaan sellaista, joka ottaisi huomioon sen mitä olen sanonut. Korkeintaan jotain käsittämättömiä senkin 'juutalais-hihhuli'-hokemia tai vastaavia (jotka olen taas unohtanut).
Natsien tapa keskustella on sivuuttaa keskustelu ja tosiasiat ja heittää vastaan jotain taas kerran samaa, jotain mikä on jo sanottu lukemattomat kerrat, ja aina todettu jo kalutuksi luuksi, vanhaksi mätämunaksi.
Mutta silti - teet mielestäni oikein kun muistutat, myös minua, että parasta on kun pysyy asiassa. Silloinhan lokaajien todellinen olemus paraiten pääsee oikeuksiinsa ja omilla ansioillaan.
Kun pysymme asiassa, emmekä sorry vastapuolen likaiseen peliin, voimme aina seisoa rohkeasti pystyssä. Eivät he tosiasioita rienauksellaan kaada.
Hyvä, kun otit jutun juureksi myös juutalaisten kyvyn kertoa itsestään vitsejä. Tässäpä luettavaa:
Vanha Iisak joutui oikeuteen, jossa naapuri syytti häntä siitä, että tämä oli lainannut häneltä ruukun palauttamatta sitä. Iisak piti seuraavan puolustuspuhee: "Ensiksikään en ole lainannut ruukkua. Toiseksi se oli rikki, kun sain sen. Ja kolmanneksi se oli ehjä, kun sen palautin."
Juutalainen tulee rabbin luo ja kertoo liiketuttavansa kanssa tekemästään kaupasta, josta on jälkeenpäin tullut kiistaa. Hän pyytää rabbia ratkaisemaan, kumpi on oikeassa.
- Sinä olet oikeassa, sanoo rabbi kuunneltuaan perustelut.
Seuraavana päivänä saapuu toinen riidanalaisen kaupan osapuoli rabbin luokse ja esittää oman näkemyksensä asiasta. Hänkin pyyttää rabbilta oikeudenmukaista ratkaisua.
- Sinä olet oikeassa, sanoo rabbi kuunneltuaan huolellisen selostuksen loppuun.
Vieraan mentyä sanoo molemmat keskustelut kuullut rabbin vaimo: - Mutta eiväthän he mitenkään voi olla molemmat oikeassa!
- Olet oikeassa, sanoo rabbi.
Venäjän juutalainen oppilas kysyy opettajaltaan:
- Mitä, teet, ennekuin rukoilet?
Ja vastaus kuului:
- Rukoilen, että osaisin rukoilla oikein.
Hieman lisää:
Oli Venäjänjuutalaisilla Sadkan, avioliiton välittäjä. Hänen avullaan vanhemmat päättivät, kenen kanssa lapset menevät naimisiin.Hänen hyvästä neuvostaan riippui suvun tulevaisuus. Ja sadkanista on monia juttuja, esim. seuraava:
Sadkan suositteli morsiameksi tavattoman epäonnistunutta tyttöä. Tuleva sulhanen teki parhaansa päästäkseen hänestä.
- Pidätkö minua pilkkanasi? Tyttöhän on sokea.
- Sanotko sitä virheeksi? Sehän on suorastaan etu. Nyt sinä voit tehdä mitä tahdot, eikä hän huomaa sitä.
- Niin, mutta hän on myös mykkä.
- Naisessa se on hyve. Et koskaan saa kuulla häneltä pahaa sanaa.
- Hän on myös kuuro.
- Mikään ei ole parempaa. Voit sydämesi halusta haukkua häntä, eikä hän kuule sitä.
- Niin, mutta hän on myös kyttyräselkäinen.
Vihdoin Sadkan kävi kärsimättömäksi ja sanoi vihaisena:
- Etkö siis voi sietää yhtään pientävirhettä tytössä, jonka kanssa menet naimisiin?
Ja vielä:
Toinen sadkan, joka sai sulhasen suostumaan ehdottamaansa tyttöön. Myöhemmin nuori mies valitti:
- Hänhän ontuu.
Lohdullinen vastaus kuului:
- Niin, mutta vain kävellessään.
Kuka uskoisi, että juutalaiset ovat näin huumorintajuinen kansa kaiken muun lisäksi.
Neuvostoliiton juutalaiset kuuntelivat innokkaasti Israelin radiota. Muuan mies kertoi tuttavalleen Moskovan kaduilla: Kello kahdeksan tänä aamuna Tel Avivissa oli 24 astetta lämmintä!
Toinen juttu Moskovan juutalaisesta, jonka oli täytettävä lomake, minkä johdosta syntyi luonteenomainen sananvaihto. Häneltä kysyttiin, oliko hänella sukulaisia ulkomailla, vaikka virkamies tiesi, että tällä oli veli Israelissa.
Juutalainen vastasi
- Mutta minähän asun ulkomailla. Veljeni on kotona.
Kalifin juutalainen hovinarri oli suututtanut isäntänsä ja tämä tuomitsi hänet kuolemaan.
- Kuitenkin, sanoi kalifi, kun muistelen miten monta vuotta sinä olet minua hauskuuttanut, suon että saat itse valita kuolintapasi.
- Oi, kiitos, jalo kalifi, siinä tapauksessa haluan kuolla vanhuudenheikkouteen.
Tämä on kivaa!
Juutalainen käveli lihakaupan näyteikkunan luo ja ihaili hetken kinkkuja.
Samassa jyrähti ukkonen.
Juutalainen katsoi ylös taivaalle ja sanoi hiljaa: Saahan sitä edes ajatella, vai mitä.
Pieni pala kaunista...
Gaon Vilnalaisen opetuslapset 1810:
- Totisesti, kuinka ihanaa on elää hyvässä maassa,
- totisesti, kuinka ihmeellistä rakastaa maatamme
- raunioinakin se on vailla vertaa
- unohhduksessaan se on ainutlaatuinen-
hyvät ovat sen tuhka ja kivet.
Shalom!
Rassukka... Sinä et ole nähtävästi lukenut yhtään teosta mikä käsittelisi palestiinan maa-alueen todellista historiaa. -Se on selvästi havaittavissa kirjoituksistasi, jotka välittävät vain aatteesi värittämiä propagandistisia mielikuvia. Miten kehtaatkin väittää itseäsi objektiiviseksi noilla eväillä. Tajuaisitpa edes hävetä, mutta et. Se on kuitenkin oma häpeäsi:)
..Sinä olet yksi niistä jotka ovat "pyhä yksinkertaisuus" , joten ole HILJAA vain.
Ei tässäkään aivopesua tarvitse, mutta lukutaitoa ja tervettä järkeä kylläkin....
- v. 1948 arabivaltiot tunkeutuivat Israelin maahan ja valtasivat suuria osia siitä. Se tehtiin aseellisella hyökkäyksellä
- YK ei estänyt tätä hyökkäystä eikä toiminut sodalla saatujen alueiden valtausta vastaan
- kun arabiarmeijat Algeriasta, Sudanista, Saudi-Arabiasta sekä Irakista saakka tulleet sotilaat mukaan luettuina marssivat v. 1967 Israelia vastaan tuhotakseen sen, ei yksikään Israelille annetuista kansainvälisistä vakuutuksista johtanut mihinkään toimenpiteeseen. Jopa USA:n presidentin juhlallinen sitoumus, jonka hän antoi ennen Israelin vetäytymistä Siinailta v. 1957, osoittautui vain paperinpalaseksi, aivan kuten Amerikan, Ison Britannian ja Ranskan v. 1950 antama kolmen vallan julistuskin
- YK:n pääsihteeri kutsui YK:n joukot pois Siinailta juuri sillä hetkellä, kun arabit tarvitsivat esteettömän kulkuväylän ryhtyäkseen sotaan Israelia vastaan.
- Täten ei mitään maailmanjärjestöjen eikä suurvaltojen takuita sovellettu käytäntöön suurimman vaaran hetkellä. Israel jätettiin kohtalonsa armoille. Maailma odotti Israelin tuhoutuvan ja alistuvan siihen
- Mutta nyt jotkut väittävät, ettänimenomaan puolustussodassa voittaja ei saisi vallata alueita. On silkkaa tekopyhyyttä soveltaa tätä periaatetta ainoastaan juutalaisvaltiota vastaan. Arabit olivat miehittäneet kyseiset alueet v. 1948 eikä Israel. Kesäkuussa 1967 Israel kumosi arabien laittoman valloituksen ja palautti entisen tilanteen
- 14 arabivaltiolla on omistusoikeus 4.560.000 neliömailiin, joilla on asukkaita 105 miljoonaa (v. 1977). Arabimaat on laajempi alue kuin koko Eurooppa (4.130.000 neliömailia).
- Arabimaat on 130 kertaa suurempi alue kuin nykyinen Israel (34.000 neliömailia v. 1977), Siinai mukaan luettuna (!). Siksi kysymyksessä ei ole "alueet tai rauha", vaan: "Pysyvän rauhan takaavat ainoastaan Israelin nykyiset rajat (nyt Siinaikin poisannettu), puolustettavissa olevat rajat
- Israelin suostuminen vetäytymisvaatimuksiin jättäisi Israelin siviiliväestökeskukset alttiiksi katjushojen ja tykkien hyökkäyksille ilman että hyökkääjien edes tarvitsisi ylittää rajaa.
- YK:n peruskirjan periaatteet ja YK:n päätökset taata Israelin laivoille esteetön kulku Suezin kanavan ja Tiranin salmen kautta osoittautuivat arvottomiksi.
- Nykyiset ehdotukset Israelin vetäytymisestä palkitsisivat hyökkääjät ja vaatisivat voittajalta ehdotonta antautumista.
- On ystäviä, jotka sanovat: "Vetäytykää, niin tulee rauha." Israelin historian viime vuodet osoittavat tämän väitteen vääräksi. V. 1967 kuuden päivän sotaan asti Israelin ahtaat rajat eivä'ttuoneet rauhaa, vaan päinvastoin houkuttelivat hyökkäykseen. Tänään jotkut arabijohtajat puhuvat rauhasta, koska Israelin rajat eivät enää "houkuttele hyökkäämään" (v. 1977!)
- Rauha ei voi riippua Israelin vetäytymisestä. Arabit omistavat yli 4,5miljoonaa neliömailia ja vaativat Israelilta lisäksi 27.000 neliömailia. Tämä vähentäisi Israelin aluetta niin, että se olisi enää 0,17 % arabimaista.
Järkyttäviä tosiasioita, kuka haluaa ne kiistää!